Uusimmassa Demokraatissa – siis Sosialidemokraattien lehdessä – sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi kantaa huolta perustulon vaikutuksista. Arajärven käsitykset perustulosta ovat kuitenkin hiukan erikoisia, ja vaativat korjaamista.
Tässä siis Pentille muutama selventävä vastaus koskien perustuloa
Arajärvi sanoo: ”Kansalaispalkan kaikkein perustavanlaatuisin ongelma on, että se jakaa ihmiset kahtia. B-luokkaan jäävät ne, jotka elävät kansalaispalkalla ja A-luokkaan kuuluvat ne, jotka ovat töissä.”
Tässä on nyt väärinkäsitys. Nykyisen sosiaaliturvan perustavanlaatuisin ongelma on, että se jakaa ihmiset kahtia. B-luokkaan jäävät ne, jotka elävät sosiaaliturvalla ja A-luokkaan kuuluvat ne, jotka ovat töissä. Perustulo pyrkii ratkaisemaan tätä ongelmaa sillä, että sitä maksetaan kaikille. Se auttaa rakentamaan polkua ”B-luokasta” ”A-luokkaan”, mikä nykyjärjestelmässä on tehty kovin vaikeaksi.
Perustulo on kaikille maksettava sosiaaliturva, jonka saa kävi töissä, opiskeli tai oli työttömänä, yrittäjänä tai mitä vain. Ajatus on, että kun sosiaaliturva ei riipu siitä mitä juuri kussakin kuussa tekee, tarvitaan vähemmän byrokratiaa ja meistä kukin voi suunnitella elämäänsä paremmin eteenpäin. Suurta palkkaa nauttivilta perustulo verotetaan pois, eli se ei vaikuta heidän olosuhteisiinsa. Yksi mahdollinen tapa toteuttaa perustulo on esitetty Vihreiden perustulo-mallissa.
”Demareiden mielestä perustulo, kansalaispalkka tekisi Suomesta kahden kerroksen yhteiskunnan. Ihmisen edellytetään tulevan toimeen perustulolla riippumatta siitä, millainen hänen elämäntilanteensa on.”
Ei edellytetä. Kukaan ei ole esittänyt perustulomallia, jossa kaikkien kuviteltaisiin selviävän täsmälleen samalla rahalla. Perustulon on tarkoitus korvata nykyinen perusturva. Sen päälle voidaan ja täytyy edelleen säilyttää joitakin harkinnanvaraisia tukia. Perustulon jatkeeksi saa myös hankkia muita tuloja, jos on siihen mahdollisuus.
”SDP:ssä on laskettu, että kansaneläkkeen suuruisena täysi perustulo tarkoittaa verotuksen tason tuplaamista.”
Vihreissä on laskettu, että 560 euron perustulo onnistuisi nykyisen sosiaaliturvan hinnalla, eli kustannusneutraalisti. Kansaneläkkeen suuruus parisuhteessa olevalle on 562,27 euroa, eli puhe on samasta summasta. Toisin kuin SDP:n laskelmat, Vihreiden laskelmat ovat julkisesti netissä nähtävillä. Mallin mahdollisiin virheisiin voi puuttua kuka vain.
SDP:n laskutavassa suljetaan silmät siltä, että jos työssäkäyvä saa perustulon ja maksaa perustulon verran enemmän veroa, hän siis saa nettona käteen saman summan kuin nykyäänkin. Teknisesti ottaen verot nousevat, mutta vain teknisesti, ei käytännössä. Ja jos perustulo muutetaan täyspäiväisesti työssäkäyvällä verovähennykseksi, edes prosentti verokortissa ei muutu.
”Kriittisesti kansalaispalkkaan suhtautuvat demarit katsovat, että tasoltaan alhaisena kansalaispalkka luo köyhyyttä ja heikentää ihmisen asemaa työmarkkinoilla.”
Nykyinen sosiaaliturvan rakenne luo köyhyysloukkuja ja tukahduttaa ihmisten yritykset parantaa omaa tilannettaan. Perustulo sen sijaan antaa viimekätisen turvan riippumatta siitä, tekeekö täyspäiväisiä, satunnaisia tai ei minkäänlaisia töitä. Se antaa tilaa ja mahdollisuuden sosiaaliselle nousulle, jota nykyjärjestelmä rajoittaa. Siksi se antaa myös heikossa asemassa olevalle työntekijälle enemmän neuvotteluvaltaa suhteessa työnantajaan. Perustulo siis vähentää köyhyyttä ja parantaa nyt syrjään jäävien asemaa työmarkkinoilla.
”Vaarana on, että koko työllisyyspolitiikka voidaan unohtaa. Vastuuta toimeentulosta siirretään työnantajalta valtiolle.”
Maassa on tätä kirjoittaessani 320 000 työtöntä. Kuka on se työnantaja, joka ”kantaa vastuuta” heidän toimeentulostaan? Aivan, sitä ei ole. Sen sijaan sosiaaliturvamme on täynnä mekanismeja, jotka hankaloittavat heidän mahdollisuuksiaan mennä töihin.
Perustulo on yritys vastata hyvinvointivaltion ongelmiin 2010-luvulla, kun meillä ei ole 1980-luvun täystyöllisyyttä. Se ei varmasti riitä yksinään, mutta mikään ei estä kehittämästä sen lisäksi aktiivista työvoimapolitiikkaa. Edellytykset onnistumiselle olisivat ehkä nykyistä paremmat, kun sosiaaliturva ei rankaisisi töissäkäynnistä.
Pahinta näissä väärinymmärryksissä on, että ne ajavat köyhyyden vähentämisestä aidosti huolta kantavat ihmiset lisäämään ja syventämään köyhyyttä.
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme, terveydenhuoltojärjestelmämme ja asumisen tukijärjestelmämme on kuin luotu rakentamaan kahden kerroksen yhteiskuntaa. Parempiosaisille on ansiosidonnainen työttömyysturva, heikommassa asemassa oleville peruspäiväraha ja toimeentulotuki. Turvatussa työsuhteessa oleville on työterveyshoito, työelämän ulkopuolella ja vaikka yrittäjyyteen pakotetuilla terveyskeskuksen jono. Säännöllistä tuloa nauttivat saavat omistusasuntoihinsa tukea, epävarmassa asuvien asumista tuetaan lähinnä vuokralla.
Useimpiin näihin ”B-luokan” (demareiden sana, ei minun) ihmisten turvamalleihin on rakennettu mekanismeja jotka estävät nousua ”A-luokkaan”. Ne ylläpitävät ja rakentavat luokkayhteiskuntaa. Se ei varmasti ollut alkuperäinen tarkoitus, mutta se on nykyinen todellisuus. Juuri tähän perustulo on vastaus.
Perustulon tärkein ominaisuus on, että se ei ole ”B-luokan” ihmisille tarkoitettu almu, vaan universaali sosiaaliturvan malli meille kaikille. Se on sosiaaliturvaa, jossa myös heikossa asemassa oleviin suhtaudutaan aktiivisina kansalaisina, ihmisinä jotka haluavat ja voivat hallita omaa elämäänsä. Se mahdollistaa oman asemansa parantamisen. Tämä on paitsi oikein, myös lähes varmasti kansantaloudellisesti kannattavaa.
Sosialidemokraattisella liikkeellä on kunniakas menneisyys ja lukuisia saavutuksia, joista on syytä olla ylpeä. Vanhetessaan ja kaikki tavoitteet saavutettuaan SDP:stä näyttää olevan tulossa hyvinvoivien työssäkäyvien (ja eläkeläisten) luokkapuolue, joka rakentaa kuilua omiensa ja vähäosaisten väliin. Se on sääli ja suuri tragedia.
Suomi tarvitsee sosialidemokraattisen puolueen, joka pitää vähäosaisten puolta realistisilla ja toimivilla ratkaisuilla. Mistä me saamme uudet demarit?
Varsin sitkeästi näköjään Arajärvi haluaa ymmärtää perustulon ajatuksen väärin. Täysin sama keskustelu käytiin 2007 eduskuntavaalien alla, kun Vihreät esittelivät silloisen perustulomallinsa. Tuolloin demareiden tilaisuudessa, kun julkistettiin Kalevi Sorsa -säätiön ”perustulo – kova vai pehmeä paketti” -pamfletti (joka myös ilmeisesti tahallaan ymmärsi perustulon perusidean väärin) yritimme selventää Arajärvelle juuri näitä asioita, juuri myös tuota, että todellinen veroaste ei nouse hillittömiin korkeuksiin koska raha palaa ihmisille perustulona. Tuolloin Arajärvi muistaakseni hetken mietti ja vaikutti tajuavan, sanoen jotain sen suuntaista, että ”niin no jos sen noin haluaa laskea…”
Mutta tässä sitä taas ollaan, samoin väärinymmärryksin.
Tuolloin 2007 ryöpytys perustuloa vastaan oli niin kiivasta ja vääräargumenttista, että koostin tekstin ”26 väärää väitettä perustulosta”. Ajankohtainen näköjään edelleen. Se on tuolla:
http://www.vihreat.fi/perustulo/vastauksia
”Teknisesti ottaen verot nousevat, mutta vain teknisesti, ei käytännössä.”
Vihreiden perustulomalli nostaisi työssäkäyvien marginaaliveroa huomattavasti. Marginaalivero määrää työssäkäymisen kannustavuuden, ei kokonaisveroaste.
Vaikka perustulo tekee työssäkäymisestä nykyistä kannattavampaa pienituloisille ja pätkätyöläisille, laskee se kuitenkin työssäkäyvän enemmistön kannustimia tehdä töitä.
Toivoisin että Vihreät tekisi oman perustili-mallinsa. Perustilin etuna on että työssäkäyvä enemmistö rahoittaa sosiaaliturvansa itse, jolloin työnteon kannustimet ovat korkeammat. Lisätietoa perustilistä löytyy Liberan sivuilta: http://www.libera.fi/fi/perustili/perustili-koottu-aineisto/
Marginaalivero tosiaan nousee keskituloisilla jonkin verran. Nykyisellään efektiivinen marginaalivero (huomioiden etuudet) on pienituloisilla usien 80-100%, jopa ylikin. Aiheesta dramaattisia käyriä, mm. Oskalan blogissa (vuoden 2009 tiedoin).
Kun perustulo laskee pienituloisten efektiivistä marginaaliveroa, efektiivisen marginaaliveron täytyy jossain muussa kohden tulojatkumoa nousta, ellei kokonaisveroastetta lasketa samalla. Ja kokonaisveroaste taas on keskustelu erikseen, joten Vihreiden malli on laskettu oletuksella, ettei sitä olennaisesti muuteta.
Perustili on mielenkiintoinen lisä perustulo/kansalaispalkka/negatiivinen tulovero/jne -keskusteluun, ja minusta on hienoa, että myös Liberassa on lähdetty asiaa funtsimaan. Perustilin kanssa tulisi kuitenkin aivan sama (*) marginaaliveron tason ongelma, mikäli tulontasausvaikutukset säädettäisiin samoin kuin Vihreiden mallissa. Ja taas jos pelkällä perustulolla/perustilillä/whatnot elävien asemaa lähdetään merkittävästi heikentämään, se mahdollistaa keksiluokan suosimisen aivan samoin mallista riippumatta.
* Disclaimer: en muista perustilimallin kaikkia yksityiskohtia. Eikö kuitenkin ollut niin, että mallissa ihminen jolla ei ole lainkaan työtuloja saa silti rahaa, eli jonkinlainen sosiaaliturva säilytetään? Täsmällisiin tasoihinhan perustili ei ottanut kovin tiukkaa kanta.
Vihreiden mallissa neljän ylimmän desiilin verotaakka kasvaa miljardilla eurolla. En siis sanoisi että malli on kustannusneutraali.
Tosin Vihreät sanovat että malli on fiskuksen kannalta kustannusneutraali, mutta sen kannaltahan kaikki, mikä voidaan kustantaa veronkorotuksilla, on kustannusneutraali.
Toisaalta sanotaan, että malli kustannetaan ”tulonsiirtokoneiston” sisäisillä siirroilla, mutta ilmeisestikään siihen ei kuulu ko. koneistossa työskentelevät ihmiset ja systeemit.
Veronkorotusten pitäisi olla viimeinen vaihtoehto.
Vihreiden mallissa nostettiin mm. pääomatuloveroa. Se on yksis uurimmista syistä miksi korkeimman tulodesiilin verorasite nousi. Näin tehtiin, koska Vihreät katsovat että nykyinen pääomatulojen verotustapa on ongelmallinen ja liian matala suhteessa ansiotuloveroon.
Ansiotulojen verotus ei vihreiden mallissa nouse. Eduskunnan tietopalvelun mikrosimuloinnissa se nousi yhteensä 700 miljoonalla, josta syystä mallia korjattiin laskemalla veroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä ja vastaavasti kiristämällä pääoma- ja kulutusveroja.
Keski- ja hyvätuloisten ansiotulojen veroprosentit pysyvät Vihreiden mallissa suunnilleen nykytasollaan, minkä huomaa vertailemalla Vihreiden mallin verotaulukoita ja veronmaksajien keskusliiton laskemia nykyisiä veroprosentteja Noita laskiessa on syytä huomata, että Vihreiden taulukon päälle pitää laskea sosiaalivakuutusmaksut eli noin 6%.
Tuo miljardin euron verotaakan nousu on sen simuloinnin analyysissä, eikä siis vastaa Vihreiden mallia. Hyvätuloisten verotaakka silti nousee, mutta vähemmän. Se johtuu siitä että tuloja tasataan nykyistä enemmän. Perustulo ei tätä sinänsä pakota tekemään, vaan se on valinta joka mallia tehtäessä tehtiin.
Ja vaikutukset siihen, miten paljon tulonsiirtokoneistossa säästetään työtä ja siten rahaa eivät tosiaan ole laskelmissa mukana. Niitä on vaikea arvioida mitenkään mekaanisesti, koska paljon riippuu siitä esimerkiksi miten kussakin kunnassa asioita päätetään organisoida. Potentiaalisesti rahansäästö kunnille, kelalle jne voi kuitenkin olla ihan merkittävä. Simulointi vaan ei osaa tällaiseen kovin hyvin tarttua.,
On vähän nurinkurista ottaa tästä kaaviosta ottaa yksi veroprosenteista ja verrata sitä toisten kokonaisprosenttiin. Sanoisin että samalla tavalla kuin toimeentulo niin verotuskaipaa yksinkertaistamista. Varsinkin jos on tuossa kaaviossa tehdyistä virheistä virkamiehillä tapana sakottaa usein enemmän kuin mitä nettotulot on. Itse pitäisi perustulo+tasavero mallia parhaana, voitaisiin heittää verokorteilla vesilintua ja laittaa nekin säästöt siihen mitenkä perustulo kustannetaan. Lisäksi yrittäjän verotusta pitäisi yksinkertaistaa. Tärkein säästökohde tulisi olla asetuksien ja valvonnan yksinkertaistaminen vähentäminen.
https://www.facebook.com/veroaste/photos/a.880109338679485.1073741828.559731164050639/880107985346287/?type=1&theater
Kiinnostaisi tietää
1) miten perustulo-malli skaalautuu tulojen kasvaessa. Ts. missä vaiheessa tulevat korkeammat verot vastaan = syövät nettoansiota ja miten porrastuksen on ajateltu toimivan. Eli miten kannustinloukku vältetään?
2) Mikä on vaikutus hyvin ansaitsevalle, lähinnä siis marginaaliverotukseen.
Pidän sinänsä perustuloa, perustiliä tai vastaavaa välttämättömänä pidemmän ajan ratkaisuna mm. robotisaation johdosta. Ja sitä pitäisi testata mielellään mahdollisimman aikaisin.
Omia suuntaa antavia vastauksiani kysymyksiin alla. Perustulonhan voi toteuttaa erilaisin tavoin, ja esimerkiksi perustulon taso ja siten tarvittava veroaste ovat poliittisia valintoja.
1) Esimerkiksi Vihreiden ehdotuksessa verot kuittaavat perustulon noin 1500 euron ansioiden kohdalla. Tästä eteenpäin säännöllistä tuloa nauttivalla perustulon voisi myös muuttaa verovähennykseksi.
2) Marginaaliveron taso on vihreiden mallissa 41% alle 4200 euron tuloilla ja 49% siitä ylöspäin. Plus sosiaalivakuutusmaksut noin 6%. Marginaaliverot ovat siis karkeasti nykytasolla. Jos hyvätuloisten marginaaliverot haluttaisiin pitää täsmälleen nykytasolla, malliin voisi hienosäätää enemmän portaita.
Marginaaliveroja on tietenkin mahdollista myös nostaa tai laskea. Mutta siinä on sitten kyse enemmän verotuksen kokonaisasteesta ja halutusta tulontasauksen määrästä.
Jos matalat verot oikeasti vaikuttaisivat työn tekemisen kannustavuuteen, olisi mitätöntä veroa kantava Afganistan todellinen täystyöllisyyden unelmamaa ja Tanska failed state. Onneksi nykyisin jo tiedetään hyvin, että ihmiset eivät pelkästään rahan takia tee työtä. Myöskin keskiluokan kasvattaminen varsinkin nostamalla ihmisiä sinne köyhyydestä on parempaa politiikkaa kuin pyrkiminen kannustamaan joitakin yksilöitä nousemaan keskiluokasta ylempään kymmenykseen.
Kovin väsyttävä argumentti. Jos matalat verot olisivat *ainoa* työn tekemisen ja teettämisen kannustavuuteen vaikuttava asia, niin sitten tuosta kannattaisi keskustella. Mutta niin ei ole.
Suomessa kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa suuripalkkaisen johtajankin kannattaa rahallisesti ottaa töistään palkatonta vapaata, jotta voi vaikkapa rakentaa autotallia, maalata seinää tai vastaavaa. Kaikki eivät sitä silti tee, mutta on ihan selvää, että verokiila vähentää töiden teettämistä ja luo työttömyyttä, jonka takia sitten maksetaan sosiaaliturvaa ja verokierre on valmis.
Valitettavasti vihreiden malli näyttää sekin keskittyvän siihen, että Verotetaan Niitä Muita, ja siksi tämä ei tule lentämään minnekään. Suomessa on jo nyt maailman mittakaavassa hyvin jyrkkä veroprogressio, ja sen jyrkentäminen ei auta. Efektiivinen marginaalivero on nykyjärjestelmässä kyllä hyvin korkea juuri pienituloisimmilla, mutta se taas on väistämätöntä, koska pienituloisimpien tulot ovat maailmanlaajuisesti tarkastellen hyvin korkeat ja verovuoto maailmalle siksi melkoinen. (Siis alkaen siitä, että Tallinnan-laivoilta suomalaista kaljaa rahtaavat ovat niitä pienituloisimpia.)
Tämä on se mitä halutaan, eletään sen kanssa.
On selvää että ylimpien tuloluokkien kokonaisveroaste tulee nousemaan perustulomallin myötä, mikäli kaikki muu pysyy samana. Ja toisin kuin toinen kommentoija väitti, nouseva lukema on nimenomaan kokonaisveroaste, koska marginaaliveroaste on jo muutenkin huipussaan ylimmillä tuloluokilla.
Sen sijaan perustulon lähtökohta on ollut se, että se kannustaa nykyisellä toimeentulotuella olevia ihmisiä tekemään töitä, koska mallissa ei sanktioida mielivaltaisten tulorajojen ylittämisestä, esimerkiksi juuri silpputöissä käyvien kohdalla. Tämä kasvava työllisyys vähentää (laskennallisesti, nykyisiä) toimeentuloturvan kustannuksia ja toisaalta luo kysyntää. Käytännössä kaikki alimpien tuloluokkien tulos palaavat lyhentämättöminä kiertoon talouteen, toisin kuin nimenomaan ylimpien tuloluokkien tulot.
Puuttuisin ainoastaan virheelliseen väittämään ”saavat omistusasuntoihinsa tukea”. Omistusasumista ei tueta, kun käytät vertailukohtana oikeaa verrokkia, eli kiinteistösijoitusyhtiötä. Omistusasumisen ”tuki”, eli asuntolainan korkovähennys, muodostuu täysin rahoituskuluista, joka on kiinteistöyhtiöille verotuksessa vähennettävä kulu. Korkovähennys tasoittaa tilanteen yksityisomistuksen ja yritysomistuksen välillä – mutta vain omana asuntona käytetyltä omistusasunnolta. Erotukseksi jää vielä varainsiirtovero sekä huoltokulut, jotka käsitykseni mukaan ovat yritykselle verovähennyskelpoista, mutta yksityiselle vähennyskelvoton.
Hämmentävästi sekä vihreistä että demareista kuultu omistusasumiseen kohdistuva vihamielisyys on vaikea käsittää, kun huomioi että omistusasujat maksavat varainsiirtoverot, kiinteistöverot, kaikki kiinteistön huoltotoimenpiteet, Helsingin tonttien vuokramaksut ja kantavat vielä riskin talon vesi- ja homevauriosta tai palamisesta.
Jos vertaat omistusasumista kiinteistösijoitusyhtiöön, huomioithan toki syntyvän ”asumistulon” verottomuuden ja myyntivoiton verottomuuden. Kiinteistöyhtiö kun maksaa tuloksestaan veroa. Laajemmin vertailusta tässä http://www.talouselama.fi/uutiset/verojarjestelma+kannustaa+omistusasumiseen++vaikeampi+verottaa/a2267362
Itse omistan asuntoni ja pidän asuntonsa omistamista ihan järkevänä hommana. Kritiikkini kärki (asumisen tukikysymyksissä) kohdistuu siihen, että meillä erilaisin tuon rakennetaan järjestelmää, jossa parempiosaisten kannattaa aina omistaa asuntonsa ja huonompiosaisten aina asua vuokralla. Tällä polarisoinnilla on ongelmallisia vaikutuksia mm. segregaatiokehtiykseen ym. Omistusasumisvihamielinen en ole.
Kirjoitan tästä vielä lisää erikseen, mutta en lupaa kuinka pian…
Eikös ne perustulomallien marginaaliverot olleet jotain luokkaa 42%. Samaa luokkaahan tuo on kuin nykyään ns. keskituloisella. Eniten tuo itse asiassa rankaisee pienituloisia (kategoriassa pienet-ansiotulot-mutta-ei-oikeutettu-sosiaaliturvaan) joilla on nykyään hyvin alhaiset marginaalit.
Mutta perustulossa ei ole edes mitenkään erityisesti kyse perustulon oikeutuksesta. Perustulossa on kyse nykyisen järjestelmän oikeutuksesta, ja työnteosta rankaiseminen on nykyjärjestelmän piirre, jolle en ole perustulon vastustajilta kuullut mitään kunnollista puolustavaa argumenttia.
pienet-ansiotulot-mutta-ei-oikeutettu-sosiaaliturvaan on ihmisryhmä, joka käteenjäävissä tuloissa hyötyy perustulosta eniten ja siis kokonaisveroporosentti laskee merkitävästi (käytännössä lähelle nollaa tai jopa sen alle, s.o. perustuloa saa enemmän kuin maksaa veroa).
Mutta toisaalta tosiaan kyseisen ryhmän marginaalivero nousee selvästi. Tämän voisi teoriassa ajatella vähentävän houkutusta tehdä lisää töitä. Toisaalta kyse on ryhmästä, joka voisi (suurelta osin) nykyäänkin siirtyä työttömäksi tulojen siitä laskematta, joten raha ei liene heille ainakaan ainoa motivaattori työntekoon.
Demareilla kaikki asiat palautuvat siihen narratiiviin ikuisesta luokkasodasta työntekijöiden ja -antajien välillä. Siitä vinkkelistä katsottuna perustulo tosiaan pelaa työnantajien pussiin, kun se tekee työnteosta kannattavaa myös pienemmillä palkoilla ja ilman varsinaisia työsuhteita.
A- ja B-luokkien lisäksi on myös c-luokka, jossa ihmiset eivät saa sosiaaliturvaa lainkaan, koska eivät pysty sitä hakemaan tai muuten jäävät tukien ulkopuolelle, esim. on sairauksia, jotka eivät oikeuta sairauspäivärahaan, eivät selviä toimentulotuen hakemiseen liittyvästä byrokratiasta kaikkien muiden ongelmiensa lisäksi jne. Perustulo nostaisi nämä täysin syrjäyteyt osaksi yhteiskuntaa.
Haluaisin nostaa esille myös yhden c-luokkaan kuuluvan ihmistyypin, jota perustulo auttaisi olennaisesti: ns. nollatuntisopimuksella työskentelevät. ”Kutsutaan töihin tarvittaessa” on varmaan tosi kätevää työnantajalle, mutta työntekijä saattaa joutua elämään nollatuloilla puolikin vuotta, jos huonosti käy. Jos ensimmäinen työpaikka opintojen jälkeen on nollatuntisopimus, harvalla on varaa elää koroilla seuraaviin tunteihin saakka. Ja työttömyystukea tai muutakaan ei saa, kun kerran on töissä, ja jos sossu katsoo esim. puolison (tai varjelkoon, kämppiksen) tulot riittävän isoiksi, ei toimeentulotukeakaan saa.
Hyvä kirjoitus, ja hyvää keskustelua (yksittäisiä olkinukkeja lukuunottamatta)!
Itse haluaisin tuoda keskusteluun mukaan myös OECD:n viikko sitten julkaiseman tutkimustuloksen tuloeroista ja talouskasvusta (http://www.oecd.org/newsroom/inequality-hurts-economic-growth.htm). Olisi mielenkiintoista kuulla miten ylimpien desiilien puolustajat (esim. Olavi ja Pekka Taipale) näkevät tämän nettovaikutuksen.
Omasta mielestäni on ilmeistä, että pienituloisten ja keskiluokan nettotulojen parantaminen näkyy suoraan kasvaneena kulutuksena joka johtaa korkeampaan ROI:hin pääomasijoituksille ja siten tasoittaa asiaa myös ylimpien desiilien osalta. Jos efektiivinen vaikutus onkin hitusen vielä progressiivisempi kuin nykymalli, niin voisiko ajatella että tällä hinnalla ostetaan tasa-arvoisemman kohtelun kautta yhteiskuntarauhaa (joka taas on hyväksi kaikkien bisneksille)?
Olenko ymmärtänyt oikein, että perustulo vähentäisi työnantajan palkkakustannuksia sekä palkanmaksuun liittyviä kustannuksia? Tällöinhän parannettaisiin Suomen kilpailukykyä maailmalla sekä henkilökunnan palkkaus tulisi yritykselle vähemmän riskialttiiksi toiminnaksi. Saavutettaisiin siis win-win-tilanne kaikin puolin.
Tuskin työnantajan palkkakustannukset mihinkään tässä vähenevät. Palkanmaksuun saattaa tosin tulla ylimääräinen porras (jos perustulo vähennetään palkanmaksuvaiheessa TyEL-maksujen tapaan verotusratkaisun sijaan), joskin tällä ei varmaan ihan mahdoton vaikutus ole, riippuen toki siitä kuinka monimutkaiseksi byrokratia tässä tehdään.
Kannustinloukkujen välttämiseksi perusturvan vähennyksestä palkasta voisi miettiä myös jonkinlaista progressiota, eli sen sijaan, että olisi kannattavampaa tienata 1499/kk € kuin 1500 €/kk, ei tulojen noususta ”rangaistaisi” yhtä voimakkaasti. Tämä toki luo sitten tietynsuuruisen harmaan alueen matalapalkkaisille, jossa esim. välillä 1000-2000 €/kk jäljelle jäävä rahasumma perustulovähennyksen jälkeen ei olekaan 1000 €, vaan +440 € (josta otetaan verot vielä pois), kun taas siitä suuremmat palkankorotukset tulevat voimakkaampana. Kieltämättä tämä suosii keski- ja suurituloisia enemmän, mutta uskon, että tähänkin on mahdollista rakentaa oikeudenmukaisempi malli. Jätän sen kuitenkin ekonomeille ym. muille alan asiantuntijoille.
Isommat vaikutukset, mitä perusturvalla katson olevan kohdistuu yrittäjyyteen ja sen riskin pienentämiseen, jolla on mahdollisuus kasvattaa työllisyyttä ja taloudellista kasvua. Tämä toisaalta saattaa lisätä nykyäänkin huolestuttavaa trendiä esim. kuljetusalan yrityksissä pakottaa kuljetusalan ihmiset ”pakkoyrittäjyyteen” alihankintajärjestelyjen kautta. Tämä ymmärrettävästi ei ole ammattiliittojen intresseissä, mutta tämäkin ongelma on hoidettavissa lainsäädännöllä, jossa voitaisiin työnantajaa velvottaa tarjoamaan myös yhden hengen alihankkijayrityksille tietyn rajan jälkeen esim. työterveyspalvelut, vakuutukset jne, jolloin ”pakkoyrittäjyys” ei olisi samalla tavalla kannattavaa toimintaa työnantajalle.
Kuitenkin itse työllisyyspalveluiden kanssa ammatillisesti melko tiivistä yhteistyötä tekevänä näkisin keskeiseksi asiaksi sen, että esim. työllisyyspalveluissa voitaisiin keskittyä enemmän heidän ydinalueeseensa, eli työn hakemiseen, välittämiseen ja ammatilliseen kuntoutukseen sen sijaan, että pitäisi keskittyä kyttäämään karenssiaikoja.
Ikävä totuus kuitenkin on, että ne systeemin hyväksikäyttäjät, joiden takia karenssit ym. systeemit on luotu, löytävät joka tapauksessa kuitenkin porsaanreiät, jolla pystyvät systeemiä hyödyntämään ja samalla lisäävät paperisotaa entisestään.
Perustulo, negatiivinen tulovero tai kansallispalkka ei rankaise ketään minkään tulorajan kohdalla mitä nimeä siitä sitten käytetäänkin. Helpoiten ymmärrät asian jos ajattelet että 0 EUR tuloilla maksat -N EUR veroja. Toisinsanoen valtio maksaa sinulle.
Tästä eteenpäin kaikkia tuloja verotetaan m%. Jossain kohtaa m% tuloista on yhtäkuin N EUR. Tässä kohtaa saat siis kaikki tulosi laskennallisesti ”puhtaana käteen”. Ja tästä eteenpäinkin tulot kasvavat koko ajan tasaisesti. Erona nykyiseen laskennallinen marginaalivero on heti pienistäkin tuloista korkeampi, toisaalta valtaosa kannustinloukuista ja pätkätöiden ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmista voidaan purkaa enemmän tai vähemmän onnistuneesti välittömästi.
Ihan näin sivuhuomiona sossusta opiskelijan näkökulmasta:
Nykyään (kun opintolainan takaus myönnetään automaattisesti) opiskelijan on pakko nostaa kesällä sinä vuonna kertyneet opintolainat ja käyttää ne ennen kuin voi saada toimeentulotukea. On hiukkasen epäreilua, että yhden ihmisryhmän pitää työttömänä (koska työttömyystukea ei kesäisin opiskelijalle tipu) rahoittaa elämisensä lainalla, kun muiden ei.
Toimentulotuki aiheuttaa myös sen, että ei oikein voi säästää mitään pidempiaikaista varten, koska myös säästöt ovat toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulonlähde. Niin niiden pitäisi ollakin, mutta on harmillista kun esimerkiksi asuntoa varten voi alkaa säästää vasta sitten, kun on varmasti vakituisessa työssä. Perustulo ei rankaisisi siitä, että haluaa säästää vähästään, jos työssä käyminen on epätasaista.
Jos kaikilla nousee tulot peruspalkan verran, niin eikös hinnat nouse saman verran? Vai tasoittaako verottaja tämän? Vai korotetaanko perustuloa vuosittain inflaation verran? hmm.
Suomalainen sosiaaliturva tarvitsee uusia innovaatioita, YLE Puheen viime viikolla tekemä Arja Alhon haastattelu oli mielestäni asiaa alusta loppuun asti: http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2542266
Suosittelen kuunneltavaksi.
”Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsee uusia innovaatioita. Perustulo vahvistaisi ihmisten autonomiaa eli sitä, että heillä oma hallinta elämästään”, kertoo Alho.
”En ymmärrä mihin ihmiskäsitykseen perustuu se, että pätkittäistä toimeentuloa saavaa ihmistä tulee kontrolloida ja vahtia. Mielestäni ei tule kepittää vaan ennemminkin antaa mahdollisuuksia. Kaikki tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi tehokkuus ja tuottavuus paranevat silloin kun annetaan enemmän vapautta”, kertoo Alho.
Alhon mukaan sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa. ”Se tarkoittaa sitä, että tullaan pois poteroista ja puhutaan heidän kanssa ketkä ovat työttömiä tai tekevät osa-aikatöitä”, toteaa Alho. Hänen mielestä meidän demokratialle ei tee hyvää se, että seminaareissa puhuvat vain poliitikot ja asantuntijat, koska se jättää keskustelun ulkopuolelle tavalliset ihmiset.”
Olen jokaisesta kohdasta samaa mieltä (itse haastattelussa vielä lisää ruotimista).
Se, että kansakunnan hyväpalkkaisia motivoidaan kannustimilla ja vähempiosaisia kepittämisellä (kannustinten tai etujen vähentämisellä), ei mielestäni perustu mihinkään tutkittuun tietoon siitä, että ihmiset voisi motivoinnin osalta jakaa näin kahtia. Saati että se olisi loogista.
Logiikka kouluihin oppiaineeksi.
Onkohan sitä laskettu, kuinka paljon perustulomallin käyttöönotolla saataisiin välillisesti julkishallinnon ns. ”turhia” työpaikkoja poistettua? Tämä saattaisi kompensoida merkittävästi veronnostopaineita. Hyödyn suuruusluokkaa on vain vaikea laskea , mutta jos jollain on osoittaa käppyrää tai lukuja, luen mielelläni.
Hei!
minä nostaisin esille myös pienintä eläkettä saavien kehitysvammaisten ja myös mielenterveysyistä eläkkeelläolevien aseman. Heidän ei todellakaan kannata mennä töihin, koska ovat kannustinloukussa. Toisaalta taas työkykyä ei ehkä olekaan oikeasti sitä 100 %, mutta kyllä aina jotakin oikeatakin työtä löytyy.
Työn merkitys ei tosiaan ole pelkkä palkka, vaan se on tärkeää myös muun hyvinvoinnin kannalta ja sitä arvostetaan.
Täytyy muistaa, että perustulo ei tuhoa rahaa mihinkään, vaan raha vain kiertää. Vaikka nimellisesti perustulon liikevaihto on vuodessa: 1000 euroa x 12 kk x 4 miljoonaa ihmistä = 44 miljardia euroa. Niin siitä huolimatta veroaste säilyy maltillisena, koska perustulon kiertonopeus on korkea. Käytännössä lähes kaikki perustulo ehditään kuukauden aikana verottaa takaisin.
Se miten perustolon idea pitäisi suunnitella, että se pitäisi maksaa paikallisvaluuttana, joka kelpaa maksuvälineenä vain paikallistaloudessa. Ja jos sen haluaa vaihtaa euroiksi, niin pitäisi maksaa siitä 20 prosentin valuutanvaihtovero. Tällöin perustulo saataisiin pysymään kokonaisuudessaan paikallistaloudessa eikä se aiheuttaisi yhteiskunnalle kustannuksia.
Pitäisi olla myös mahdollisuus, jossa perustulo voitaisiin halutessa rahastoida ja rahastoon sijoitettu pääoma sijoitettaisiin paikallistalouden yrityksiin ja esimerkiksi tuulivoimaloihin. Jos valitsee tämän option, niin perustulo voisi olla 30 % suurempi.
Perustulo on uusi ajatus, joten sen implementoinnissa pitää olla luova. Jos joku näkee siinä ongelman, niin pitäisi yrittää ensisijaisesti miettiä kuinka ongelma voidaan innovoimalla ratkaista.
Henkilökohtaisesti en pidä perustuloa tärkeänä asiana. Aktiivinen työllisyyspolitiikka on tärkeämpää. Mutta kaikenlaisia kokeiluja perustulolla pitäisi tehdä. Mielestäni esimerkiksi Yhdysvaltain jokaisessa osavaltiossa pitäisi ottaa käyttöön erilainen perustulomalli. Tällöin saataisiin suunnilleen vertailukelpoista dataa siitä mitkä ovat perustulon taloudelliset ja sosiologiset vaikutukset.