Vihreiden vaalitappio 2023 kartalla

Vihreät kärsi eduskuntavaaleissa rökätetappion, jonka syitä on analysoitu laajalti.

Tappion on arveltu johtuvan ainakin siitä että

  • Vihreät on liian vasemmalla
  • Vihreät on liian oikealla
  • Vihreät ei keskity luonnonsuojeluun
  • Vihreät keskittyy vain luonnonsuojeluun
  • Vihreät puhuvat liian vaikeasti
  • Vihreät puhuvat liian yksinkertaistaen
  • Helsingissä on kaadettu puita

Itse uskon, että jokainen näistä syistä on todellinen. Vihreiden äänimäärä laski 136 768 äänellä, 38,6%. Tiputus on niin suuri, että sen sisään mahtuu tuhansittain erilaisia syitä miksi äänestäjä valitsi näissä vaaleissa toisen puolueen tai jätti äänestämättä.

Jokaiseen syyhyn miksi äänestäjä on hylännyt VIhreät on syytä suhtautua vakavasti. Mutta jatkoa ajatellen sillä on väliä, kuinka suurella äänestäjäjoukolla eri syyt ovat painaneet ja että mitä asialle voidaan tehdä.

Siksi päätin katsoa, saisiko vaalidatasta kaivettua osittaisia vastauksia kysymyksiin.

Vihreät kärsi tappion kaikkialla.

Kuva 1: Vihreiden tappio piireittäin Valkoisissa piireissä tappio oli yli 10 prosenttiyksikköä keksiarvoa pienempi, vaaleanpunaisissa alle valtakunnallisen keskiarvon (38,5%), marjapuurpunaisissa korkeintaan 10%yks yli keskiarvon ja tummanpunaisissa yli 10 %yks suurempi. Kartasta puuttuva Helsingin tappion suuruus on 34,7%

Piirikohtaisesti nähdään että pääosassa maata vaalitappio oli 33% – 43% (eli todella suuri). Vertailukohdaksi voi ottaa vuoden 2019 vaalivoiton, joka oli 101 092 ääntä ja 39%. Käytännössä siis pääosassa piirejä menetettiin 2019 voitetut äänet ja vähän enemmän.

Varsinais-Suomessa tappio oli selvästi muuta maata pienempi, 23%. Tätä selittänee se, että myös vuoden -19 vaalivoitto oli Varsinais-Suomessa paljon muuta maata pienempi (10%).

Vastaavasti Lapin ja Satakunnan suuria tappiota selittävät edellisten vaalien poikkeuksellisen suuret voitot (267% ja 123%). Kaakkois-Suomen tappion selittäjäksi sen sijaan täytyy etsiä jotain muuta.

Kuva 2: Vaalitappion syvyys kunnittain. Värit vastaavat kuin kuvassa 1. Muutama datavirhe korjattu käyttämällä vaalipiirin tappion suuruutta. Lapin kunnat jotka rajautuivat ulos ovat kaikki tummimman punaisessa luokassa.

Kunnittain katsottuna nousee esiin paljon paikallista vaihtelua. Tappio oli pienempi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomen rannikolla. uudellamaalla ja Pirkanmaalla näkyy tummempi kehä keskuskuntien ympärillä – poikkeuksena Kirkkonummi.

Yleiskuvana kartoista 1 ja 2 voi päätellä, että todennäköisesti vaalitappion merkittävimmät syyt ovat valtakunnallisia, mutta kuntien välillä on suurtakin vaihtelua

Huomionarvoisena yksityiskohtana Helsingissä vaalitappio oli pienempi kuin maassa keskimäärin. Tämä viittaa siihen, että vain Helsinkiin keskittyvät selitykset eivät luultavasti näyttele tappiossa erityisen suurta roolia.

Kiinnostavampaa olisi analysoida äänimäärän muutoksia iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja muiden muuttujien suhteen. Vaalitulosten perusteella sitä ei kuitenkaan voi tehdä, koska vaalisalaisuus peittää äänestäjästä kaikki tiedot paitsi asuinpaikan äänestysalueen tarkkuudella. Puolueiden äänestäjätutkimuksista tätä tietoa saisi, mutta toki epäluotettavammassa muodossa.

Entä mitä sitten pitäisi tehdä?

Mitään patenttivastausta ei ole olemassa. Tyypillisesti jokainen asiaa analysoinut vetää johtopäätöksen, että pitää tehdä niin kuin olen aina sanonut että pitää tehdä. Myös minulla on joitakin ajatuksia, mutta palaan niihin ehkä toisella kertaa.

Sen voi näiden karttojen pohjalta sanoa, että kun Vihreät hävisi vaalit koko maassa, pitää ne seuraavaksi voittaa koko maassa vuoden 2019 tavoin. Mutta on syytä muistaa, että koko maa sisältää myös suuret kaupungit.

Vuoden 2019 vaaleissa Vihreät voitti 100 000 ääntä. Niistä 54% tuli kahdeksasta suurimmasta kaupungista. Ja samoista kunnista lähti nyt menetetyistä äänistä 52%. Nämä kunnat on syytä pitää mielessä, koska sieltä tulee myös puolet seuraavasta vaalivoitosta.

Kuva 3: Vihreiden äänimäärän kasvu vuoden 2019 eduskuntavaaleissa luokiteltuna tasaportaisella asteikolla 10 luokkaan.

Politiikkaa pitää tehdä koko maata ajatellen, mutta äänestäjistämme pääosa asuu suurissa kaupungeissa.

Helsingistä on tulossa hyvä – puheeni Helsingin strategiasta

Puhuin Helsingin uudesta strategiasta Vihreiden ryhmänjohtajana. Tällä strategialla näyttää, että sangen vihreään suuntaan ollaan menossa. Mutta sen eteenhän tässä on töitä tehtykin 🙂

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, käsittelemme tänään Helsingin strategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Neljän vuoden kuluttua meitä helsinkiläisiä on ehkä 35 000 enemmän. Keravan verran enemmän. Tarvitsemme heille kaikille kodit, tai asumisen hinta karkaa aivan käsistä. Ja tarvitsemme raideliikennettä kaikkialle kaupunkiin, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin peruskouluissa on seitsemäntuhatta lasta enemmän ja päiväkodeissakin kaksi ja puoli tuhatta. Se tarkoittaa kymmentä keskikokoista peruskoulua ja kahtakymmentä päiväkotia lisää.

Neljän vuoden kuluttua sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet maakunnan vastuulle. Ehkä. Tai jonkin erityisratkaisun. Tai ehkä eivät ole. Emme tiedä mitä hallituksen uudistukselle käy, mutta meidän pitää turvata ja parantaa helsinkiläisten palveluita kaikissa tapauksissa.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä on auennut keskustakirjasto ja tanssin talo. Erilaisia kulttuuritapahtumia on vielä nykyistäkin runsaammin ja saariston matkailijamäärä on kasvanut sadalla tuhannella.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä toimii 20 000 yritystä, joita ei ole vielä tänään perustettu. Kaupungin elinkeinoelämän vahvuus on kyvyssä uusiutua ja löytää tilaa uudenlaisellekin toiminnalle.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin hiilidioksidipäästöjen täytyy olla selvästi nykyistä alemmat ja tien kohti nollapäästöjä selvillä.

Tämän strategian lähtökohta on tulevaisuus. Ei se, mikä Helsinki on joskus ollut tai mitä se on nyt, vaan mitä haluamme sen olevan. Se pyrkii vastaamaan niihin kysymyksiin, joita tämä aika eteemme heittää.

Strategiassa siirretään Helsingin tavoite hiilineutraaliudelle 15 vuotta aiempaa aiemmaksi, vuoteen 2035. Jos haluamme suhtautua realistisesti ilmastonmuutokseen, tavoitteen pitäisi olla 30 kuten Espoossa, koska ilmastonmuutos ei odota, olemmeko valmiita. Mutta tämäkin on valtava askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on ryhtyminen konkreettisiin toimiin, jonka senkin strategia linjaa.

Helsingissä kaikki kaupunginosat ovat hyviä. Ja meille kaikille on parempi, jos mitään aluetta ei päästetä putoamaan kyydistä. Ja että yhteiskunnalla on tarjota positiivinen tulevaisuus kaikille jäsenilleen. Siksi strategian keskiössä on alueiden eriytymisen ja syrjäytymisen torjunta. Yksi tärkeimpiä keinoja on haastavien alueiden kouluille jaettava lisäraha, joka tuoreessa tutkimuksessa juuri todettiin poikkeuksellisen hyvin toimivaksi. Helsingin on oltava kaupunki, joka huolehtii kaikista, eikä syrjäytä ketään.

Helsinki päätti viime kaudella, että kaikkien lasten oikeudesta päivähoitoon ja pienistä ryhmistä pidetään kiinni. Maan hallituksen pyrkimyksiin heikentää lasten saamaa hoitoa ei lähdetty mukaan. Sama linja kirjattiin myös uuteen strategiaan ja lisäksi varhaiskasvatuksesta tehdään puolipäiväisesti maksutonta. Tavoite on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisen aste eurooppalaiselle tasolle ja parantaa kaikkien lasten valmiuksia pärjätä koulussa ja yhteiskunnassa. Tutkitusti hyvä varhaiskasvatus on siihen tehokkaimpia keinoja.

Helsinkiä rakennetaan raiteiden varaan. Viime vuonna päätettiin Raide-Jokerin ja Laajasalon ratikan rakentamisesta. Tällä kaudella päätetään ratikasta luoteiseen Helsinkiin ja myös Tuusulantien sekä Malmin suunnan ratikat etenevät. Uusista asunnoista suuri osa syntyy näihin kaupunginosiin, joissa kaupunkibulevardien rakentaminen alkaa. Toisaalta kaikkialla kaupungissa rakennetaan uusia taloja vanhojen lomaan. Kaupunki tiivistyy ja liikenteessä suositaan ensi sijassa tiiviiseen kaupunkiin sopivia liikkumistapoja: kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Strategiassa nousee esiin myös Helsingin upea luonto. Uusia suojelualueita perustetaan, metsäverkostoa vahvistetaan, luonnon monimuotoisuuteen satsataan, kalojen mahdollisuuksia nousta puroihin parannetaan ja Helsingin upea saaristo aukeaa paremmin kaupunkilaisten ihailtavaksi. Kaiken kruunuksi pääsemme tässä salissa päättämään kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Kaupungin rahankäyttöön strategia suhtautuu vastuullisesti. Viime kauden liian tiukaksi osoittautuneita raameja ollaan kuitenkin höllätty. Uskoaksemme tämä strategia mahdollistaa riittävät investoinnit ja palvelujen kehittämisen, jotta sen kunnianhimoiset tavoitteet voidaan myös saavuttaa. Vastuullinen taloudenpito ei saa tarkoittaa vastuutonta palveluiden heikentämistä. Kun lasten määrä kasvaa, opettajia täytyy palkata.

Helsinki on myös suunnannäyttäjä muulle maalle. Kun me päätimme säilyttää kaikkien lasten oikeuden päivähoitoon, puolet kaupungeista seurasi. Kun me lähdimme suunnittelemaan maksutonta varhaiskasvatusta, sen suunnittelu alkoi koko maassa. Kun kirjasimme tähän strategiaan, että siirrymme markkinaehtoiseen pysäköintiin, Espoon valtuusto äänesti sen puolesta toissapäivänä.

Tulevina vuosina Helsingissä on nykyistä enemmän ihmisiä vailla virallista oikeutta asua täällä. Tämä on fakta aivan meistä riippumatta. He tarvitsevat toimivaa terveydenhoitoa ja huolenpitoa aivan siinä kuin me kaikki muutkin ja heidän jättämisensä sitä vaille on paitsi epäinhimillistä, myös todella lyhytnäköistä. Esimerkiksi rokotukset perustuvat siihen, että kaikki saavat ne. Tähän ongelmaan ei strategia tarjoa vastausta, vaan meidän täytyy yhdessä ratkaista se perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo otettuun linjaan.

Näillä huomioin Vihreä valtuustoryhmä puoltaa strategian hyväksymistä.