Kaisaniemen metroaseman nimi muutetaan Helsingin yliopiston metroasemaksi.
Kaupunginhallitus päättää asiasta ensi tiistaina, mutta sen pitäisi olla läpihuutojuttu. Muutos on samalla Helsingin kaupungin lahja 375-vuotiaalle yliopistolleen. Onnea vuosipäivän johdosta.
Yliopiston metroasema löytyy useista (useimmista?) metrokaupunegista. esim. Tukholmassa on Universtitetet, Münchenissä Universität ja Moskovassa Университе́т.
Asemalla on jo nyt suora käynti Yliopiston kirjastoon, ja opiskelijat kulkevat Opintoputkea pitkin Porthanian ja Päärakennuksen suuntaan. Sikäli nimenmuutos on aika looginen. Ja Otaniemen asemastakin on tulossa nimeltään Aalto yliopisto, joten mitään estettä nimetä asemia yliopistojen mukaan ei selvästikään ole.
Yliopiston asema ei ole metron alkuperäisiä: Metron aloittaessa 1982 sen kohdalla oli vain varaus – tyhjä halli. Tiettävästi varaus tehtiin, koska Pukevan toimitusjohtaja oli jäsenenä suunnittelutoimikunnassa, ja Pukevan tavaratalo Kaisaniemenkadulla. Valitettavasti metroaseman lopulta auetessa 1995, Pukeva oli jo ehtinyt mennä konkurssiin. Aseman nimikin perustui lähinnä Kaisaniemenkatuun – projektia rahoittivat osin Kaisaniemen kauppakadut ry:n jäsenyritykset, jotka toivoivat nostavansa taantumassa olevan keskustan nurkan arvoa. Varsinainen Kaisaniemihän on pohjoisempana, Kaisaniemen puistossa.
Yrittäjät ovat tainneet kaikki sittemmin vaihtua, mutta hankkeen voi sanoa onnistuneen. Nykyään Yliopiston asema on yksi kaupungin elävimpiä ja sopii hyvin kaupunkitilaan. Kun suoraan en päälle avattiin Yliopiston uusi kirjasto, ajatus nimetä yliopistolle oma metroasema on hyvä.
Seuraavaksi voitaisiinkin puhua siitä, saataisiinko Yliopiston metroasemalta toinen sisäänkäynti pohjoisemmaksi, Metsätalon, Valtiotieteellisen ja Siltavuorenpenkereen suuntaan. Koska niin suuri osa yliopistolaisista kulkee sinne, ja suunnalla on myös puoli Kruunuhakaa, jolla ei vielä ole omaa metroasemaa. Sisäänkäynti voisi olla Liisankadun nurkalla.
Hyvä idea tuo toinen sisäänkäynti. Paikaksi sopisi Varsapuistikon kulma. Olisipa tuolla edes hissi laiturin toisessa päässä.
Kaupungin virkamiehen (HS/mielipide) mukaan tästä on suunnitelmat olemassa ja sisäänkäynnille on varaus juuri siellä Varsapuistikossa.
Tämä on kyllä loistava päätös, aivan kuten ”Otaniemen” uudelleennimeäminen ”Aalto-yliopistoksi”. Koska ulkomailla on aina nimetty metroasemat yliopistojen mukaan, hämmentynyt vaihto-opiskelija saattaisi päätyä harhailemaan metrotunneliin kognitiivisen dissonanssin takia.
Erityisen loogisia nämä nimeämispäätökset kieltämättä ovat, sillä Aalto-yliopiston kampukset kuitenkin sijaitsevat Otaniemen lisäksi Töölössä ja Arabiassa sekä HY:n kampukset Kaisaniemen lisäksi vain Meilahdessa, Viikissä, Kumpulassa jne.
Taideteollisen korkeakoulun ja kauppakorkeakoulun kampukset siirtyvät Otaniemeen ennen metron valmistumista ainakin kandin osalta. Helsingin yliopiston päärakennus taas sijaitsee Kaisaniemessä, joten mielestäni ihan loogista. 🙂
Ei ole yliopisto-nimistä asemaa täällä Amsterdamissa eikä Rotterdamissa. Ei myöskään missään niistä ulkomaisista kohteista, joissa olen viimeksi ajanut metrolla, eli Oslossa, Glasgow’ssa ja Berliinissä.
Vakiintuneiden nimien muuttamiseen liittyy aina paljon ongelmia.
Olen pohtinut, että linjan 506 pysäkit voisi uudelleennimetä seuraavasti (Viikistä päin): Helsingin yliopisto – Tilanhoitajankaari – Latokartano – Helsingin yliopisto – Helsingin yliopisto – Maaherrantie – … – Viikinranta – Metropolia – Annalantie – Aalto-yliopisto – Aalto-yliopisto – Kokkosaarenkatu – Helsingin yliopisto – Helsingin yliopisto – Intiankatu – […] – Töölön tulli – Helsingin yliopisto – Metropolia – Paciuksenkaari – […] – Otaniemenristi – Aalto-yliopisto – Aalto-yliopisto – Aalto-yliopisto – Aalto-yliopisto – Aalto-yliopisto – Maarinniitty – Laurea – Keijuniityntie – Rauduntie – Louhenaukio
Toivottavasti Otaniemen aseman nimessä on tosiaan tuo väli_viiva.
Kaisaniemen aseman nimeämistä yliopiston mukaan kannatan lämpimästi.
Historiallisestihan HY sijaitsi vain keskustassa, uudemmat kampukset ovat vain modernia hapatusta 😉
Historiallisesti HY sijaitsi Turussa ja sen nimi oli Turun akatemia.
Eikö riittäisi pelkkä ”Yliopisto” aseman nimeksi, ”Helsingin” tuntuu ylimääräiseltä (kuten kv. esimerkit osoittavat).
Logiikan riemuvoitolta hyviä kommentteja. Tuli myös mieleen, että kun näitä asemia nyt nimetään millä perustein hyvänsä ja toimivia nimiä muutellaan, niin voisi ne laittaa kaupaksikin. Samaten tietysti pysäkkien nimet. Joukkoliikenteen subventioaste ehkä vähän laskisi, kun Stockmann ostaisi oman pysäkin itselleen, samaten Sokos. Harwallille ja Sinebrychoffille omat asemat luonnollisesti, lääketeollisuus varmaan huutaa kilpaa Sörnäisistä.
Kaisaniemen toinen sisäänkäynti on aikanaan selvitetty, mutta sen voisi selvittää nyt uusiksi, kun Oranssi huumemuuli alkaa kulkea Espooseen. Viimeksi kannattavuus oli täpärällä, josko Länsimetron matkustajien myötä kääntyisi selvästi kannattavaksi? Toki niitä toisia sisäänkäyntejä voisi selvittää muuallekin, se parantaisi metron käytettävyyttä kantakaupungin sisäisillä matkoilla. Nykyäänhän esim. Sörnäisistä pääsee yleensä pinnalla nopeammin Rautatieaseman huudeille, kun ei tarvitse kävellä. Kamppiin vasta kannattaa mennä metrolla.
Pelkkä yliopisto ei ole käyttäjäystävällinen vaihtoehto: Aalto-yliopiston aseman kanssa tulee sekaannusta ulkkareille ainakin.
Mä kanssa suosittelen tuota Turun Akatemian metroasemaa, jos oikeasti halutaan tehdä kunniaa HY:n 375-vuotiselle historialle :).
Kirjoitanpa ylös tämän pitkään mielessä pyörineen ajatukseni.
Helsingin yliopiston pysäkki kuuluisi ihan muualle . Kaupungin, Helsingin yliopiston ja sairaanhoitopiirin pitäisi tehdä pitkän, sanotaan 40-50 v aikavälin suunnitelma ja sopimus siitä, miten Helsingin yliopiston pitkin poikin sijaitsevat ja siten yliopiston toimintaa merkittävästi hankaloittavat kampukset yhdistetään Aallon/Otaniemen tapaan Laakson ja Auroran sairaalan alueelle sairaalatoimintojen siirtyessä Meilahteen. Tarvittaessa lisämaata sairaalatoiminnoille löytyy Allergiasairaalan ja Meilahden sairaala-alueen välistä.
Hammaslääketiedettä ollaan jo siirtämässä alueelle, Lääketieteen yhteyteen, mikä on hyvä. Ruskeasuolta vapautuu tämän myötä valtavasti rakennusmaata.
Helsingin yliopistolla on kerrosneliöitä Viikissä 130k, Keskustassa 80k ja Kumpulassa 53k (Helsingin yliopistokiinteistöt oy). Yhteensä siis noin 270 tuhatta kerrosneliötä. En osaa arvioida tilantarvetta, mutta pidän yhtä mahdollisena sitä, että tilaa on liikaa kuin että sitä olisi liian vähän. Pessimistisinä tilankäytön tehostumisen suhteen (vaikka tätä selvästi kampusten yhtyessä tulee tapahtumaan, synergiaedut ovat varsin ilmeiset) arvioidaan tilantarpeeksi vaikka 300 000 kerrosneliötä. (Koetila lie edelleen syytä pitää Viikissä, muut toiminnot voinee sieltä siirtää Laaksoon.)
Laakson sairaalan (mukaan lukien osoitteessa Urheilukatu 9 sijaitsevat muutama kaupungin vuokratalo) maa-ala on vajaat 100 tuhatta neliötä ja siinä on tällä hetkellä rakennuksia n. 60 tuhannen kerrosneliön edestä, teho siis väliltä 0,6-0,7. Auroran sairaalan alue on yli kymmenen hehtaaria, 105 tuhatta neliötä ja siinä on nyt kaavakartan mukaan rakennuksia noin 40 tuhannen kerrosneliön edestä, teho siis 0,3-0,4. Yhteensä siis tällä 200 000 neliön maa-alalla on tällä hetkellä rakennuksia 100 000 kerrosneliötä, teho noin 0,5.
Ajatellaan, että uuden kampuksen aluetehokkuus olisi vaikka perustöölöä, esim. 2,0. Tällöin kahdelle nykyiselle väljästi rakennetulle sairaala-alueelle mahtuisi yhteensä 400 000 kerrosneliötä rakennuksia. Viikin, Kumpulan ja keskustan nykyiset 270 000 kem2 siis mahtuisivat alueelle kevyesti ja jäljelle jäävät yli 100 tuhatta kerrosneliötä voi käyttää vaikka opiskelija-asuntoihin, erinäisiin oheistoimintoihin tai nykyisten sairaalatoimintojen tiloiksi. Alueiden välille jää vielä viiden ja puolen hehtaarin ratsastuskenttä ympäröivine viheralueineen. Tästä saakin hienon Yliopiston puiston (Universitetsparken), joka jää viheryhteydeksi Töölönlahden ja Keskuspuiston välille.
Samalla tarjoutuu mahdollisuus yhdistää Pasila kantakaupunkiin. Tukholmankadulta puolestaan voidaan vetää raitiotie Lääkärinkadulle ja edelleen Lääkärinkadun-Urheilukadun risteyksestä nykyisen Laakson sairaala-alueen lävitse, siltaa pitkin Laaksonlaakson ylitse, Auroran sairaala-alueen lävitse ja edelleen Pasilankatua Pasilan sillalle. Näin vältetään käsittääkseni ongelmallinen Tukholmankatu-Reijolankatu -väli, suoristetaan nollajokerin reittiä ja laitetaan se kulkemaan uuden yliopistoalueen lävitse.
Vanhoille kampuksille keksittäneen käyttöä, jos ei, voidaan ne pistää ns. lihoiksi. Kumpulan voinee uudistaa samalla kun Hämeentien silta puretaan ja Kustaa Vaasan tie bulevardisoidaan sekä Viikki bulevardisoinnin yltäessä Lahdenväylää myöten sinne saakka. Keskustakampuksen tilat ovat hankalammat, ehkä niille löytyisi valtiolta tai Helsingin kaupungilta joku ministeriö tai virasto, vaikka opetusministeriö?
Anomuumilta oikeasti mietitty ja kannatettava pään avaus. Jatkan osaltani anomuumin visiota.
Keskustakirjastoa ei tarvitse rakentaa kun Helsingin yliopiston pääkirjasto muuttaa Laaksoon yo-kampukselle. Ei tarvitsisi kuin raijata Pasilan kirjat Kaisaniemeen ja ripustaa ulkoseinälle Keskustakirjasto -kyltti. Done. Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi kantoavuksi.
Tässä olisi tarjolla heti 100 miljoonan euron säästökohde.
Anomuumi ihmetteli, että mitä ihmettä teemme tyhjäksi jääneille tiloille… Hmmm… Ei tuu niinku mitään mieleen. Eiku, hei, mitä jos muutettaisiin ne prkl asuntokäyttöön!?
Jo on kumma jos ei keskusta-asukkaiksi olisi tulijoita – ja jos muutostyöt uhkaavat tulla liian kalliiksi, niin opiskelijasoluiksihan nuo taipuisivat heleposti. Opiskelijalle riittäköön käytävävessa ja kannettava induktiolevy. Sitä vartenhan sitä syömistä tuetaan, että on mahdollista keskittyä täyspainoisesti opiskeluun eikä joka päiväiseen kaupassakäyntiin ja ruoanlaittoon – eikös jookoskookos?
Toki niihin tiloihin jokusen yhteisköökinkin voisi duunata. On se hyvä opetella laittamaan muutakin kuin vain kalapuikkoja ja ranskalaisia uuniin.
Samalla rykäisyllä pitäisi muutatuttaa kaikki virkamiehet virastoista, ministeriöistä ym. virallisista ja puolivirallisista instansseista yhteen jumalattoman korkeaan Baabelintorniin uuteen Keski-Pasilaan.
Ei tarvitsisi näidenkään ukkojen ja akkojen jatkossa ajella Sipoon, Vantaan ja Espoon mettistä (and beyond) keskustaa tukkimaan. Ja tulisi samalla ikään kuin kaupanpäällisiksi sitä myyttistä synergiaa. Samalla tuulipukukansa näkisi konkreettisesti miten helevetin paljon jengiä yhä tarvitaan paperia pyörittämään.
Voitaisiin samalla asettaa kunnianhimoinen kansallisuusstrategia, että joka viides vuosi on saatava tyhjennetyksi yhtä kerrosta vastaava väkimäärä kilometritehtaalle. Näin se valtion tuottavuusohjelma toteutuisi vähän kuin itsestään.
Ja kaupunkikuva vilskastuisi aivan oleellisesti kun yliopisto-opiskelijat pyrittäisiin majoittamaan voittopuolisesti keskustaan sekä Laakson ja Otaniemen kampuksille. Saisimme vihdoinkin luoduksi Helsinkiinkin ihan oikean yliopistokampuksen. Oooh, sitä luovan pörinän määrää.
Sen jälkeen Pasilakaan ei olisi enää syrjässä vaan päin vastoin erittäinkin ytimessä.
Minkähän tähden Rautatieaseman metroaseman nimi on suomeksi Rautatientori, kun se ruotsiksi ja englanniksi kuulutetaan…niin, Rautatieasema..! Sitäpaitsi RAUTATIETORIN METROASEMA PITÄISI RAKENTAA VALMIIKSI.
Metro jatkuu pian Espooseen ja automatisointia kehitetään. Hyvä niin. Laitureiden pituuksista kiistellessä yksi puute on kuitenkin jäänyt katveeseen. Kun metroa 70-luvulla suunniteltiin, Rautatietorin metroasemalle oli tarkoitus rakentaa kaksi lippuhallia ja kahdet liukuportaat. Säästösyistä ja matkustajamäärien aliarvioinnin takia läntinen lippuhalli jätettiin rakentamatta.
Rautatietorin aseman laituritaso ei sijaitse Rautatieaseman kohdalla vaan suurin piirtein Sokoksen alla. Suunniteltu läntinen sisäänkäyntihalli sijoittuisi Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksen alapuolelle. Vilkkaan risteyksen alle voitaisiin rakentaa Kaivotunnelin tapainen jalankulkijoille kaikkiin suuntiin avautuva alikulku. Nykyiset käytävät ovat epäinhimillisiä ”myyräntunneleita”.
Keskustan metroasemien matkustajamäärät lähes tuplaantuvat Espoon metron valmistuttua. Uuden lippuhallin ja liukuportaiden rakentaminen maksaisi prosentin Espoon metron hinnasta, logistinen hyöty matkustajille olisi kuitenkin moninkertainen. Kustannuksiin voisivat osallistua kaupunkien lisäksi viereiset tavaratalot, jotka hyötyisivät uudesta lippuhallista. Näin toteutuivat aikoinaan Kaisaniemen ja Kampin metroasemat.
On epäloogista, että Helsingin vilkkaimmalla metroasemalla on vain yhdet liukuportaat, kun niitä Hakaniemessäkin on kahdet. Kyse ei ole vain matkustajavirtojen sujuvammasta kulusta vaan myös turvallisuudesta. Jos laituritasolta on pääsy maanpinnalle vain yhteen suuntaan, tilanne voi olla vaarallinen tulipalon tai vesivuodon sattuessa.
Kaisaniemen metroaseman nimeä on turha lähteä muuttamaan, koska sillä on jo hyvä ja tunnistettava nimi. Ja jotta Helsingin Yliopistolle ei tule paha mieli, Otaniemen pysäkin nimi pitäisi palauttaa Otaniemeksi.
Samaa mieltä.
Metrovaunujen sisällä oleviin pysäkkinäyttöihin nämä kankeat nimihirviöt eivät mahdu. En tiedä, mutta veikkaanpa, että Kaisaniemeä tullaan näytössä käsittelemään nimellä YLIOPISTO ja Otaniemeä nimellä AALTO.