"Suunnittelua kevyen liikenteen ehdoilla"

”Jätkäsaaren katuverkko on suunniteltu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuutta korostaen.”. Osa teoksesta.

Ylläoleva kuva löytyy Huutokonttorilta Jätkäsaarta kuvaavasta näyttelystä.. Kuvatekstinä lukee ”Jätkäsaaren katuverkko on suunniteltu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuutta korostaen.”

Suunnittelua ei ole tehty pyöräilyn tai kävelyn sujuvuutta korostaen. Itse asiassa kuva sopisi havaintoaineistoksi esittämään kaikkia niitä virheitä, joita pyöräväylien suunnittelussa voidaan tehdä.

Katsotaanpa:

  • Kävelijät pomppivat pitkin pyörätietä, joka on eroteltu huonosti jalkakäytävästä. Sujuvasta pyöräilystä ei tietoakaan ja kaikkien turvallisuus vaarantuu.
  • Auto odottaa pääsyä pääkadulle tukkien koko pyörätien. Syynä on liittymien virheellinen suunnittelu. Autossa tosin ei näy kuskia, eli ehkä se on pysäköity siihen.
  • Risteyksessä pyörätie on katkaistu reunakivillä, jotka estävät sujuvan pyöräilyn.
  • Seuraavassa risteyksessä pyörätie tekee ihmeellisen sivusiirtymän, joka johtaa vaarallisen kurvailuun risteysalueella.
  • Vasemmalla reunalla (kuva alla) on 10cm suora reunakivi pyörätien poikki. Tästä on kokemusta.
  • Pyörätietä ei ole merkitty mitenkään, mikä voi olla osasyynä kävelijöiden sekavaan käytökseen.
  • Lisäksi ratikkakiskot on suunniteltu väärin, niin että rekkojen peilit tukkivat ratikan kulun. Tästäkin on jo kokemusta. Että se joukkoliikenteenkin sujuvuudesta.

Tämä ei ole suunnittelua kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta korostaen. Tämä on paskaa suunnittelua, jolla saadaan huonoa pyörätieinfraa. Se aiheuttaa onnettomuuksia eikä kannusta ihmisiä pyöräilemään.

Nyrkkisääntönä voinee pitää, että kun jossain käytetään sanaparia ”kevyt liikenne”, ei kävelyä eikä pyöräilyä ole huomioitu kunnolla, koska selvästikään ei ole ymmärretty mitä ne ovat. Kaksi eri liikennemuotoa, joita pitää käsitellä erikseen.

Valitettavasti kuva ei ole ironinen meemi. Se on surullinen dokumentti Helsingin liikennesuunnittelun tilasta. Monessa asiassa on menty eteenpäin, ja mm. Baana saatu avattua. Silti suuri osa suunnittelijoista ei selvästikään ymmärrä, mitä se pyöräilyn huomioiminen tarkoittaa. Moni luulee suunnittelevansa väyliä jollekin ”kevyelle liikenteelle” ja päätyy tekemään tällaista roskaa, joka on vaarallinen ja hankala sekä kävelijöille että pyöräilijöille.

Jätkäsaaressa olisi ollut mahdollisuus tehdä hyvää uutta kaupunkia. Vertailukohdaksi sopii vaikka Kööpenhaminan Nordhavn, sikäläinen satamaniemi, josta tehtiin oikeasti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla toimiva kaupunginosa.

Jätkäsaaresta ollaan tekemässä autoilun ehdoilla rakennettu kaupunginosa, jossa muut kulkutavat ovat lapsipuolen asemassa. Eikä autoilukaan tule toimimaan, koska Jätkään tungetut 20 000 autoa ruuhkauttavat lähikadut totaalisesti. Se nyt vaan on tyhmää rakentaa pussinperä keskikaupungilla autoilun varaan.

Haluaisin suhtautua rakentavasti. Tätä kaikkea voi tavallaan ymmärtää. 50 vuoden huonoista perinteistä on vaikea murtautua irti. Ja joskus vaan tulee tehtyä sutta ja sekundaa, parhaista aikeista huolimatta. Ei aina voi onnistua.

Haluaisin suhtautua positiivisesti. Ei Jätkä oikeasti ole niin huono kuin tuo kuva antaa ymmärtää. Siellä on paljon hyvääkin. Ja yhteistyöllä saamme parempaa kaupunkia ja typerimmät virheet korjataan, kun vaan käydään ongelmat rauhassa läpi. Se on toiminut monta kertaa.

Mutta tämän kutsuminen suunnitteluksi pyöräilyn ehdoilla on silkkaa vittuilua. Se on tietoisen halveksunnan osoitus. Eikä kaikkea pidä sietää.

Provokaatiosta ei yleensä pidä provosoitua, mutta tällä kertaa pitää. Asiasta vastuulliset täytyy saada ymmärtämään että tämä on surkeaa suunnittelua. Jos virkamiesten annetaan kutsua katastrofaalisiakin virheitä onnistumisiksi, emme koskaan saa parempaa pyöräilykaupunkia.

Tämän kuvan on jäätävä dokumentiksi siitä, mistä kaikesta haluamme eroon. Kuvaksi menneestä Helsingistä. Se ei saa päätyä kuvaukseksi pyöräilyn ehdoilla tehtävästä tulevaisuuden Helsingistä. Se vaatii julkisuutta. Se vaatii vihaisia soittoja virkamiehille. Se vaatii tämän tekstin.

Kaupunki ei voi samaan aikaan väittää edistävänsä pyöräilyä ja toisaalla kehua umpisurkeaa ratkaisua pyöräilyn edistämiseksi. Kuva on myönnettävä virheeksi. Samaten Jätkäsaaren suunnittelu, siltä osin kun se vastaa kuvaa. Sitä ei ole tehty pyöräilyn ehdoilla, eikä näin pidä väittää.

Kaupunkisuunnitteluvirasto löytyy täältä: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Yhteystiedot+ja+palaute  Vastaava apulaiskaupunginjohtaja on Hannu Penttilä.

Jätkäsaari-projekti löytyy täältä: http://www.uuttahelsinkia.fi/jatkasaari/yhteystiedot/suunnittelu-ja-toteutus

Virastoaika alkaa maanantaina klo 9:00. Sitä odotellessa.

Kirjoittaja istuu toistaiseksi Helsingin pyöräilyprojektin valmisteluryhmässä.

31 thoughts on “"Suunnittelua kevyen liikenteen ehdoilla"”

  1. Järkyttävän surkeaa suunnittelua.

    Yksityiskohta lisää on noi liikennevalotolpassa kiinni olevat määräysmerkit: yksi antaa luvan kääntyä vasemmalle ja toinen luvan ajaa suoraan tai kääntyä oikealle. Kuitenkin siinä kohtaan on vain yksi ajoneuvoliikenteelle sallittu kaista, sillä ratikkakaista on erotettu sulkuviivalla.

    Liikennemerkki on kuitenkin korkeamman prioriteetin ohjausta kuin kaistamaalaukset, jolloin tossa käytännössä on kääntymiskaista ratikkakaistalla. Ylipäänsä nämä pikkuristeykset jossa vasemallekääntyminen on sallittu osoittaa sen, ettei ratikan sujuvuutta olla otettu huomioon.

  2. Ikävää on myös, että pyörätie on kaukana ajoradasta ja välissä jopa pysäköintipaikkoja tuossa kuvassa. Päätieltä oikealle kääntyvä auto ei voi mitenkään nähdä pyörätietä ajavia pyöriäkahdesta syystä; välissä on parkkipaikkoja, puita tai muuta estämässä näkyvyyden tai kuten kuvassa, pyörätie on niin kaukana, että pyöräilijä on auton peilin ns. kuolleessa kulmassa.

  3. Nyt kun on kesän ajan ollut pyörän selässä työmatkoilla ja katsellut muutoinkin kaupunkipyöräilyä, kuvasta tosiaan puuttuu niin kaistamerkinnät pyörätien osalta (koska pyöräilijä ei vasenta ja oikeaa ymmärrä) ja myös mahdollisimman monet liikennevalot pyörätielle (koska niin harva pyöräilijä niitä noudattaa).

    Pyöräily on hieno asia mutta näin sekakäyttäjänä (auto/julkinen/pyörä/kävely) pyöräilijät ovat pahin ongelma liikenteessä.

  4. Tässä vielä linkki esitteeseen, jossa tuo kuva on.

    Kaupunkisuunnitteluvirastolla on tavoitteena houkutella liikkumista enemmän joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä (sic) suosivaan suuntaan yksityisautoilun sijaan. Ja sama virasto ehdottaa Jätkäsaareen enemmän autopaikkoja kuin muille vastaaville alueille. Aika heikolta vaikuttaa viraston luottamus oman tavoitteensa saavuttamiseen.

  5. Voi kertoa, että paatuneen autoilijankin silmään tuo näyttää aivan hirvittävältä.

    Laajempaa kuvaa tiiraillessa huomataan, että tuossa risteyksessä on kuin onkin liikennevalot myöskin pyöräilijöille ja jalankulkijoille – se on kuitenkin sijoitettu kauas oikealle talojen varjoon, josta risteystä lähestyvän pyöräilijän on sitä hankala nähdä. Kuvan tilanteessa jossa auto on pyörätiellä kääntymässä jalankulkijoille valo on punainen. Todennäköisesti siis valo kääntyvälle autolle on vihreä. Samalla kun risteävällä tiellä kulkvalle liikenteelle valot ovat vihreät. Käsittääkseni tällaista tilannetta ei voi olla.

    Täytyy siis päätellä, että joko havainnekuvan tekijöillä ei ole hajuakaan liikennesäännöistä , kääntyvä auto on sijoitettu rikkomaan liikennesääntöjä, tai he ovat jostain syystä päättäneet kuvittaa tilanteen jossa liikennevalot ovat sekaisin.

    Kannattaa myöskin huomata, että vasemmalle käännytään liikennettä vastaan. Joten ruuhka-aikoina kääntyvien kaistalle muodostuu lähes välittömästi jono, kun vastaantulevan liikenteen läpi ei päästä kääntymään. Tämä taas tukkii raitiovaunuliikenteen.

    Täytyy toivoa, että tämä havainnekuva olisi nimenomaan havainnekuva, eikä noudattaisi todellisia suunnitelmia…

  6. Toivottavasti ette tosissanne kuvittele, että havainnekuva olisi todellisuutta. Esim. raitiovaunujen kiskot ovat liian lähellä toisiaan.

    Jätkäsaaresta ei olla tekemässä autoilun ehdoilla toimivaa kaupunginosaa. Jos olisi, autoille olisi riittävästi pieniä pysäköintitiloja tasaisesti talojen kellareissa. Nythän pysäköinti keskitetään pariin kompleksiin kaupunginosan reunalla. Tämä kaupunginosa ei siis miellytä yksityisautoilun kannattajia eikä näköjään sen vastustajiakaan. Miksihän se sitten rakennetaan?

    Muuten, tuossa isommassa havainnekuvassa näkyy, että kevyelle liikenteelle on punainen valo. Pyöräilijät eivät siis saisi ajaa risteykseen asti, eikä siten risteyksessä ”pysäköitynä” oleva auto häiritse millään tavoin näiden pyöräilijöiden elämää. Tosin kuvitteletko, että todellisessa elämässä pyöräilijät viitsisivät oikeasti pysähtyä odottamaan valojen vaihtumista, kuten laki määrää? Enpä ole vielä koskaan nähnyt sellaista ihmettä Helsingissä.

    1. ”Toivottavasti ette tosissanne kuvittele, että havainnekuva olisi todellisuutta.”

      Itse asiassa, mikä tässä on vähän kiusallista, nämä havainnekuvat ovat harvinaisen realistisia ja niistä tulee vahvasti mieleen eräät todelliset kadunpätkät olemassaolevine liikennejärjestelyineen tämän päivän Helsingissä. Ei tietenkään kaikilta yksityiskohdiltaan, mutta huolestuttavan monia yhtymäkohtia on.

    2. Niin, tuo kuva kuvastaa tosiaan enemmänkin ihan vaan huonoa suunnittelua kuin yhtään kenenkään ehdoilal toimivaa suunnittelua. Ja toki oikeasti suunnitelmiin ei tehdä kaikkia virheitä, jotka tuosta kuvasta löytyvät, ainakaan kerralla. Mutta valitettavasti niistä löytyy jotakuinkin kaikista esimerkkejä, kuten ylläolevia linkkejä seuraamallakin voi huomata.

      Jätkään on kaavoitettu noin 0,8 autopaikkaa per asunto. Se on yli kaksi kertaa kantakaupungin autonomistus per asuntokunta. Suurin osa on parkkihalleissa talojen alla, mutta osa erillisissä pysäköintilaitoksissa, koska talojen alle ei mahdu. Tähän viittasin kun puhuin autoilusta.

      Mutta olet kyllä oikeassa, että ei sitä ole tehty autoilun ehdollakaan, koska ei siellä autoliikenne tule vetämään ruuhkassa. Autoilun ehdolla Jätkään olisi kaavoitettu 15 000 eikä 30 000 asukasta.

      Tässä vielä linkki, jonka takana perusteet noille numeroilleni Jätkän autopaikkojen suhteen. http://vesirajassa.blogspot.fi/2012/01/argumentti-autopaikoista.html

  7. Siksi koska on trendikästä tehdä autoilusta vaikeaa ja pyöräilijät eivät ole koskaan tyytyväisiä.

  8. Erittäin osuva teksti.

    Aika realistinen tuo kuva on. Parkkeeratun auton peilikin törröttää autokaistalla, joten autot ajavat loogisesti kaukana niistä parkatuista peileistä ja tulevat siten ratikan tielle. Eikä ratikkakaan mahdu omalle kaistalleen.

    Seuraavaa sutta ja sekundaa on piirretty Mannerheimintielle. Nättiä liilaa viivaa nimellä pyöräkaista, mutta toteutus tappaa pyöräilijät ja jos ei nyt tapa jalankulkijoita niin ainakin ne loukkaantuvat. Ja ratikat, ne eivät pääse enää etenemään silläkään nopeudella mitä nykyään. Kannattaa tutustua. Ainoa hyvä niissä kuvissa on tavoite: Mansku ansaitsee pyöräväylät ja kolmitasoratkaisu on minusta niin vilkkaalla kadulla hyvä.

    Daniel

  9. Tuo ei nyt varmasti ole tarkoitettu toteutettavaksi, eihän? Mitä virkaa tuollaisella ratikkakiskojen välisellä korokkeella olisi?

    Jätkään on muuten tulossa myös taloja, joihin ne autopaikat tulevat kellariin pihakannen alle. As. Oy. Välimeri, 90 €/kk.

    1. Sen keskikorokkeen ainoa tarkoitus lienee suoda jalankulkijalle levähdyspaikka kun noi pääkadut on niin leveitä.

    2. Keskikorokkeita leveillä kaduilla tosiaan tarvitaankin, mutta tuossa se on tehty väärin, ksoka seurauksena kiskot rakennetaan liian lähelle ajokaistoja. Korokkeet pitääkin tehdä kiskojen ja ajokaistan väliin. Jos ei molemmille puolille mahdu, niin sitten vain toiselle vaikka.

    3. Siis mv?

      Eikö toi varsinainen kisko-, pysäkki- ja tiesuunnitelmanteko tapahdu rakennusvirastossa, ja sen jälkeen YTLK siunaa homman? KSV:ltä tulee korkeintaan joku hieno profiilikuva, jossa näytetään, millaisella senttipelillä jalkakäytävä, pyöräkaista, pysäköinti, ajorata ja spårakaista on tarkoitus ahtaa kahden vastakkaisen julkisivun väliin? Sen jälkeen rakennusvirastossa aletaan miettiä, mihin laitetaan vesijohdot, viemäri, kaukolämpö ja -kylmä, sähkö ja netti, miten ja minne lumi aurataan sekä mihin väliin voidaan istuttaa puita?

      Missä muuten Helsingin pyöräväyläspesialistit istuvat? KSV:ssä? Ei tuonne rakennusvirastoon ole ketään pyöräkaistoista jotain ymmärtävää eksynyt? Kannattaisiko lobata sellaista? Spårille kanssa ja samanlainen hemmo joka käy katusuunnitelmat läpi? Mistä tuli mieleen, mikä taho Helsingissä suunnittelee liikennevaloja ja sitä, miten ne istuvat yhteen liikenne- ja katusuunnitelmien kanssa? HSL? Miten se juttelee YTLK:n ja rakennusviraston kanssa?

  10. Mielestäni Suomessa tehdään liian leveitä teitä ja katuja. Nuo autopaikat pois, jolloin pyöräkaista siirtyy 2,5 metriä vasemmalle. Siitä pyöräkaistasta ehkä 25cm myös pois ja puoli metriä jalkakäytävästä. Näin säästyy 6,5m koko väylän leveydeltä ja kas, maata tuli taas lisää rakentamiseen. Turha leveys väylillä aiheutta vain haahuilua eikä tuo sujuvuutta.

    Pienillä kaduilla 30km/h tai ehkä 25 km/h, kapeat jalkakäytävät molemmin puolin ja fillarit ajoradalle. Säästettävissä hattuheittona 1-3m leveyttä verrattuna ajoradan molemmin puolin tehtyihin usein melko leveisiin sekavanliikenteenväyliin.

    Minusta kaupunkia ei pitäisi rakentaa ollenkaan tavoitteella alle 20 000 asukasta / km² (mm. Pariisi ja Punavuori). Jätkään voisi tsempata siis 25% enemmän kuin nyt suunniteltu. Liekö myöhäistä ja liikaa toivottu?

    1. Ehkä ei täysin myöhäistä. Kerrosneliömäärää jo lisättiin kertaalleen.

  11. Kyseinen havainnekuva on tehty huomioimatta yksityiskohtien oikeellisuutta.

    Pyörätie samoin kuin raitiotie tulee Jätkäsaaressa olemaan erotettuna reunakivellä, muistaakseni kuuden sentin korkeuserolla. Tämän lisäksi risteyskohdissa noin kymmenen metriä ennen risteystä pyörätie linjataan ajorataan kiinni jotta autot huomioisivat pyöräilijät paremmin.
    En väitä että Jätkäsaari olisi suunniteltu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla (ei todellakaan) mutta ymmärtäkää että kritisoitte 3D-mallintajataitelijan luomusta (jossa ei ole välitetty laittaa yksityiskohtia oikein), ette toteutettavia suunnitelmia.

    1. Totta kai havainnekuva on vain virheellinen 3D-malli, eikä todellisuutta tai edes suunniteltua todellisuuta. Kyllä sen kai kaikki täällä ovat tajunneet.

      Tässä on vaan kaksi asiaa, joiden takia tästä meuhkataan:

      1) Viestinnälläkin on väliä. Jos esitetään sysipaska kuva johon on kerätty kaikki mahdolliset virheet, ei siihen voi laittaa tekstiksi että on muka tehty pyöräilyn ehdolla. Ymmärrän ettei mainostoimiston graafikkoa ole kiinnostanut kuin pilvenpoltto, mutta kyllä kaupungilla jonkun pitäisi vähän katsoa millaista markkinointia oikein tehdään.

      2) Käytännössä kaikki nuo virheet ovat sellaisia, jotka myös löytyvät meidän katuverkostamme. Oikeastaan tuo havainnekuva on monessa mielessä lähempänä rakentamisen todellisuutta kuin viralliset liikennesuunnitelmat ovat.

    2. Tuskin tuota kuvaa mainostoimistossa on tehty, vaan arkkitehtitoimistossa. Mainostoimistossa kyllä tehtäisiin vielä enemmän realismin yksityiskohdista poikkeava kuva, mutta se yleensä myös välittyisi heti kuvasta. Tuon kuvan ongelma onkin juuri, ettei se näytä ”luonnokselta” vaan pyrkii olemaan lopullisen peili.

  12. Masentavaa luettavaa Helsingin kaupungin lautakunnan jäseneltä – kuntapäättäjältä. On helppoa käyttää alatyylistä kieltä, mollata kaikkea ja rakentaa vastakkainasettelua. Sen sijaan vaatii taitoa, tietoa, näkemystä ja empatiaa antaa rakentavaa kritiikkiä. Rakas kotikaupunkini Hesa – olen paljasjalkainen hesalainen – tarvitsee parempia kuntapäättäjiä – onneksi on kuntavaalit tulossa ja nyt on helppo päättää ketä ei ainakaan äänestä. Alatyylisellä kielenkäytöllä ja mollaamisella ei saada mitään hyvää aikaiseksi. Sen sijaan toisten kunnioitus ja yhteistyöhalu ja -kyky synnyttää jotain ainutkertaista – näin varmaan myös liikennesuunnittelussa. Olen pyöräilyt Hesassa jo reilut 50 vuotta – aluksi koulutyttönä kouluun ja sitten muutaman viime vuoden ajan ympärivuotisesti töihin. Hesassa on hienoja pyöräreittejä ja sujuvia ja turvallisia kevyen liikenteen väyliä. Haasteena on tietenkin ne muutamat kantakaupungin väylät. Mutta tiedän että niidenkin suunnittelu ja toteutus on ammattilaisten käsissä ja avoinna myös rakentavalle kritiikille ja kommentoinnille. Hyvänä esimerkkinä on Mannerheimintien pyöräväylän suunnitteluvaihe johon voi antaa kommentteja: http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/

    1. Mistä nämä ”sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen väylät” mahtavat löytyä?

      Jos tutustut tarkemmin Otson blogin arkistoon, niin näet, mitä ihailemasi ”ammattilaiset” saavat erityisesti rakennuspuolella aikaan.

  13. Todella ”rakentavaa” tekstiä. Ollaan tosi onnekkaita, että Helsingin asiat on näin ”faktoihin” perustavien lautakunnan jäsenten päätettävissä. Taidan muuttaa Timbuktuun.

    1. Tervemenoa, siellä asiat ovat varmastikin hyvin. Missä kohtaa kirjoitus muuten oli mielestäsi totuudenvastainen?

    2. Kaveri pohjustaa kritiikkinsä havainnekuvaan oikeiden liikennesuunnitelmien sijaan. On sellaisessa positiossa, että tämä osoittaa joko 1) tietoista vääristelyä tai 2) äärimmäistä tietämättömyyttä. Niin tai näin, väärä kaveri päättämään yhteisistä asioista.

    3. Asiaa käsitellään jo yllä. Lainaan itseäni sieltä:

      Totta kai havainnekuva on vain virheellinen 3D-malli, eikä todellisuutta tai edes suunniteltua todellisuuta. Kyllä sen kai kaikki täällä ovat tajunneet.

      Tässä on vaan kaksi asiaa, joiden takia tästä meuhkataan:

      1) Viestinnälläkin on väliä. Jos esitetään sysipaska kuva johon on kerätty kaikki mahdolliset virheet, ei siihen voi laittaa tekstiksi että on muka tehty pyöräilyn ehdolla. Ymmärrän ettei mainostoimiston graafikkoa ole kiinnostanut kuin pilvenpoltto, mutta kyllä kaupungilla jonkun pitäisi vähän katsoa millaista markkinointia oikein tehdään.

      2) Käytännössä kaikki nuo virheet ovat sellaisia, jotka myös löytyvät meidän katuverkostamme. Oikeastaan tuo havainnekuva on monessa mielessä lähempänä rakentamisen todellisuutta kuin viralliset liikennesuunnitelmat ovat.

    4. Jep. Tuo kielenkäyttö vain kruunaa sen, että et todellakaan ole oikea kaveri päättämään yhteisistä asioista. Edes jonkinlaisten käytöstapojen ja toisten ihmisten peruskunnioittamisen pitäisi olla ihan peruslähtökohta – siitä riippumatta, että suhtautuu johonkin yksittäiseen asiaan intohimoisesti.

    5. Tälläistä tää on, päätöksiä tekee ihmiset, eikä kielenkäyttö aina ole pyhäkoulun oppikirjoista kopioitua tai byrokratiajargonia. Joskus pitää puhua ihmisten kielillä ja käyttää värikkäämpiäkin ilmaisuja.

      Jos tää on sulle ongelma, ehdotan että lopetat lukemisen tähän. Ei oo pakko jos ei tykkää.

  14. Kuulkaahan anonyymit, jos katsotte Otson blogia kokonaisuudessaan, niin sehän on asiallisuuden, diplomaattisuuden, rakentavuuden ja kanssaihmisten kunnioituksen malliesimerkki. Jos en olisi menettänyt lopullisesti toivoani Vihreän liiton suhteen, äänestäisin häntä ilman muuta. Ja kehotan kaikkia Vihreää liittoa äänestäviä tuttujani antamaan äänensä hänelle.

    Tämä kirjoitus oli toki osoitus vihaisuudesta, ja juuri blogin normaaliin tekstilajiin nähden se erottuikin: kun Otsokin suuttuu julkisesti, siihen on oltava todella aihetta. Näyttääpä olevan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *