Kansalaiset, medborgare
Näinä päivinä eletään itsenäisen Espoon kohtalon hetkiä! Tänä sunnuntaina ratkaistaan, seisooko Espoon kunta 10 vuoden päästä nykyisellä sijallaan, vai puhutaanko vain läntisestä Helsingistä.
Helsingin seudun nykyinen tilanne on kestämätön. Kunnat kilpailevat keskenään hyvistä veronmaksajista ja yrityksistä. Liikennepäätökset perustuvat lähinnä siihen, mihin saadaan kupattua valtion rahaa. Kukaan ei edes yritä saada kokonaisuutta toimimaan.
Koska kyse on maan veturista, joka tuottaa kolmanneksen kansantuotteesta, ei holtiton sekoilu voi jatkua loputtomiin. Sille on pistettävä stoppi. Vaihtoehtoja on kaksi:
- Metropolihallinto, jolla on suoralla kansanvaalilla valittu valtuusto ja oma verotusoikeus
- Espoon ja Vantaan liittäminen Helsinkiin.
Tuleva eduskunta tulee aloittamaan seutuhallinnon rakentamisen lain voimalla. Tai jos se ei siihen kykene, edessä on lopulta pakkoliitos.
Suurin uhka Espoon olemassaololle ovat Itsenäisyydestä jääräpäisesti kohkaavat Espoo-nationalistit. Mikäli eduskuntaan valitaan Espoosta edustajia, jotka sabotoivat metropolihallinnon perustamista, ajaudutaan pakkoliitokseen.
Vantaan päättäjät torjuivat liittymisen Helsinkiin 17.1. selvin numeroin. Vanhassa maalaiskunnassa ollaan kuitenkin jalat maassa, ja ymmärretään vaihtoehdot. Valtuusto asettuikin 11.4. kannattamaan demokraattisesti valittuja yhteistyöelimiä. Se on ensimmäinen askel kohti toimivaa metropolihallintoa.
Espoolainen äänestäjä! Jos kotikuntasi on sinulle rakas, ja haluat sen jatkavan olemassaoloaan, Mieti ketä äänestät. Äänestä eduskuntaan ehdokas, joka kannattaa metropolivaltuustoa!
Kirjoittaja ei asu Espoossa eikä ole ehdolla mihinkään
Jos kunta olisi arkkitehtuuri, jossa esiintyisi puutteita, olisiko ainoa vaihtoehto koodata uusiksi koko järjestelmä? Jokainen arkkitehtuuri vuotaa, eli jokaisessa arkkitehtuurissa on puutteita.
Uudelleenkoodaus usein ratkaisee kyllä vanhat ongelmat, mutta tuottaa uusia, usein pahempia ongelmia. Uudelleekoodauksen vaihtoehto on aina korjata tai kiertää vain olemassaolevan arkkitehtuurin ongelmat.
Se, että vaihtoehtoja olisi muka vain nämä kaksi, on uskoa Täydelliseen Arkkitehtuuriin, ja poliitikan tapauksessa myös äärioikeistolaista propagandaa.
Tarkennan: kaksipäinen hirviö (metropolihallinto) ja valtava yhdistetty monsteri ovat olemmat illuusioita Täydellisestä Lopullisesta Arkkitehtuurista Joka Ratkaisee Kaikki Ongelmat.
Tarkemmin ajatellen kyseessä on äärioikeistolainen populismi: vaikeisiin ongelmiin tarjotaan liian yksinkertaista ratkaisua.
Ei kumpikaan noista ole mikään täydellinen lopputila, vaan tuollaisenaan tosiaankin ratkaisu joihinkin nykyisiin ongelmiin, luoden samalla joukon uusia. Mikään lopullinen arkkitehtuuri ei ole tässä mielessäni. Jos olet sellaista tekstistä lukenut, se on omaa tulkintaasi.
Itse näkisin pidemmän tähtäimen niin, että tarvitaan joka tapauksessa demokratiaa paikallisesti kahdella eri tasolla: seudulliset asiat päätetään demokraattisesti seudullisesti, ja paikallisemmat paikallisesti. Kumpikin noista teistä on yksi askel tähän suuntaan, joko niin, että ensin luodaan se seudullinen taso nykykuntien ohelle, ja sitten aletaan katsoa mikä olisi järkevä paikallinen taso, tai niin, että ensin yhdistetään kunnat ja sitten aletaan luoda paikallisempaa demokratiaa.
Kuten jo sanoin, kummassakin vaihtoehdossa on ongelmansa. Seutuhallinto on ylimääräinen byrokratiataso vahojen jatkeeksi, ja kuntafuusio laajentaisi Helsingin järjettömän tsaarinaikaisen hallintobyrokratian koko seudulle. Pelkkä valitus ja mallien ongelmien osoittelu ei kuitenkaan ratkaise mitään, eikä ole siksi kauhean mielenkiintoista.
Äärioikeistolaisuuden joudut selittämään ennen kun sanon siitä yhtään mitään. Kuulostaa hiukan tyhjältä propagandalta, mutta ehkä en vain tajunnut.
Niin ja väitteeni siitä, että jompi kumpi tulee tapahtumaan on ennen kaikkea empiirinen ennustus. Uskon, että näin tulee käymään.
Menestyvät suurkaupungit eivät maailmalla tapaa perustua keskenään tappeleviin ja lehmänkauppaa käyviin pienkuntiin. Jonkinlainen demokraattinen kokoava taso on lähes normi. En näe syytä, miksei Helsingissäkin oltaisi matkalla tähän suuntaan.
Saatan tietenkin erehtyä. Ei olisi ensimmäinen kerta.
Yksinkertaisella jipolla estetään Helsingin tsaarinaikaisen hallintobyrokratian leviäminen koko seudulle. Liitetään Helsinki ja Espoo Vantaaseen.
Äärioikeistolaisuudella, jota siis kaikki valtapuolueet ja myös vihreät käytännössä edustavat, tarkoitan sitä että käytännön toimet (retoriikasta riippumatta) tähtäävät käytännössä palveluiden siirtäminen yksityiselle sektorille julkisen sektorin palveluiden rampauttamisen kautta.
Eräs keino tähän on tehokkuusretoriikka, jossa mammuttimaisia organisaatioita naitetaan yhteen joko todellisella fuusiolla (jotka eivät käytännössä onnistu koskaan edes yksityisellä puolella) tai seutuhallinnon kaltaisella järjestelyllä joka on joko täysin munaton (YTV) tai ajautuu valtapeleihin kaupunkien hallintojen kanssa (kaksipäinen hirviö).
Tehokkuusretoriikka toimii siten, että kaksi isoa organisaatiota naitetaan yhteen, jolloin käytännössä syntyy vain uusi byrokratiataso edellisten byrokratiatasojen yläpuolelle (vrt. Aalto ja HUS). Sen jälkeen aletaan leikata budjettia, koska määritelmän mukaisesti isomman pitäisi olla tehokkaampaa. Ja leikkaukset valuvat lopulta suorittavalle portaalle asti, jolloin koko organisaatio rampautuu. Seuraava vaihe on aloittaa kitinä kuinka julkinen palvelu ei enää toimi, ja se on korvattava kaupallisella palvelulla.
Vihreät ovat olleet Oden johdolla äänekkäitä HUS:n uudistuksessa, mutta nyt hekin ovat siirtyneet tuohon viimeiseen vaiheeseen jossa palvelu yksityistetään. He eivät edes suostu myöntämään olevansa osallisia siinä äärioikeistolaisuudessa joka koko katastrofin pisti liikkeelle.
En siis tietenkään puhu nyt siitä mitä puheiden tasolla tapahtuu. Todellinen ”ideologia” näkyy vain siinä mitä eri toimijat tekevät käytännössä.
Jokainen puolue, mukaanlukien jopa vasemmistoliitto, on ollut joko edesauttamassa tai ei ainakaan ole aktiivisesti toiminut vastavoimana tälle äärioikeistolaisuudelle.
Minun moraalini on sellainen, että jos ei toimi aktiivisena vastavoimana pahuudelle, kannattaa sitä. Se on nähdäkseni ainoa moraalilaki, joka olisi pelastanut juutalaiset keskitysleireiltä.
En tiedä suurkaupunkiväitteesi todenperäisyyttä suuremmassa mittakaavassa, mutta niistä kaupungeista joissa olen asunut, ainakin San Franscisco Bay Area koostuu useista pienistä kaupungeista, esim. Palo Altossa on n. 80K asukasta. En usko, että järjestely on mitenkään erityisen poikkeuksellinen. Helsinki on jo käytännössä liian iso yksikkökoko, ei ainakaan liian pieni.
Historiallisesti ajatellen esim. Kekkosen keskustapuolue olisi selvästi ollut nykyisestä vasemmistoliitosta vasemmalle, koska se ei olisi lähtenyt mukaan tuohon yksityistämiskiimaan.
Käytän termiä äärioikeisto, koska se auttaa muita hahmottamaan historiallisen perspektiivin, joka tuntuu olevan yleisestiottaen ihmisiltä hukassa. Kun historiallisen perspektiivin ottaa mukaan, tajuaa kuinka puoluepoliittisesti vaihtoehdottomassa yhteiskunnassa tällä hetkellä elämme.
lainaus:
____________________________
Kunnat kilpaievat keskenäään hyvistä veronmaksajista
___________________________
eivät kaikki. Jotkin kunnat avaavat vastaanottokeskuksia kehitysmaalaisille.
Kehitysmaalaisten muutto länsimaihin on suurin länsimaiden uhka.
Suurhelsingin kuntia ei saa yhdistää juuri tämän asian takia. Jokainen kunta on kuin puolivaltio, koska sillä on oma hallitus ja oma budjetti. Mitä enemmän kuntia, sitä paremmin tulee esille se tosiasia, että kehitysmaalaiset on taakka, eikä rikkaus, kuten lähes kaikki lehdet ja yle sanovat.
Helsingin seudulla pitää olla vastaanottokeskuksia, valtio käytännössä pakottaisi siihen, jos niitä ei olisi. Keskus nyt sattuu olemaan Helsingissä, mikä onkin seudun kunnista sille luontevin paikka.
Tämän merkitys helsingin taloudelle tai kehitykselle on kuitenkin aivan olematon. Keskuksen kahdessa toimipisteessä on yhteensä ehkä pari sataa paikkaa. Tämä on täysin yhdentekevää suhteessa seudun 1 300 000 asukkaaseen tai edes suhteessa seudun 50 000 – 70 000 maahanmuuttajaan.
Jos päätökset seudun hallinnosta tehtäisiin tuollaisin perustein, se olisi uhka seudun kehitykselle. Vakava uhka. Ja ei mennä nyt salaliittoteorioihin median toiminnasta.
Mikko: okei, eli se äärioikeistolainen oli retorinen kikka, jota ei ollu tarkoituskaan tajuta. Hyvä; nyt ymmärsin mitä hait sillä.
En usko kaiken takana olevaan salaliittoon. Pidän todennäköisempänä, että ihmiset (myös poliitikot) pääsääntöisesti uskovat ajavansa niitä tavoitteita, joita sanovat ajavansa. He vain useen eivät ymmärrä toimiensa tosiasiallisia seurauksia. Ei niin, että minäkään aina ymmärtäisin.
En väitä USAn paikallispolitiikkaa kovinkaan hyvin tuntevani, mutta Frisko taitaa olla jonkinlainen poikkeus; ainoa (tai ainoita?) kaupunki, jossa piirikunta ja kaupunki ovat sama asia. Esim. Losin piirikunta kattaa 10 000 neliökilometriä. Nykillä taas on jokin oma hallintomallinsa, joka ei toki kata koko metropolialuetta, mutta huomattavan enemmistön kokonaispopulaatisota kuitenkin.
Itse äen demokraattisen seutuhallinnon juuri mahdollisuutena vähentää niitä älyttömiä valtapelejä, joita seudun kunnat ja erilaiset yhteistyöelimet (erityisesti HSL) käyvät. Vaalit ovat kuitenkin edes jonkinlainen erotuomari pelleilylle, niin ettei ihan mitä tahansa voi tehdä.
Jos ne muutamat asiat, joissa tarvitaan kokonaisnäkemystä (liikenneverkko ja uuden rakentamisen painopisteet etenkin) saataisiin pois kunnilta, kuntakokoa voisi hyvinkin pienentää. Se olisi varmaan hyväksi sekä tehokkuudelle että etenkin demokratialle.
Ps. yksityistämiskuvauksesi ei ole suinkaan vailla ansioita. En vaan koe sen kauhean relevantisti liittyvän tähän, mitä olen tässä postauksessa yrittänyt sanoa. Palaan aiheeseen joku toinen kerta, kun olen kehittänyt jotain kirjoittamisen arvoista sanottavaa.
Olin kai hieman epäselvä: yksityistämissekoilu on mielestäni analoginen esimerkki samasta prosessista.
En minäkään usko salaliittoon, vaan juuri kuten sinäkin että ihmiset uskovat toimivansa oman ideologiansa mukaisesti. Tosin ehkä sillä tarkennuksella, että minusta mieli toimittaa usein PR-koneiston virkaa, eli keksii perusteluja sille mitä haluamme tehdä. Jos tämän tosiasian kieltää, se antaa vapauden pitää mieli ja teot ristiriidassa keskenään.
Siksi moraalilakeihini kuuluu myös se, että moraalisella ihmisellä on velvollisuus ottaa selvä mitä teoista seuraa ja mitkä ovat todelliset, alitajuiset motiivit asioille.
Korkeintaan 6 kk Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät maksa Suomen tuloveroa penniäkään! Siksi Suomessa on kymmeniä tuhansia ylimääräisiä työttömiä, koska heidän työnsä vie verottomasti työskentelevä vierastyöläinen, erityisesti rakennusalalla.
Euro valuuttana saattaa romahtaa lähivuosina Kreikan, Portugalin ja Italian ylivelkaantumisen vuoksi. Jo syksyllä 2010 on pakko tehdä jotain (esim. erottaa eurosta ongelmamaat) Espanjan joutuessa vuorostaan sijoittajien pörssikeinottelun uhriksi. Velkakriisi on vasta alkamassa, ei loppumassa. Suomi on jo nyt sijoittanut miljardeja euroja velkaantuneiden ulkomaiden tukemiseen. Hyvinvointivaltio lopulta romahtaa.
Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-4 miljardia euroa vuodessa.
Ruotsalaismielisyyteensä kaatuivat presidentit Relander ja Svinhufvud. – Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi ”niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi”.
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Pitäisi vissiin kirjoitella vähän useammin, niin aiheeseen liittymättömät maahanmuuttokriittiset kommenentit eivät kaikki tukkisi samaa tekstiä.
No katsotaan jos taas jaksaisin…
Kuntalaisille tärkeiden rakenteiden, kuten vaikkapa joukkoliikenteen tai sairaanhoidon tulee pysyä mahdollisimman selkeässä demokraattisessa ohjauksessa. Monenlaiset kuntayhtymät ovat aika vaarallisia demokratian kannalta. Edes suorilla vaaleilla valitut valtuutetut eivät helposti voi vaikuttaa ylikunnallisten yhtymien palveluihin.
Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluissa (HSY) tarkastuslautakunta auditoi vuoden verran toiminnan lainmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta eli vaikkapa toiminnan järkevyyttä kuntalaisen kannalta. Kuitenkin virkamiehet päättivät poistaa auditoinnin huomiot hallitukselle yhtymäkokouksessa ilman keskustelua. (Arviointikertomus: http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2011200066-8-3.PDF)
Kuntayhtymässä yhtymäkokous on ylin päättävä elin, ja siellä istuu yksi lakimies kustakin kaupungista, täysin ilman minkäänlaista kiinnostusta itse asiasisältöön. Kokous on luonnollisesti suljettu.
Tällainen hallintomalli ei tue avoimuutta ja demokratiaa, eikä edes kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia suoraan tai edustuksellisella demokratialla. Ylimmän päättävän elimen tulisi olla avoin ja demokraattisesti valittu.