Muutama huomio Guggenheimista

Tänään julkaistiin Solomon R. Guggenheim -säätiön uusi ehdotus museoksi Helsinkiin. Tässä muutama huomio museohankkeesta.

Ensinnäkin, Eteläranta on museolle hyvä paikka. Siinä on nykyään pitkäaikaisparkkipaikkoja, mikä ei ole Helsingin merellisellä etuovella aivan parasta mahdollista käyttöä.

Suunniteltu museon paikka, nykyinen parkkipaikka
Suunniteltu museon paikka, nykyinen parkkipaikka

Parhaassa tapauksessa ajatus museosta Etelärantaan nykäisee Eteläsataman kehittämisen vihdoin liikkeelle. Pari vuotta sitten alueen tulevaisuutta ideoitiin Kirjava satama-kilpailussa. Siinä ei lopulta jaettu pääpalkintoa, eikä hankkeen tuloksista muutenkaan ole sen jälkeen kuulunut (nomen est, eh?). Vaikka Gugenheim-hanke jäisi nyt pannukakuksi, niin ainakin se on nostanut uudella tavalla esiin kysymyksen Etelärannan paremmasta käytöstä.

Museoa on ehdotettu myös esimerkiksi Lapinlahteen tai Itä-Helsinkiin. Turisteille suunnatun museon tapauksessa en näe näitä realistisina vaihtoehtoina: museon on pakko olla paikassa jonne turistit tulevat. Ja turisti-Helsinki koostuu lähinnä kauppatorin ympäristöstä. Sen ulkopuolella turistit liikkuvat lähinnä busseilla yksittäisille monumenteille. Muukin sijainti olisi siis mahdollinen, mutta kävijämäärä jäisi varmasti pienemmäksi, ja hankkeen rahoitusmalli kaatuisi siihen. Käytännössä turistimuseo täytyy rakentaa turistikaupunkiin.

Se paikasta, itse museohankeeseen en suhtaudu aivan yhtä positiivisesti. Viime kierrokseen verrattuna hanke on toki parantunut, mutta kyllä tässä edelleen on muutama avoin kysymys

Museon talous perustuu oletukseen 550 000 vuotuisesta kävijämäärästä. Se on enemmän kuin missään Suomen museossa ja tekisi Guggenheimista pohjoismaiden toiseksisuosituimman museon Tukholman Moderna Museetin jälkeen. Tällöin museon tulot olisivat 8,1 miljoonaa vuodessa ja kulut 13,1 miljoonaa. Viiden miljoonan erotuksen maksaisivat Helsinki, mahdollisesti valtio ja jossain kuvitelmissa myös muut Helsingin seudun kunnat. Toisaalta ennakoitujen turistien tuomat rahat riittävät kattamaan tuon jo verotulojen nousunakin.

Jos kävijämääräennuste ei toteudu, Guggenheim-säätiölle maksettava miljoonan hallintopalkkio laskee. Myös säätiö siis ottaa riskiä tavoitteen suhteen, tosin vähemmän kuin kaupunki.

Rakentamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan 130 miljoonaa, eli suunnilleen Veturitien verran. Sen päälle tulee 23 miljoonaa euroa on lisenssiä Guggenheimin säätiölle, mutta muutoksena viimevuotiseen sen maksajaksi haetaan yksityisiä investoijia. Varsinaiset rakentamiskustannukset jäävät kaupungin ja mahdollisesti valtion vastuulle. Tosin 130 miljoonaakaan ei ole pieni raha nykyisessä taloustilanteessa.

Sekä rakentamiskustannuksista että käyttökuluista Guggenheim-säätiö esittää useita erilaisia malleja. Valtio saattaisi osallistua tai olla osallistumatta; Helsinki saattaisi maksaa kaiken tai vajaat puolet. Villeimmissä malleissa seudun kunnat Lahtea myöden osallistuisivat pikkurahoilla. Käytännössä rahoitus on siis auki.

Kolmas kysymys on kontrolli. Kuka päättää näyttelyistä? Kuka valitsee museonjohtajan? Viime kierroksella vastaus oli Guggenheim; tällä kierroksella kysymys on vielä auki.

Ennustettu kävijämäärä Itämeren alueen vertailussa.
Ennustettu kävijämäärä Itämeren alueen vertailussa.

Tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä olla päättämässä museohankkeesta. Nyt päätetään vain varata tontti muutamaksi vuodeksi säätiölle, että he voivat toteuttaa kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun omalla rahallaan. Vaikken hanketta varauksetta kannatakaan, niin tontin varaaminen sopii minulle mainiosti. Ei siihen kukaan muukaan ole nyt tunkemassa, ja arkkitehtuurikilpailu varmasti herättää kaupungin ryhtymään tosissaan Kauppatorin seudun kehittämiseen.

Päätös museon rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä tehdään vasta kilpailun jälkeen. Ja jos säätiö saa kilpailukulujen lisäksi kerättyä 23 miljoonan yksityiset rahat parissa vuodessa, se lisää kyllä hankkeen uskottavuutta merkittävästi.

Että tervetuloa vaan, saa tänne museoa suunnitella. Puhutaan sitten rahoista kun on suunnitelmat valmiina.

3 kommenttia artikkeliin ”Muutama huomio Guggenheimista”

  1. Siinä on Makasiiniterminaali josta on suora yhteys Tallinnaan ja Pietariin varsin ainutlaatuisesti kaupungin keskustasta. Parkkipaikat ovat etupäässä laivamatkustajia varten. Onko tarkoitus siis tuhota tämä ainutlaatuinen merellinen keskustayhteys sen takia että McGuggenheim pääsee tänne rahastamaan omaa kulttuuriaan häpeileviä hölmöjä?

    JOS G. olisi hyvä business niin kyllä he sen rahoittaisivat itse, vieläpä vaatisivat sitä. Mutta kun totuus on se, että Helsinkiä huomattavasti keskeisempi ja kansainvälisempi Berliinikin joutui sulkemaan Guggiksensa kannattamattomana ja kiinnostamattomana. Loistavasta sijainnista huolimatta 15 vuodessa oli yhteensä vain 2 miljoonaa kävijää. Berliinissä nyt on vain kurjat ilmat verrattuna Bilbaoon. Ja Helsingissä vielä katastrofaalisesti kurjemmat.

    Tästä voi päätellä vain yhden asian: Eurooppaan mahtuu vain yksi Guggenheim. Helsingillä ei ole takanaan pitkää rikasta kultturihistoriaa eikä asemaa loma- ja eläkekohteena kuten Espanjalla. Bilbaoon lentää kaikkialta Euroopasta alle 3 tunnissa. Tämä on vähän. Miksi kukaan tulisi kolmena kesäkuukautena hyiseen etäiseen Helsinkiin, kun voi mennä ympäri vuoden Espanjan turistiteollisuuden hellittäväksi Bilbaoon.

    Guggenheimia yritetään samaan aikaan markkinoida myös Abu Dhabiin, joka sekään ei ole erityisen kaukana Euroopasta. Tässä on liikaa McGuggenheimeja liian pienelle alueelle.

    Jos Suomeen halutaan jotain ainutlaatuista, niin silloin täytyy panostaa johonkin minkä suomalaiset osaavat itse muita paremmin: suomalaisen taiteen. Mikä parasta, tästä ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja ulkomaille. Mitä on tämä omaa kulttuuria pelkäävä impivaaralaisuus, joka etsii jotain itseään hienompaa ulkomailta? Nyt itsetunto kuntoon ja Suomi ja suomalaisuus esiin!

    1. Satamatoimintojen sovittamista yhteen mahdollisen museon kanssa varmasti selvitetään. Oma näppituntumani on, etä se tuskin on mahdotonta. Itse asiassa sataman tulevaisuutta miettivässä Kirjava satama -kilpailussakin kaikissa palkituissa töissä on rakennettu jotain makasiiniterminaalin kohdalle, ks. esim. http://www.kirjavasatama.fi/?action=show&nro=049 Se siis tuskin on ongelma, mutta pitää totta kai selvittää

  2. Satamatoiminnot – varsinkin autolautat – eteläsatamasta nyt joka tapauksessa pitäisi saada helvettiin ihan jo keskustan viihtyvyyden vuoksi. Kaljan kuskaamiselle ja rähinäristeilyille parempi lähtöpaikka on jossain aivan muualla, vaikka Vuosaaressa. Otetaan mieluummin tilalle vaikka niitä risteilyaluksia joilta Guggeheimin asiakaskuntaakin tulisi. Ei tarvitsisi samalla tavalla pitkäaikaispysäköintiä.

    Tuottava bisneshän Guggenheim ei ole koskaan ollut, vaikka sivuvaikutuksina hyvällä tuurilla saadaan turismin kasvun kautta omat takaisin, ja ehkä vielä ekstraakin. Itse näkisinkin kaikkein tärkeimpänä kysymyksenä sen, onko kyse taide- vai matkailuinvestoinnista.

    Taideinvestointina Guggenheim on susihuono. Enemmän ja parempaa taidetta saadaan ruohonjuuritason kautta, ei etabloituneen taiteen esittelemiseen keskittyvän brändimuseon wauarkkitehtuuriseiniin sijoittamalla. Vaikka Guggenheim päätettäisiin rakentaa ja vaikka sen nettovaikutus kaikkine ulkoisvaikutuksineen olisi kaupungin taloudelle positiivinen, ei sen suoria kustannuksia missään tapauksessa saa laittaa sellaisenaan taiteen ja kulttuurin momentille. Koska koko hankkeen ydin on joka tapauksessa turismin lisääminen, tulee myös pääosa hankkeen kuluista merkitä selkeästi matkailunedistämiseksi, ei kulttuurihankkeeksi.

    Varmasti myös taidepiirit suhtautuisivat hankkeeseen myönteisemmin jos sitä ei yritettäisi myydä taiteella, vaan rehellisesti sillä mitä se on: ulkomaisen markkinointiyhtiön palkkaminen Helsingin kaupungin matkailunedistämiskonsultiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *