Onko IT politiikkaa? – Helsingin tietotekniikkajaosto

Kaupunginvaltuusto perusti eilen kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston ja nimitti minut sen puheenjohtajaksi (kiitos luottamuksesta jne). Koska olen osavastuullinen siihen, että näin tehtiin, lienee paikallaan selittää mistä on kyse, ja mitä tällä jaostolla yritetään saada aikaan.

IT-jaosto (joksi sitä nyt kutsun) on siis poliittinen luottamuselin. Se tarkoittaa, että valtuusto valitsee sinne eri puolueiden edustajia. Valintaperuste ei ole mikään nimenomainen pätevyys, vaan kukin puolue saa paikkoja vaalimenestyksensä mukaan, ja jakaa ne kuten parhaaksi katsoo.

IT-jaosto ei siis myöskään suunnittele tai varsinkaan toteuta kaupungin IT-hankkeita. Sen tehtävänä on asettaa suuntaviivat IT-ratkaisuille yleisesti, ja valvoa, että suuret hankkeet tehdään asianmukaisesti.

Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenet ovat

Otso Kivekäs (pj, vihr)        vara Jasmin Hamid (vihr)
Minerva Krohn (vihr)          vara Hannu oskala (vihr)
Ulla-Marja Urho (vpj, kok)  vara Arja Karhuvaara
Ossi Mäntylahti (kok)          vara Joona Haavisto
Katrina Harjuhahto-Madetoja (kok) vara hannele Luukkainen (kok)
Kaarin Taipale (sd)               vara Jouko Malinen (sd)
Tuomas Kurttila (sd)           vara Miriikka Laaksonen (sd)
Mikko Pöri (vas)                    vara Juho Lindman (vas)
Kristiina Juth (rkp)               vara René Hursti (ps)

Kuten listan ihmisiin tutustumalla huomaa, osalla on IT-taustaa, osalla taas ei. Tämä on normaalia luottamushenkilöpäätöksenteossa. Aivan vastaavasti kaupunkisuunnittelulautakunnassa ei ole pelkkiä arkkitehtejä tai opetuslautakunnassa opettajia. Poliittisten päätöksentekijöiden on tarkoitus edustaa kaupunkilaisten ääntä. Itse asiasisällön osaaminen pitäisi tulla esittelevien virkamiesten puolelta.

Tässä vaiheessa voidaankin esittää ihan perusteltu epäilys, että kannattaako poliitikkojen nyt sorkkia tietotekniikkaa? Eikö asiat sujuisi paremmin, jos annettaisiin ammattilaisten tehdä työnsä?

Oma arvioni on, että tässä tapauksessa kannattaa, kahdesta syystä

Ensinnäkin, kaupungin IT-hankinnoissa on ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen nettilomake maksoi miljoonia, koska se tehdään vanhentuneelle suljetulle alustalle; määrittelyjä tilataan tekemään sama yritys jonka on tarkoitus tehdä myös toteutus; ja päätöksentekojärjestelmä muistuttaa välillä vitsiä.  Lisäksi tietenkin Apotin kaltaiset jättihankkeet vaativat huolellista seurantaa.

Vaikka poliitikoilla ei ole mitään maagista kykyä ymmärtää asioita muita paremmin, niin poliittinen päätöksenteko on luonteeltaan julkista. Ja se tarkoittaa että mahdolliset ongelmat tulevat esiin; vanhanaikaiset hankintakäytännöt ja epäterveet toimittajasuhteet täytyy perustella jaostolle, joten samalla ne huomataan ja ongelmien korjaaminen saattaa edistyä. Esimerkiksi mainittu sosiaalitoimen järjestelmäalusta olisi pitänyt korvata viimeistään kymmenen vuotta sitten. Asia vaan ei ole noussut esiin ennen  kuin nyt.

Vaikka hankinnat ovat periaatteessa vain tehokasta päätösten toimeenpanoa ja siten virkamiesvalmistelun piiriin kuuluva asia, niin käytännössä prosesseille pitää tehdä jotain. …ja tämä on jotain.

Toisekseen, on olemassa tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan poliittisia kysymyksiä. Vaikka hankinnat ovat tehokkaan toimeenpanon osa, niin vaikkapa datan avaaminen ei ole. Se on poliittinen linjaus, joka hyödyttää kaupungin asukkaita ja yrityksiä ja myös kaupungin organisaatiota. Mutta se on linjaus, ja demokratiassa linjapäätökset kuuluvat luottamuselimille.

Muita mahdollisia poliittisia linjauksia ovat esimerkiksi pääsyn avaaminen kaupungin päätöksentekodataan, avoimen lähdekoodin suosiminen tai kaiken kaupungin kanssa asioimisen tarjoaminen netin kautta. Näitä kysymyksiä ei ole kovin suurta määrää, mutta ne ovat kuitenkin olemassa. Ja ennen tätä ei ollut käytännössä mitään areenaa niiden käsittelylle.

IT-Jaosto on syntynyt Vihreiden aloitteesta. Hannu Oskala ehdott sitä kaksi vuotta sitten, ja vaalien jälkeen ehdotimme sitä kaupungin strategiasta neuvoteltaessa. Strategiaan kirjattiinkin:

”Perustetaan kaupunginhallituksen alaisuuteen IT-jaosto, joka valvoo kaupungin tietotekniikkastrategiaa sekä tietohallinto- ja tietotekniikkainvestointeja eri hallinnonaloilla.”

Lautakunnan sijasta perustetaan jaosto, koska lautakunta valvoo yhtä virastoa, kun taas kaupunginhallituksen jaostolla on valtaa kaikkeen kaupungin toimintaan. Ja IT on oikeasti hajallaan pitkin kaikkea kaupungin toimintaa.

Eilen päätetysti jaoston tehtävänä on:

  1. tehdä esityksiä tietotekniikkaa ja tietohallintoa koskevista periaatteista ja linjauksista sekä seurata niiden toteutumista
  2. seurata kaupungin tietotekniikkaohjelman laatimista, toimeenpanoa ja toteutumista
  3. hyväksyä tietotekniikan hankeohjelmaan hallintokuntien esityksestä tietotekniikkahankkeet, joiden kokonaiskustannusarvio ylittää miljoona euroa
  4. antaa lausunto kaupungin tietotekniikan hankeohjelman kokonaisuudesta.

Ensimmäinen kohta antaa vallan ehdottaa periaatteita. Jaosto ei voi suoraan päättää, että kaikki kaupungin hankinnat tehdään vaikka ketterästi, mutta se voi ehdottaa tällaista yleistä periaatetta kaupunginhallitukselle.

Toinen kohta koskee kolmen vuoden välein laadittavaa tietotekniikkaohjelmaa. Merkittävää tässä on erityisesti toteutumisen seuraaminen. Esimerkiksi tämänhetkinen tietotekniikkaohjelma linjaa avoimesta datasta ”Tietojen saatavuutta parannetaan rakentamalla avoimia rajapintoja olemassa oleviin järjestelmiin ja edellyttämällä avoimia ja dokumentoituja rajapintoja hankittavissa järjestelmissä.” Jaostolla on nyt valtuudet kutsua minkä tahansa viraston johto kertomaan, millä tavalla he ovat dataansa avanneet ja aikovat sitä tehdä.

Kolmas kohta tarkoittaa, että yli miljoonan euron hankkeita ei voi Helsingissä aloittaa ilman IT-jaoston siunausta. Tarkka prosessi pitää vielä hakea, mutta tarkoituksena on, että asiat tuodaan IT-jaostoon niin aikaisessa vaiheessa että hanketta voidaan vielä aidosti muuttaa.

Neljäs kohta koskee kaikkia muita kaupungin IT-hankkeita, joita on vuosittain vajaat sata. Niitä IT-jaosto ei yleensä käsittele yksittäin, vaan kokonaisuutena.

Jo käynnissä olevia hankkeita IT-jaosto seuraa, mutta sillä ei ole suoraa toimivaltaa määrätä niitä. Tässä voidaan kuitenkin ”lainata” kaupunginhallituksen valtaa. Eli jos IT-jaosto suhtautuu kriittisesti johonkin hankkeeseen, valmistelevat virkamiehet luultavasti kuuntelevat sitä, koska viime kädessä asia voidaan aina viedä kaupunginhallitukseen, joka luultavasti kuuntelee jaoston näkemystä.

Erityisesti tämä koskee Apottia. Apotin etenemistä tullaan raportoimaan IT-jaostolle säännöllisesti, mutta jaosto ei voi määrätä hanketta toimimaan millään tietyllä tavalla. Ja päätös lähteä tekemään yhteistä potilastietojärjestelmää on joka tapauksessa jo tehty, eikä jaostolla ole mandaattia sitä muuttaa. Sen sijaan tulen ainakin itse keskittymään siihen, miten hanke saadaan onnistumaan mahdollisimman hyvin niissä reunaehdoissa, jotka on jo päätetty.

Jaoston työ alkaa tämän vuoden puolella. Ensimmäiset kuukaudet menevät lähinnä asioihin perehtymiseen, eli mitään kovin konkreettista ei kannata heti odottaa. Mutta ensi vuoden aikana uskoisin toiminnan muutoksen jo näkyvän jossain.

Tässä vaiheessa jaosto on vaalikauden mittainen kokeilu. Ei ole itsestäänselvää, että poliittisen valvonnan tuominen IT-kysymyksiin saa asiat toimimaan paremmin. Mutta tuskin ne ainakaan huonommin voivat mennä.

 

Kirjoittaja aikoo raportoida tässä blogissa kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston tulevasta toiminnasta. Stay tuned.

8 thoughts on “Onko IT politiikkaa? – Helsingin tietotekniikkajaosto”

  1. Minua jäi eräänä iltana askarruttamaan, että vieläkö lähes kaikissa julkishankinnoissa, joissa ostetaan jotain selainkäyttöistä softaa, on vaatimuksena tyyliin ”Tulee toimia yleisimmillä selaimilla, kuten Internet Explorer, Firefox etc.”?

    En tiedä miten nuo hyvin uudemmat IE-selaimet toimivat, mutta muistan joskus aikoinani softafirmassa töissä ollessani, että tuo IE-vaatimus aiheutti toteuttajille paljon harmaita hiuksia ja lisäduunia, johon toki varauduttiin jo tarjousta jätettäessä. Käyttöliittymän totetuttamiseen lisättiin ainakin 20% tunteja, jos se piti saada moitteettomaksi IE:llä. Kukaan toimittaja tuskin IE-yhteensopivuutta ilmaiseksi toteuttaa, joten tuo vaatimus jää loppuen lopuksi asiakkaan maksettavaksi, tässä tapauksessa julkisista varoista.

    1. Jep jep. Vai on vielä Microsoftin softassa tuommoinenkin ongelma. Selainpohjaisuus on tietysti hyvä juttu koska tullaan alustariippumattomammaksi mutta ei tuommoiseen IE:n tukemiseen kannatta liikaa paukkuja panna.

    2. Huonot uutiset: Käytännössä IE on niin yleisessä käytössä että sitä on pakko tukea.

      Hyvät uutiset: Uusimmat IE-versiot (9 ja 10) ovat jo niin standardien mukaisia ettei niistä käytännössä tule lisätyötä, ja IE8:n kanssakin pystyy elämään aika helposti. Vanhemmista ei ainakaan ensi kevään jälkeen, kun WinXP:n tuki loppuu kokonaan, tarvitse välittääkään.

      IE:n kehittymisen lisäksi tilannatta auttaa huomattavasti se että sivujen tekoon tarkoitetut open source -kirjastot kuten jQuery ja Bootstrap piilottavat selainten erot yllättävänkin hyvin. Tällaiset kirjastot myös helpottavat merkittävästi sivujen tekemistä niin että ne toimivat järkevästi myös älypuhelinten ja tablettien pienemmillä ruuduilla. Ainakin kaikissa uusissa projekteissa tuen tällaisille laitteille pitäisikin olla itsestäänselvyys.

  2. Tuskinpa sitä IE-sopivuutta ilmaiseksi voidaankaan toteuttaa. Se vain on pakko tehdä – IE kun on edelleen laajalti käytössä, varsinkin yrityspuolella. Taitaa olla itse asiassa toiseksi käytetyimpiä selaimia. Harva enemmän nettiä käyttävä lotkauttaa IE:lle korvaansakaan, mutta enemmän sillä on silti käyttäjiä kuin vaikkapa Safarilla.

    1. Joo kyllä se käytännössä on monessa asiassa pakko vaatia. Etenkin kun toiset softat toimivat ainoastaan IE:llä, ja siksi virkamiesten on sitä pakko käyttää.

  3. Ne organisaatiot pärjäävät yksityisellä puolella muita paremmin, jotka onnistuvat nopeimmin riuhtaisemaan itsensä irti Microsoft-riippuvuudesta.

    Yrityspuolella on kilpailu – julkispuolella ei ole – yrityspuolella heikot organisaatiot tuhoutuvat ja julkispuolella saavat lisää määrärahoja.

  4. Hei Otso!

    Tiimini voitti Porin avoimessa kilpailussa innovaatiopalkinnon kaupungin ICT:n perspektiivin kääntämisestä täyskäännöksen kaupunkilaiseen päin.

    Oheisesta videolistasta löytyy Porin kilpailuesityksen Englanninkielinen rekonstruointi. Lisäksi mukana on esimerkkinä terveydenhuollon puolen johdannais-innovaatio, joiden kaltaisia kyetään tuottamaan innovaatiossa esitetty looginen alusta mahdollistamalla:
    http://www.youtube.com/playlist?list=PL1fg6ZOaV4mN4rsLxJvMj5ZcIzt2_5wLv

    Malli on saanut selkeää kiinnostusta myös muiden kaupunkien suunnalla, mutta hitaasti kiipeävät toteutustasolta mahdollisuudet päätöksentekoon.

    Meillä on ollut alustavaa dialogia mm. Helsingin Forum Viriumin suunnalla, jossa ilmeiset hyödyt on tunnistettu selkeästi.

    Tiivistelmänä seuraavaa:
    – Malli on täysin avoin ja edellyttää kansalaisen/kaupunkilaisen tietosuojan takaamiseksi edelleen täyttä avoimuutta ratkaisuissa
    – Se keventää ja tehostaa vaativien kokonaisratkaisujen tekemistä niin paljon, että jopa yksittäiset ”hackaajat” voivat tuottaa luotettavia palveluita, kun kaupunki ratifioi toimintamallin

    Voisiko tällaista katalysaattori/kiihdytysmallia edistää myös ylhäältä päätöksenteon suunnalta?

    Parahin terveisin,

    Kalle Launiala, Pallo-tiimi
    The Ball – The Information Ecosystem

    1. Moi,

      en ehkä ihan kaikin osin hahmottanut ideaa, mutta kuulostaa mielenkiintoiselta. Pistin sulle mailia..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *