Kirjallisuutta

Suurin osa käyttämistäni numerotiedoista on peräisin Tilastokeskukselta tai erilaisista Helsingin kaupungin julkaisuista. En ole lähteistänyt näitä erikseen, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, koska numerotrivian rooli tässä kirjassa on enemmänkin konkretisoida argumentteja, kun pääkysymys on ajattelutapa ja näkökulma.

Sen sijaan tarjoan listan kirjallisuutta, josta oma ajatteluni on suurelta osin peräisin, tai joka ainakin tarjoaa mahdollisuuden syventyä kunkin luvun kysymyksiin tarkemmin. Jokaisesta luvusta kun voisi helposti kirjoittaa oman kirjansa.

Jan Gehl: Ihmisten kaupunki (Cities for People), 2010

Jan Gehl on tanskalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija. Hänen kirjansa Ihmisten kaupunki sekä sen aiempi versio Life Between Buildings ovat ihmislähtöisen kaupunkisuunnittelun klassikoita. Kirjassa kerrotaan, miten hyvää kaupunkia tehdään lähtien periaatteista ja päätyen havaintopsykologian kautta hyvin konkreettisiin suosituksiin.

Jane Jacobs: The Death and Life of Great American Cities, 1961 

Jane Jacobs oli newyorkilainen toimittaja ja kansalaisaktivisti. Hänen pääteoksensa Death and Life of Great American Cities kuvaa, miten Yhdysvaltojen suurten kaupunkien suunnittelua tehtiin 1950-luvulla, mikä kaikki siinä oli pielessä ja miten kaupunkeja oikeastaan pitäisi suunnitella. Death and Life on kaiken myöhemmän urbanismin kantateos, jonka ajatuksista suurin osa on edelleen täysin ajankohtaisia, vaikka esimerkit ovatkin aivan toisesta maailmasta.

Seppo Laakso ja Heikki Loikkanen: Kaupunkitalous. Johdatus kaupungistumiseen, kaupunkien maankäyttöön sekä yritysten ja kotitalouksien sijoittumiseen, 2004 

Loikkasen ja Laakson teos kuvaa kaupunkitaloustieteen peruskäsitteet ja mallit sekä havainnollistaa niitä suomalaisilla aineistoilla. Jos haluat perehtyä lisää siihen ajattelutapaan, jota käytin luvussa 2.2 Missä ihmiset haluavat asua – hintatiedon hyödyntäminen, niin tästä teoksesta on hyvä aloittaa.

Leslie Kern: Feminist City: Claiming Space in a Man-Made World, 2019 

Kern analysoi valtasuhteita ja miten ne muovaavat kaupunkitilaa ja toisaalta, miten kaupungin rakenne vahvistaa taas valtasuhteita. Käsittelytapa pohjaa vahvasti henkilökohtaiseen kokemukseen, mikä mainittakoon varoituksena sellaista vierastaville. Suomalaisen ja hieman konkreettisemman johdannon aiheeseen saa Helmi Helanderin opinnäytetyöstä Feministinen kaupunkisuunnittelu – Miksi sukupuolien huomioon ottaminen suunnittelussa on tärkeää?

Otso Kivekäs, Osmo Soininvaara, Mikko Särelä, Mari Holopainen: Seuraavat 400 000 helsinkiläistä, 2012 

Kirjoitimme 13 vuotta sitten kuntavaalien alla pamfletin siitä, miten Helsingin kasvua pitäisi ohjata. Tavoite oli kääntää hajautuva kaupunkikehitys tiivistyväksi, missä myös osittain onnistuimme. Kirjaa kirjoitettaessa Helsingin seudulle ennustettiin 430 000 asukkaan kasvua vuoteen 2035 mennessä, mistä kirja sai nimensä. Tuosta kasvusta on toteutunut jo 300 000, ja tätä menoa ennusteen asukasluku toteutuu jo 2030. Useimmat tämän kirjan kaupungin kasvua ja liikennettä koskevat ajatuksen olivat jossain muodossa mukana jo Seuraavassa 400 000 helsinkiläisessä.

Daniel Knowles: Carmageddon, 2023 

Knowles kuvaa lukuisista eri näkökulmista, millä tavoin fiksaatio autoihin ja niiden asettaminen etusijalle tuhoaa yhteiskuntaa ja ihmisiä. Kirja on amerikkalainen sekä esimerkeiltään että esitystavaltaan, mutta suurin osa autokaupungin ongelmista on samoja täälläkin, vaikka ei onneksi samassa mittakaavassa.

David Sim: Pehmeä kaupunki – hyvän kaupunkielämän perusteet (Soft City – Building Density for Everyday Life), 2019 

David Sim on Gehlin pitkäaikainen työtoveri, joka kirjassaan Pehmeä kaupunki tuo vielä lisää konkretiaa Gehlin ajattelutavan ympärille. Kirjaa voi käyttää manuaalina kaupunkitilan suunnitteluun.

Donald Shoup: The High Cost of Free Parking, 2005 

Shoup on kalifornialainen kaupunkisuunnittelija ja ekonomisti. Hänen teoksensa käsittelee parkkinormin ja ilmaisen pysäköinnin ongelmat hyvin kattavasti ja on markkinaehtoisen pysäköinnin raamattu, jonka vaikutuksesta moni Yhdysvaltojen kaupunki on sittemmin luopunut parkkinormista osittain tai kokonaan.

Osmo Soininvaara, Mikko Särelä: Kaupunkien voitto, 2015 

Soininvaaran ja Särelän pamfletti kuvaa kaupunkien elinvoimaa ja kasvua Suomessa sekä tekee suosituksia, millaisilla hallinnollisilla muutoksilla kaupunkien elinvoimaa voitaisiin vahvistaa. Suurin osa kymmenen vuoden takaisista suosituksista on edelleen ajankohtaisia.

Tiitu Takalo, Tiina Männistö-Funk: Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa, 2023 

Takalo ja Männistö-Funk kuvaavat kaupunkihistoriallisessa sarjakuvassaan, miten pyöräliikenteen rooli on kasvanut Suomessa 1900- luvun alkupuolella, miten se on kutistettu ja työnnetty marginaaliin 1900-luvun toisella puoliskolla ja miten se lähtee taas nousuun. Sarjakuva on suotta aliarvostettu tietokirjaformaattina. Polkimilla on erinomainen ja sujuva avaus kaupunkipyöräilyn mahdollisuuksiin

Jarret Walker: Human Transit, 2011 (uudistettu laitos 2024) 

Walker kuvaa joukkoliikenteen suunnittelun lähtökohdat, mahdollisuudet ja ristiriidat hyvin selkeästi ja kansantajuisesti. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille, joita kiinnostavat joukkoliikennejärjestelmät. Walker itse suunnittelee ennen kaikkea bussiliikennettä, mutta perusperiaatteet pätevät myös raiteilla.