Hyötyliikuntaa ja mannerliikuntaa

Jotkut harrastavat kuntoliikuntaa fanaattisuuteen asti, toiset taas vannovat hyötyliikunnan nimiin elämäntapana ja kansanterveydellisenä ihmelääkkeenä. Itseäni kiinnostaa lähinnä mannerliikunta.

Esimerkiksi Pohjois-Amerikan laatta liikkuu Euraasiasta pois päin kaksi senttiä vuodessa, siis hitaammin kuin aloitteleva sunnuntailenkkeilijä. Laatan massa on noin kuusi triljoonaa tonnia*, mutta liikkeen hitauden takia sen liike-energia on vain 1200 joulea. Kun Hideki Matsui juoksi 2009 viimeisessä World Series kisassa kunnarin Yankee Stadionilla 4.11., hänen liike-energiansa oli ainakin 1500 joulea**, joten tuo juoksu saattoi pysäyttää koko Pohjois-Amerikan. Ajatella, japanilainen baseball-tähti.

Vaikka tuntemamme mannerlaatat ovat surffanneet merten välissä ainakin Pangean ajoista asti, kun Brachiosaurus oli luonnon korkein saavutus, korvien välissä ne ovat liikkuneet vasta alle vuosisadan. Nykyään on sivistyneille ihmisille itsestäänselvä tosiasia, että mantereet ajautuvat erilleen ja yhteen kuin modernit avioliitot yössä. Se on niitä tieteen meille tuomia totuuksia, joiden perusteita tai vastaväitteitä ei tarvitse ruveta jahkaamaan. Maa kiertää aurinkoa, Intia liiskaantuu Aasiaa vasten ja ihminen kehittyi apinasta. Mitä siitä?

Tuo totuus on kuitenkin uusi. Alfred Wegener julkaisi teoriansa mannerliikunnoista 1912, mutta meni 50 vuotta että siitä tuli tieteellinen fakta ja itsestäänselvä osa maailmankuvaa. Vielä 50-luvulla asia ei kuitenkaan ollut lainkaan selvä, ja mm. Encyclopedia Britannica vastusti ajatusta Pangeasta.
Mannerliikunta on hidasta, mutta vaikuttavaa. Muutama sentti vuodessa ei tunnu sinänsä missään, mutta kun Pohjois-Atlantti lopulta repesi auki pitkän venytyksen jälkeen, ei Atlantiksen tuho ollut mitään siihen katastrofiin verrattuna. Samaan tapaan ajatukset siitä, miten ihmisen sopii liikua, ovat jähmeitä. Kööpenhaminassa jokaisella on pyörä, ja jos ei osaa ajaa pyörällä, on tullut kohdelluksi kaltoin lapsena. Suomessa taas henkilökohtainen tai vähintäänkin perhekohtainen auto on itsestäänselvyys, ja ilman sitä on hiukan outo.

Jopo-kuski liikkuu ehkä 15km/h, ja fillarilähetti 40km/h. Asenteet taas liikkuvat muutaman pyörän joka vuosi. Taloyhtiön pihalla telineet täyttyvät aina laajennoksen tai siivouksen jälkeen; duunin parkkihallissa alkaa olla täyttä; Pyöräilyn tarpeilla tuntuu olevan jo vaikutusta liikennesuunnittelussakin. Liike on hidasta, mutta pyörän asema itsestäänselvänä kaupunkikulkuneuvona on joka päivä lähempänä Helsingissäkin.

* Maan massa on ~6×10^21 tonnia, josta Litosfääriä on noin 10%, ja litosfääristä luokkaa 10% on Pohjoisamerikan laattaa, eli 6*10^18 = kuusi triljoonaa tonnia.

** Matsui painaa sata kiloa, ja hän juoksi ainakin 20km/h, mistä saadaan 0.5*(20/3.6)^2*100 ~= 1500

7 kommenttia artikkeliin ”Hyötyliikuntaa ja mannerliikuntaa”

  1. Mannerliikunta pitää pollan vireänä. Tai siis pallon. Eikä kierivä planeetta sammaloidu kauttaaltaan, kun on tätä biodiversiteettiä. Lajit paiskautuu sinne tänne. Ymmärsinkö väärin?

    Ei mulla muuta. Hiukan kesämiesolo, näkynee palautteessa. Sykkelillä sykin. Ajatusta laiskasti lykin.

    Mannerlaattakylppäri.

  2. Melkein ostin divarista hynysen kirjan kesämies, kun ainoina palveluina täällä on auki kiska, pari kapakkaa ja yksi divari.

    Kylpärin lattiass amannerlaatoitus ois muuten jumalattoman hieno. Voittaisi melkein nykyisen kissabussin seinällä. Täytyypä selvittää jos karttakaakeleita jostain saisi. Tai sitten kunnon D&D-heksakarttaa.

  3. Kieltämättä heksalaatoitus vie ajatukset sinne, missä sankari remeltää panssaripaidassa ilman suihkua ja deodoranttia.

    ainoina palveluina täällä on auki kiska, pari kapakkaa ja yksi divari.

    Ja kännykällä nettiin 🙂

  4. Ei kun ihan kotona oon, vietettiin kaupunkijuhannusta.

    Mahtoivat muten silmukkapanssarit olla muinoin aika melkoisessa ruosteessa, vaikkei niissä suihkussa käytykään. Ruostumaton teräs kun keksittiin vasta 1900-luvulla. Vai rasvattiinko niitä vaan niin maan perkuleesti?

  5. Taisi olla sellaista huippuaseteknologiaa, että sitä huolettiin tämän tästä. Tuskin sentään pyörävaarastoon jätettiin naulasta roikkumaan kahakan jälkeen.

    Itsellänikin oli kerrankin kaupunkijuhannus. Mukavan hiljaista – ja puhdasta ilmaakin. Saisi aina olla tällaista.

  6. Ja jokainen koululainen joka on joskus erehtynyt tiiraamaan atlasta tai karttapalloa on instinktuaalisesti osunut mietinnöissään todennäköisesti oikeaan lopputulemaan… Doesn’t take a genius to figure that shit out.

    Ai niin, ja toi Atlantis on jo niin selvitetty. Viimeisimpänä uskottavan teorian esitteli joku random-Horsti (Werner Wickboldt) jolla sattui olemaan sopivasti mielenkiintoa aihetta kohtaan sekä aikaa teoriansa formulointiin. Opettaja kun oli/on.

    Paljon nähtäväähän alueessa ei nykyisin enää ole, mutta paikan päälle pääsee kuitenkin jokainen patsastelemaan ja taivastelemaan. Joten ei muuta kuin nokka kohti Andalusiaa ja Doñanan kansallispuistoa.

    Tsunamista tästäkin oli toki kyse.

    Ja Hynysen ajatusten lukeminen nyt taas on hukkaan heitettyä aikaa – kesälomallakin.

    Luin joskus (ennakkoasenteella, toki) Absoluuttisen Nollapisteen nokkamiehen ja Hynysen välisen kirjevaihdon joka muokattiin kirjaksi, ja aika vetelää touhua oli etten sanoisi.

    Siinä yksi perusylimielinen kirjailijanplanttu (viehättäv lyyrikko kylläkin) ja toinen hädin tuskin kirjoitustaitoinen muka-äijä sössöttävät turhanpäiväisesti ja paukuttelevat siinä sivussa omia henkseleitään.

    Jotkut (=useimmat) pähkäilyt olisi parempi jättää kirjoituspöydän laatikkoon. Tämäkin.

Vastaa käyttäjälle Utumies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *