Helsingin politiikka tavataan jakaa ”autopuolueeseen” ja ”joukkoliikennepuolueeseen”. Viime vuosina mukaan on tullut myös ”pyöräpuolue”, joka tosin on pääosin samat ihmiset kuin joukkoliikennepuolue.
Käytännössä tällaisia puolueita ei ole olemassa. Mutta monelle poliitikolle jokin liikennemuoto on tärkeä. Joko ihan käytännön teoissa, tai sitten enemmänkin puheissa.
Juuri tänään on hyvä päivä erottaa toisistaan ne, jotka oikeasti haluavat autoliikenteen sujuvan ja ne jotka vaan haluavat autoilijoiden ääniä.
HSL julkaisi tänään selvityksen, kuinka liikenteen hinnoittelu, eli tutummalta nimeltään ruuhkamaksut tulisi toteuttaa ja miten se vaikuttaisi seudun liikenteeseen.
HSL:n ehdotuksessa tehtäisiin Tukholman tapaiset automaattiset tulliportit kantakaupungin ympärille ja Kehä III sisäpuolelle, sekä kolmelle poikittaislinjalle kehien poikki. Portin läpi ajaminen maksaisi 0,2 – 0,8 euroa.
Merkittävin vaikutus olisi, että autoliikenne olisi sujuvampaa ja ruuhkat vähäisempiä. Sen ei pitäisi olla yllätys, koska siihenhän ruuhkamaksuilla pyritään. Ruuhkamaksut ovat tapa tehostaa autoliikennettä ja helpottaa autoa tarvitsevien elämää.
Syy ruuhkan vähenemiseen olisi, että ne jotka helposti voivat, kulkisivat todennäköisemmin joukkoliikenteellä tai pyörällä. Ja ne joiden aikataulu ei ole tiukka, välttäisivät ruuhkassa ajamista.
Seurauksena ruuhkamaksut nopeuttaisivat automatkoja seudulla keskimäärin yli 10%. Se on aika paljon. Liikennehankkeissa normaalisti käytettävällä yhteiskuntataloudellisella laskennalla hyöty lasketaan kymmenissä tai sadoissa miljoonissa vuosittain.
Muut hyödyt
Ruuhkamaksut lisäisivät joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikenteestä melkein 5 prosenttiyksikköä. Siksi ne vähentäisivät liikenteen hiilidioksidipäästöjä 5% ja onnettomuuksia 8%.
Yksi hyötyjä olisi tavaraliikenne. Ruuhkien vähentyessä logistiikka erityisesti kantakaupungissa toimisi paremmin, ja myös länsisataman liikenne olisi sujuvampaa. Yritystoiminnan edellytykset paranisivat.
Seudun talouteen ja kilpailukykyyn maksuilla olisi merkittävä positiivinen vaikutus: hyvin toimiva liikenne on taloudelle aina hyväksi. Lisäksi maksut pikkuhiljaa ohjaisivat kaupunkirakennetta tiiviimpään ja siis tehokkaampaan suuntaan.
Onko meillä vaihtoehtoja?
Mitä muuta sitten voitaisiin tehdä, jos ei haluta ruuhkamaksuja? Tätäkin selvitettiin.
Motareiden ja tunneleiden lisärakentaminen maksaisi miljardeja, eikä sittenkään saisi autoliikennettä sujumaan, ainoastaan lisäisi sitä ja loisi uudet ruuhkat eri kohtiin. Kustannus olisi niin suuri, että siihen ole varaa.
Pysäköintihintojen nostolla saataisiin osa hyödyistä, mutta vaikeammin ja autoilijoille kalliimmalla, koska vaikutus ei osuisi juuri ruuhkaisimmille väylille.
Joukkoliikenteen hintojen lasku toimisi myös samaan suuntaan, mutta riittävä hinnanlasku maksaisi paljon. Ruuhkamaksut tuovat kunnille rahaa eivätkä nosta veroastetta.
Pyöräilyn edistäminen auttaa myös osaltaan ja on melko halpaa, mutta se vaikuttaa lähinnä lyhyisiin matkoihin, eikä yksinään riitä saamaan autoliikennettä sujuvaksi.
Johtopäätös on, että jos haluamme sujuvampaa autoliikennettä, ruuhkamaksut on lähes ylivoimainen ajaa edistää tätä päämäärää.
Minä haluan, että Helsingissä voi sujuvasti liikkua myös autolla. En varmaan saa sillä yhtään ääntä, mutta toimiva autoliikenne on välttämätön osa kaupunkia. Siksi kannatan ruuhkamaksujen käyttöönottoa Helsingissä.
Miten on, ”autopuolue”, kiinnostaisiko teitä keino, joilla oikeasti edistetään sujuvaa autoilua?