Kaupunkiympäristön lautakunta 16.8.2022

Ruoholahteen suunnitellaan kelluvia kerrostaloja, kaapelitehtaan päätyyn. Kyseessä on vasta kehittämisvaraus, eli yksityinen yhtiö hakee lupaa suunnitella tähän paikkaan; talojen rakentamiseen on luultavasti pitkä aika.

Eniten keskustelua herätti se, että hanke oli pienentynyt aiemmasta 90 000 kerrosneliön (luokkaa 1800 asukasta) koosta kolmannekseen. Pienenemisen suurin syy ei kuitenkaan ollut julkinen keskustelu, vaan se että alkuperäinen suunnitelma oli itse asiassa yleiskaavan vastainen ja olisi vaatinut osayleiskaavan, josta seuraa vuosien viive. Siinä rakentaminen venyi liian kauas karttaan merkitystä rantaviivasta meren puolelle. Suunnitelma sisälsi myös kaupungille melko kalliita investointeja, joihin ei haluttu sitoutua.

Nyt käsittelyssä oleva suunnitelma sisältää pelkästään kelluvia taloja, joiden infrasta vastaa yhtiö, ei kaupungille kuuluvia paalutettuja rakenteita. Pyysin sen kuitenkin vielä viikoksi pöydälle, koska jäi vielä muutama kysymys mietittäväksi (talojen korkeus ja kävely-yhteydet erityisesti).
Keskustelussa nousi myös esiin, että vähän pohjoisemmaksi, Salmisaareen ollaan juuri tekemässä osayleiskaavaa. Jos kelluvat talot osoittautuvat hyväksi ratkaisuksi tässä, niitä voidaan suunnitella Salmisaaren osayleiskaavassa paljon lisää.

Lausuimme HSY:n strategiasta ja taloussuunnitelmasta. Lausuntopohjassa oli aika voimakasta kritiikkiä siitä, että HSY:n ilmastotoimien tehokkuutta ei strategian ja mittareiden pohjalta voi arvioida, mutta rahasuummaa ollaan kasvattamassa merkittävästi. Valmistelijoiden arvion mukaan samalla rahalla saadaan kaupungin ilmastotoimissa merkittävästi enemmän aikaan. Selkiytimme lausuntoa hiukan sen suhteen, että kyse ei ole ilmastotoimien kritiikistä, vaan vaatimuksesta kustannustehokkuuteen ja vaikutusten seurantaan. Lausunto menee vielä kaupunginhallitukseen.

Kiinnostavana avauksena nousi esiin myös sekaviemäröinnin tulevaisuus. Helsingin vanhoissa osissa hulevedet ja jätevedet kulkevat samoissa viemäreissä, mikä johtaa siihen, että kovimmilla rankkasateilla viemärit tulvivat ja jätevettä pääsee ylivuotoviemäreitä pitkin mereen. Siksi sekaviemäreiden korvaaminen erillisillä viemäri- ja hulevesiverkoilla esikaupunkien tapaan on vuoskymmeniä ollut Helsingin tavoitteena.

Mutta ei ole selvää, että se on järkevää. Kantakaupungissa kun hulevedetkään eivät ole kovin puhtaita, vaan niissä on paljon autonrenkaiden mikromuovia ja muita kaduilta huuhtoutuneita epäpuhtauksia. Niiden johtaminen suoraan mereen saattaa olla suurempi ympäristöhaitta kuin melko harvinainen tulviminen. Ja lisäksi nykyään tavoite on muutenkin imeyttää ja viivästyttää hulevesiä niin, että viemärit eivät tulvi. Saattaisi siis olla meren kannalta parempi ja selvästi halvempaa jättää viemärit sekaviemäreiksi ja sen sijaan rakentaa viherkattoja ja muuta viherinfraa niin, että sadevesitulvilta vältyttäisiin.

Kukaan ei vaan ollut tullut aiemmin ajatelleeksi tätä. En minäkään ollut, mutta nyt se lasketaan auki.

Kuninkaantammeen, Keskuspuiston länsilaidalle tulee todella hieno puisto, nimeltään Ellen Thessleffin puisto. Thessleff oli Suomen ensimmäisiä ekspressionisteja. Helsingissä hän asui Töölössä, enkä tiedä oliko hänellä mitään yhteyttä Kuninkaantammeen.

Puiston erityiseksi vetonaulaksi tulee vanhasta vedenpuhdistamon altaasta rakennettu noin 3 hehtaarin tekolampi, jonka rannalle tulee uimaranta. Lampi on pääosin 2 metriä syvä ja se täytetään Päijännetunnelin raakavedellä, joka virtaa siitä pikkuhiljaa purona Vantaanjokeen. Siitä tulee siis uimakelpoinen, ja vesi ehkä ehtii lämmetäkin kesäisin…

En vaan voi olla ajattelematta millaista pröystäilyä tämä olisi Teemestarin kirjan maailmassa. Tai Dyynillä. Puhdasta juomavettä suoraan uimalampeen…

Palettilampi Ellen Thessleffin puiston suunnitelmassa