Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että rikollisuus johtuu rikollisista ihmisistä

Otsikon sanoilla alkoi lukion yhteiskuntaopin kirjan rikollisuutta käsittelevä luku. Protestoin sitä silloin voimakkaasti, ja vastustan tuota ajattelua edelleen.

Tämä vanha anekdootti muistui mieleeni lukiessani uutista, kuinka rikollisilta saatetaan poistaa yhteiskunnan tuet. Uutisen mukaan:

Rikosten tekijöiltä halutaan mahdollisesti poistaa tulevaisuudessa yhteiskunnan tuet. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneet menettäisivät näin muun muassa asumis- tai työttömyystukensa. […] Hallitusohjelmassa olevaa muutosta pohtivan työryhmän pitäisi saada esitys asiasta valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Haastateltu poliisijohtaja Robin Lardot sanoo myös ”Kyse on siitä ylipäätänsä, minkä signaalin yhteiskunta antaa näille tekijöille.

Mainitussa hallitusohjelmassa siis sanotaan: ”Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan ja selvitetään uuden erityislain tarve.” Vaatii melkoista kremlologiaa päätellä tästä, että sosiaalietuudet pitää poistaa rikollisilta. Joko jotain ei hallitusohjelmassa sanota ääneen, tai ylen uutinen on hieman harhaanjohtava. Siitä kun saa kuvan, että juuri tästä muutoksesta olisi sovittu.

Lieneekin todennäköisempää, että idea sosiaalietuuksien rajoittamisesta on kehitetty asiaa selvittävässä työryhmässä. Toisaalta taustalla vaikuttavista ministereistä yksi uskoo prostituution loppuvan kieltämällä ja toiselle tasa-arvon vastustaminen on ydinkysymys politiikassa, joten voi taustalla olla hallituksestakin tulleita näkemyksiä.

Järkevässä ja rationaalisessa maailmassa uutinen olisi ankka, ja oikeasti sosiaalitukien epääminen olisi vain yksi lukuisista keinoista, joita työryhmässä on asianmukaisesti harkittu ja tullaan asianmukaisesti hylkäämään järjettömänä. Näin saattaa ollakin; toivokaamme niin.

Mutta toisaalta moni oikeasti ajattelee tuohon otsikon tapaan. Että on olemassa ”rikolliset ihmiset” ja erikseen ”kunnon ihmiset”. Tällainen ajattelu on vaarallista, koska se johdattaa kuvittelemaan, että tunnistamalla, kontrolloimalla, eristämällä ja rankaisemalla näitä rikollisia ihmisiä voidaan rikoksia vähentää. Että kyse on nollasummapelistä kahden joukon välillä, joista toinen haluaa tehdä rikoksia ja toinen ei halua joutua niiden uhriksi.

On siis mahdollista, että työryhmä on tässä aivan tosissaan, ja uskoo, että tällainen muutos olisi sekä mahdollinen että toivottava. Mahdollisuutta käsitteli jo Saku Timonen, joten puhutaanpa toivottavuudesta. Mitä muutoksesta luultavasti seuraisi?

Rikollisuuden ”kova ydintä” kutsutaan virkamisslangissa ammatti- ja taparikollisiksi (atari). He ovat niitä kavereita, jotka istuvat säännöllisesti vankilassa, ja silloin kun eivät istu, tekevät rikoksia yksin ja yhdessä, kukin omanlaisiaan. Nämä olisivat ilmeisesti niitä ihmisiä, joilta sosiaalituet oltaisiin viemässä. He eivät kuitenkaan ole mitään rikollisneroja tai pahuuden kätyreitä. Antakaas kun kerron esimerkin.

Minulla oli kymmenkunta vuotta sitten kunnia tavata Seutulan työsiirtolassa Jaska (nimi keksitty, koska surkealla nimimuistillani en sitä enää muista), ja kuulla kuinka hän oli linnaan päätynyt. Jaska on tyypillinen vanha atari. Tuolloin noin 50-vuotias Jaska istui yhdeksättä vankilatuomiotaan. Sekä ikä että tuomioiden määrä tekivät hänestä työsiirtolan jengissä vanhan konkarin: useimpien vankilaura kun loppuu viimeistään noilla main, joko kuolemaan tai iän tuomaan väsymykseen.

Jaska istui tällä kertaa murrosta ja ehdonalaisen rikkomisesta. Tarina alkoi kun poliisit tekivät Jaksan luo kotietsinnän ja etsivät varastettua tavaraa. Eivät kuitenkaan löytäneet, sillä kertaa. Sen sijaan samassa rytäkässä ulosottomies nappasi Jaskan autonkorjaustyökalut rästissä olevien korvausten maksamiseen.

Ulosottokaari kieltää ammattiin tarvittavien työkalujen viemisen, mutta eihän Jaska verokirjalla töitä tehnyt: hän oli virallisesti työtön, ja pimeään työhön tarvittavat työkalut lasketaan harrastusvälineiksi.

No, Jaska oli nyt siis vailla elinkeinoa. Uudet työkalut oli saatava. Asia kun tuli olutta ottaessa puheeksi, joku kaveri tiesikin mistä ne voisi hakea. Ei kun tuumasta toimeen. Matkan varrella selvisi, että työkalujen nykyinen omistaja ei ollut tietoinen siitä, että ne oltaisiin hakemassa pois, eikä hänelle aiottu sitä myöskään kertoa. Suunnitteilla oli siis varkaus, tai ”suunnitella” on tässä ehkä vähän liioitteleva ilmaus. Lisäksi samalla reissulla pitäisi käydä hakemassa yksi pesukone jostain autotallista, kun nyt kerran liikkeellä oltiin.

Kun kaverukset olivat päässeet sinne autotalliin, kävikin ikävämpi yllätys. Kaveri oli nimittäin ollut seurannassa, ja kissalan pojat nappasivat Jaskan rysän päältä. Kun edellisen tuomion ehdonalainen oli vielä päällä, niin pari vuotta linnaahan siitä sitten tuli. Taas.

Jaskalla oli takanaan yhdeksän samanlaista tarinaa ja Seutulan kahdeksallakymmenellä muulla vangilla kullakin omansa. Eivätkä ne niin paljoa Jaskan tarinasta poikenneet. Töpeksimistä, hölmöjä valintoja ja harkitsemattomasti tehtyjä rikoksia. Useimmat eläisivät varmaan toisin, jos tietäisivät miten, koska eipä tuo rikollisen elämä mitenkään kovin glamröösiä ole.

Mitä minä tästä opin, on että suuri osa toistuvasti istuvista vangeista tekee rikoksia koska he eivät yksinkertaisesti osaa muuta elämäntapaa. Mikään määrä rankaisemista tuskin vieroittaa heitä rikoksista. Rikokset eivät myöskään ole yleensä kovin harkittuja, joten pelote-efektikään ei juuri toimi (poikkeus tähän ovat talousrikolliset).

Mietitäänpä nyt, jos Jaskalta lisäksi olisi otettu avustukset pois. Mitä se olisi auttanut? Se olisi vain vienyt sen viimeisenkin toivon elää edes tavallaan kunniallisesti. Se oli käytännössä varmistanut, että rikokset jatkuvat. Että tietä ulos ei ole. On melko selvää, että sosiaaliavustusten rajaaminen ”rikollisilta” on omiaan vahvistamaan heidän identiteettiään rikollisina ja se kiistatta tekee heille vaikeammaksi elää ilman rikoksia. Sen sijaan on huomattavan vaikea osoittaa, että muutos mitenkään vähentäisi kenenkään ajautumista rikoksiin. Kuvaamani esimerkin valossa pidän ajatusta hyvin epäuskottavana.

Tässä muutoksen haitat siis. Entä hyödyt? No, Lardotin sanoin ”Kyse on siitä ylipäätänsä, minkä signaalin yhteiskunta antaa näille tekijöille. Sallitaanko, että toinen viranomainen yrittää torjua ja toinen viranomainen sitten myötävaikuttaa siihen, että voi jatkaa rikollista toimintaa?

Hyötynä on siis, että päästään lähettämään signaali, että ”olet hylkiö” ja ”et kuulu yhteiskuntaan”. Tämä varmasti saa jotkut ”kunnon ihmiset” tuntemaan olonsa paremmaksi.

Järkevä kriminaalipolitiikka tähtää ensisijassa ja ennen kaikkea rikosten määrän vähentämiseen. Eri rikosseuraamusten toimivuus tässä suhteessa on empiirinen kysymys. Menemättä siihen sen syvemmälle, oman intuitioni mukaan seuraamukset jotka sosiaalistavat yhteiskuntaan, totuttavat ja opettavat ns. normaaliin elämään, ovat luultavasti toimivimpia. Sen sijaan seuraamukset, jotka erottavat rikoksentekijöitä muusta yhteiskunnasta ja luovat heille rikollisen identiteettiä luultavasti lisäävät rikollisuutta enemmän kuin vähentävät. Tämä on myös halvinta kriminaalipolitiikkaa, koska rikollisuus maksaa aika paljon yhteiskunnalle.

Rankaiseminen ns. yleisen oikeustajun kosiskeluna voi olla välttämätön paha, mutta mitään oikeaa hyötyä siitä ei ole. Onkin todella huolestuttavaa, jos poliisijohdossa tai lakia valmistelevissa työryhmissä toimivat ihmiset eivät tätä erottelua ymmärrä. Oikeus- ym. viranomaisten  tehtävä on vähentää rikollisuutta, ei järjestää sirkushuveja.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että rikollisuus johtuu rikollisista ihmisistä. Maailma ei kuitenkaan ole yksinkertainen, vaikka osa ministereistämme ja virkamiehistämme ehkä onkin.

Kaikki yksinkertaistukset eivät yksinkertaisesti ole totta.

18 thoughts on “Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että rikollisuus johtuu rikollisista ihmisistä”

  1. Moralistinen signaalivaikutukseen nojaava ajattelutapa tuottaa huonoa lainsäädäntöä.

    Olen jo pitkän aikaa ollut sitä mieltä, että joka ikisestä lainsäädäntöhankkeesta pitäisi teettää ulkopuolisella riippumattomalla asiantuntijataholla vaikuttavuusanalyysi. Mutta tiettyjä asioita pidetään ”mielipidekysymyksinä” tai ”omantunnonkysymyksinä”, joiden suhteen lainsäätäjillä on lupa tehdä huonoa ja vahingollista lainsäädäntöä faktoista välittämättä, joutumatta vastaamaan omasta kyvyttömyydestään nähdä koko kuvaa.

  2. Samaa mieltä Otson kanssa, hyvä postaus. Tuntuu kuitenkin siltä, että Otso käsittelee vähän huolimattomasti ristiin rikollisjärjestöjä ja taparikollisia.

    Jos ymmärsin uutisen oikein, niin tuon toimenpiteen kärki on osoitettu ennen kaikkea näitä ns. prosenttijengejä vastaan, kuten keväällä esillä ollut surkuhupaisa idea liivikiellosta.

    Tarkoitus ei oman luentani mukaan ole siis kurmottaa Jaskan kaltaisia taparikollisia.

    Kun mietin liivikieltoa tai tätä epätoivoista viritelmää ”yhteiskunnan signaalista”, niin pakostakin tulee mieleen Yes, Ministeristä tuttu poliitikon syllogismi: ”Something must be done. This is something. Therefore we must do it.”

  3. MLT: niin käsittelinkin. Tämän olisi ehkä voinut tehdä eksplisiittisemmäksi itse tekstissä, mutta nähdäkseni ne prosenttijengiläisetkään eivät pääosin ole yhtään Jaskaa kummempia. Se touhu on aivan tuota samaa toilailua, mitä nyt lisäksi on kerhohuone jossa hengailla.

    Toki on siellä varmaan muutama vähän paremmin elämäänsä hallitseva kaveri johtoportaassa, mutta heitä on sangen vähän.

  4. Mielestäni on jossain määrin perusteltua tehdä jakoa ”rikolliset ihmiset” ja ”kunnon ihmiset” esimerkiksi sillä perusteella, että rikolliset kantavat liivejä joissa on prosenttimerkki antamassa signaalia siitä, että ovat rikollisia. Kun siis henkilöt itse haluavat tuoda tuon jaon esiin ihan näkyvää merkkiä kantamalla. Lakiehdotuksessahan on kyse pikemminkin tämäntyyppisistä atareista kuin jaskoista.

    Noin muuten olen samaa mieltä siitä, että ”signaalien” lähettely lainsäädännöllä on typerää ja toimii usein jopa tarkoitustaan vastaan. Asennekasvatus lain voimalla ei välttämättä onnistu ollenkaan. Esimerkeiksi sopii rattijuopumusrajan alentaminen, jolla halutaan ”antaa signaalia” siitä, että rattijuopumus on Paha (käytännössä seurauksena olisi se, että kun rattijuopumus ei enää tarkoitakaan sitä, että on ollut vaarallisen humalassa tiellä, niin ei se nyt niin paheksuttava juttukaan ole). Tai seksinostokielto, jolla halutaan antaa signaalia siitä että ihmiskauppa on väärin.

  5. Oiskohan tässä vanha kunnon ongelma että miehelle jolla on vasara joka pulma on naula? Työryhmän sivulta:

    ”Strategiassa tulisi pohtia mahdollisuuksia ja keinoja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta hallinnollisin toimenpitein. Lisäksi strategiassa on vahvistettava ja tarvittavilta osin selkeytettävä viranomaisten vastuita ja tehtäviä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, mahdollinen koordinaatio mukaan lukien.”

    Byrokroatiani on ruosteessa, mutta eikös ”hallinnollinen toimi” tarkoita viranomaispäätöstä kontra esim. lainsäädännön muutos. Ja kun ei muutakaan keksi niin harkinnanvaraiset tuet. Täydellinen tukien poisto vaatisi muuten kai perustuslain muuttamista.

  6. BTW, jos järjestäytynyt rikollisuus määritellään niin että siinä on joku järjestys, eli se ei ole ihan pelkkää reppanoiden toilailua, niin rangaistukset voivat toimiakin pelotteena. Ihan samasta syystä kuin talousrikoksissa.

  7. Järjestäytyneestä rikollisuudesta puhuville: Onko jossain jotain todistusaineistoa, että keskimääräinen liivin päälle vetänyt Jaska on erilainen olio kuin liivitön Jaska? Vai onko ainoa ero identifioituminen yksilön sijaan kaveriporukkaan, jota johtaa joku tarpeeksi human relations -taitoja osaava tyyppi, joka korvaa koko porukalla tuon Jaskan kaljoittelukaverin huonojen ideoiden lähteenä?

  8. Poliisijohtaja Lardot näemmä on ”tarkentanut kommenttiaan” YLElle. Vähän epäselväksi nyt kyllä jää, että mistä tuista oikein on kyse, jos kerran ei sosiaalipoliittisista tuista. Onko jollekin kenties myönnetty starttirahaa rikollisliigan perustamiseen vai kuinka?

    YLEn jutusta myös selviää, että järjestäytyneitä rikollisliigoja on noin 80 ja jäseniä 1000. Tämä tarkoittaa, että mukana on paljon muitakin kuin prosenttijengejä, koska niitä on vain muutama ja jäseniäkin korkeintaan pari sataa.

    Lain määritelmä järjestäytyneelle rikollisuudelle on ”[toiminta], jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu rikos […] Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.”.

    Vähintään neljä vuotta voi saada esimerkiksi ryöstöstä, törkeästä varkaudesta, tuhopoltosta tai ammattimaisesta kätkennästä. Lain kriteerit järjestäytymiselle ovat siis melko väljät. Kolme henkeä, yhteistoimintaa enemmän kuin yhden illan ja hiukan pahempi rikos. Ennakkotapauksia pykälästä ei kai juurikaan ole, ja vaikka olisikin, poliisin määritelmä järjestäytyneelle rikollisuudelle voi silti olla eri. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että jonkin sortin Jaskojakin mukaan mahtuu ihan kunnolla. Ei vakiolinnakundeja ole yhteensäkään kuin muutamia tuhansia, joten heistä ihan merkittävä osuus on poliisin mielestä siis järjestäytyneitä.

    1. Uuden Suomen mukaan LArdot tarkoittikin, että tukia hakevien JÄRJESTÖJEN tuet pitäisi evätä, jos ne ovatkin oikeasti rikkollisjärjestöjä. Jännästi nyt ”tarkentuu” tämä lausunto koko ajan.

      Mahtaakohan Lardot tarkoittaa nyt siis tuomioistuimessa kiellettyjä järjestöjä (viimeeksi taidettu kieltää Lotta Svärd), vai kenties järjestöjä, jotka poliisi katsoo jollain tapaa epäsuotaviksi? Hell’s Angels kun tuskin hakee mitään tukia omalla nimellään, tokkopa millään muullakaan. Eläinoikeusjärjestöjä vastaan moista pykälää varmasti yritettäisiin käyttää, mutta oikeusvaltioperiaatteen mukaan toimittaessa tuskin onnistuttaisiin.

      Eli eipä paljoa järkevämmäksi tämä idea muuttelemallakaan muutu. Jos nyt US:n uutinen oikeasti perustuu Lardotin sanomisiin. Kummallinen otsikko ei varsinaisesti herätä luottamusta.

  9. Entä jos joku haluaa eroon liivijengistä/järjestäytyneestä rikollisuudesta, Tukien poistaminen sulkee tämän vaihtoehdon pois, tai tekee siitä viimeistään mahdotonta. Jaskan esimerkki osoittaa hyvin miten hankalaa olisi siirtyä ”kunnon kansalaiseksi”, viimeistään etuuksien poisto varmistaisi tämän. Todennäköistähän tämä ei ole, mutta mahdollista. Kerran rikollinen, aina rikollinen, tätähän tämä viestii.

  10. Mulle tuli ekana mieleen ihmiset, jotka järjestelmällisesti käyttävät yhteiskunnan tukia väärin 🙂

  11. Ymmärrän tavallaan poliisin turhautumisen, kun he menevät selvittelemään taas yhtä Jaskan kapakkatappelua, ja miettivät, että on taas se aika kuukaudesta, kun Jaska kännää toimeentulotukeaan. Ja loppukuun sitten tehtailee rikoksia.

    Mutta rankaista rikollista varsinaisen rikosseuraamuksen päälle toimeentulon viemisellä..? Tämä ei ainakaan vähentäisi rikoskierteen periytyvyyttä tai riskiä ’rikollisten luokkien’ syntyyn (http://www.rikoksentorjunta.fi/Etusivu/Rikoksentorjunta/Rikoksetjarikollisuus). Syrjäytyneet, usein terveys- ja päihdeongelmaiset rikolliset syrjäytyisivät entisestään.

  12. Tälläinen tavallinen maallikko miettii että mahdollistaako sosiaalituki rikollisen elämäntavan? Kun yhteskunta kustantaa pohjaksi asumisen ja (pienen) käyttörahan sosiaalitukena, niin rikolliset tulot riittävät ihan mukavaan elintasoon.

    Ajatuskuvio saa erityisen ikäviä piirteitä kun huomioi että pimeitä tuloja ei virallisesti huomioida esim sakkoja tai asumistukea laskettaessa. Eli opiskelijan tuet putoavat jos tekee rehellistä palkkatyötä, mutta rosvoa sama leikkuri ei haittaa.

    Toki ymmärrän että kolikolla on myös kääntöpuolensa. Sosiaaliset tulonsiirrot ovat yksi syy miksi Suomi on yleisesti hyvin turvallinen ja rauhallinen maa asua.

    1. Eikös se vasta väärä signaali olisikin, jos pimeät ja rikollisesti hankitut tulot huomioitaisiin tuloina tukia ja sakkoja laskettaessa? Jos jotkut tulot moisiksi tiedetään, niin eiköhän niistä rangaistus anneta ihan erikseen, ja rikoshyödyn menettää valtiolle. Ei siis voi olla olemassa ”tiedettyjä” rikollisia tuloja.

  13. Tässäkin loppujen lopuksi päästään siihen tulokseen, että rehellinen työnteko pitäisi saada kannattavaksi ja sossu-kela-tuloloukut purkaa.

  14. Ainakin Sipilän tuore dekkari antaa ymmärtää, että tällainen hallinnollinen tukien vienti olisi jo nykyään todellisuutta, mutta epävirallisesti. Romaanissa viitataan verottajan, Helsingin kaupungin sosiaalitoimen ja poliisin talousrikostutkinnan epäviralliseen kuvioon, jolla olisi ihan oikeasti tarkoituksena tehdä kiinni jääneitten talousrikollisten elämästä helvettiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *