Lukijalle

Miten Helsingistä rakennetaan hiilineutraali kaupunki, jossa elämä on sekä ekologista että mukavaa? Entä miksi edelleen rakennetaan metsiin, vaikka luontokato uhkaa sivilisaatiotamme? Miksi kaikesta, mihin liittyy auto, tulee aina suhteeton julkinen haloo?

Tässä kirjassa vastaan näihin ja moniin muihin kysymyksiin kaupungin kasvusta ja suunnittelusta. Tämä ei ole oppikirja, eikä millään tavoin puolueeton. Kerron omasta näkökulmastani millaisen kaupungin suunnittelu on hyväksi sekä ihmiselle että planeetallemme.

En kuvaa täydellistä kaupunkia, utopiaa. Minua kiinnostaa yleviä päämääriä enemmän, miten ihan käytännössä voimme tehdä muutoksia kohti kestävämpää, viihtyisämpää ja toimivampaa kaupunkia. Kirjoitan muutoksista, joita olemme saaneet aikaan Helsingissä tai joita haluaisin saada aikaan, sekä perusteista, miksi näin tulisi tehdä.

Kirja on suunnattu kaikille, jotka haluavat ymmärtää 2000- luvun vihreää kaupunkiajattelua Suomessa sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kaupunkisuunnittelusta ylipäänsä. Ajatuksiin ei ole omistusoikeutta, ja jos kirjasta löytyy kiinnostavia näkökulmia, niitä saa mainiosti poimia omaan ajatteluunsa, halusi sitä sitten kutsua siniseksi, punaiseksi tai vaikka keltaiseksi.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy noin 50 asemakaavaa joka vuosi. Niiden lisäksi päätetään lukemattomia kaupunkilaisten elämään vaikuttavia katusuunnitelmia, rakennuslupia, poikkeuslupia, puistosuunnitelmia, kiinteistökauppoja ja niin edelleen. Yritän avata niitä periaatteita, joiden pohjalta vihreissä ratkaisemme, minkälaisia muutoksia pyrimme edistämään, mitkä hyväksymme ja mitä vastustamme. Käytän esimerkkeinä monia julkiseen keskusteluun nousseita kaupunkisuunnittelukohteita Helsingissä.

Tavoitteeni ei ole tarjota lukijalle ”parhaita argumentteja”, joilla voittaa väittelyitä sosiaalisessa mediassa tai baaripöydässä. Sen sijaan pyrin vaikeampaan mutta tärkeämpään päämäärään: kuvaamaan miten kaupunkia itse asiassa pitäisi suunnitella. Ajatukset voivat tarjota lähtökohtia myös vakuuttavien argumenttien muotoilulle, mutta monessa tapauksessa todellisuus on sen verran mutkikas, ettei sen kuvausta pysty tiivistämään 280 merkkiin.

Kirjoitan nimenomaan Helsingin kaupunkisuunnittelusta, koska olen tehnyt sen parissa töitä yli kymmenen vuotta ja tunnen sen parhaiten. Kirjan periaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa vastaaviin kysymyksiin muissa suurissa kaupungeissa ja osittain myös pienemmissä kunnissa. Yritän kuitenkin olla ottamatta kantaa muiden kaupunkien konkreettisiin ratkaisuihin, koska ulkoapäin annetut neuvot harvoin ovat se, mitä kaivataan. Jääkin lukijan harkintaan, mitkä Helsingin ratkaisut toimivat lukijan omassa ympäristössä.

Kirjoitan tässä kirjassa vihreästä kaupunkisuunnittelusta, siitä miten ja millaista vihreää kaupunkia haluaisimme rakentaa. Päämäärät ovat omiani, mutta uskoakseni valtaosa suomalaisista jakaa suuren osan tavoitteista.

Vihreä liike on syntynyt vaatimaan, että yhteiskuntana elämme tavalla, joka mahdollistaa myös tulevien sukupolvien hyvän elämän tällä planeetalla. Vaatimus kuulostaa maltilliselta, mutta se vaatii suuria muutoksia yhteiskuntaan, jonka 1900-luvun mittaan rakensimme. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö täytyy lopettaa, ja se on vasta ensimmäinen askel. Tapa, jolla olemme kaupunkeja ja koko yhteiskuntaa kehittäneet viimeiset 70 vuotta on kestämätön ja tuhoaa elinolosuhteemme maapallolla. Vaikka olemme saaneet aikaan muutoksia siinä, miten Helsinkiä rakennetaan, ei tämä kirja ole nykyisen kaupunkisuunnittelun puolustuspuhe. Tämä on muutosohjelma, kuvaus siitä, miten kaupunkisuunnittelun keinoin voidaan kulkea kohti kestävää kaupunkia, taloutta ja yhteiskuntaa.

Lukijoille, jotka kaipaavat konkreettisempaa syventymistä siihen, millä tavoin esimerkiksi katuja tai kortteleita pitäisi suunnitella, annan vinkkejä lopun kirjallisuuskatsauksessa. Suurin osa tämän kirjan ajatuksista ei ole itse keksimiäni, vaan pohjautuvat kaupunkeja koskevaan kirjallisuuteen ja lukemattomiin keskusteluihin minua edistyneempien alan harrastajien ja ammattilaisten kanssa.

Kirjan luvut toimivat itsenäisinä teksteinä ja lukemisen voi aloittaa mistä kohti vain. Luvut avaavat kaupunkisuunnittelua kukin yhdestä näkökulmasta. Kyse on kuitenkin samasta kaupungista ja asiat kytkeytyvät toisiinsa. Olen pyrkinyt viittaamaan toisiin lukuihin silloin, kun jokin ajatus jatkuu toisesta näkökulmasta toisaalla.