Omenahillo

Tein eilen tämän syksyn luultavasti viimeisen satsin omenahilloa. Toistakymmentä litraa sitä tuli tänä vuonna tehtyä, mutta kohta se on silti loppu. Hyvä jos ensivuoden puolelle riittää.

Netistä löytyy paljon reseptejä mille vaan, niin omenahillollekin. Kuitenkin niistä tuntuu kaikista puuttuvan monia käytännön yksityiskohtia, jotka on hyvä tietää. Ovat vähän sellaisia vanhan kansan hiljaiseen tietoon nojaavia reseptejä, josta keskiverto kaupunkilainen saa yhtä plajon selvää kuin Finlandian partituurista.

Luvassa siis niksejä omenahillon tekoon. Ensin kuitenkin se resepti pohjaksi nikseille, viiden litran kattilan mukaan mitoitettuna.

Kasa omenoita
n. puoli pussia hillosokeria
1dl vettä
vähän mausteita (sitruunaa, kanelia, inkivääriä tai ei mitään)

Pilko omenoita kuorineen, mutta ilman siemenkotia 5 litran kattilaan, kunnes se on lähes täysi. Kaada päälle vesi ja hillosokeri. Keitä keskilämmöllä välillä sekoittaen kunnes omenat ovat muhjua. Sekoita sauvasekottimella. Lisää sokeria tarpeen mukaan ja mausteita jos haluat. Purkita.

Niksejä

Hillosokerin määrä riippuu omenalajikkeesta, mausteista ja omasta mausta. Puoli pussia 5 litran kattilaan on suunnilleen kohdillaan. Kuumasta hillosta on vaikea maistaa lopullista makua, joten makeustaso on parhaimmillaankin vähän sinne päin. Seoksen pitää olla selvästi makeaa: kyse on kuitenkin hillosta eikä vauvanruuasta. Jos hillosokeri loppuu kesken, osan voi korvata tavallisella sokerilla. Ehkä kaikenkin, en ole kokeillut.

Omenahilloa voi maustaa vähän kaikenlaisella. Pieni määrä sitruunamehua antaa vähän potkua makuun, etenkin jos omenat eivät ole kovin happamia. Myös inkivääriä tai kanelia voi käyttää. Maustaessa kannattaa olla aika varovainen, omenan maku on melko mieto ja mausteet saattavat peittää sen.

Kuoriminen ja hillomyllyt on syytä unohtaa heti kättelyssä. Kun kädessä on sauvasekotin, kaikki alkaa näyttää soseaineksilta. Kuoret menevät hyvin silpuksi eivätkä häiritse syödessä lainkaan. Hillon rakenne tietysti muuttuu tasaiseksi soseeksi, mutta itse olen valmis sen kanssa elämään, niin paljon helpompaa soseuttaminen on.

Kuorimisen sijasta omenat voi pestä, jos niissä on näkyvää likaa tai jos ahdistuu ajatellessaan niiden pintaan kertyneitä saasteita. Itse jaksan pestä omenat aina toisinaan. Kannattaa huomata, että peseminen kuluttaa omenan vahapintaa ja heikentää siten säilyvyyttä. Siksi se kannattaa tehdä saman päivänä kuin hillo.

Omenoita ei kannata leikata perinteiseen tapaan kuudenneksiksi, vaan ns. timanttileikkauksella: Neljä vinoa viiltoa ensin ylhäältä ja sitten alhaaltai siten, että siemenkota muistuttaa lopussa d8-noppaa. Hedelmälihasta saa käyttöön lähes yhtä paljon kuin perinteisellä menetelmällä, mutta leikkauksia on vain 8 eikä 15-27 kuten perinteisessä. Omenaporaa en ole käyttänyt; siinä jää liikaa siemenkotaa omenaan ja minua epäilyttä että siitä tulisi huonoa makua (luultavasti kuviteltua). Timanttileikkaus on kuitenkin suunnilleen yhtä kätevä kuin pora, koska poran jäljiltäkin omenoita joutuu vielä pilkkomaan keittämistä varten.

5 litran kattilasta tulee noin 2,5 litraa omenahilloa, jos sen täyttää omenanpaloilla reunoja myöten. Oikeasti kannattaisi täyttää vähän vähemmän, että mahtuu sekottamaan. Paperikassillisesta omenoita tulee 3-4 tuollaista kattilallista.

Hillon pitäisi säilyä ainakin oikein purkitettuna ihan huoneenlämmössä, mutta itse olen pitänyt sitä jääkaapissa. Yksi iso purkki on nyt vintillä kun jääkaappiin ei mahtunut; raportoin tänne tilanteen kun joskus avaan sen. En jaksa keitellä purkkeja, tavallinen pesu on minulle riittänyt.

Muut hillot

Aika samaan tapaan tehdään muutkin hillot. Itse olen usein tehnyt luumuhilloa ja alkukesästä raparperihilloa. Marjoja en yleensä hilloa, vaan pakastan sellaisenaan.

Luumuhillon keitän ensin ilman sokeria, vain pienellä vesitilkalla lisättynä (ettei pala alussa pohjaan). Sitten annan soosin jäähtyä, kaavin kivet pois käsin, ja keitän uudestaan sokerin kanssa. Voi olla, että helpompiakin tapoja on, mutta en niitä tunne. Sauvasekoitin ei pysty luumunkiviin. Itse tehty luumuhillo ei muistuta vähääkään kaupan joulutorttuhilloa, vaan on paljon enemmän kirsikkahillon tapaista. Ja aivan tajuttoman hyvää.