digiradio Archives - Otso Kivekäs

Digiradio 5: Rakennetaanko tietoyhteiskuntaa eduskunnassa?

Vaalit ovat tulossa, ja siksi tällä kertaa digiradiossa on vieraanani Jyrki Kasvi, joka vietti 8 vuotta Arkadianmäen ainoana nörttinä ja on taas pyrkimässä takaisin.

Ehkä kiinnostavin kysymys on, mitä yksittäinen valistunut kansanedustaja voi tehdä tämän maan digivalmiuksien parantamiseksi. Ja siinä ehkä merkittävintä ei olekaan toiminta eduskunnassa, vaan se että kansanedustajan status saa virkamiehet ja muutkin ihmiset kuuntelemaan paremmin, mitä sanoo.

Ja tietenkin yksi on paljon enemmän kuin nolla.

Muuta pohdintaa muun muassa tulevaisuusvaliokunnan aikaansaannokset (Sote-uudistuksen tarve nähtiin 2003) ja onko verkkourkintalaki väistämättä tulossa.

Jyrki Kasvi on ehdolla Uudellamaalla numerolla 101. Minä olen ehdolla Helsingissä numerolla 75.

Kaksi nörttiä eduskuntaan. Jyrki Kasvi (Uusimaa) ja Otso Kivekäs (hki)

Digiradio 4: hevosta pienempien asioiden vientiä

Vuorineuvos Matomäki sanoi joskus muinoin, että Suomesta ei kannata viedä mitään hevosta pienempää. Ja juuri se on meidän ongelmamme, tämä asenne että roudataan tonneja satamaan, se on se meidän vienti, sillä me eletään.

Itse ajattelin, että pitäisi ehkä perustaa hevosta pienempien asioiden tukiyhdistys, koska minun nähdäkseni tulevaisuuden mahdollisuutemme on asioissa jotka ovat hevosta pienempiä tai aineettomia, ja joita myydään ehkä ennemmin kuluttajille kuin vain suurille tuotantolaitoksille. Ja ei mitata tonneina.

Digiradiossa tällä kertaa kanssani Tuomo Luoma verkkoteollisuus ry:stä keskustelemassa digibarometristä, ja miksei digitaalinen bisnes Suomessa kukoista, vaikka edellytysten pitäisi olla hyvät.

Vientimme on muuttunut viime vuosina yhä matalampaan jalostusasteeseen, ja palveluiden osuus viennistä pieni. Tuomon sanoin, tällä menolla kohta poltetaan tervaa ja metsästetään oravia. Ja Suomesta tulee maailman suurin tekniikan museo.

Ja jos vähän vähennetään tuhkanripottelua, niin onhan meillä menestystarinoita. Vaikkapa Varusteleka on omalla alallaan Euroopan toiseksi suurin nettikauppa. Mutta se ei olekaan suuntautunut ”vientiin” vaan kauppaamaan armeijatavaraa asiakkaille. Asiakkaille, jotka saattavat olla Suomessa, Ruotsissa tai jossain muualla. Samaa kamaa he haluavat. Erottelu vientiin- ja kotimarkkinoihin on vanhanaikaista ja oikeastaan lähinnä haittaa vientiämme.

No, mitäpä tässä enempää jaarittelemaan, kuunnelkaa lähetys, siellä lisää höpötystä aiheesta.

Digiradio 3: Ohjelmistojen hankinta, kuka omistaa julkiset järjestelmät

Julkinen sektori ostaa suomessa ohjelmistoja ja niiden kehitystä vajaalla miljardilla. Kysymys siitä, kuka koodin omistaa on viime viikkoina ollut pinnalla.

Teknologiateollisuuden Jukka Viitasaari ja Ohjelmistoyrittäjien Rasmus Roiha kirjoittivat kuinka valtio haluaakin lähtökohtaisesti itselleen omistusoikeuden koodiin jonka maksaa. Otso Kivekäs (se olen minä) vastasi heille, kuinka toimittajaloukkuja pitää välttää, ja parasta olisi julkaista julkisen sektorin tilaama koodi aina avoimena.

Siispä kutsuin Jukan ja Rasmuksen Digiradioon keskustelemaan aiheesta. Miksi koodin tekijällä pitäisi olla siihen omistusoikeus, ja toisaalta minkä takia julkinen sektori haluaa oikeutta itselleen. Mukaan pyysimme vielä Petri Aukian Codentosta, joka myös kirjoitti aiheesta sekä Janne Järvenojan Avanadelta.

Keskustelussa korostuu nyt ehkä toimittajayritysten näkökulma, julkista sektoria edusti tällä kertaa lähinnä studioisäntä, joka sattuu toimimaan myös Helsingin kaupunginhallituksen IT-jaoston puheenjohtajana.
Yhdessä tunnissa ei kaikkia maailman ongelmia ratkota, mutta kahdesta asiasta saavutettiin melko vahva yksimielisyys

1) Toimittajaloukuista pitää päästä eroon. Vanha malli, jossa julkisella ostajalla on vain yksi tarjoaja ja tällä taas tuotteelleen usein vain yksi asiakas on kestämätön, eikä sen jatkaminen ole kenenkään tavoitteena.

2) Jos julkinen sektori hankkii koodia omistukseensa, se pitäisi julkaista avoimella lisenssillä. Ja nimenomaan julkaista heti kun sitä kehitetään (esim. Githubiin), ei vasta joskus tulevaisuudessa.

Käytännön ehdotuksia ohjelmistojen hankintaan lisää kirjoituksessani Kuinka ohjelmistoja tulee ostaa.

Digiradio 2: Oma data, eli kuka hallitsee tietojani

Meistä jokaisesta kertyy tietoja pitkin internettiä. Bonuskorttiostokset, luottokorttimaksut, pankkitapahtumat, terveystiedot, Facebook-kommentit, puhelimen sijaintitiedot… Niiden avulla selvittää missä olemme, kenen kanssa ja mitä teemme. Tulevaisuudessa luultavasti pulssin ja hormonitasot ihonalaisista mittareista, hyvä jos ei ajatuksiakin.

Mutta kuka nämä tiedot omistaa? Kenen ne ovat? Nykylainsäädännössä ne ovat kerääjänsä omaisuutta. Siis yrityksen tai viraston. Tietojen kohteella on niihin jotain oikeuksia: oikeus pyytä tiedot nähtävilleen ja joissain tapauksissa kerääjällä on velvollisuus poistaa tiedot. Ja niiden käytölle on erilaisia monimutkaisia rajauksia.

My data, oma data on poliittis-tekninen liike, joka vaatii että minua koskevat tiedot kuuluvat minulle. Tai no, omistamisen käsite on tiedon suhteen vähän vaikea. Vaatimus on, että tietojen hallintaa tarkastellaan sen kohteiden näkökulmasta, ja että kullakin ihmisellä on nykyistä laajemmat ja selkeämmät oikeudet itseään koskeviin tietoihin.

Nämä oikeudet voidaan jakaa suunnilleen kuuteen portaaseen

Oikeus tietää, että minua koskevaa tietoa on olemassa
Oikeus nähdä itseäni koskevat tiedot
Oikeus korjata itseäni koskevissa tiedoissa olevia virheitä
Oikeus jakaa itseäni koskevia tietoja eteenpäin
Oikeus nähdä, kuka katselee minua koskevia tietoja
Oikeus poistaa itseäni koskevat tiedot.

kaikkeen tietoon ei voida antaa kaikkia oikeuksia, mutta lähes kaikkeen tietoon pitäisi voida antaa oikeudet 1-3, valtaosaan myös 4 ja 5, ja johonkin osaan myös 6.

Itseäni viehättää My Data -ajattelussa se, kuinka sama yksinkertainen perusajatus on samaan aikaan uuden bisneksen avaus, tekninen ohje tietomallinnukseen ja poliittinen kansalaisoikeusliike. Tämä moniulotteisuus tuntuu vahvasti siltä, että tässä on tulevan tietoyhteiskuntapolitiikan yksi avainkysymys. Parhaassa tapauksessa ratkaisu, jossa laajennetaan sähköisiä kansalaisoikeuksia, luodaan uutta bisnestä ja selkiytetään tietojen hallintaa.

Tässä teaseri, lisää kuulet digiradiosta.

Vieraana Antti Poikola, HIITin tutkija Digital Health Revolution hankkeessa ja Open Knowledge Finlandin puheenjohtaja.

Digiradio 9.3: mitä se digitalisaatio on ja ymmärtääkö sitä kukaan?

Tästä viikosta alkaen minulla on oma radio-ohjelma, Digiradio. Sen voi kuulla joka maanantai klo 15 Radio Ravulta tai internetistä ikuisesti. Kätevimmin onnistuu nettiradiosta tai podcastina. Soitin myös alla tässä blogauksessa.

Digiradio on tulevaisuus. Se ei ole DIgiTV:n serkku, vaan ohjelma tietoyhteiskunnasta. Siitä, miten yhteiskuntamme oikeastaan toimii, ja miten se ehkä tulee toimimaan. Internet, avoin data, lähdekoodi, koulut, työn murros. Tekniikkaa, taloutta ja politiikkaa.

Aina välillä aiheet saattavat eksyä kaupunkisuunnitteluun, politiikkaan ja elämään ylipäänsä. Mutta tulevaisuuden yhteiskunnasta aina lopulta on kyse kuitenkin.

Tällä kertaa aiheena siis digitalisaatio, tuo yhteiskunnan uusi D-vitamiini.

Poliitikkojen ja yritysjohtajien puheissa on alkanut vilahdella digitalisaatio yhä useammin. Välillä se pelastaa Suomen talouden, välillä taas vie työpaikat, tai muuttaa ”kaiken”. Epäselväksi jää, puhuvatko nämä ihmiset samasta asiasta, tai tietävätkö he edes mistä puhuvat.

Digitalisaatio on suurin piirtein sitä, että kaikki mitä voidaan muuttaa biteiksi, muutetaan. Se ei ole vain sama vanha toiminta, mutta tietokoneella, vähän kuin autokaan ei ollut koneella käyvä hevonen. Bitit ovat nimittäin hevosta nopeampia: Airbnb on se mitä digitalisaatio teki matkatoimistoille ja Uber on taksipalvelujen tulevaisuus. Digitalisaatio saattaa muuttaa maailmaamme, eikä se tule olemaan aina helppoa.

Studiossa asiaa selvittää Otson kanssa Matti Franck, Espoon kaupungin ICT-johtaja ja Jarmo ”Elukka” Eskelinen, joka johtaa Forum Viriumia, Helsingin kaupungin digitaalisen puuhastelun yhtiötä. Ja joka ainoana porukasta tietää jotain radiotoiminnasta…

Ja digiradion isäntänä Otso Kivekäs, ohjelmistoarkkitehti, kaupunginhallituksen IT-jaoston puheenjohtaja ja yleinen tietoyhteiskuntapuuhastelija, jonka missiona on korjata tietoyhteiskunta.

Ensi viikolla luvassa omaa dataa, stay tuned.