Perussuomalaisten pormestariehdokas Wille Rydman sanoo, että Helsingin väestökehitys on murhaava, mutta mitä hän mahtaa tarkoittaa sillä?
Helsinki kasvoi viime vuonna yli 10 000 asukkaalla. Perinteisesti kasvua pidetään elinvoiman merkkinä, menestyvät kaupungit kasvavat ja kasvavat kaupungit yleensä menestyvät.
Toisaalta 216 Suomen kunnassa väkiluku laski. Helsinkiin muutti kotimaasta 36 000 ihmistä. Jos he olisivat pysyneet siellä missä olivat, ehkä muutaman näistä kunnista tulevaisuus näyttäisi valoisalta. Tarkoittiko Rydman siis, että Helsinki murhaa pienten kuntien väestökehityksen olemalla liian houkutteleva, liian hyvä paikka asua?
Itse en ajattele näin. Ihmisillä pitää olla oikeus muuttaa minne haluavat ja on koko maan etu että Helsinki on elinvoimainen pääkaupunki. Pienten kuntien hiipuva väestökehitys pitää ratkaista toimilla siellä, jotta useampi haluaisi sinne muuttaa. Korkeampi maahanmuutto on tässä auttanut muissa pohjoismaissa. En itse toimi valtiolisela tasolla, mutta elinkeinoministerinä Rydman voi pyrkiä lisäämään maahanmuttoa ja edistämään myös pienten kuntien kiinnostavuutta maahanmuuton kohteina.
Vai tarkoittiko hän, että Helsinkiin muuttaa vääränlaisia ihmisiä? Puhutaan alueiden eriytymisestä eli segregaatiosta, kun hyvätuloiset muuttavat yhteen suuntaan ja pienituloiset toiseen. Jos Helsingin seudun kunnat erityivät hyvinvoiviin ja huono-osaisiin, se ei lupaa hyvää.
Helsingissä ylimmän tulokymmenyksen väestön osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 ja on nyt jo 17,8%. Samaan aikaan alimman tulokymmenyksen väestön osuus on pienentynyt ja muut pysyneet suunnilleen ennallaan. Ainoa toinen merkittävä kasvaja on toiseksi suurin tulokymmenys.
Vastaavasti kaikissa muissa Helsingin seudun kunnissa hyvätuloisimman kymmenyksen osuus väestöstä on laskenut. Nopeinta lasku on Espoossa ja Keravalla. Monissa kasvavissa kehyskunnissa jopa hyvätuloisten absoluuttinen määrä on laskenut.
Tulokymmenykset ovat suhteessa valtakunnalliseen tulonjakoon kunakin vuonna, lähde Tilastokeskus
Minäkin olen huolissani tästä kehityksestä. Ei ole Helsingille eikä seudulle hyväksi, jos kaikki hyvätuloiset pakkautuvat Helsinkiin ja työntävät pienempituloisia tietän kauemmas. Me tarvitsemme Helsingissä myös matalammin palkattujen töiden tekijöitä ja heillekin pitäisi olla asuntoja. Ainoa varsinainen lääke jota tähän keksin on rakentaa mahdollisimman paljon, jotta myös pienempituloisilla olisi mahdollisuus asua Helsingissä.
Mielelläni teen hyvää yhteistyötä tämän päämäärän eteen myös Rydmanin kanssa! En silti sanoisi että Helsinki olisi murhaamassa naapurikuntia. Ennemmin tavoittelisin yhdessä menestyvää Helsingin seutua!
Maininta että tulokymmenykset ovat suhteessa valtakunnallisiin tulokymmenyksiin olisi voinut olla jo aikasemmin.Nythän tuossa ennen kuvaajaa lukee että 10 % onkin jo 17,8% joka tökkkii silmään aivoilla varustetuilla lukijoilla (HS:n toimittajille se tietenkin menee täydestä). Kuvaajaassa akseleilla voisi olla nimet ettei tarvitsisi arvuutella tarkoittaako esim 20000 ihmistä vai euroa ja onko roomalaiset numerot tulokymmenyksiä vai vuosia.
Tärkein huomautus on se että eihän tuo esitetty Helsingin kehitys mitenkään todista maahanmuuton tai Helsinkiin muuton autuutta.
Jarto, puhutaanko täsä siis maahanmuutosta? Rydman ei tainnut sanoa niin, vaan puhui väestökehityksestä.
Se on toki totta, että tämä kehitys ei todista minkään autuudesta. Autouus on teologisena käsitteenä ehkä muutenkin ainakin itselleni vähän epäselvä lähestymistapa tähän kysymykseen.