Suomalainen elinkeinoelämä on perinteisesti perustunut savupiipputodellisuuteen. Siis sellaiseen, jossa Viljami herää kortteerissaan ennen kuutta, ja marssii kalpeassa aamussa tehtaan portille pillin soidessa, satojen kaltaistensa seurassa. Modernisoituneessa versiossa Jaska kaahaa mersullaan omakotitalosta paperitehtaan parkkipaikalle, ja viettää seuraavat 8 tuntia haalarit päällä valvomossa kun paperikone surraa rahaa vieressä.
Vaikka tämä kaikki on oikeasti eilispäivän todellisuutta, moni uskoo siihen yhä. Uskoo, että Suomi on raskaan todellisuuden hallitsema yhteiskunta, että kaikki me elämme lopulta prosessitodellisuuden viennin varassa. Siksi viritellään puun verohelpotuksia tai kriisistrategiaa kun menee puihin. Että saataisiin uusia Nokioita, kasaamaan kännyköitä.
Todellisuus on kuitenkin muuttunut. Paperi ja laivat ovat eilispäivän aloja, elektroniikan kasaaminenkin hiipuu. Uusi vientitodellisuus on Rovioa ja Remedyä. Ja uudessa todellisuudessa pätevät uudet säännöt. Ei ole raaka-ainetta, jonka hintaa voisi manipuloida. Ei ole tehtaan pilliä jota soitella.
Pelitodellisuuden menestys on kiinni siitä, että Jacques herää kaksiossaan Kampissa joskus aamupäivällä, vetää jalkaansa liian kireät housut ja polkee fiksillään toimistoon Punavuoreen. Jos sitä jollain haluaa tukea, niin ehkä pyöräkaistoilla.
Ja ai niin, se Tsak pitäisi ensin saada maahan ja täällä pysymään. Ei meillä sentään pohtamoita kasva joka oksalla, joten jollain muulla se täytyy houkutella. Sitä punavuortakin voisi rakentaa lisää.
 |
| Hanasaari A:n pilli on iäksi vaiennut, jäljellä on vain modernia taidetta vinossa seinällä. Ja B seuraa kohta perässä, antaa tilaa hipstereille. |
Todellisuuden ja työnantajain keskusliitto vaihtoi nimensä, mutta samat raskaan todellisuuden miehet siellä samaa raskaan todellisuuden etua yhä ajavat. Ei heitä kiinnosta Jacquesin Trek District Carbon, vaan Jaskan Mersu W212. Heidän todellisuudessaan heidän oma etunsa on meidän kaikkien etu, kunhan vienti vaan vetää. Siinä kohkatussa kauppataseessa muuten peliala näkyy vain sikäli kun tilaavat sohvansa Italiasta. Kauppatase kun mittaa tavaroiden vientiä ja tuontia. Herää kysymys, missä todellisuudessa tätä oikein uutisoidaan?
Emme enää elä savupiipputodellisuuden Suomessa. Tämän päivän uudet todellisuudenalat ovat erilaisia ja toimivat eri säännöin. Niitä ei juuri auta presidentin vientiretkue tai maltillinen tupo. Ne ovat vaan ihan eri todellisuutta.
Savupiipputodellisuuden käsitteestä kiitokseni Timo Salolle, joka osaa osoittaa, kuinka juuri runous luo maailmaa.
Pätevin pelejä tekevä koodaajaväki kiertää suomen kaukaa mutta ei sillä ole mitään tekemistä kuvitellun muukalaisvastaisuuden kanssa. Laskentataitoiset eivät tule tänne koska laskevat että täällä jää verojen ja vuokran jälkeen naurettavan vähän käteen. Pätevimmät osaajat menee amerikkaan tai kanadaan kun taas vähemmän osaamista vaativat projektit menevät halvempaan itä-eurooppaan… Hipsteriyteen taipuville on puolestaan monia muita mukavampia paikkoja kuin kallio minne muuttaa. Vaikka berliini jossa eläminen on edullisempaa, muita taiteilijoita enemmän ja voi ajella sillä fixillä rennosti ympäri vuoden. Epäilen ettei monikaan ransakalainen pelikoodaja fixaillut itseään punavuoresta kallioon tänään ;-P
Mielestäni on epäselvää miksi pelintekijöiden tahi peliyritysten kannattaisi asettua juuri suomeen (ja erityisesti koko maan kalleimpaan kolkkaan). Suomalainen peliala syntyi demoskenen pohjalle, demoskenen mentyä mikä on suomen vetovoimainen tekijä?
Sensijaan olet oikeassa siinä että presidenttejä kauppadelegaatioineen ei enää juurikaan tarvita. kauppataseen merkitys on myös entistä vähäisempi. Mutta myös palvelutase (jonka alle peliteollisuuden vienti menee) on suomelle alijäämäinen.
Eikä sovi unohtaa että peliteollisuuden 165M liikevaihto on vasta noin kolmannes esim HSL:n budjetista. Optimistisillakaan kasvukäyrillä peliteollisuudesta ei saa suomen talouden pelastajaa.
Pelialahypessä sorrutaan taas siihen, että liioitellaan tuttujen asioiden taloudellista merkitystä. Pelaan pelejä, mutta en koskaan käytä teollisuuskattiloita, siksi on tärkeää panostaa siihen, että Suomessa suunnitellaan pelejä teollisuuskattiloiden sijaan.
Peliala ei tosiaan ole kovin merkittävä tekijä, ja tuskin siitä kansantaloudellisesti kovin merkittävää ikinä tuleekaan. Se on tuossa enemmän kontrastin vuoksi; havainnollistamassa todellisuuksien eroja.
Se on myös siitä mielenkiintoinen, että se ensimmäinen nimenomaan vientiin suuntaava kulttuuriteollisuuden ala Suomessa (hevimusiikki ei ole kovinkaan teollisuusmaista). Tai sanotaanko globaalisti suuntautunut: kyllä kotimaisetkin asiakkaat kelpaavat, aivan samalla tapaa kuin muutkin. Tällä voi olla kulttuurista merkitystä tulevaisuudessa enemmän kuin taloudelliset luvut antavat ymmärtää. Mutta mielenkiintoisuus ei toki tuo vielä leipää pöytän, onpahan vaan mielenkiintoista.
Ulkomaisia pelikoodereita (ja mitä näitä ammattinimikkeitä nyt onkaan) Helsingistä kyllä sen sijaan löytyy, melko paljonkin tuntuu nykyään löytyvän. Meillä tylsemmällä (ei-peli) IT-alalla ulkkarit tuntuivat tulleen maahan lähinnä joko 1) Nokialle töihin tai 2) naisen perässä.Nokia ei enää palkkaa samaan tapaan, mutta vapaamieliset ja ulkomaisista kumppaneista kiinnostuneet nuoret ihmiset ovat vielä alihyödynnetty resurssi.
Itse en pelejä juuri pelaa. Angry birdsiä oli pakko kokeilla kaiken hypen jälkeen, ja olihan se ihan hassu. Paperikoneisiin minulla sen sijaan on paljon henkilökohtaisempi suhde. Tästä huolimatta peliala on luonut suomeen viime vuosina selvästi enemmän uusia työpaikkoja kuin paperiteollisuus, jonka saldo on pakkasella. (uudet työpaikat toki vain indikoivat viriiliä kasvua, eivät sitä takaa)
Niin ja yhden fiksin tuolla muuten taisin eilen nähdä. Muilla kyllä tuntui olevan vaihdepyörät, mikä noissa säissä onkin ihan järkevää.
Vastustan: nimenomaan tällaisella kelillä fiksi pääsee arvoonsa.
Eikös fiksipyörä ole ihan yksiselitteisesti laiton peli suomalaisessa tieliikenteessä?
Palveluvienti taas liittyy usein teollisen tuotannon vientiin; toista ei ole ilman toista. Ei kannata ryhtyä kampittamaan sitä teollisuutta ja kuvitella, että siihen liittyvä palvelumyynti toimisi ilman sitä.
Yksiselitteisesti laiton? Täh?
Oliko tässä nyt joku sanaton oletus että kadulla ajettavissa fikseissä ei olis jarrua? Harvempi niin hullu on.
”Oliko tässä nyt joku sanaton oletus että kadulla ajettavissa fikseissä ei olis jarrua? Harvempi niin hullu on.”
Joo, juuri se oli oletus. Työkaverini joutui aiemmin sellaisen telomaksi. Pyöräilijä joutuu toki makselemaan korvauksia törmäilystään, mutta ei se oikein särkyä ja harmia korvaa.
jarruton fiksi lienee tosiaan laiton. Laki vaatii tehokkaat jarrulaitteet, ja pelkkä vastaan polkemalla jarruttaminen sellaisesta tuskin käy. Näkemistäni fikseistä kyllä ainakin 95% on edessä käsijarru. Se tekee niistä laillisia, koska vaihteettomassa pyörässä riittää yksi tehokas jarru. Se myös riittää tekemään niistä suht turvallisia.
Niin ja eilen oli ainakin kolme fiksiä kriittisellä pyöräretkellä lumisateessa
Tähän pitää linkittää Sheldon Brownin jarrutustekniikka-artikkeli. http://sheldonbrown.com/brakturn.html Lyhyesti: useimmissa tilanteissa kannattaa jarruttaa pelkällä etujarrulla (sillä pelkällä etujarrulla saavuttaa maksimijarrutustehon), ja fiksit ovat paras tapa oppia jarruttamaan pelkällä etujarrulla. (Lisäksi fiksit ovat erityisen hyviä talvipyöräilyyn, mm. koska kiinteän voimansiirron vuoksi tienpinnan liukkauden / pidon tuntee jaloissaan hyvin suoraan.)
Niin ja vielä, jos pjt haluaa kampittaa teollisuutta, niin se toki on typerää puuhaa ainakin kansantalouden näkökulmasta. Aivan kuten on sekin, että kampitetaan kaikkea paitsi raskasta teollisuutta. Eli aloja joilla syntyy kuitenkin melkein 90% BKT:stä. Tätä jälkimmäistä tunnutaan harrastavan laajalti, ensimmäisestä ei nyt tule kauheasti merkittäviä esimerkkejä mieleen.
Puhun nyt esim. devalvaatioista joilla tuhottiin kotimarkkinoita tai 90-luvun lamapolitiikasta jolla syistiin kymmeniä tuhansia yrittäjiä velkaloukkuun ja ulosottoon pois yrittämästä jotta isot pankit selviäisivät. Nykyään toki touhu on maltillisempaa, kun EU ei ihan tuollaista salli. Kuitenkin valtio katsoi vielä toissavuonna asiakseen manipuloida puun hintaa paperiteollisuuden tarpeisiin haitaten samalla korkeamman jalostusasteen puunkäytön kehittymistä (temppu tosin taisi osoittautua tarpeettomaksikin, kun ei se puu ollukaan loppumassa vaan tehtaita suljettiin tarpeettomina).
puhun myös siitä, että tosiaan vain tavaravientiä tilastoidaan mitenkään kunnolla.
Jos näet jossain teollisuuden, tai erityisesti raskaan teollisuuden, kampittamista aktiivisesti, niin kerro toki. Ja ei, se että joku ympäristöjärjestö vaatii vaikkapa jätevesien asiallista käsittelyä ei minusta vielä ole kovin kummoista kampittamista.
Raskaan teollisuuden kampittamista esiintyy ainakin vihreiden kampanjassa saada energian hinta yrityksille kalliimmaksi (Kampanjassa se muotoillaan jotenkin kauniimmin tyyliin ”pitäisi kannustaa yrityksiä energiatehokkuuteen”). Edullinen ja varma sähkötuotanto on yksi harvoista suomen eduista tänä päivänä. Tässä uudella medialla ja savupiipputeollisuudella on samat lehmät ojassa, halpa sähkö tehtaille on myös halpaa sähkö palvelinfarmeille.
Toinen on tämä EU:n co2-järjestelmä jota ollaan toteuttamassa siitä huolimatta että se luo vain hiili- ja työpaikkavuodon kiinaan.
Ajatus siis tuntuu olevan että on paha asia että suomessa tuotetaan hiilidioksidipäästöjä kun jalostetaan terästä. Eikä sekään ole hyvä asia että outokumpu saa halpaa sähköä ydinvoimalasta tuohon prosessiin.
Olisiko se sitten suurikin voitto ilmastolle ja suomen taloudelle jos vastaisuudessa suomesta kaivettu rautamalmi laivataankin kiinaan jalostettavaksi? Kiinassa hiilivoiman osuus tuotannosta on suurempi, että lopputulos on enemmän ilmakehään pusketaan co2:sta… ja tuotteiden sijaan suomi veisi enemmän pelkkää raaka-ainetta.
”Jos näet jossain teollisuuden, tai erityisesti raskaan teollisuuden, kampittamista aktiivisesti, niin kerro toki. ”
Mieleen tulee esim. sellainen teollisuudellinen ongelma, että Facebook sijoitti palvelinkeskuksen Luulajaan, eikä Kajaaniin, koska Suomessa on niin paljon isompi sähkövero.
http://yle.fi/alueet/kainuu/2012/02/kajaani_havisi_facebookin_luulajalle_3254308.html
Tosin tuo ei tietenkään ole joidenkin mielestä ”raskasta teollisuutta” vaan sitä hienoa palvelutoimintaa.
Finland tops UNCTAD statistics on information and communication technology: http://www.unctad.org/Templates/webflyer.asp?docid=16307&intItemID=1528&lang=1