Vuoden viimeinen kokous, ja taatusti pitkä. Lista tässä.
Länsimetro on ylittänyt budjettinsa sadalla miljoonalla, ja kokonaissumma on nyt tämän vuoden kustannustasossa 976 miljoonaa, eli pyöreästi miljardin. Nyt haetaan ylitystä Helsingin osuudelle noususta, eli 38 miljoonalle (jos laskin oikein, indeksit tekevät tästä vähän vaikeaa).
Lisäksi sen aikataulusta sanotaan: ”Voimassaolevan aikataulun mukaan Länsimetro avataan liikenteelle vuosien 2015/2016 vaihteessa, mutta riski sille, että Länsimetron avautuminen tästä myöhästyy, on olennainen.” Täytyy kysyä, että mikä nyt on paras realistinen aikatauluarvio, kun tämä se ei ilmeisesti ole. Tai ainakaan kukaan ei väitä, että alkuperäinen arvio pitäisi.
Samassa paketissa nyt esitellään Lauttasaaren ja Koivusaaren metroasemat uudemman kerran, koska viime kerralla oli jotain muodollisuuksien ongelmia. Hintaennuste on muuten noussut keväästä Lauttasaaressa 5 miljoonaa ja Koivusaaressa yli 10 miljoonalla. Nämä ovat 50-60 miljoonan asemia, mikä alkaa olla aika paljon.
Viime kerralla asiasta päätettäessä keskusteltiin, kannattaako Koivusaaren asemaa oikeastaan toistaiseksi rakentaa, kun koko Koivusaari on viivästynyt hamaan tulevaisuuteen. Samaa keskusteltaneen nytkin, mutta päätöksen tekevät kaupunginhallitus ja -valtuusto, koska kaupunginosan rakentamisen ja joukkoliikenteen sovittaminen yhteen kuuluu niille eikä meille.
Länsimetron laituriovista tehdään myös erillinen tilauspäätös, koska se oli ilmeisesti jäänyt jonkinlaiseen byrokraattiseen railoon eri päätösten välissä. Hintamuutoksia se ei aiheuta.
Automaattimetrohanke on viipymässä sekin. Ensimmäisten M200-junien automatisointi siirtyy tulevaisuuteen, mutta M100-junien sarjatyötäkään ei voida vielä aloittaa. Hyvänä puolena metrojunia riittää nyt liikennöintiin, vaikka yksi on korjattavana ajettuaan puuta päin. Huonona taas, että aikataulu näyttää pahalta. Arviota automatisoinninkaan realistisesta aikataulusta ei kuitenkaan ole.
Koskelan ratikkavarikon tilalle tehdään uusi isompi varikko ja taloja. Kehittämisestä järjestetään toteutuskilpailu. Vanhat varikot puretaan ja korvataan uusilla, joiden päälle ja viereen tulee myös asuntoja sekä muita tiloja (iso kauppa jne).
Tämä tarkoittaa samalla, että Vallilan ratikkavarikosta tullaan luopumaan noin vuonna 2020, ja että Vallilan alle aiemmin suunniteltua luolavarikkoa ei tehdä. Annalan fudiskenttä jää myös uuden varikon alle, ja se korvataan parantamalla Arabianrannan kenttää noin miljoonalla.
Koska hanke on iso, päätöksen siitä tekee kaupunginvaltuusto alkuvuodesta, ja me vain esitämme että päätettäisiin näin. Vaihtoehto on tehdä uusi varikko ilman taloja, jolloin jää miljoonien tulot saamatta eikä saada asuntoja.
Lisäksi hyväksytään HKL:n tulosbudjetti ja tilataan metron pyöriä sekä ratikoiden putsausta.
Johtokunnalle esitellään myös hallintomalliselvityksen tämänhetkistä vaihetta. Suomeksi kyse on siitä, tehdäänkö HKL:stä yhtiö vai jatketaanko liikelaitoksena. Me emme asiasta päätä, vaan kaupunginhallituksen konsernijaosto, tammikuun lopussa (ja itse asiassa selvityksenkin on teettänyt keskushallinto eikä HKL). Kuljettajat ehtivät jo uhkaamaan lakolla, koska työntekijöille ei ole tarjottu mahdollisuutta lausua kantaansa selvitykseen, eikä sitä ole esitelty johtokunnallekaan kattavasti.
Puhuttuani asiasta toimitusjohtajan ja kaupungin rahoitusjohtajan kanssa kävi ilmi, että ilmeisesti kukaan ei kuitenkaan ole esittelyä kieltänytkään, joten selvitys esitellään johtokunnalle ja toimitetaan myös työntekijöiden kommentoitavaksi, kunhan se on riittävän valmis.
Oli organisaation muodosta mitä mieltä hyvänsä, niin en pidä erityisen hyvänä hallintotapana, että esitykset valmistellaan suljetuissa huoneissa vihjaamatta kenellekään mitä mahdollisesti on tulossa. Että tässä kuljettajat toivat kyllä uhkauksellaan esiin sangen oikean ongelmakohdan.
Mites muuten tuo laitureiden pituus, onko kalliota louhittu riittävästi että myöhemmin on mahdollista ilman räjäytyksiä pidentää laiturit täyspituisiksi? Jos siis metron käyttäjämäärä kasvaa tulevaisuudessa eikä Kulosaaren sillan kapasiteetti enää riitäkään kahden yksikön junilla edes automatisoituna?
Ei ole. Kuulema sitä varten olisi tarvinnut 35 metriä lisää.
Jostain syistä, jotka eivät minulle ole vielä täysin valjenneet, 90 metrin asema vaatii 230 metrin luolan, ja 135 metrin asema vaatisi 265 metriä. Ainakin tuolla on kai valtava kasa jotain ilmastointitekniikkaa.
””Täytyy kysyä, että mikä nyt on paras realistinen aikatauluarvio, kun tämä se ei ilmeisesti ole. Tai ainakaan kukaan ei väitä, että alkuperäinen arvio pitäisi.””
Kysyvälle vastataan. Vuoden 2017 alussa päästäneen länsimetron osuudelle ajamaan matkustajajunalla. Siltä tämä homma nyt näyttää.
Seuraavaksi pitäisi kaivaa esiin vanha rengasmetrosuunnitelma Kampista Töölön kautta Pasilaan ja takaisin Alppilan kautta Hakaniemeen. Pasilassa ja Kampissa on jo metrovaraus olemassa, ja neljä rengasmetron asemaakin on jo valmiina (Hakaniemi, Kaisaniemi, Rautatientori ja Kamppi).
Näin koko miljardiluokan Pisara-ratahanke voitaisiin haudata, sehän olisi ihan päällekkäinen investointi metron kanssa.
Metron nykyisten keskusta-asemien ratakapasiteetti tarvitaan kokonaisuudessaan nykyiselle idän suunnan metrolinjalle. Sekaan ei mahdu rengaslinjan eikä minkään muunkaan uuden linjan vuoroja. Edes kolmen vaunuparin junilla kapasiteettia ei olisi vapaana millekään intensiiviselle käytölle.
Metron suunnittelijat tekevät tosiaan parhaansa, ettei raiteille mahtuisi enää lisää junia. Tämän takia junia on tarkoitus lyhentää, ja alkaa liikennöidä niin tiheään, että tilaa ei jääkään.
Kannattaisiko pyytää kustannusarviota asemien pidentämisestä 120m pitkiksi, lisäksi kannattaisi varmaan pyytää laskelmien pohjatiedot jottei saa vastaukseksi vain ”liian kallista”. Tuolloin voisi arvioida kannattaako automaattimetron sijaan kasvattaa kapasiteettia pidemmillä junilla?
Laitureiden pidentämisestä kyselevät ovat oikeilla jäljillä, mutta pahasti myöhässä. Vaikka laitureita ei tässä vaiheessa viimeisteltäisi, louhintatyöt olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä nyt kun tunneleita louhitaan.
Asemien lyhentämisellä mitätöidään muutaman kymmenen miljoonan kustannussäästön takia kaikille 17 vanhalle asemalle jo tehdyt investoinnit. Asemien pidentäminen myöhemmin on äärimmäisen hankalaa.
Mainitsemani lakonuhka ja sen väistyminen tässä http://www.hs.fi/kaupunki/Metrojen+ja+raitiovaunujen+lakonuhka+v%C3%A4istyi/a1305763191645
Minkä takia kahden ison liikenneväylän risteykseen halutaan väkisin rakentaa asuntoja, varsinkin kun aikasemmin on valiteltu asuinrakennuksen tehokkusluvun laskua ilmansaasteitten takia? Parempiakin vaihtoehtoja olisi, esimerkiksi Staran Toukolan varikon siirto Koskelan varikon yhteyteen loisi erinomaisen paikan rakentaa asuntoja Arabianrantaan/toukolaan. Tällä hetkellä Staran varikko on huonolla paikalla, keskellä kehittyvää asuinaluetta, täydellisellä paikalla koulun vierellä. Vilkas autoliikenne varikolle ei ole paras ratkaisu koulun vierellä. Staran siirto Koskelan varikolle synnyttäisi varikkokeskittymän ja uusille asukkaille syntyisi paremmat olosuhteet, lähelle ratikkaa, kouluja, kauppoja ja puistoja. Kaikki voittaisivat.
Hieno ehdotus! Kannatan.
Lisäpituus tulee vaihteista. Asemien kummallakin puolella on puolenvaihtoraide jonka pituus saadaan jakamalla liikenneraiteiden raideväli vaihteiden risteyssuhteella. En sano aivan varmaksi, mutta muistaisin suhteen olevan metrovaihteissa 1:7.
Voi olla hyvinkin mahdollista että laitureiden pidentäminen on kallista ja aikaa viepää, mahdotonta se ei varmasti ole. Outoa sen sijaan on se ettei metron toiminnasta vastaavan elimen puheenjohtaja tiedä asiasta syystä tai toisesta.
Jos länsimetro kerran viivästyy joka tapauksessa, olisi muutama vuosi aikaa suunnitella laitureiden pidennys ja louhia riittävät poistumistiet pitkille laitureille Espoonkin puolelle.
Kannattaisiko sitten suosiolla siirtaa ratikka halli kauemmas koskelasta? ja kehittää aluetta muutenkin. Taitaa olla taas oma lehmä ojassa?
Toki se olisi ihan fiksu idea, mutta miksi töölön ja vallilan ratikka hallit on vielä pystyssä jos näin ajatellaan?