
Ehdolla Helsingin valtuustoon!
Olen Otso Kivekäs. Pyrin Helsingin valtuustoon jatkokaudelle.
Tiedän, miten asioihin vaikutetaan. Tiedän, miten helsinkiläisten etua ajetaan.
Haluan Helsingin, johon kaikki ovat tervetulleita. Sitä varten tarvitaan lisää asuntoja ja asukkaille lisää päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja, ravintoloita, toimistoja ja kaikkea mitä kaupungissa on.
Haluan Helsingin, jossa on hyvä elää. Palvelut lähellä, mukavia ja erilaisia alueita, jokaiselle omanlaistaan, luonto tai baarit lähellä.
Haluan Helsingin, jossa lapset voivat kävellä kouluun ilman, että vanhempien täytyy sydän syrjällään pelätä kaahareita. Lasten turvallisuus on tärkeämpää kuin autoilun sujuvuus.
Haluan Helsingin, jossa jokainen voi uskoa parempaan huomiseen. Kaupungin, jossa löytyy uusia työpaikkoja, mahdollisuuksia yritystoimintaan ja apua joka kantaa pahimman yli silloin kun menee huonosti. Kaupunki on kaikkia varten ja kaikilla on oikeus parempaan huomiseen.
Yhteinen Helsinkimme rakennetaan päätös kerrallaan. Minulle tässä hetkessä tuntuu tärkeältä:
- Helsingissä 45 000 lasta ylittää joka päivä suojatien mennäkseen kouluun. Erityisesti suurten pääkatujen varrella voi kadun ylittäminen olla pienille vaarallista äkkipikaisten autoilijoiden vuoksi. Audi-kuski ei ehdi huomata lasta, kun on kiire kokoukseen. Yksikin auton alle jäänyt koululainen on liikaa. Lopetetaan holtiton kaahaus. Rakennetaan koulujen lähellä sijaitsevat isojen teiden risteykset lasten, ei autojen ehdoilla.
- Vähäpäästöisten ja kestävien liikennemuotojen on oltava kaikkien saavutettavissa asuinpaikasta tai tuloista riippumatta. Lasketaan joukkoliikenteen lippujen hintoja, jotka ovat nousseet liian pitkään. Varmistetaan, että jokaiselle kaupunkilaiselle on mahdollista kävellä, pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä. Panostetaan esteettömiin kulkuihin joukkoliikennevälineisiin, turvallisiin pyöräilyväyliin, pyöräparkkeihin ja esteettömiin jalankulkuympäristöihin, jotta liikkuminen on aidosti mahdollista kaikille.
- Demokratian ydin on osallisuus – se, että kansalaiset voivat osallistua ja myös osaavat osallistua päätöksentekoon. Kun malmilaisten, lauttasaarelaisten, vuosaarelaisten ja munkkiniemeläisten ääni kuuluu ja aidosti vaikuttaa päätöksentekoon, Helsingistä on mahdollista tulla paremmin asukkaitaan palveleva kaupunki. Tehdään osallisuudesta helppoa ja saavutettavaa eri taustoista tuleville ja eri elämäntilanteessa oleville, oli kyseessä sitten osallistuva budjetointi, avoimet kaupunkifoorumit tai arkiset palautekanavat.
Olen kolmen lapsen isä Kumpulasta. Asun kierrätyshirrestä valmistetussa kerrostalossa, kuljen kuormapyörällä pitkin kaupunkia ja työkseni johdan yritystä joka haluaa auttaa Suomen kuntia avoimella lähdekoodilla. Tarvitsen tukeasi vaaleissa!
Blogin uusimmat
Kaksi kolmasosaa helsinkiläisestä on ensimmäisen polven helsinkiläisiä, eli he ovat syntyneet muualla. Tämä ei ole mikään nykyajan uusi ilmiö. Itse asiassa siitä lähtien kun Viaporin rakennustyöt aloitettiin 1748, valtaosa (luullakseni enemmistö) helsinkiläisistä on aina ollut ensimmäisen polven helsinkiläisiä. Ensin rakennustyömiehiä, sitten Ruotsin sotilaita, Tsaarin sotilaita, uuteen pääkaupunkiin muuttajia, tehtaille töihin tulijoita, yliopiston opiskelijoita muualta maasta … Jatka artikkeliin Jokainen on helsinkiläinen
Kokeellisen tieteentutkimuksen seura kehuu Suomen hallituksen rohkeutta satsata lamaoloissa 700 miljoonaa Aalto-hankkeeseen, jossa kokeellisen tieteentutkimuksen keinoin pyritään selvittämään, voiko kolmesta keskinkertaisesta korkeakoulusta luoda huippuyliopiston pelkällä rahalla. ”700 miljoonan euroa on kansainvälisestikin huomattava summa kokeellisessa tieteentutkimuksessa. Pientähän se on verrattuna Amerikassa kokeelliseen taloustieteeseen käytettyjen miljardien rinnalla, mutta tieteentutkimus on kokeellisena tieteenä vielä melko nuori” selittää Tuomas … Jatka artikkeliin Kokeellisen tieteentutkimuksen seura kiittää Aalto-koesarjaa
Jo mainitussa Armfelt-elämänkerrassaan Stig Ramel kirjoittaa: ”Venäjän hallussa olleet alueet säilyttivät vahvasti omalaatuisen erikoisluonteensa koko sen ajan, jonka ne kuuluivat Suomeen.” Puhutaan siis Vanhasta Suomesta, eli suunnilleen sittemmin luovutetusta Karjalasta ja ajanjaksosta 1812-1940. Kannattaa lukea toisemman kerran, ja miettiä hetki. Tätä et nimittäin suomalaisesta kansakouluhistoriasta löydä. Kertaakaan 12-vuotisella koulu-urallani tai myöhemmässä kursorisessa tutustumisessa kansantajuiseen historiankirjoitukseen … Jatka artikkeliin Muistojen Karjala
- « Edellinen
- 1
- …
- 135
- 136
- 137
- 138
- 139
- …
- 152
- Seuraava »