Blogaaminen on jäänyt vähän muiden asioiden jalkoihin. Tässä nyt alkuun raportit kahdesta viime kokouksesta. Lisää seuraa kohta, koska olen juuri HKL:n johtokunnan virkamatkalla UITP-konferenssissa Genevessä.
HKL:n johtokunta 2.5.2013
Lista tässä.
Mielenkiintoisin asia oli Lauttasaaren ja Koivusaaren metroasemien suunnitelmat. Helsingin kaupunginhallitus edellytti aikoinaan, että ne esitellään kaupunginhallitukselle ennen rakentamista. Tämä ei nyt ihan toteutunut, kun Lauttasaaressa työt ovat jo käynnissä, mutta melkein kuitenkin. Espoossa vastaavaa ei tehdä, vaan Länsimetro oy:n hallituksessa istuvat virkamiehet hyväksyvät asemasuunnitelmat.
HKL:n johtokunta ei siis päättänyt asemista mitään, vaan ainoastaan antoi asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle. Lausunto kuului:
”Liikennelaitos –liikelaitoksen johtokunta päätti esittää kaupunginhallituksen harkittavaksi, että Koivusaaren asema rakennetaan välttämättömin osin, mutta sitä ei oteta käyttöön ennen kuin Koivusaaren asuinalueen rakentaminen toteutuu.”
Asia on periaatteessa tärkeä. Koivusaaren kaupunginosan rakentuminen viivästyy luultavasti jonnekin vuoden 2030 paikkeille ja sitä ennen asema olisi sangen vähän käytetty. Vaikea sanoa kuinka vähälle, koska kukaan ei ilmeisesti ole laskenut käyttäjämääräennusteita. Kyse lienee muutamista tuhansista matkoista päivässä. Vähän käytetty asema maksaa miljoonia, ja hidastaa kaikkia Koivusaaren ohi kulkevia kymmeniä tuhansia matkoja noin minuutilla.
Toisaalta Länsimetron turvallisuusluvat perustuvat oletukseen, että joka asemalla on hätäpoistumistiet, ja jotta aseman voisi tulevaisuudessa rakentaa ilman liikenteen katkaisua, täytyy luola louhia jo nyt. Seurauksena kustannukset eivät laske niin paljoa kuin voisi toivoa: Aseman 52 miljoonan kokonaishinnasta säästyy vain alle 20 miljoonaa; alle 10 miljoonaa verrattuna malliin, jossa nyt rakennetaan yksisisäänkäyntinen asema. Tätäkään kukaan ei tosin ole laskenut edes miljoonan tarkkuudella. Lisäksi Katajaharjun länsireunan asukkaat odottavat jo heille luvattua metroa. Ja jos asema ei aukeakaan Länsiväylän bussien kadotessa, täytyy heille järjestää muutoin joukkoliikenne. Sekin maksaa jotain, mutta ei ole tiedossa että mitä, koska sitä ei ole suunniteltu.
Siksi johtokunnalla ei siis ollut edes tietoja päättää mitään. Toivon, että kaupunginhallituksella on asiaa käsiteltäessä paremmat valmisteluaineistot käytössään.
Toinen blogin lukijoille ehkä mielenkiintoinen asia oli metroliikenteen toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelyn tilaaminen. Mielenkiintoista siinä on se, että nostin metroliikennejohtajan päätöksen johtokunnan käsiteltäväksi.
Metroliikenteen huollossa käytettävä toiminnanohjausjärjestelmä on vanha, DOS-pohjainen, ja ratapuolen ylläpito on käytännössä päättynyt. Järjestelmävaihto on siis pakollinen. Nyt oltiin ostamassa 74 500€ vaatimusmäärittelyä Tieto oy:ltä suorahankintana. Koko hankinnan kustannusarvio on 0,9 miljoonaa.
Ratikkaliikenteessä karkeasti vastaava hankinta saatiin tehtyä pari vuotta sitten ostamalla työvuorosuunnitteluun käytetyn Winbus-järjestelmän huolto-osa ja teettämällä siihen tarvittavia muutostöitä, yhteensä noin 150 000 eurolla.
Palautimme asian valmisteluun niin, että käytetään toiminnanohjaukseen samaa Winbus -järjestelmää kuin HKL-raitioliikenteessä tai, mikäli se ei onnistu, niin tarjouskilpailun ehdoksi asetetaan, ettei määrittelyn suorittanut yritys voi osallistua tarjouskilpailuun. Käytännössä tässä käytettäisiin kaupungin IT-palveluiden ennakkokilpailuttamia konsultteja eikä suorahankintaa.
Kirjoitan tästä laajemmin erikseen vielä.
Muina asioina käsiteltiin talouden osavuosikatsaus (budjetissa mennään), päätettiin osallistua uuden ratikan julkaisutilaisuuteen 13.6. Otanmäessä ja merkittiin tiedoksi Strategiaohjelman HKL:ää koskevat osuudet. Lausunto HSL:n vyöhykemallista jäi pöydälle.
HKL:n johtokunta 23.5.2013
Vähän lyhyempi kokous, lista tässä.
Talousarvion luonnos lähetettiin kaupunginhallitukselle tiedoksi. Varsinainen talousarvio hyväksytään syksyllä. Oleellisena yksityiskohtana, luonnoksessa ehdotetaan HKL:n vuoden 2014 toiminnallisiksi tavoitteiksi samoja kuin 2013:kin, eli:
- Tilikauden tulos vähintään nolla.
- Raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyys vähintään vuoden 2012 tasolla (Raitio 2012: 3,93; Metro 2012: 4,00).
- Raitioliikenteen luotettavuus on 99,85 % (2012: 99,90 %) ja metroliikenteen 99,96 % (2012: 99,94 %).
- Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa.
- Projektinhallintajärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa infrainvestointihankkeissa.
On syytä huomata, että luotettavuustavoitteet sisältävät vain HKL:n omasta syystä ajamatta jääneet lähdöt, ei esimerkiksi kiskoillepysäköinnin aiheuttamat. Ks aiempi tekstini.
Tarkastuslautakunta (ks. alla) kehottaa virastoja järjestämään enemmän yhteisiä tavoitteita. Näihin siis vielä palataan syksyllä.
Tarkastuslautakunta taas ripittää HKL:ää erityisesti automaattimetron viivästymisestä ja budjetin ylittymisestä. Lisäksi pyyhkeitä tuli siitä, ettei HKL käytä suoraan kaupungin taloushallinnan Laske-järjestelmää, vaan omaa SAP:tään, josta tiedot siirretään vain kuukausittain.
HSL:n vyöhykemallista ja lippujen hinnoista lausuimme, että on hyvä että metro on kokonaan A+B-vyöhykkeiden sisällä ja että ratikkalipun hinnan tulisi pysyä samassa suhteessa AB-kertalippuun kuin tähän astikin (nyt 1.43 ja 1.90 matkakortilla).
Vyöhykkeillä on merkittävä rooli kaupungin kehityksessä: sama vyöhyke tuo Espoon itäosat paljon lähemmäs keskustaa. Toisaalta samalla syntyy uusi raja keskelle Espoota, ja myös Östersundom siirtyy entistä kauemmas. Nämä asiat eivät kuitenkaan kuulu HKL:lle, joten emme lausuneet niistä mitään.
Yrjö Hakanen ehdottaa aloitteessaan, että joukkoliikenteeseen käytettäisiin 10 miljoonaa vuodessa lisää, ratikkaliikennettä kehitetään ja raidejokerin rakentamista kiirehditään. Vastaamme, että meille toki sopii mainiosti. Ei ole HKL:n asia arvioida, paljonko joukkoliikenteeseen rahaa käytetään. Se on kaupunginhallituksen asia, ja kaupunginhallitus tulee vastaamaan, että ei ole rahaa, kiitos ja hyvää jatkoa.
Automaattimetron tilanne ja aikataulu näyttää tällä hetkellä tältä:
- Ensimmäiset automatisoidut M100-junat tulevat katsastettaviksi juhannuksenalusviikolla. Kuulema on syytä odottaa, että ne läpäisevät katsastuksen, eli ovat fyysisesti liikennekuntoisia.
- Sen jälkeen Siemens jatkaa vielä testejä kesän yli, ja mahdollisesti muokkaa softaa jos tarpeen.
- Elokuun alkuun mennessä junien turvallisuus on tarkoitus olla hyväksytty automaattiliikenteeseen, ja ne tulevat liikenteeseen 5.8., kuljettajan kanssa tosin.
- Ensimmäiset 3 M200-junaa otetaan työn alle elokuun puolivälissä.
Kesän aikana siis varmistuu, että M100-junien automatisointi onnistuu. Se on tällä hetkellä projektin kriittisin osa.
Toukokuun alussa projektissa aloitti myös projektinhallintakonsultti Raimo Kaunismäki Rejlers oy:stä. Ajatus on siis vahvistetaan HKL:n omaa organisaatiota, jotta projekti pysyy paremmin näpeissä. Vielä on aikaista sanoa, onko lisämiehitys auttanut, palaan asiaan myöhemmin.
Koivusaaren metroasemaan liittyen:
Otso, kirjoitat, että ”vähän käytetty asema maksaa miljoonia, ja hidastaa kaikkia Koivusaaren ohi kulkevia kymmeniä tuhansia matkoja noin minuutilla”.
Montako miljoonaa maksaa aseman rakentaminen viittä vaille valmiiksi (kuten on jo nyt tehty), kuitenkin ottamatta se käyttöön? Vastaus: aluksi noin 40 miljoonaa euroa, myöhemmin paljon enemmän.
Entä paljonko asemaan käyttöönoton lykkääminen jopa 2030-luvulle hidastaa 3000-6000 Länsi-Lauttasaarelaisten asukkaiden joukkoliikennematkoja? Aivan suunnattomasti, sillä kaikki bussiliikenne loppuu tyystin kun metro alkaa liikkua!
Jos asemaa ei oteta käyttöön ensimmäisessä vaiheessa, kasvavat matkat Katajaharjusta ja läntisestä Lauttasaaresta lähimmälle metroasemalle yli kilometriin. Tällöin metro ei palvele aluetta kävelyetäisyydellä, ja joukkoliikenne ei pysty kilpailemaan henkilöauton houkuttelevuuden kanssa. Onko tämä vihreää politiikkaa?
Lauttasaaressa asuu nykytilanteessa n. 3 000 asukasta kävelyetäisyydellä Koivusaaren asemasta. Lauttasaarenmäen korttelissa 31074 on voimassa oleva asemakaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 600:lle uudelle asukkaalle, ja korttelin rakennussuunnittelu on jo käynnissä.
Lisäksi Katajaharjun alueelle on suunniteltu täydennysrakentamista Länsiväylän päälle niin, että se tukeutuu Koivusaaren metroaseman Lauttasaaren puoleiseen sisäänkäyntiin.
Koivusaaren suunnitteluperiaatteiden mukaan aluetta suunnitellaan noin 4,000 asukkaan
ja noin 2,000 työpaikan alueena, joka rakentuu uuden metroaseman ympärille.
Metroaseman toteuttaminen Lauttasaaren puolella monessa vaiheessa tuottaa kohtuuttomasti työmaan aiheuttamia häiriöitä lähiympäristön asukkaille, useaksi vuodeksi, ja kahdessa vaiheessa.
Kuten itse toteat, rahaa ei juuri säästy lykkäämällä aseman käyttöönottoa. Lisäksi Katajaharjun länsireunan asukkaat odottavat luvattua metroa kuin kuuta nousevaa.
Kuten itsekin myönnät, Länsimetron valmistuttua valtaosa suorista bussilinjoista Lauttasaaren ja Helsingin keskustan välillä lopetetaan. Myös Espoosta tulevat Lauttasaarentietä kulkevat seutulinjat lopettavat. Jos Koivusaaren metroasemaa ei oteta käyttöön ensimmäisessä vaiheessa, täytyy Katajaharjun ja läntisen Lauttasaaren alueen joukkoliikenneyhteydet järjestää muutoin. Miten? Sitä kukaan ei ole miettinyt. Kuinka paljon tämmöinen erityisjärjestely maksaa, pitkässä juoksussa? Sekään ei ole tiedossa.
Lopuksi, metroaseman maanalaisten tilojen ja teknisten järjestelmien yksittäisten osien rakentamatta jättäminen tai käyttöönottamatta jättäminen tulisi hankaloittamaan tulevaa
metroliikennettä ja kokonaisuuden toimivuutta.
Kaikkien näiden yhteyksien ja järjestelmien tulee olla täysin toiminnassa ja käytettävissä, kun metrolinjastossa on liikennettä. Jos joitain osia asemasta tai sen järjestelmistä jätettäisi rakentamatta ennen linjaston käyttöönottoa, on liikenteen käynnistyttyä hankala enää löytää ajankohtaa, jolloin jäljelle jääneitä töitä pystytään tekemään metroliikennettä häiritsemättä. Nykyisessä metroverkossa pieniä huoltotöitä pystytään tekemään öisin parin tunnin liikennekatkon aikana. Mahdolliseen metron yöliikenteeseen siirryttäessä, näitä töitä mahdollistavia liikennekatkoja on entistä vähemmän ja ne ovat entistä lyhempiä.
Toivotaan siis todella, että kaupunginhallituksella on paremmat valmisteluaineistot käytössään, kun asia nousee esityslistalle syksyllä.
Jos asema jätettäisiin rakentamatta, on ihan selvää, että Katajaharjuun tarvittaisiin nyt suunniteltua enemmän bussiliikennettä. Ei aluetta voi ilman joukkoliikennepalvelua jättää. Samalla tavoin on selvää, että kun täydennysrakentaminen alkaa, metroasema on välttämätön.
Juuri esittämistäsi syistä en pidä asmean rakentamatta jättämistä mitenkään varauksettoman hyvänä ideana. Eikä niistä ollut kovinkaan hyvää selvyyttä kokouksessa saatavilla. Johtokunta pyysikin kaupunginhallitusta vain harkitsemaan asiaa. HKL:n johtokunta kun ei tästä siis päätä, vaan kaupunginhallitus. Toivottavasti laajempien tietojen pohjalta.