Merkittävin asia oli taas automaattimetron tilannekatsaus. Kun muistio on nyt jo esitelty Höblässä ja käsitelty Hesarissa, niin tässä se katsottavaksi kaikille. Siinä on aika paljon kaikenlaisia ongelmia kiteytyneenä 23 sivuun. Tasapainon vuoksi katsoa myös edellisen kokouksen projektiesittely, joka käsittelee mitä kaikkea on saatu aikaan.
Projektissa on siis vaikeuksia. Se koitetaan kuitenkin vielä saada loppuun. Eilen minä, toimitusjohtaja Lahdenranta ja apulaiskaupunginjohtaja Sauri keskustellimme Siemensin kanssa etenemisestä. Vakaa aikomus on edelleen saada metro automatisoitua. Kriittisellä polulla on nyt ennen kaikkea vanhojen M100-junien automatisointi. Jos junat todetaan kelpaaviksi automaattiajoon nyt esitetyssä aikataulussa kesäkuussa, kaikki muut ongelmat kyllä vielä ratkeavat.
Muut lista-asiat menivät sitten esityksen mukaan, tosin niistäkin kyllä puhuttiin.
– Hakaniemen metropömpelin siirto Nordean taloon etenee. Odotamme Nordean allekirjoiusta. Ei siis varma, alustavasti toteutuu 2014-2015.
– Töölönkatu 49 myydään kaupungin kiinteistöyhtiölle, joka kunnostaa sen ja vuokraa HKL:lle työsuhdeasunnoiksi. Saaduilla rahoilla tullaan ostamaan kolmannes Ruskeasuon bussivarikosta, kuten kaupunginhallitus on päättänyt.
– Ratikoihin hommataan routtereita.
Johanna Sumuvuori on tehnyt valtuustoaloitteen, että metroliikennöinnin jatkoa yöllä voisi kokeilla. HKL vastaa, että jos sitä meiltä tilataan, niin sitten sitä ajetaan. Teknisiä esteitä tälle ei ole. Esittelijä muutti ehdotustaan niin, että lauantai- ja sunnuntailiikenteen jatkamista yhteen asti pidetään mahdollisena. Päätös siitä, jatrketaanko liikennettä tehdään aikanaan kaupunginvaltuustossa tai HSL:n hallituksessa, riippuen miten asian haluaa nähdä.
Metrojen automatisoinnin onnistuminen tuntuu mahdottomalta, se maksaa mielettömästi ja hyöty on pyöreä nolla, kun kuskit korvataan kuitenkin järjestyksenvalvojilla. Saman rahan voisi käyttää laitureiden pidennykseen Länsimetrossa. Eikö tuota projektia voisi perua? Meneekö siinä jollakin maine vai miksi sitä jatketaan?
Viime syksynä oli puhetta siitä, että selvitetään Kampin tai Ruoholahden asemien soveltuminen Länsimetron vaihtoasemiksi. Johtokunta taisi tuolloin päättää jotakin sellaista. Mikä mahtaa olla tämän asian tilanne nykyisin?
Itse asiasa tämä tuolloin väläytelty Länsimetron päättäminen Kamppiin ratkaisisi Länsimetron laitureiden lyhentämisestä syntyneen ongelman. Länsimetroa voitaisiin ajaa lyhyillä junilla Matinkylän ja Kampin väliä, ja Helsingin puolta pitkillä junilla Ruoholahden ja Mellunmäen/Vuosaaren välillä kuten tähänkin asti. Kannattaisi vakavasti pohtia, onnistuisiko Länsimetron junien kääntäminen Kampin kääntöraiteen kautta. Tälle ei sinänsä ole teknisiä esteitä. Junan ajosuunta pitäisi vain kääntää Kampin 1-laiturissa, josta juna ajettaisiin kääntöraiteen kautta 2-laituriin, jossa ajosuunta käännettäisiin jälleen länteen. Tai voisiko Kampin 1-raiteen tunnelista ehkäpä puhkaista uuden vaihteen 2-raiteelle, jolloin Länsimetrosta Kamppiin saapuvat junat voitaisiin ajaa suoraan Kampin lähtölaituriin ilman kierrätystä kääntöraiteen kautta.
Länsimetron liikennöintiä tällä tavalla omana linjanaan puoltaisi myös se, että tämä vähentäisi koko metroon heijastuvia liikennehäiriöitä: Liikenteen ollessa sekaisin esim. Länsimetron puolella toimii Helsingin liikenne edelleen moitteettomasti, ja päin vastoin.
Puhuimme tästä kokouksessa, ja ensi kokoukseen luvattiin jonkinlaista luonnostelua, että miten ja minkä asemien kohdalla jokin ratkaisu olisi mahdollinen. Sekä millaisilla periaatteilla se toimisi. Kahdeksi linjaksi muuttaminen vaatisi lähes varmasti lisälaitureita, mikä olisi siis jo melkoinen operaatio. Tai sitten yksi vaihtoehto olisi ajaa idässä joka toinen juna pitkänä ja joka toinen länteen. Ongelmansa siinäkin tosin.
Omalle työmatkalleni Sörkän ja Ruoholahden välillä tuollainen vaihto olisi muuten vihoviimeinen ratkaisu, mutta toisaalta tulenkin kyllä yleensä pyörällä tai ratikalla, eli ei tätä minua varten tehtäisi.
Tuo ratkaisu poistaisi samalla sen viimeisenkin perusteen, millä Länsimetron rakentamista perusteltiin pikaraitiotiehen verrattuna, eli vaihdottomat yhteydet Itä-Helsingin suuntaan.
Tässä vaiheessa Helsingin kaupunkia voisi jo aivan tosissaan onnitella onnistuneista ratkaisuista raideliikenteen kehittämisen suhteen…
Ei vaan ymmärrä, miksi tätä automaattimetroa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Kuinka monta vuotta täytyy ajaa ilman kuskeja, että ollaan tienattu rahat, jotka automaattimetro syö?
Pelkästään kuljettajapalkoilla se ei taida kannattaa ikinä. Tai ainakin kuten sanoit, takaisinmaksuaika on ihan liian pitkä. Siksi Nürenberg luopuikin linjan U1 automatisoinnista vaikka U2 ja U3 ovat automaatteja. Ei vaan kannattanut.
Kyse on oikeastaan länsimetrosta. Lännessä 1) tehtiin lyhyet asemat, mikä pakottaa tiheään vuoroväliin ja 2) tehdään asemat perustumaan laiturioviin, mikä tekee manuaaliajosta hitaampaa kun pitää sovittautua oviin. Näiden takia manuaaliajo olisi nyt kovin hankalaa. Ja automaation hyöty siis tuli säästöstä länsimetron rakentamisessa.
Otso:
Maailmassahan on metroja, joissa ajetaan kuljettajilla jopa 1,5 minuutin vuoroväliä (esim. Moskova). Toisaalta on myös monia paikkoja, missä kuljettajallisissa metroissa ja rautateillä on laituriovia. Esim. Tukholman rakenteilla olevaan Citybanan-rautatietunneliin on tulossa laituriovet. Eli laituriovien hidastava vaikutus kuljettajallisessa ajossa ei kuitenkaan voine olla kovin suuri?
Tiedossa on myös, että automatisointi sinällään hidastaa junien kulkua manuaaliajoon verrattuna (vrt. lisäjunien tilaustarve). Eli jos manuaaliajon myötä päästäisiin yleisestä automaattiajon aiheuttamasta hidastuksesta, mutta tilalle tulisi hidastus laituriovien myötä länsimetron asemilla, niin eikö kokonaisvaikutuksen kulkuaikaan voisi ajatella olevan aikalailla plus miinus nolla?
Omasta mielestäni pitäisi – ihan puhtaan rehellisyyden nimissä – ainakin selvittää, mitä maksaisi kulunvalvonnan muuttaminen siten, että 1,5 minuutin vuoroväli onnistuisi manuaaliajoissa. Ja toisaalta myös se, mitä laituriovien poistaminen länsimetrosta maksaisi (oletettavasti tämän kulun voisi ainakin osittain rahoittaa metron kulkuaikojen nopeutumisella manuaaliajossa).
Koska saamme kuulla viime johtokunnan kokouksesa jotain?
No nyt sain sen lopulta kirjoitettua. Ei mitään kovin ihmeellistä. Tässä, ole hyvä