kaupunkiympäristölautakunta Archives

Kaupunkiympäristölautakunta 7.11.2023

Päivän kokous oli todella pitkä ja käsittelimme lukuisia merkittäviä asioita. Nostan tässä esiin vain ne, joihin minulla on jotain erityistä sanottavaa, vaikka monet muutkin asiat olivat merkittäviä.

Munkkivuoren ja Talinrannan suunnitteluperiaatteissa on haettu mahdollisia täydennysrakennuspaikkoja Munkkivuoreen (melko vähän, koska tavoite on säilyttää alueen luonne) ja huomattavaa lisärakentamista Talinrannan ja Munkkivuoren väliin. Talinrannan osalta ei esitetty mitään täsmällistä, koska alue on liian matalalla että sinne saisi nykyään rakentaa.

Aluksi Kokoomus teki ehdotuksen, että Talin golfkentän rangen kohdalle suunnitellut 600 ihmisen kodit pitäisi siirtää toisaalle alueella. He eivät sanoneet paikkaa, mutta käytännössä se olisi tarkoittanut Munkkivuorta, johon olisi pitänyt rakentaa ehkä 15-20 taloa enemmän kuin suunnitelmissa. Edes koko Ulvilanpuiston rakentaminen ei olisi riittänyt, ja on vaikea uskoa että he olivat tässä ihan vakavissaan.

No, ehdotus ei menestynytkään. Koska tarkoitus ei ole kuitekaan estää golffausta, tein itse esityksen että “golf-rangelle etsitään U1-korttelin kaavoituksen yhteydessä korvaava ratkaisu golfkentältä tai lähialueelta yhteistyössä Golfklubin kanssa.” Ehdotukseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Lisäksi esityksestäni päätettiin, että:

Täydennyskaavoja taloyhtiöiden tonteille tehdään vain kyseisen yhtiön hakemuksesta.
Leikkipuisto Ulvilan ja leikkipaikka Ulvilanpuiston toimintaedellytykset turvataan. Leikkipuisto Ulvilan ympäristön tulevissa suunnitelmissa haetaan ratkaisuja joissa vaikutukset Ulvilanpuostoon ovat mahdollisimman vähäisiä.
Koulujen saattoliikenne ohjataan Munkkivuoren sisäosan ulkopuolelle, esimerkiksi ostarin yhteyteen.
Hulevesien hallintaa suunnitellaan ensi sijassa luonnonmukaisiin ratkaisuihin perustuen

Mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja Munkkivuoressa.
Tämä ei ole rakentamispäätös, vaan taloyhtiöiden tonteille tehdään asemakaavamuutoksia ainoastaan taloyhtiön hakemuksesta. Kaupunki ei rakennna kenenkään pihalle.

Kampin asemakaavaan oli edellisen lautakuntakäsittelyn jälkeen lisätty ehdottamani kirjaus, että ullakkorakentamista saa taloissa tehdä kaupungin ullakkorakentamisen ohjeita noudattaen ilman, että tähän tarvitaan kaavamuutosta tai poikkeuslupaa.

Käytännössä muutos on pieni, koska tähän astikin on voinut saada ullakkorakentamisen ohjeiden mukaisiin hankkeisiin poikkeusluvan. Mutta se kuvastaa periaatteellista muutosta ajattelussa: sen sijaan että jokaiselle hankkeelle tehtäisiin oma asemakaava, asemakaava vain asettaa reunaehdot joiden puitteissa rakentamista saa tehdä. Kannustaakseni tähän ajattelutavan muutokseen tein esityksen:

“Samalla lautakunta kehottaa toimialaa selvittämään tulevissa aluekaavoissa tämän kaavan ullakkorakentamislinjaa vastaavia mahdollistavia kaavoitusratkaisuja, jotta jokaiselle hankkeelle ei tarvitsisi tehdä omaa hankekaavaa. Tämä sujuvoittaisi kaavoitusta ja vähentäisi kaavoittajien työtaakkaa täydennysrakentamisessa”

Nähtäväksi jää, missä määrin ajattelutapa leviää. Periaatteessa esimerkiksi maltillisiin korotuksiin, talojen maanalaisiin laajennoksiin tai sisäpiharakentamiseen voitaisiin suhtautua vastaavasti: riittävien ehtojen täyttyessä niitä saa rakentaa, eikä siihen tarvita erillistä kaavamuutosta.

Arabian rantapuistoon liittyenpäätimme Amanda Pasasen esityksestä, että Kumpulanpuron putkitettu osuus muutettaisiin avouomaksi. Myös puita on luvassa puistoin jonkin verran lisää.

Yliskylänlahden asemakaavan luonnoksen pyysimme kahdeksi viikoksi pöydälle ja tarkoitus on käydä vielä kerran tutustumassa alueeseen. Kaavassa rakennetaan puuttuva pala Laajasalontien bulevardia, jatketaan ratikkaa yhdellä pysäkillä ja rakennetaan huomattava määrä taloja. Kyse on yhdestä lähivuosien suurimpia asemakaavoja lautakunnassa. Bulevardin jatko on itsestäänselvyys: katu on nyt selvästi keskeneräisessä tilassa, eikä sitä niin voi jättää. Ja tulevaisuudessa ratikkaa haluttaneen jatkaa Herttoniemeen.

Ongelmana on, että rakentaminen menee myös huomattavassa määrin metsään, myös arvokkaan kostean lehtoalueen päälle. Olemme vihreissä sanoneet, että tässä muodossaan se ei meille käy. Nyt tarkoituksemme on hakea ratkaisua – mieluiten lautakunnan yhteistä ratkaisua, jossa bulevardia päästään rakentamaan, mutta alueen luontoarvot turvataan.

Jätimme ensi viikkoon myös Itäkeskuksen peruskoulun ja lukion kaavan. Luvassa uusi päiväkoti ja mahdollisesti uusia liikuntatiloja.

Kaavan alueella olevaa entistä Kielilukion taloa on suunniteltu käytettävän eri koulujen väistötiloina, alkuun Aurinkolahden peruskoulun. Tähän liittyen on esitetty kysymyksiä tilojen kunnosta ja kysyimmekin niistä runsaasti. Vastoin levinyttä käsitystä talo ei ole purkukuntoinen, vaan se on myös uudessa asemakaavassa suunniteltu mahdollisesti säästettäväksi. Talosta on tilattu myös ulkopuolisen asiantuntijan auditointi, että turvallisuus saadaan varmistettua.

Emme asemakaavan kohdalla kuitenkaan voi päättää koulujen väistötiloista, vaan väistötilatarpeista päättää kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja mikäli tiloihin tarvitaan suempi remontti, siitä päättää rakennusten ja yleisten alueiden jaosto. Mutta palaamme tähän ensi viikolla.

Kokouksessa käsiteltiin myös lukuisia muita olennaisia aiheita. Koko esityslista ja kaikki tehdyt esitykset löytyvät täältä: https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta/asiakirjat/U540202334#paatostiedote

Kaupunkiympäristön lautakunta 16.8.2022

Ruoholahteen suunnitellaan kelluvia kerrostaloja, kaapelitehtaan päätyyn. Kyseessä on vasta kehittämisvaraus, eli yksityinen yhtiö hakee lupaa suunnitella tähän paikkaan; talojen rakentamiseen on luultavasti pitkä aika.

Eniten keskustelua herätti se, että hanke oli pienentynyt aiemmasta 90 000 kerrosneliön (luokkaa 1800 asukasta) koosta kolmannekseen. Pienenemisen suurin syy ei kuitenkaan ollut julkinen keskustelu, vaan se että alkuperäinen suunnitelma oli itse asiassa yleiskaavan vastainen ja olisi vaatinut osayleiskaavan, josta seuraa vuosien viive. Siinä rakentaminen venyi liian kauas karttaan merkitystä rantaviivasta meren puolelle. Suunnitelma sisälsi myös kaupungille melko kalliita investointeja, joihin ei haluttu sitoutua.

Nyt käsittelyssä oleva suunnitelma sisältää pelkästään kelluvia taloja, joiden infrasta vastaa yhtiö, ei kaupungille kuuluvia paalutettuja rakenteita. Pyysin sen kuitenkin vielä viikoksi pöydälle, koska jäi vielä muutama kysymys mietittäväksi (talojen korkeus ja kävely-yhteydet erityisesti).
Keskustelussa nousi myös esiin, että vähän pohjoisemmaksi, Salmisaareen ollaan juuri tekemässä osayleiskaavaa. Jos kelluvat talot osoittautuvat hyväksi ratkaisuksi tässä, niitä voidaan suunnitella Salmisaaren osayleiskaavassa paljon lisää.

Lausuimme HSY:n strategiasta ja taloussuunnitelmasta. Lausuntopohjassa oli aika voimakasta kritiikkiä siitä, että HSY:n ilmastotoimien tehokkuutta ei strategian ja mittareiden pohjalta voi arvioida, mutta rahasuummaa ollaan kasvattamassa merkittävästi. Valmistelijoiden arvion mukaan samalla rahalla saadaan kaupungin ilmastotoimissa merkittävästi enemmän aikaan. Selkiytimme lausuntoa hiukan sen suhteen, että kyse ei ole ilmastotoimien kritiikistä, vaan vaatimuksesta kustannustehokkuuteen ja vaikutusten seurantaan. Lausunto menee vielä kaupunginhallitukseen.

Kiinnostavana avauksena nousi esiin myös sekaviemäröinnin tulevaisuus. Helsingin vanhoissa osissa hulevedet ja jätevedet kulkevat samoissa viemäreissä, mikä johtaa siihen, että kovimmilla rankkasateilla viemärit tulvivat ja jätevettä pääsee ylivuotoviemäreitä pitkin mereen. Siksi sekaviemäreiden korvaaminen erillisillä viemäri- ja hulevesiverkoilla esikaupunkien tapaan on vuoskymmeniä ollut Helsingin tavoitteena.

Mutta ei ole selvää, että se on järkevää. Kantakaupungissa kun hulevedetkään eivät ole kovin puhtaita, vaan niissä on paljon autonrenkaiden mikromuovia ja muita kaduilta huuhtoutuneita epäpuhtauksia. Niiden johtaminen suoraan mereen saattaa olla suurempi ympäristöhaitta kuin melko harvinainen tulviminen. Ja lisäksi nykyään tavoite on muutenkin imeyttää ja viivästyttää hulevesiä niin, että viemärit eivät tulvi. Saattaisi siis olla meren kannalta parempi ja selvästi halvempaa jättää viemärit sekaviemäreiksi ja sen sijaan rakentaa viherkattoja ja muuta viherinfraa niin, että sadevesitulvilta vältyttäisiin.

Kukaan ei vaan ollut tullut aiemmin ajatelleeksi tätä. En minäkään ollut, mutta nyt se lasketaan auki.

Kuninkaantammeen, Keskuspuiston länsilaidalle tulee todella hieno puisto, nimeltään Ellen Thessleffin puisto. Thessleff oli Suomen ensimmäisiä ekspressionisteja. Helsingissä hän asui Töölössä, enkä tiedä oliko hänellä mitään yhteyttä Kuninkaantammeen.

Puiston erityiseksi vetonaulaksi tulee vanhasta vedenpuhdistamon altaasta rakennettu noin 3 hehtaarin tekolampi, jonka rannalle tulee uimaranta. Lampi on pääosin 2 metriä syvä ja se täytetään Päijännetunnelin raakavedellä, joka virtaa siitä pikkuhiljaa purona Vantaanjokeen. Siitä tulee siis uimakelpoinen, ja vesi ehkä ehtii lämmetäkin kesäisin…

En vaan voi olla ajattelematta millaista pröystäilyä tämä olisi Teemestarin kirjan maailmassa. Tai Dyynillä. Puhdasta juomavettä suoraan uimalampeen…

Palettilampi Ellen Thessleffin puiston suunnitelmassa

Kaupunkiympäristölautakunta 2.1.2022

Kokouksen suurin asia oli yleiskaavan toteutusohjelma.

Toteutusohjelmassa ei päätetä kaavasta, eli mitä jollekin alueelle tehdään, mutta kyllä aikataulusta, että milloin eri yleiskaavan eri alueita ja esimerkiksi ratikoita rakenneteaan. Kyse on tämän lautakuntakauden ehkä suurimmasta asiasta ja sitä käsiteltäneen tässä vielä muutamakin kokous.

Toteutusohjelma tehtiin viimeksi 2017 ja tämä on nyt sen päivitys tälle valtuustokaudelle. Suurin muutos on ns. Jokeri 0:n eli Herttoniemi-Pasila-Meilahti -ratikan aikaistaminen rakentumaan ennen vuotta 2035. Se tarvitaan Teollisuuskadun muuttuessa läpiajoväylästä keskusta-alueeksi ja myös tarjoamaan Itä-Helsingistä ja Meilahdesta paremmat yhteydet Pasilaan.

Toinen mainitsemisen arvoinen liikennehanke on baanaverkon aikatauluttaminen valmistuimaan myöskin ennen vuotta 2035. Kysyin onko baanojen osalta olemassa jotain aikataulutettua suunnitelmaa, milloin mikäkin on tarkoitus tehdä, mutta valitettavasti toistaiseksi ei ole olemassa täsmällisempää aikataulua kuin Pyöräväylien priorisointi- ja toteutusohjelmassa.

Yleiskaavan toteuituksen painopisteet ennen vuotta 2035. Mukana Vihintien. Tuusulanväylän ja Laajasalontien bulevardit, malmin knettä, Viikin keskusta, Itäkeskus, Itäväylä… Lisäksi paljon ratikoita jne

Missasin kokouksen alkuosan työesteen takia. Sinä aikana päätettiin että Vanhankaupunginkosken padon purkua aletaan suunnitella. Tarvitaan vielä useita selvityksiä ja suunnitelmia ennen kun mitään konkreettista tapahtuu, mutta nyt on asetettu aikataulu, että helmikuuksi 2023 pitää olla olemassa yleiskuva mitä kaikkea pitää tehdä ja millaisella aikataululla se tehdään.

Tavoite on helpottaa kalojen nousua Vantaanjokeen. Ei ole aivan ilmeistä, kuinka paljon padon purku sitä oikeasti helpottaa ja mitä kaikkea muuta tarvitaan. Mutta tämä lienee ainoa tapa saada siitä selvyys.

Maalämpökaivoja saa jatkossa rakentaa myös kaupungin maalle tontin rajan ulkopuolelle! Tämä helpottaa maalämpöön siirtymistä kaupunkialueella, missä tontit ovat usein ahtaita. Käytännössä yleisin tapa tähän lienee, että kaivoja porataan vinoon, eivätkä ne välttämättä siis näy maan pinnalla tontin ulkopuolella mitenkään. Lautakunta madalsi vielä hiukan hintoja, jotta siirtymää saadaan vauhditettua.

Terasseille puolestaan saatiin uudet ja aika selkeät ohjeet. Lautakunta vielä korosti, että kävelykeskustassa pitää terasseja pyrkiä sallimaan missä mahdollista. Terassit elävöittävät kaupunkia verrattuna paljaaseen asfalttiin.

Toinen linja 10:een suunnitellaan täydennysrakentamista, noin 17 asuntoa lisää ullakoille ja korottamalla pihasiipeä 2 kerrosta Hekan vuokratalossa. Lähiseudun asukas oli esittänyt vaihtoehtoisen suunnitelman, jossa korottamisen sijasta oltaisiin purettu autokansi ja muutettu kellari asunnoiksi. Tämä voi olla teknisestikin haastavaa, mutta varsianinen syy miksei sellaista ole suunniteltu on, että kyse on hankekaavasta, eli tontin haltijan hakemuksesta on tehty täydennysrakentamisen salliva kaava. Sellaiset tehdään sallimaan rakentamista jonka tontin haltija haluaa tehdä, jos se on yleiskaavan ja muiden kaupungin periaatteiden mukaista.

Kysyin, onko mietitty koko korttelin täydennysmahdollisuuksia ja nykyisten rakennusten tulevaa käyttöä laajemmin, mutta vastaus oli ei. Samasta syystä. Linjojen päätä olisi hyvä joskus miettiä kokonaisvaltaisesti Mikko Särelän tapaan. Asia jäi vielä viikoksi pöydälle.

Länsiherttoniemen rakennuskielto on ollut voimassa nyt kaksi vuotta ja päätimme jatkaa sitä vielä 2 vuotta. Pitkät rakennuskiellot ovat merkittävä ongelma, mutta 4 vuotta ei vielä ole pitkä. Uuden kaavan laatiminen vie väistämättä useamman vuoden. Kysyin, kauanko on odotettavissa että rakennuskieltoa vielä tarvitaan, ja onko rajauksen tarpeen sisältää esimerkiksi Siilitien metroasema ja Hiihtäjäntien uudet talot (ja näihin saanen vielä vastauksen erikseen).

Kun rakennuskielto 2 vuoden kuluttua tuodaan seuraavaan käsittelyyn, odotan että on olemassa perustelu, mitkä ovat ne konkreettiset uhat, joita vastaan varautumiseen se tarvitaan ja olisiko niitä mahdollista torjua muilla keinoin. Lähtökohtaisesti kaavan mukaisia rakennuksia saa tehdä ja rakennuskielto on perusteltu vain väliaikaisena poikkeuksena perustellusta syystä.

Kaupunkiympäristön lautakunta 18.1.2022

Viime kerralla pöydälle jääneet Junonkadun ja Leonkadun katusuunnitelmat hyväksyttiin. Katusuunnitelmissa on ongelmana, että pysäköintipaikat ratikkaliikenteen kaistan vieressä voivat johtaa kiskoille pysäköintiin ja että Leonkadulla pyörätiet loppuvat korttelin verran liian aikaisin niin, että pyörällä joutuu ajamaan ratikkakiskojen ja pysäköityjen autojen välistä.

Valitettavasti suunnitelmien muuttaminen nyt johtaisi uuteen nähtävillepanoon ja niin suureen viiveeseen, että se sotkisi ratikan rakentamisen aikataulut. On hyvin valitettavaa, että suunnitelmat valmistuvat niin viime hetkessä, mutta en halunnut lykätä ratikan valmistumista enkä siksi esittänyt palautusta. Sen sijaan pyysin, että mahdollisia liikennehäiriöitä Junon- ja Leonkadulla seurataan ja tarvittaessa reagoidaan ja että kiskopysäköinnin ongelmapaikkoja selvitetään ja poistetaan systemaattisesti kaikkialla kaupungissa. Sitä on tehty, mutta ei viime vuosina ja vanhassa ratikkaverkossa on monia paljon pahempia paikkoja kuin nämä.

Laajasalontien bulevardisointi etenee! Ostoskeskuksen kohdalla motarimaisen tien tilalle tulee 700 asukasta, ratikkapysäkki ja aivan riittävän leveä katu Laajasalon autoille. Nykyinen ostari peittyy talorivin taakse.

Laajasalon ostarin korttelin uutta rakentamista

Täytyy sanoa että aika hyvän näköistä! Hieman kummastuttaa, että heti tämän tiiviin korttelin pohjoispuolelle ratikan varteen suunnitellaan huoltoasemaa. Onko sille oikeasti tulevaisuudessa niin paljon kysyntää, että sille kannattaa varata näin keskeinen paikka? Selitys on, että nykyinen, yksityisellä maalla sijaitseva huoltsikka on vielä keskemmällä kaava-aluetta. Antamalla Nesteelle uusi tontti hiukan kauempaa Yliskylän keskustasta saadaan nykyinen tontti osaksi korttelia. Ja jos (kun) tulevaisuudessa ei ponttonesteiden jakelulle ole yhtä suurta tarvetta, huoltoasematontin voi muuttaa muuhun käyttöön.

Tänään Laajasalontie vielä pöydälle viikoksi, kuten myös Damaskuksenkatu, johon suunnitellaan täydennysrakentamista. Damaskuksentien osalta läheisten pentalojen asukkaat ovat olleet huolissaan, että talon pysäköinti olisi ohjattu lähikaduille, mutta tämä on väärinkäsitys. Kaavassa on autopaikkamääräykset tehdä 70 parkkipaikkaa tontille ja taloyhtiö itse asiassa suunnittelee toteuttaa niitä jopa enemmän, pääosin asfalttikenttänä.

Kalasatamaan valitsimme vähähiilisen korttelin kilpailun voittajan ja 3 kunniamainintaa. Kilpailun osallistujatöiden E-luku oli parhaimmillaan 20, kun Helsingin vaatimus on 75 ja kansallinen raja 90. Hiilijalanjälki oli 6 kg per neliö per vuosi, kun tyypillisessä kerrostalossa se on 16. Tärkeimpiä keinoja laskea hiilijalanjälkeä olivat puurakentaminen, vähäpäästöinen betoni ja betonia säästävä rakentaminen. Viherkertoimen arvot olivat ehdotuksissa 1,25 -3, kun Helsingin tavoite on 0,7. Viherkerroin osoittautui tosin sellaisenaan hankalaksi kriteeriksi, koska se ei arvioi ratkaisujen realistisuutta, eli selviävätkö kasvit kuinka hyvin esitetyillä viherpinnoilla. Merkittävin yksittäinen kysymys oli maanvarainen piha, joka mahdollistaa korkeat puut.

Ratkaisut olivat ilmeisesti ainakin osassa kilpailutöitä osin liioiteltuja, mutta tämäntyyppisten kisojen tarkoitus onkin tuoda erilaisia ratkaisuja esiin ja saada niistä kokemuksia. Ja siinä suhteessa tässä on onnistuttu.

Jakelukäyttöön tulee vihdoinkin oma pysäköintitunnus! Valitettavasti tosin vasta 2 vuoden pilottikäyttöön, sen jälkeen laajemmin. Ajatus on, että jakelua tekevät yhtiöt voivat hankkia tunnuksen ja puhelinapsin, jolla saavat käyttää jakeluruutuja ja myös tavallisia pysäköintipaikkoja hinnalla joka on korkeintaan euron päivässä. Jakelupysähdys saa kestää korkeintaan 20min kerrallaan ja kun sen alku ja loppu klikataan appiin, kaupungille syntyy samalla kattavaa tietoa jakelun määrästä.

Tunnuksen suurin hyöty saattaa kuitenkin tulla siitä, että kun jakelupysähdyksiin voi käyttää mysö tavallisia parkkipaikkoja, kuskit eivät ehkä enää pysähdy laittomasti jalkakäytävälle välttääkseen parkkimaksuja ja -sakkoja (kyllä, juuri sitä nykyään tehdään; parkkipaikalta kun saa sakon jalkakäytävää helpommin). Pilotin aikana tässä ei vielä vaan tapahtune kovin suuria muutoksia.

Rakennuskielloista lausuimme aluehallintovirastolle, koska niistä oli valitettu. Valitus sinänsä perustui väärinkäsitykseen laista, mutta asia on olennainen. Helsingin historiassa on ollut useiden vuoskymmenten rakennuskieltoja mm. Malmilla ja Villingissä ja ne ovat olennaisesti heikentäneet alueiden kehitystä.

Nyt voimassa olevista rakennuskielloista kaksi on ollut voimassa yli 60 vuotta, yksi yli 30 vuotta ja viisi yli 20 vuotta. Kaavassa sallitun rakentamisen kieltäminen vuoskymmeniksi on merkittävää ihmisten oikeuksien rajaamista ja on vähän erikoista, jos kaavan valmistelu (joka laissa on sen perustelu) kestää useita vuoskymmeniä. Vastaus valitukseen oli hyvin tehty ja perusteltu, eikä politikointi juridisilla prosesseilla kuulu Helsingin toimintakulttuuriin. En siis tehnyt esityksiä, mutta nostin esiin, että ennen kun näitä pitkiä rakennuskieltoja jatketaan seuraavan kerran, tulisi käydä läpi, millä muilla tavoin voitaisiin saavuttaa ne tavoitteet joihin rakennuskielloilla pyritään. Kuvittelisi parempia ratkaisuja löytyvän.

Lisäksi käsittelimme mm. Itämerentorille suunniteltavaa tornia, Pirjonaukiota Pirkkolassa, sateenkaarimaalausta jollekin kesäkävelykadulle ja kuulimme esittelyn ekosysteemipalveluiden seurantatyökalusta sekä Vanhankaupunginkosken padosta.

Koko lautakunnan lista tässä.

Kaupunkiympäristölautakunta 11.1.2022

Vuoden ensimmäinen kokous ja vähän kevyempi lista.

Kiinnostavana kaavana Hekan purkavan saneerauksen kohde Aarteenetsijäntiellä Mellunmäessä. Kolmikerroksiset huonokuntoiset Hekan vuokra-asunnot puretaan, tilalle rakennetaan sama määrä vuokra-asuntoja ja lisäksi muita hallintamuotoja, mikä monipuolistaa alueen asuntokantaa. Viereiseen Aarrepuistoon ei kosketa, paitsi yksi polku vähän siirtyy, koska viemäri uusitaan sen alla.

Uudet talot ovat 5-8-kerroksisisa ja tehdään puusta. Hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen (eli ilmaan päästetty hiili ja sidottu hiili) arvioinnissa on käytetty uutta Helsingin asemakaavojen vähähiilisyyden arviointimenetelmän (HAVA) ja sen mukaan tämä on kohtuullisen hyvä kaava: rakentamisesta seuraa 583 kg hiilidioksidiekvivalenttia per asukas per vuosi (50v aikana) ja positiiviset vaikutukset ovat 409 kg. Mutta tietysti vertailukohtaa on aika vähän, kun menetelmä on vasta kehitteillä. Eli lähinnä voi todeta että vihdoinkin tulossa tapa arvioida kaavoituksen co2-vaikutuksia!

Pysäköinti on maan päällä ja pääosin yhdessä tasossa. Havainnekuvasta näkee hyvin, miten parkkikenttää on pinta.alasta lähes yhtä paljon kuin taloja. Kysyin tästä, että tosiaanki kannattaa rakentaa parkkikenttiä metron vieressä ja kuulema taloudellinen yhtälö on muutoin vaikea, koska parkkitalot, pihakannet ja kaikki vähemmän tilaa vievät ratkaisut ovat liian kalliita. Siksi metron viereenkin rakennetaan vähemmän asuntoja, jotta autoille olisi enemmän tilaa. Parkkinormi rajoittaa myös näin kaukana keskustasta sitä, miten tiivistä kaupunkia voidaan tehdä.

Kaava on silti hyvä ja tonttitehokkuus 1,43 tähän kohti ihan ok. 200 asukasta lisää metron varteen hienoihin taloihin. Tänään kuitenkin vielä viikoksi pöydälle.

Myös Kalasataman katusuunnitelmia (Junonkatu ja Leonkatu) jäi pöydälle. Kyseessä on ratikan reitistä Redin luota Sompasaareen. Sompasaaren itäinen, Mustukkimaan puoleinen silta suljetaan autoilta, jotta ranta rauhottuu mukavammaksi ja ratikka saa esteettömämmän kulun. Samaten Junonkadulle siitä pohjoiseen tulee yksi läpiajokielto. Ihan hyvä.

Huonona puolena pysäköinti on katusuunnitelmassa liian lähellä ratikkaa ja on riski, että jos talvella tulee paljon lunta, pysäköijät hivuttautuvat pikkuhiljaa lähemmäs ja lähemmäs ratikkaa kunnes tulee stoppi. Kuten käy vanhoilla ratikkakaduilla usein. Ratkaisu on suunnitteluohjeen mukainen, mutta ei järkevä. ratikan toimivuutta ei kannata riskeerata muutaman pysäköintipiakn takia. Esimerkiksi Tampereen suunnitteluohje ei tällaista salli, mutta meillä ollaan vielä vanhanaikaisia.

Toisena ongelmana pyörätiet Leonkadulla loppuvat parikymmentä metriä liian aikaisin, niin että pyörällä joutuu ajamaan ratikkakiskojen seassa vaikka se olisi ollut vältettävissä. Pyysin nämä viikoksi pöydälle että voidaan katsoa onko näille kysymyksille mitään tehtävissä.

Pyöräliikenne koukkailee kiskojen seassa, jotta ahtaaseen paikkaan saataisiin 6 parkkipaikkaa

Ryhmärakennuttamiseen myönnettiin 20 tonttia ympäri kaupunkia, pääosin pientaloja mutta myös kerrostaloja. Tonttien vuokralaiset valittiin arvalla, 374 rakennuspaikkaa hakeneen rakennuttajaporukan joukosta. Suosio on melko suurta ja tulee mieleen, eikö ryhmärakennuttamiseen voisi siis vuokrata enemmänkin tontteja?

Lisäksi suuri joukko valtuustoaloitteita (Kruunuvuoren ratikoita ei lyhennetä, Vanhankaupunginkosken patoon palataan kahden viikon kuluttua) ja Rakennusvalvontapäällikkö jää eläkkeelle, joten virka julistetaan haettavaksi. Merkittävä pesti etenkin kaupunkikuvan ohjaamisen kannalta.

Sörnäisten tunneli (kaupunkiympäristön lautakunta 12.10.2021)

Lautakunta päätti Sörnäisten tunnelin hankesuunnitelmasta. Tein allaolevan vastaehdotuksen, mutta hävisimme äänin 8-5 (kok-sd-ps-rkp vs. vihr-vas)

“Suunnitelma perustuu oletukseen, että autoliikenteen määrä vuoteen 2030 kasvaa joka tapauksessa Lahdentien suunnalla 6000 autolla, eli 13%. Suunnitelman mukainen ratkaisu kasvattaa liikennettä lähes 10 000 autolla. Autoliikenteen määrän kasvu ei ole automaatio, vaan johtuu autoiluun käytettävien väylien kasvattamisesta ja sillä vuorostaan voidaan perustella aina uusia väyliä.

Mallitarkastelun perustella Sörnäistentunnelin myötä henkilöautolla tehtävien matkojen määrä lisääntyy noin 1900 matkaa vuorokaudessa. Vastaavasti joukkoliikenteen matkamäärä vähenee tunnelin myötä 1000 matkalla vuorokaudessa ja jalankulun ja pyöräliikenteen yhteenlaskettu matkamäärä vähenee 600 matkalla vuorokaudessa. Liikennemallin perusteella Sörnäistentunnelin myötä autoliikenteen kulkutapaosuus Helsingin seudulla kasvaa noin 0,08 prosenttiyksikköä. Hanke vie siis poispäin Helsingin kaupunkistrategian tavoitteista lisätä kestävien kulkutapojen osuutta ja vähentää liikenteen päästöjä.

Sörnäistentunneli lisää autojen määrää Siltavuorenrannassa 1000 autolla, Hakaniemenrannassa 800 ja Esplanadilla 1700 autolla. Tämä tarkoittaa lisää autoja, melua ja terveydelle haitallisia pienhiukkasia keskusta-alueilla, jossa viihtyisän ja kävelijöille sopivan ympäristön pitäisi olla lähtökohta. Hämeentien ja Kustaavaasantien risteyksessä tunneli kasvattaa liikennemäärää niin, että tarvitaan seuraava satojen miljoonien autosilta, joka taas puolestaan lisää liikennemääriä.

Tunneli pyrkii ratkaisemaan ennen kaikkea Itäväylän, Junatien ja Sörnäisten rantatien laajan risteysalueen ongelmia, jotta siitä saataisiin parempaa kaupunkitilaa. Tavoite on hyvä, mutta toteutettavissa myös ilman tunnelia. Alueelle järjestetyssä kilpailussa töiden ennakkoehtona oli tunneli, johon ehdotusten tuli perustua. Näin saatiin hyviä tunneliin perustuvia ehdotuksia, mutta ei suunnitelmaa ilman tunnelia.

Junatien ympäristössä suurin liikennevirta kulkee Itäväylän ja Sörnäisten rantatien välillä. Jos tämä liikennevirta nostetaan eri tasolle Junatien kilpailuvoittajan tapaan, niin jäljelle jäävä liikenne olisi alle 20 000 ajoneuvoa pohjoisen ja etelän välillä (Hermannin rantatie – Sörnäisten rantatie) ja saman suuruusluokan määrä idän ja lännen välillä (Itäväylä-Junatie-Teollisuuskatu). Ratkaisut, jossa liikennevirrat kohtaavat tasossa ovat näillä määrillä täysin mahdollisia, vaikka kadulla kulkisi myös ratikka. Esimerkiksi Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä kulkee toiseen suuntaan yli 20 000 ja toiseen 30 000 autoa ja kääntyjien määrä on suuri.

Junatielle tulisikin hakea tunneliin perustumatonta ratkaisua. Se voisi olla esimerkiksi sellainen, että osa Hermannin rantatien liikenteestä kulkee Vanhaa Talvitietä, joka oikaistaan nykyisen parkkipaikan läpi Panimokadulle ja siitä Sörnäisten rantatielle ilman 90 asteen mutkia. Näin saadaan aikaan Mäkelänkadun tilannetta muistuttava tavallinen risteys, jossa olisi liikennevalot. Muitakin ratkaisuja voi hyvin löytyä, kun lähdetään siitä että autoliikenteen määrää ei kasvateta.

Sörnäistentunnelin pohjoisen suuaukon hinta on kohonnut jo 70% kaavavaiheen suunnitelmasta, mikä on suurempi nousuu kuin esimerkiksi Länsimetrolla. Kilometrihinnaltaan siitä on tulossa koko seudun kallein liikennehanke ja suhteessa liikennehyötyyn suhteettoman kallis.

Näistä syistä Sörnäistentunnelin hankesuunnitelma palautetaan valmisteluun siten, että suunnitellaan Junatien ympäristöön ratkaisu jossa pohjois-eteläsuuntainen liikenne toimii pintatasossa esimerkiksi ylläkuvatulla tavalla ja Herttoniemi-Pasila-Meilahti ratikka voidaan toteuttaa. Samalla selvitetään mahdollisuus muuttaa tunnelivaraus päättymään pohjoisessa Kustaa Vaasantielle, jotta helpotetaan myös Hermannin rantatien ja Hämeentien risteykseen syntyviä liikenneongelmia. Tämä tunneli voitaisiin rakentaa myöhemmin, jos se osoittautuu välttämättömäksi.”

Sörnäisten tunnelin suuaukko Hermannin rantatiellä.

Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus, sitten valtuusto. Ja sen jälkeen luultavasti rakennetaan 50 miljoonalla eurolla betonikaukalo joka täytetään soralla. Ja sitten katsotaan tulevina vuosina että tehdäänkö itse tunnelikin vielä joskus.

Muissa asioissa hyväksyttiin mm. 1300 asukkaan kaava Malminkartanon Pihkatielle, 250 asukasta Kamppiin Metropolian kortteliin. liikenneverkon jäsentelyperiaatteet ja käsiteltiin liikenneturvallisuusohjelmaa, joka jäi vielä pöydälle.

Kaupunkiympäristön lautakunta 31.8.2021 ja 7.9.2021

Viime kokous 31.8. oli lyhyt, mutta sitä ennen oli 4 tunnin seminaari jossa mietittiin seuraavan neljän vuoden tavoitteita ja haasteita erilaisissa työpajoissa. Varsinaisssa kokousasioissa merkittävin oli talousarvion toteumaennuste. Sitovat toiminnalliset tavoitteet näyttävät muuten hyvältä, mutta tontinluovutus on jäämässä jälkeen (350 000 kerrosneliöä vs tavoiteltu 400 000). Tämä ei ole uusi ongelma, mutta jatkuvuus tekee siitä vaan hankalamman.

Suutarilaan suunnitellun kuplahallin kohdalla hyväksyimme yksimielisesti Annin esityksen:

”Tässä yhteydessä kaupunkiympäristölautakunta pyytää kiinnittämään huomiota urheilurakentamisen arkkitehtoniseen laatuun ja toivoo kaupunkiympäristön toimialan ratkovan yhteistyössä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kanssa kysymystä laadukkaammasta ja parempaa kaupunkiympäristöä luovasta urheilurakentamisesta.”

Gustav pauligin kadun katusuunnitelman kohdalta nostin esiin, että pyöräkaistojen yhteensovittamista Leikosaarentien liikenneympyrään pitäisi parantaa ja liikenne & katusuunnittelupäällikkö lupasi tämän laittaa ohjeeksi jatkosuunnitteluun.

Lausunto Harjun nuorisotalon jatkokäytöstä jätettiin pöydälle. Sen osalta oli toiveena, että Kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialan kanta asiaan selviäisi ehkä ennen lausunnon antamista. Olennaista olisi, että taloa ei pidettäisi pitkään tyhjillään, vaan jos Kuvalla on sille käyttöä, se otettaisiin käyttöön pian ja jos ei ole, niin sitten sille etsitään muu käyttäjä. Talo ja sen sijainti sinänsä antaa paljon mahdollisuuksia, ja tulevaisuudessa vielä enemmän jos puisto laajenee ja ympäristö kehittyy Teollisuuskadun kaavarungossa suunnitellulla tavalla.

Kaupunkiympäristön lautakunta 7.9.2021

Seuraavaan kokoukseen en pääse itse, vaan varajäseneni Sameli Sivonen osallistuu puolestani.

Listalla on mm. Huopalahdenportin alueen maankäyttösopimukset. Pikku-Huopalahden viereen entisen hammaslääkiksen paikalle on kaavoitettu 2500 asukkaan tiivis ja hyvän näköinen alue. Maat omistavat Senaattikiinteistöt eli valtio ja Helsingin yliopistokiinteistöt eli yliopisto. Saamastaan huomattavasta hyödystä nämä maksavat kaupungille yhteensä noin 30 miljoonaa. Ja sitoutuvat siihen, että alueelle tulee myös korkotuettuja vuokra-asuntoja (ARA) ja välimallin asuntoja kaupungin linjausten mukaisesti. Kaupungille syntyvät kustannukset alueen kaduista ja puistoista on arvioitu noin 16 miljoonaksi, eli tällainen tiivistäminen on kaupungille myös selkeästi kannattavaa (ja maanomistajalle toki vielä kannattavampaa).

Listalla on myös lausunto esityksestä luonnonsuojelulaiksi, mihin kaivataan monia perusteltuja tarkennoksia erityisesti liittyen kuntien tehtäviin ja kaavoissa tarvittaviin selvityksiin sekä lausunto HSL:n toimintasuunnitelmasta, jossa valitettavasti lykätään sekaviemäröintien poistoa investointien rajoittamiseksi.

Sekaviemäri on siis viemäri, jossa sekä sadevedet että viemärivedet kulkevat samassa putkessa puhdistamolle. Sadevesi laimentaa jätevettä ja heikentää puhdistustuloksia ja kovimpien sateiden aikana voivat johtaa viemäriveden ylivuotoon suoraan mereen. Niiden korvaamista kunnollisella viemäröinnillä ei siis ole syytä lykätä.

Haagan Steniuksenkentälle suunnitellaan asuntoja 350 asukkaalle. Nykyään paikalla on siis hiekkakenttä, jota ymmärtääkseni käytetään erilaiseen pelailuun. Lähistöllä onneksi on muitakin kenttiä.

Toisin kuin Huopalahdenportilla, Steniuksenkentälle ei suunnitella umpikortteleita, vaan lamelli- ja pistetaloja siroteltuna vapaamuotoisesti pitkin kenttää. Perustelu tälle on, että ratkaisu ”istuu luontevasti naapuruston nykyiseen ja rakentumassa olevaan rakennuskantaan” ja ”Tavoitteena on toteuttaa etelähaagalaiseen rakennettuun ympäristöön sopiva uusi aluekokonaisuus”. Seurauksena korttelitehokkuus on 1,06, noin 37% Huopalahdenporttiin suunniteltujen korttelien tehokkuudesta.
Liikenteellisesti Steniuksenkenttä on erinomainen paikka rakentamiselle – jopa parempi kuin Huopalahdenportti. Tiheästi liikennöity Huopalahden asema ja Raide-Jokeri ovat 300m päässä ja Vihdintien ratikka 500m päässä.

Kaavoitusta ei voi tehdä sijoittamalla jokaiselle tontille maksimikokoisen talon. Mutta mieleeni tulee kyllä kysymys, että harkittiinko tähän Huopalahdenporttia vastaavaa tehokkuutta? Hiekkakentälle rakentaminen ei uhkaa luontoarvoja ja pelaamismahdiollisuudet kentällä loppuvat, rakennettiin siihen paljon tai vähän. Sikäli tämä on paikka, jossa olisi monesta näkökulmasta voinut ja kannattanut rakentaa vielä selvästi tiiviimmin. Jos tähän rakennetaan 350 asukkaalle, eikä 1000 asukkaalle (Huopalahdenportin tiiveys), niin missä sitten asuvat ne 650 ihmistä, jotka eivät tässä voi asua, jos päätetään että etelähaagalaiseen ympäristöön sopivuus on tärkeämpää kuin heidän asuntonsa? Itseäni ainakin kiinnostaa, että mietittiinkö tähän tiiviimpiä vaihtoehtoja ja jos mietittiin, miksi niitä ei esitetä.

Yksityiskohtana listalla on 2 viikkoa sitten tekemämme rakennuskieltopäätöksen peruminen johtuen sen ilmeisestä laittomuudesta. Kysyin tuolloin, että milloin esitetyt rakennuskiellot ovat alkaneet ja pyysin, että jatkossa alkamisaika kerrottaisiin aina kun esitetään rakennuskiellon jatkamista.

Osoittautui, että Isosaaren rakennuskielto täyttää tässä kuussa 8 vuotta, mikä on kaavoittamattomalla alueella kiellon laillinen maksimipituus eikä sitä siten voida laillisesti jatkaa. Jatkossa rakennuskieltoesityksissä kerrotaan aina kiellon alkamispäivä. Aion vielä palata kysymykseen rakennuskielloista ja niiden perusteista, mutta se vaatii lisää perehtymistä.

Kaupunkiympäristön lautakunta 24.8.2021

Isoin asia kokouksessa oli lausunto valtion väyläverkon 12 vuoden investointiohjelmaksi. Lausunto oli jo lähtökohdiltaan aika kriittinen koskien investointiohjelman riittämätöntä tasoa ja näköalatonta panostusta. Hiilipäästöjen osalta edes vaikutusarvioita ei oltu tehty suuresta osasta hankkeita, vaan ajatus on ilmeisesti että seuraavan 12 vuoden aikana ilmastonmuutosta ei juuri tarvitse huomioida.

Tein lausuntoon kaksi lisäystä:

”Ilmastokriisin tässä vaiheessa, jossa sekä Suomen että koko pääkaupunkiseudun hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen on alle 15 vuotta aikaa, Helsingin kaupunki näkee välttämättömänä, että vaikutukset päästöihin arvioidaan kattavasti jokaisen hankkeen ja myös koko investointiohjelman osalta.”
”Toimintatapa, jossa valtio vastaa kaupunkiseudun liikennehankkeiden suunnittelusta, mutta kunnat merkittävästä osasta kustannuksia on myös kestämätön. Kustannuksista tulee vastata sen tahon, jolla on infrastruktuurin omistus ja vastuu suunnittelusta. Hankkeissa joissa Helsinki vastaa suunnittelusta, kaupunki voi tehdä tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja ja sovittaa ne paremmin maankäyttöön.”

Jälkimmäinen ehdotus liittyy siis siihen, että valtio suunnittelee Helsinkiin valtavia moottoritieliittymiä, jotka tuhlaavat tilaa, maksavat paljon ja estävät tehokasta kaupunkirakentamista. Ja lisäksi haluaa että kaupunki maksaisi niistä puolet. Jos Helsinki suunnittelisi samat kohteet itse, luultavasti hinta tippuisi selvästi ja samalla vapautuisi tonttimaata niin, että kokonaisuus tulisi kaupungille nettona halvemmaksi tai jopa ilmaiseksi ja saataisiin parempi ratkaisu. Tämähän on bulevardisoinninkin idea.

Koska ajatukseni että kaupunki voisi haltuunottaa kaiken valtion omaisuuden rajojensa sisäpuolella (*) ei saanut varauksetonta kannatusta, hyväksyimme lopulta yksimielisesti tällaisen version jossa ongelma kohteliaasti pointattiin.

Lisäksi hyväksyimme kehotuksen hakea EU-rahaa (Eveliina Heinäluoma), muistutuksen että Itäväylän ja Kehä I risteys on myös syytä muistaa sekä muistutuksen huomioida liikenteen murros jossa kevyet sähköajoneuvot, kuten skuutit muuttavat kaupunkiliikennettä.

Gustav Pauligin kadun (Vuosaaressa) katusuunnitelman pyysin viikoksi pöydälle, kun siinä on pyöräliikenteen liittyminen olemassa olevaan liikenneympyrään vähän erikoinen.

Gustav Pauligintien päädyn liikenneympyrä, jossa pyöräkaistat päätyvät kiertotilaan, vaikka liikenneympyrää kiertää pyörätie

Jörn Donnerin mukaan ei nyt nimetä katua, koska käytäntönä on että vain yli 5 vuotta sitten edesmenneiden mukaan nimeämistä harkitaan.

Isosaaressa ja Vallilan teollisuusalueella jatketaan rakennuskieltoa koska alueita ollaan kaavoittamassa. Vallilan osalta suunnitteluperiaatteet tulevat lautakuntaan vielä tänä vuonna tai viimeistään keväällä. Pyysin tietoja, että kauanko rakennuskiellot alueilla ovat olleet voimassa, koska sitä ei materiaaleista selvinnyt.

Koko (lyhyehkö) lista tässä

(*) en siis oikeasti esittänyt näin, vaan aika maltillista muotoilua jossa nostettiin esiin mahdollisuus että tiet siirtyisivät kaupungille.

Kaupunkiympäristölautakunta 17.8.2021

Aloitin tänä syksynä kaupunkiympäristön lautakunnan jäsenenä. Pyrin raportoimaan lautakunnan kuulumisia blogissa ja somessa. Ja tänään oli ensimmäinen kokous.

Ensimmäisen kokouksen listalla suurin asia oli lausunto Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) ensi vuoden budjetista. Koronakriisin seurauksena HSL:llä on huomattavia talousvaikeuksia, joten lausunnossakin korostuivat kysymykset rahasta. Suurimmaksi osaksi päätimme virkamiespohjan mukaisesti, että HSL:n on hyvä ” jatkaa vahvaan runkojoukkoliikenteeseen perustuvan joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä”

Lisäyksinä päätimme

että alennuslippuja myös kertalipuissa tulisi selvittää
että MAL-sopimuksien kautta valtiota tulisi sitoa vahvemmin mukaan joukoliikennejärjestelmän kehityksen rahoittamiseen
että lippujen hintoja ja erityisesti AB-lipun hintaa ei tule nostaa, koska vyöhykeuudistus nosti helsinkiläisten lippujen hintoja jo merkittävästi ja koronakriisistä toivuttaessa on tärkeä säilyttää matkustajat
että suurten infrahankkeiden kustannuksia ei ole perusteltua yrittää kattaa 50% lipputuloilla, vaan ne tulisi rahoittaa ensi sijassa hankkeisiin liittyvällä maankäyttöhyödyllä.

Emme lautakunnassa kannattaneet kokoomuksen ehdotusta nostaa tarkastusmaksuja (tai teknisesti poistaa lausunnosta kohta jossa ei kannateta sitä). Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus ja lopullisesti budjetin hyväksyy HSL:n hallitus (paitsi tarkastusmaksun osalta liikenneministeriö, jos HSL:n hallitus sen korotusta esittää)

Muissa asioissa mainittakoon Malmin kenttän maanvuokrasopimusten oikaisuvaatimuksia (jäi viikoksi pöydälle), joissa on sangen laajaa ja monipuolista juridista argumentaatiota:

”Selvyyden vuoksi todetaan, että viiden vuokralaisen maanvuokrasopimusten voimassaolon päättäminen, joilla on vuokrattu alueita tässä esitystekstissä mainittuihin tarkoituksiin, ei edellytä myöskään YVA-menettelyä.”

” Myöskään se, että kaupunginhallituksen vuoden 1967 asiakirjojen mukaan toiminnan olisi ollut tarkoitus jatkua Malmilla vuoteen 2034 asti ei voi olla syy pidättäytyä maanvuokrasopimusten irtisanomisesta.”

”Lisäksi todetaan, että tontit-yksikön päällikön maanvuokrasopimuksen irtisanomispäätöksellä ei ole päätetty alueen rakentamisesta eikä muusta tulevasta käytöstä, joten ei voida katsoa, että oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös olisi senkään vuoksi esimerkiksi luonnonsuojelulain tai ympäristöoikeuden periaatteiden vastainen.”

Tästä pääsemme jatkamaan ensi viikolla.

Kysyin projektisalkkutyökalua koskevasta hankintaoikaisuvaatimuksesta tarkempia perusteita. Kaupunki olisi nähdäkseni voinut tulkita hankintalakia hieman rennomminkin, kun nyt ilmeisen yksikkövirheen takia tarjous hylättiin. Tarjoaja oli laittanut päivähinnan tuntihinnan sijasta, hankinnan tekijä kysyi tästä erikseen kun hinta vaikutti väärältä, mutta korjausta ei enää otettu vastaan. Nähdäkseni hankintalain esityöt nimenomaisesti sallisivat tällaisen yksikkövirheen korjaamisen. Mutta tarjous ei olisi oikeilla hinnoillakaan voittanut kisaa, joten lopputulos oli joka tapauksessa sama.

Lopuksi kuulimme vielä tulossa olevasta pysäköintipolitiikkalinjauksesta. Se tulee syksyn aikana kommentoitavaksi ja tarkoituksena päättää ensi vuonna.