Helsingin politiikka tavataan jakaa ”autopuolueeseen” ja ”joukkoliikennepuolueeseen”. Viime vuosina mukaan on tullut myös ”pyöräpuolue”, joka tosin on pääosin samat ihmiset kuin joukkoliikennepuolue.
Käytännössä tällaisia puolueita ei ole olemassa. Mutta monelle poliitikolle jokin liikennemuoto on tärkeä. Joko ihan käytännön teoissa, tai sitten enemmänkin puheissa.
Juuri tänään on hyvä päivä erottaa toisistaan ne, jotka oikeasti haluavat autoliikenteen sujuvan ja ne jotka vaan haluavat autoilijoiden ääniä.
HSL julkaisi tänään selvityksen, kuinka liikenteen hinnoittelu, eli tutummalta nimeltään ruuhkamaksut tulisi toteuttaa ja miten se vaikuttaisi seudun liikenteeseen.
HSL:n ehdotuksessa tehtäisiin Tukholman tapaiset automaattiset tulliportit kantakaupungin ympärille ja Kehä III sisäpuolelle, sekä kolmelle poikittaislinjalle kehien poikki. Portin läpi ajaminen maksaisi 0,2 – 0,8 euroa.
Merkittävin vaikutus olisi, että autoliikenne olisi sujuvampaa ja ruuhkat vähäisempiä. Sen ei pitäisi olla yllätys, koska siihenhän ruuhkamaksuilla pyritään. Ruuhkamaksut ovat tapa tehostaa autoliikennettä ja helpottaa autoa tarvitsevien elämää.
Syy ruuhkan vähenemiseen olisi, että ne jotka helposti voivat, kulkisivat todennäköisemmin joukkoliikenteellä tai pyörällä. Ja ne joiden aikataulu ei ole tiukka, välttäisivät ruuhkassa ajamista.
Seurauksena ruuhkamaksut nopeuttaisivat automatkoja seudulla keskimäärin yli 10%. Se on aika paljon. Liikennehankkeissa normaalisti käytettävällä yhteiskuntataloudellisella laskennalla hyöty lasketaan kymmenissä tai sadoissa miljoonissa vuosittain.
Muut hyödyt
Ruuhkamaksut lisäisivät joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikenteestä melkein 5 prosenttiyksikköä. Siksi ne vähentäisivät liikenteen hiilidioksidipäästöjä 5% ja onnettomuuksia 8%.
Yksi hyötyjä olisi tavaraliikenne. Ruuhkien vähentyessä logistiikka erityisesti kantakaupungissa toimisi paremmin, ja myös länsisataman liikenne olisi sujuvampaa. Yritystoiminnan edellytykset paranisivat.
Seudun talouteen ja kilpailukykyyn maksuilla olisi merkittävä positiivinen vaikutus: hyvin toimiva liikenne on taloudelle aina hyväksi. Lisäksi maksut pikkuhiljaa ohjaisivat kaupunkirakennetta tiiviimpään ja siis tehokkaampaan suuntaan.
Onko meillä vaihtoehtoja?
Mitä muuta sitten voitaisiin tehdä, jos ei haluta ruuhkamaksuja? Tätäkin selvitettiin.
Motareiden ja tunneleiden lisärakentaminen maksaisi miljardeja, eikä sittenkään saisi autoliikennettä sujumaan, ainoastaan lisäisi sitä ja loisi uudet ruuhkat eri kohtiin. Kustannus olisi niin suuri, että siihen ole varaa.
Pysäköintihintojen nostolla saataisiin osa hyödyistä, mutta vaikeammin ja autoilijoille kalliimmalla, koska vaikutus ei osuisi juuri ruuhkaisimmille väylille.
Joukkoliikenteen hintojen lasku toimisi myös samaan suuntaan, mutta riittävä hinnanlasku maksaisi paljon. Ruuhkamaksut tuovat kunnille rahaa eivätkä nosta veroastetta.
Pyöräilyn edistäminen auttaa myös osaltaan ja on melko halpaa, mutta se vaikuttaa lähinnä lyhyisiin matkoihin, eikä yksinään riitä saamaan autoliikennettä sujuvaksi.
Johtopäätös on, että jos haluamme sujuvampaa autoliikennettä, ruuhkamaksut on lähes ylivoimainen ajaa edistää tätä päämäärää.
Minä haluan, että Helsingissä voi sujuvasti liikkua myös autolla. En varmaan saa sillä yhtään ääntä, mutta toimiva autoliikenne on välttämätön osa kaupunkia. Siksi kannatan ruuhkamaksujen käyttöönottoa Helsingissä.
Miten on, ”autopuolue”, kiinnostaisiko teitä keino, joilla oikeasti edistetään sujuvaa autoilua?
”Autopuolue” jatkuvasti valittaa, miten autoilua hankaloitetaan. Liikennesuunnittelija ei kuitenkaan hankaloita autoilua. Syy siihen, miksi autoilu on kaupungissa (toisinaan) hankalaa, ovat autot. Autoja on yksinkertaisesti liikaa käytettävissä olevaan tilaan nähden. Siis: autoilu hankaloittaa autoilua.
Ratkaisu tähän on tietysti autoilun vähentäminen. Tiemaksut karsivat turhaa autoilua, jolloin autoilusta tulee helpompaa niille, jotka välttämättä haluavat autoilla. Tämä ei kuitenkaan kelpaa autopuoleelle. Tiemaksuja ei tarvita, koska ”Helsingissä ei ole ruuhkia”. Samaan aikaan kuitenkin vaaditaan, että kaupunki upottaa miljardeja teiden levennyshankkeisiin ja tunneleihin ”ruuhkien helpottamiseksi”. Autopuolueen mukaan Helsingissä yhtä aikaa on ja ei ole ruuhka, riippuen ehdotetusta ratkaisusta.
Jos Helsingissä ei ole (eikä ole tulossa) ruuhkia, voidaan autoiluväylien levennyshankkeet, tunnelihankkeet ja Kehä I:n ”parannushankkeet” pistää lopullisesti jäihin tarpeettomina. Ei nyt sillä että ne muutenkaan tulevia ruuhkia ratkaisisivat.
Työskennellessäni liikenneministeriössä olin mukana eräiden liikennetutkimuslehtien kierrossa ja tutustuin mm. artikkeliin WARDROP’S THIRD PRINCIPLE – University of Bath
http://www.bath.ac.uk/…/Volume_XX111_No_3_239-262.p... Alla linkki artikkeliin.
http://www.bath.ac.uk/e-journals/jtep/pdf/Volume_XX111_No_3_239-262.pdf
Artikkelin pääsisältö on seuraava (aukeaa helpoimmin diagrammeista ss. 245-247):
– tasapainotilanteessa esim. vaihtoehtoisten tie- ja ratayhteyksien matka-aika on sama
– jos ”autopuolueen” painostuksesta tietä levennetään, oikaistaan yms., autoa käyttävien matka-aika lyhenee
– seurauksena osa junassa matkustaneista siirtyy käyttämään autoa
– junavuoroja harvennetaan, kun matkustajat vähenevät
– lisäkäyttäjien johdosta tie ruuhkautuu uudestaan
– merkittävällä investoinnilla aiheutettiin kaikille pitempi matka-aika.
Yritin myöhemmin löytää tuon lehden uudelleen ottaakseni jutusta kopion, mutta mystisesti se oli hävinnyt kierrosta!
Tuossa uudessa ruuhkamaksussa mua ärsyttää se, että sitä pitäisi maksaa myös ruuhka-ajan ulkopuolella. Tällöin ohjausvaikutus, mikä lienee päätarkoitus, jää vähäisemmäksi.
Mitä haittaa siitä on jos joku ajaa autolla keskustaan öisin?
HSL:n ruuhkamaksuselvityksessä on oletettu, että maksuja ei peritä arkisin kello 18-06 (illalla ja yöllä) ja viikonloppuisin. Jostakin syystä tämä on aineistossa epäselvästi ja ehkä siksi myös uutisoitu epäselvästi. Löytyy kuitenkin esim. tästä esityksestä kalvolta 5: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/sini_puntasen_esitys_seminaarissa_tiemaksuselvityksesta_2.pdf . Selvityksen oletuksethan ovat yksinkertaistuksia, joten toteutus ei välttämättä ole sama.
Mainiota, että myös vaihtoehtoja oli käsitelty. Tosin aika pinnallisesti. Jos mietitään kunnolla, niin katsaus vaihtoehtoihin on lähes samaa tasoa kuin opetusministerin ja muun hallituksen kommentit siitä, ettei vaihtoehtoja ole. Vaihtoehtoja on, ne eivät välttämättä ole parempia, mutta ne tulisi pohtia kunnolla.
Ruuhkamaksut vaikuttavat hyvätä, muta juuri rajan vieressä asuvana, tosin autottomana, ne himpun ärsyttävät. Pitäisikö mallina olla, että vyöhykkeitä olisi enemmän ja viereisille saisi ajaa halvemmalla. Toisaalta, sitten tarvittaisi enemmän portteja.
Ennen kuin näillä mennään tuotantoon, haluaisin, että kunnolla selvitettäisi, mennäänkö rekkarin tunnistuksella, etäluettavilla dongleilla vai millä. Jos mennään kuvantunnistuksella, niin miten järjestelmä reagoi, jos automaatti ei saa kuvaa tunnistettua jne.