Miksi Tuusula ei liity HSL:ään

Tuusulan valtuuston puheenjohtaja Sanna Kervinen (kok), vastusti mediassa viimeviikolla kunnan liittymistä Helsingin seudun liikenteeseen, perustellen, ettei siitä ole kuntalaisille hyötyä. No osalle on, osalle ei. Esimerkinomaisesti lasken miten HSL:ään liittyminen vaikuttaisi Sanna Kervisen talouteen.

Kervinen asuu Hyrylässä, kuten yli puolet tuusulalaisista. Hän käy töissä Helsingissä, Olympiastadionilla majaansa pitävässä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu -järjestössä. Mitä todennäköisimmin hän taittaa työmatkansa henkilöautolla.

Valtio tukee Kervisen työmatkaa työmatkakustannusten vähennyksen muodossa. Vähentää saa matkakulut työpaikalle 600€ omavastuun ylittävältä osalta aina 7000€ asti. Kulut lasketaan julkisen liikenteen kustannusten mukaan, ellei julkinen liikenne ole käytettävissä aivan kohtuuttoman huonosti (yli 2h odotus tai 3km kävely suuntaansa). Hyrylästä kulkee busseja Helsinkiin ja Keravalle josta pääsee junalla, eli Kervisen kohdalla laskelma tehdään julkisen liikenteen mukaan.

Julkisen liikenteen kustannuksiksi lasketaan 30 päivän tuusulalippu sekä Helsingin sisäinen 30-päivän matkakortti. Kervinen pääsisi itse asiassa työpaikalleen pelkällä suoralla bussilla, mutta verottaja ei sitä katso. Kustannukset ovat HSL:n selvityksen mukaan 146 tai 148 euroa kuussa.

Vuosikustannus verottajalle lasketaan ikään kuin verotettava olisi ostanut 11 kertaa 30 päivän lipun. Tuloista voi siis vähentää 11 * 146€ – 600€ = 1006 euroa.  Kervisen marginaaliveroprosentti lienee noin 50% (*), joten vähennyksen arvo käteisenä rahana on noin 500€ vuodessa.

Nyt, jos Tuusula liittyisi HSL:ään, maksaisi ABCD-vyöhykelippu, jolla pääsee Hyrylästä Helsinkiin enää 118€ kuussa jo mainitun selvityksen mukaan. Verotuksessa vähennettävät kustannukset laskisivat siis 28€ kuussa. Verotuen arvo putoaisi 28€ * 11 * 50% = 154€. Autolla kulkevan Kervisen kustannukset eivät kuitenkaan muuttuisi senttiäkään, joten hän menettäisi 154 euroa vuodessa selvää rahaa.

Tarkoitukseni ei missään nimessä ole väittää, että Kervinen vastustaisi HSL:ään liittymistä, koska se maksaisi hänelle 150e vuodessa. Moinen väite olisi naurettava. Lähes kaikki kunnallispoliitikot osaavat kyllä erottaa henkilökohtaisen ja kunnallistalouden, ja sitäpaitsi 150e on lopulta melko pieni summa. Sen sijaan väitän, että Kervistä kiinnostaa äänestäjiensä etu.

Kervinen ei nimittäin ole tilanteessaan yksin. Tuusulan 37000 asukkaasta työllisiä on noin 19 000 (lapsia ja kotiäitejä on melko paljon). Työllisistä 50%, eli 9200 käy työssä pääkaupunkiseudulla. Moottoriajoneuvomatkoista tehdään Tuusulassa autolla 89% ja bussilla 11%.

Äänioikeutettuja Tuusulassa oli kuntavaaleissa 2008 26 509, joista äänesti 16675. Suurimmat ryhmät ovat Kokoomus (30%), SDP (22%), Tuusulan puolesta (21%) ja Keskusta (12%).

Lukuja yhdistelemällä noin 8200 ihmistä lähtee arki-aamuna autolla Tuusulanväylälle, kun taas bussiin nousee noin tuhat. Yleinen elämänkokemus kertoo, että kokoomusta kannattavat liikkuvat muita todennäköisemmin autolla ja epätodennäköisemmin bussilla. Pääkaupunkiseudulle autoilijoista valtaosa äänestänee kokoomusta, kun taas bussilla kulkijoista harva. Vertailun vuoksi, 8200 henkeä on lähes kolmannes Tuusulan äänioikeutetuista.

Eli meillä on 8200 pääasiassa Kokoomuksen kannattajaa, jotka ovat vaarassa menettää keskimäärin 150€ veroedun. Vantaalle menevät pienemmän, Espooseen menevät suuremman. Toisessa vaakakupissa on vajaat 1000 lähinnä muiden puolueiden äänestäjää, jotka voittaisivat noin 150€ vuodessa, sekä joukko abstrakteja käsitteitä kuten yhdyskuntarakenteen tiiviys, ilmastonmuutos ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus. Vastuuntuntoinen poliitikko ymmärtää kyllä edustettaviensa edun, varsinkin kun sen omakohtaisestikin kokee.

Lisäksi halventunut ja parantunut julkinen liikenne houkuttelisi kuntaan lisää joukkoliikennettä suosivia, jotka luultavasti äänestäisivät Vihreitä tai Demareita.

Tuusula ei ole tilanteessaan yksin. Kehyskunnissa asuu 240 000 ihmistä ja työllisistä käy pääkaupunkiseudulla töissä noin puolet, 60 000 ihmistä, heistä valtaenemmistö autolla. Nurmijärveläinen helsinkiinautoilija häviäisi liitoksessa 720€, mäntsäläläinen 190€ ja sipoolainen 522€ vuodessa. He tietysti haluavat pitää kiinni vähennyksistään, joita julkisen liikenteen kehittäminen söisi.  Siksi työmatkavähennyksillä on merkittävä vaikutus siihen, millaista liikennepolitiikkaa kehyskunnissa harjoitetaan.

Tarinan opetus: Työmatkakulujen vähentäminen verotuksessa on aktiivista tukea hajanaiselle ja kalliiksi tulevalle yhdyskuntarakenteelle Helsingin seudulla. Sillä kannustetaan ihmisiä toimimaan tavalla, joka tulee yhteiskunnalle mahdollisimman kalliiksi.

Lisäksi työmatkakuluvähennyksen sitominen julkisen liikenteen hintaan luo kehyskuntien poliitikoille voimakkaan kannusteen pitää joukkoliikenne mahdollisimman kalliina ja huonosti palvelevana. Tässä ei ole yhtään mitään järkeä.

(*) Tätä kirjoitusta tehtäessä ei ole vakoiltu Kervisen työmatkoja tai selvitetty hänen verotietojaan. Laskelma on esimerkinomainen ja perustuu oletuksiin, jotka voivat olla myös vääriä. Kyllähän te tämän tajuatte?

9 thoughts on “Miksi Tuusula ei liity HSL:ään”

  1. Karkeasti ottaen ehkä kolmannes veroedusta on muuten pois kunnan verotuloista, riippuu etua saavien tuloista. Tuo pitäisi minusta ottaa huomioon kun lasketaan vaikutusta kunnallistalouteen.

  2. Jep,

    työkaveri jo kommentoi, kuinka Mäntsälässä aikoinaan rahoitettiin ”Mäntsälälippu” tuolla periaatteella. Valtaa pitävät kepulaiset, joilla oli paikalliset työpaikat, keksivät, että laittamalla rahaa bussiliikenteeseen saadaan pääkaupunkiseudulla töissä käyvät ei-kepulaiset maksamaan enemmän veroja, ja tämä kattaa bussiliikenteen subvention kulut ja rahaa jää vielä ylikin.

    Nykyään tietysti Mäntsälään menee juna, joten tuo on enemmän historiallista muistelua.

  3. Mitä mielestäsi pitäisi tehdä, kun työmatkojen verovähennyksillä kannustetaan ihmisiä toimimaan tavalla, joka tulee yhteiskunnalle mahdollisimman kalliiksi?

  4. Yksinkertaisin ratkaisu: poistetaan työmatkojen verovähennysoikeus lyhyellä siirtymäajalla. Se on jokaisen oma asia, missä haluaa asua, mutta itse pitää maksaa kulut. Tämä ei ehkä ole poliittisesti ihan realistista.

    Viritetympi ratkaisu: ongelmahan koskee lähinnä kaupunkiseutuja, ja aivan erityisesti Helsingin seutua. Oikealla maaseudulla vähennys ei aiheuta samanlaisia ongelmia, koska asuntojen hinnat ovat suht samoja kaikkialla, eivätkä ihmiset muuta samalla tavalla systemaattisesti kauas työpaikoista.

    Säädetään siis erillinen säädös kaupunkiseuduille niin, että työmatkavähennys on kaikille saman kokoinen asuinpaikasta riippumatta. Tällöin se ei kannusta tehottomaan rakenteeseen. Jos kokonaiskustannus pidetään samana, tämä tarkottaisi, että kehyskunnissa vähennys tippuu dramaattisesti, ja vastaavasti Helsingissäkin ruvetaan saamaan sitä jonkin verran.

    Jos tämäkään ei ole realistista, minimiratkaisuksi kävisi muuttaa verovähennys puhtaasti kilometriperustaiseksi aivan riippumatta lippujen hinnoista. Silloin se ei aiheuttaisi painetta pitää julkinen liikenne kalliina, vaan olisi ihan vaan rehellinen kaukana asumisen tuki, jolla tuetaan epäkäytännöllisissä paikoissa asumista. Moinen tukihan on tietenkin ilmeisen älytön, mutta silti vähemmän älytön kuin nykyinen työmatkakulujen verovähennys.

  5. Hyvin kirjoitettu ja huolellisesti perehdytty artikkeli, mutta tässä taitaa tulla jonkinlainen looginen oikosulku:

    ”Eli meillä on 8200 pääasiassa Kokoomuksen kannattajaa, jotka ovat vaarassa menettää keskimäärin 150€ veroedun. (…) Toisessa vaakakupissa on vajaat 1000 lähinnä muiden puolueiden äänestäjää, jotka voittaisivat noin 150€ vuodessa (…).”

    Jos puoluekannan voisi määrittää katsomalla kulkumuodon, vaaleja ei kai tarvittaisi ollenkaan, ja *kaikki* säästäisivät.

    Samalla viiltävällä terävyydellä joku voi johtaa näistä luvuista suoraan tällaisenkin kudelman:

    Tuusulan 26 500 äänioikeutetusta 8200 on kokooomuslaisia työssä käyviä, vain tuhat muiden puolueiden työssä käyviä. Kaikki muut siis elävät yli 90-prosenttisesti kokoomuslaisten siivellä. Niin se ei kai kuitenkaan ole?

  6. kyllä se oli ihan harkittua. Puoluekantaa ei tietenkään voi luotettavasti päätellä kulkutavasta tai työpaikan sijainnista. Mutta kyllä ne korreloivat. Yleinen elämänkokemus, jonka tuolla lähteeksi tälle mainitsinkin, kertoo, että kokoomuslaiset ovat muita useammin elämäntapa-autoilijoita. Keskustalaiset taas ovat kehyskunnissa muita todennäköisemmin perinteisissä maaseutuammateissa ja siis töissä kotikunnassaan. Ja vihreät kulkevat muita todennäköisemmin julkisella liikenteellä. Kuten vasemmistolaisetkin, ainakin hiukan muita todennäköisemmin.

    Tälläiset ennakkoluuloihin perustuvat arviot voivat tietenkin mennä hyvin metsäänkin. Yritin seuloa puolueiden RISCMonitor-tutkimuksesta (ei julkinen) jotain dataa tämän tueksi, mutta yksikään kysymys ei osunut suoraan aiheeseen. Päälinjat olivat myös kovin abstrakteja. Kokoomuksen kannattajilla on muita yleisemmin erityisesti sellaisa asennesuuntauskia kuin ”Haasteet”, ”Maine & Rikkaus” ja ”Suoriutuminen”. Muita epätodennäköisemmin taas m.m. ”Luonnon huomioiminen” ”Altruismi” ja ”Juuret”. Päättele nyt tuosta jotain… No, vähän lähempää liipaa se, että kokoomuksen kannattajat suhtautuvat muita penseämmin ajatukseen nopeusrajoitusten alentamisesta.

    Toisen suuntainen tarkastelu: Tuusulan 26509 änioeiketusta äänesti 16675. Heistä
    – 5010 Kokoomusta,
    – 3628 Demareita,
    – 3498 Tupua
    – 2029 Keskustaa.
    – 533 Vihreitä
    – 533 Vasemmistoliittoa

    Vastaavasti työssäkäyviä oli noin 19000, jotka voidaan jakaa
    – 8100 autoilee pääkaupunkiseudulle
    – 1100 kulkee bussilla pääkaupunkiseudulle
    – 9800 on töissä Tuusulassa tai naapurikunnissa (ei Vantaa)

    (luvut ovat yhdisteltyjä ja perustuvat osin arvioihin, voi siis olla hiukan hutikin)

    Tästä nähdään heti, että kaikki autoilevat eivät mitenkään voi äänestää kokoomusta, koska autoilijoita on kokoomuksen äänestäjiä enemmän. Lisäksi nähdään, että kaikki demarit eivät mitenkään voi mennä bussilla Helsinkiin. Helposti siis huomataan, että olkinukkena rakentamasi suora rinnastus ei tosiaankaan ole tosi, kuten itsekin sanoit.

    Niin, unohdit muuten kommentissasi muualla kuin päkaupunkiseudulla työssä käyvät, joita on Tuusulan työllisistä kuitenkin yli puolet.

    Lopputulos: eipä tuota arviota kauheasti muuhun voi perustaa, kuin siihen yleiseen elämänkokemukseen. Se kyllä usien on suunnilleen oikean suuntainen, vaikkei täsmälleen oikea. Ja tosiaan tilastollinen yhteys on eri asia kuin kausaliteetti tai varsinkaan looginen ekvivalenssi.

  7. Minusta kuitenkin on yleisesti aika epäolennaista mitä puoluetta autoilija ehkä äänestää tai ei.

    Olennaista sen sijaan on se, että pääkaupunkiseudun suuntaan autoilevat ovat merkittävä osa tuusulalaisista, ja heille siis homma olisi tappiollista, elleivät siirry joukkoliikenteen käyttäjiksi. Lisäksi melko todennäköisesti monet näistä autoilijoista ovat jonkun ei-pääkaupunkiseudulle-autoilevan puolisoita, perheenjäseniä tai tuttuja. Potentiaalinen negatiivinen palaute tästä päätöksestä on suurta, joten sitä ei uskalleta kannattaa.

    Mitä yleiseen kommenttiin tulee, tämä nyt on vaan yksi lukuisista esimerkeistä miten verovähennysjärjestelmä hyvin helposti johtaa järjettömiin lopputuloksiin.

  8. Itse asiassa harkitsin alun perin kirjoittaa tekstin lopun juuri esittämääsi tapaan, jättäen puoluekannat käsittelemättä, koska se on vain detalji ja sivujuonne. Se huomattava osuus tuusulalaisista joka hyötyy kalliista lipuista änestää jotakin puoluetta. Jos poliitikko X ei heitä huomioi, varmaan jotain muuta kuin poliitikon X puoluetta. Aivan riippumatta siitä kuka on X ja mitä puoluetta hän edustaa.

    Voi olla että tekstistä olisi tullut siten parempi. Tai sitten ei; kontrafaktuaalinen päättely on aina vähän epäluotettavaa.

  9. ”Oikealla maaseudulla vähennys ei aiheuta samanlaisia ongelmia, koska asuntojen hinnat ovat suht samoja kaikkialla, eivätkä ihmiset muuta samalla tavalla systemaattisesti kauas työpaikoista.” — onko käynyt mielessä, että ehkäpä tämä Helsingin liian tiivis yhteiskuntarakenne nimenomaan aiheuttaa sen, että ihmiset haluavat sieltä pois? Kaikki kun eivät halua asua monikulttuurisessa, täyteen rakennetussa ympäristössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *