Ensimmäinen johtokunnan kokous, joten aikaa meni kaikenlaiseen yleiseen. Lisäksi lista oli aika pitkä. Jätimmekin asioita pöydälle ihan ajankäytöllisistä syistä. Kokous kun alkoi klo 8:00 ja olin luvannut sen loppuvan klo 11:00, että ihmiset pääsevät töihinsäkin. Jatkossa kokoukset alkavatkin klo 16, koska päätimme muuttaa kokousaikaa.
Eniten puhuttiin Metron vartioinnin hankinnasta. Pitkähkön keskustelun jälkeen päätimme palauttaa asian valmisteluun niin, että saamme päätöksen tueksi laajemman dokumentaation:
- Asemavalvojien toimenkuva tarkemmin
- Kansainväliset vertailut käytännöistä, esim. Tukholma (manuaalimetro) ja Kööpenhamina (automaatti).
- Vartioinnin kustannusten tarkempi erittely viimeiset 2v
- Kilpailutusvaihtoehdon esittely ja perustelut, miksi sitä ei esitetä ensisijaisena ratkaisuna
- Palmian näkemys heidän edellytyksistään hoitaa työt
Emme siis päättäneet kilpailuttaa tai olla kilpailuttamatta. Vaadimme vain tarkemmat tiedot ennen kun päätämme suuntaan tai toiseen. Koska asia on kiinnostanut laajemminkin (olen saanut siitä useita viestejä blogin lisäksi yksityisesti), kirjoitan siitä vielä laajemmin ennen kun päätös tulee taas käsittelyyn.
Metroliikennesääntö jäi pöydälle, se taas ajanpuutteen vuoksi. Samalla saadaan enemmän aikaa perehtyä siihen kunnolla.
Pöydälle jäi myös Hakaniemen metroaseman laajennokseen liittyvä sopimus. Halusimme paremman ymmärryksen, mitä maksaisi pelkkä peruskorjaus, eli kuinka suuriin lisäinvestointeihin kaupunki tässä sitoutuu. Ajatus metron porraspömpelien korvaamisesta taloissa olevilla rapuilla ei ole huono: ne ovat kokolailla rumia ja epäkäytännöllisiä.
Projektissa ei ole kyse vain metroasemasta, vaan Hakaniemen torin alle suunnitellaan myös suurta kauppaa ja 400 auton parkkihallia. Yksi hyvä kysymys on myös, maksaako kaupunki tässä nyt parkkihallin kävely-yhteyksiä. Lilja Tammisella on blogissaan kartta metroaseman suunnitelmista.
Hakaniemen ratikkakiskojen uusiminenkin jäi pöydälle. Sen osalta halusimme esittelyyn mukaan kuvat pysäkkialueen muutoksista, kun ne kerran on HKLssä tehty. Ensi blogaukseen siis luvassa karttoja ja kaavioita.
Ja valmisteluun palautui myös kulunvalvontajärjestelmän hankesuunnitelma, joka ylipäänsä on menettelytapaturman seurauksena tehty vasta itse hankkeen jälkeen. Johtokuntalaisten odotukset siitä mitä tarkoittaa hankesuunnitelma ja liikelaitoksen käytännöt siinä, miten asiat tuodaan päätöksentekoon eivät selvästikään tässä aivan kohtaa. Pitää katsoa, josko prosesseille voisi tehdä jotain.
Muut asiat menivät esityksen mukaan.
Kokonaisuudessaan siis melko turbulentti ensimmäinen kokous.
Tuo sisäänkäyntien siirtäminen naapurikiinteistöihin ei kyllä sekään ole ihan ongelmatonta. Minulla ainakin alkaa pää huutaa H/K-laskelmia rullaportaiden siirrolle joka kerta kun erehdyn kävelemään metrosta Stockalle Makkaratalon läpi sitä perinteistä suorinta reittiä approksimoiden. Kauppakeskuksen kannalta noin 50 m ylimääräistä kävelyä per nuppi on tietenkin vain tervetullutta. (Olikohan tuo muutostyö oikeasti alunperin suunniteltu noin vai onko valvonta pettänyt…)
Joo kävely-yhteyksien hidastumista ei perinteisesti ole ollut tapana laskea ollenkaan. Hyvä ääriesimerkki on rautatieaseman kiskoille laitetut stopparit, jotka siirtävät junat noin 20m kauemmas asemalta. 20m vie 6km/h nopeudella 12s. Kun tämä kerrotaan 200 000 matkalla päivässä, saadaan 667 hukattua tuntia päivässä, 146 000 tuntia vuodessa; kymmenen euron pyöristettyyn hintaan se tekee puolentoista miljoonan yhteiskunnalliset tappiot vuodessa. Laskennallisesti tuon korjaaminen kannattaisi, jos se onnistuisi alle 24 miljoonalla. Luulisi onnistuvan.
Hakaniemen pömpelien suhteen asia ei kuitenkaan ole näin selvä. Kadun varressa olevan pömpelin käyttäjistä suurin osa lienee matkalla bussipysäkille, mutta osa myös sisään Danskebankin taloon, etenki jos sinne rakennetaan liiketiloja. Heillehän sisään vievä reitti on pömpeliä parempi. Lisäksi se pömpeli haittaa siinä jalkakäytävällä oikeasti liikennettä, ja myös tekee vaikeammaksi sovittaa Hakaniemeen pyöräteitä (ainakin vanhan suunnitelman mukaan).
Ympyrätalon sisäänkäynti taas on selvästi vähemmän käytetty. Käytävä on nykyisellään ikävä ja hiukan luotaantyöntävä. Suunnitelmissa se paranisi selvästi. Nykyiset kulkijat ovat varmaan matkalla lähinnä ratikkapysäkille ja Ympyrätaloon (Kallioon kävelijät käyttävät lähinnä pohjoispään sisäänkäyntiä). Ympyrätaloon menijöiden matka oikenee hiukan; ratikkapysäkille menijöille tulee vähän lisää mutkaa. Toisaalta tosiaan tuon ikävän käytävän parannus kuitannee haitat ja enemmänkin, ihan hihasta arvioimalla.
Joo, terve menoa pömpelille minunkin puolestani. Tuo naapuritalojen sisätilojen liikenneteknisten arvojen suojelu vain taitaa kovin helposti hukkua johonkin hallintokuntien väliseen mustaan aukkoon ja tuossakin on kuitenkin kyse tärkeästä vaihtoyhteydestä etenkin Hämeentien busseilta sporiin (ja miksei metroonkin).
(Vai että HKL:sta tulisi jatkossa myös kaupungin pyöräilybrändin omistaja. Mikäs siinä, Siemensiltä ei toivottavasti saa kaupunkipyöräjärjestelmiä?)
Vihdoin vaihtui kokousaika, onnittelut 🙂
Otso: Uutisten mukaan Siemensin hoitamasta automatisointiprojektista Nürnbergissä on nyt päätetty luopua. Täälläkin vastuullisten päätöksentekijöiden olisi nyt aihetta perehtyä tarkoin Nürnbergin kokemuksiin, pyytää niistä tarkat selvitykset ja pohtia, mitä Nürnbergistä voidaan Helsingissä oppia.
Ks. tarkemmin (http://helsinginmetro.wordpress.com/2013/02/21/uutisia-nurnbergista/): ”Lyhyesti – Nürnbergin HKL eli VAG (Verkehrs-Aktiengesellschaft Nürnberg) on todennut automatisoinnin kannattamattomaksi. Ennusteet matkustajamääristä pettävät. Minkäänlaisia säästöjä ei synny. VAG:n kotisvuilta löytyy asiasta lehdistötiedotteita.”
Lainaus A. Alkulta Joukkoliikennefoorumista: ”Nürnbergissä tiedetään, ettei automatisointi ole kannattavaa. U1:n automatisoinnille on laskettu yhteikuntataloudelliseksi kannattavuudeksi alle yhden, eli hanke on kannattamaton…Nürnbergin esimerkin valossa on entistä vaikeampaa uskoa, että Helsingin automatisoinnissa olisi jotain järkeä. Konsepti on täällä vielä huonompi kuin Nürnbergissä, koska täällä yritetään muuttaa vanhoja junia automaattisiksi 10–15 vuoden käyttöajaksi…Helsinkiin tulee laituriovet, joita Nürnbergissä ei ole. Laituriovien rakentaminen katsottiin liian hankalaksi kun liikenne on käynnissä. Liian vaikeana pidettiin myös sitä, että kuljettajalliset junat käyttäisivät laituriovia ja niiden vaatimaa pysähtymistarkkuutta…U1:n automatisoinnin peruminen oli Nürnbergissä harkinnassa viime vuonna. Olisiko tällä asialla ja Siemensin Helsingissä harrastamalla painostuksella jotain tekemistä keskenään? Kaupan purku Helsingissä teknisten vaikeuksien vuoksi olisi varmasti ollut Siemensille vahingoksi. Tosin nyt nähdään, ettei siitä kuitenkaan ollut apua. Nürnbergissä on tehdyistä virheistä opittu, meillä ei.”
Ensi viikon kokouksen esityslista näyttääkin mielenkiintoiselta. Mahdollisessa ennakkobloggauksessa ei varmaan ole sanottavaksi kuin korkeintaan metaa…
Jep. Siksi ajattelinkin blogata vain jälkikäteen siitä. Joka tapauksessa kyseessä on pelkkä keskustelukokous, jossa ei tehdä päätöksiä.