Helsingin Sanomat julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni autopaikoista Jätkäsaaressa. Heti sen alla oli Martti Tulenheimon kirjoitus samasta aiheesta.
 |
| HS 13.9.2011 mielipidesivu (C6) |
Kirjoitus alkuperäisessä muodossaan alla, Hesari taisi hiukan stilisoida kieliasua. Kiitokset myös Mikko Särelälle yhteistyöstä sen laatimisessa.
Aiheesta luvassa laajemmin joskus myöhemmin, nyt on kiire ehtiä Länsiväylälle ajelemaan.
Autopaikkasääntely yksi syy asuntopulaan
Helsingin Sanomien uutisessa väitettiin (HS Kaupunki 3.9.2011), että kaupungin lupa rakentaa vähemmän autopaikkoja on yhteiskunnallista tukea. Asia on täysin päinvastoin. Kaupungin kaavoitusmääräykset, jotka vaativat kalliiden autopaikkojen ylenmääräisen rakentamisen, on valtava yhteiskunnallinen tuki autoilijoille. Pelkästään Jätkäsaaressa autoilijoiden saama tuki lasketaan jopa sadoissa miljoonissa euroissa. Tämä tuen maksavat kaupunki ja alueen autottomat asukkaat.
Kansainvälisissä tutkimuksissa autopaikkavaatimusten on osoitettu nostavan asuntojen hintoja, vähentävän maan arvoa ja vähentävän asuntorakentamista. Syykin tähän on selvä. Jos autopaikkoja vaaditaan enemmän kuin asukkaat niitä haluavat, osa kustannuksista jää maanomistajan ja autottomien asukkaiden maksettavaksi. Helsingissä asunnon omistaakseen onkin pakko maksaa myös autopaikasta – halusi sitä tai ei.
Siksi autopaikkavaatimus ei tue pieni- tai keskituloisia, Kuten Risto Rautava väittää (HS 10.9.). Päin vastoin, vähentämällä asuntojen tarjontaa ja nostamalla hintoja, se tekee pieni ja keskituloisille entistä vaikeammaksi asua kantakaupungissa, ja pakottaa heidät muuttamaan lähiöihin tai kehyskuntiin. Kyseessä on tulonsiirto pienituloisilta hyvätuloisille.
Autopaikkavaatimukset lisäävät autoliikennettä, kun autoilijat eivät joudu maksamaan täyttä hintaa parkkipaikoistaan. Näin katualueet on ”pakko” mitoittaa suurelle automäärälle sen sijaan, että ne mitoitettaisiin hyvälle ja viihtyisälle kaupunkirakenteelle. Seurauksena asutus hajaantuu yhä kauemmas, ja autoja tarvitaan yhä enemmän.
Kaupunkisuunnitteluvirastosta kerrotaan myös, että autopaikkavaatimusten toteuttaminen on työläin osa kaavoitusprosessia ja siihen kuluu jopa kolmannes suunnittelijoiden työajasta. Tämä on ehkäpä tärkein syy siihen, ettei kaupunki kykene kaavoittamaan asuntoja edes kohtuullisen maltillisessa tavoitevauhdissa.
Jätkäsaari sijaitsee kävelyetäisyydellä kaikista keskustan palveluista. Asukas voi käyttää kulkemiseen kävelyn lisäksi mm. kahta raitiovaunulinjaa ja metroa. Pakottamalla asukkaat maksamaan toisten autoilu kaupunki ohjaa heitä siihen liikkumistapaan, josta on kaikkein eniten haittaa ja kuluja muille. Tässä ei ole mitään järkeä.
Otso Kivekäs
Helsinki
Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Kantakaupungissa päivittäinen elämä onnistuu mainiosti ilman autoa, ja on itse asiassa helpompaa ilman autoa. Satunnaiseen auton tarpeeseen soveltuvat vaikka yhteiskäyttöautot (City Car Club tai vastaavat), auton vuokraus, tai vaikka taksi. Lisäksi voi kysyä, miksi sen autopaikan pitää olla kodin yhteydessä. Miksei autoja useissakin tapauksissa voisi säilyttää parkkihalleissa tai vaikka Tattarisuolla?
Asiaa kirjoitat. Helsingin keskustaan tai keskustan tuntumaan kun käsittääkseni muutetaan juuri sen takia, että ei haluta autoilla. Näin ainakin itse toimin.
Kemppainen:
”Eikö kesäautolle löydy talveksi omaa pysäköintipaikkaa? Pitäisikö autolle löytää turvallinen säilytyspaikka ulkomaankomennuksen ajaksi? Tuo henkilö- tai pakettiautosi säilöön rakennusviraston autohotelliin!
”Tattarisuolla sijaitseva autotarha on aidattu, valaistu ja ympärivuorokautisessa videovalvonnassa. Autohotelliin voit tuoda kerralla viisikin ajoneuvoa. Säilytyssopimus tehdään kerrallaan 30–180 vuorokaudeksi. Säilytyspalvelu on tarkoitettu helsinkiläisille yksityishenkilölle.
”Ajoneuvon säilytys autohotellissa maksaa 30 euroa kuukaudessa.” http://www.hel.fi/hki/hkr/fi/Pys_k_inti/autohotelli
Hinta on varsin kohtuullinen. Se on vaan kolme kertaa enemmän kuin auton säilytys kadun varressa.
sattuman oikusta ohjauduin blogille,
tämä autopaikka-asia oli ajankohtainen syyskuussa mutta kommentoinpa asiaa nyt, eihän tuo ajankohtaisuus itse asiassa ole mihinkään kadonnut.
aikanaan luin HS:n kirjoitukset ja se sai pohtimaan silloin ja olen samaa mieltä edelleen: kukaan ei voi ennakkoon päättää millaisia ihmisiä ja missä elämäntilanteessa olevia ovat, kun muuttavat uuteen taloon. siksi on perusteltua, että taloa rakennettaessa vaaditaan myös asemakaavan mukaisten autopaikkojen toteutus. on hyvin itsekästä vaatia, että autottomana ei niitä tarvitse. samalla tapaa voisi vastustaa myös väestönsuojia, polkupyörävarastoja, ulkoiluvälinevarastoja, yhteisiä kerhotiloja, piharakenteita, leikkipaikkoja, ilmanvaihtokonehuoneita yms. vetoamalla, että käyn kotona vain nukkumassa, en harrasta pyöräilyä, enkä liikuntaa enkä varsinkaan väestönsuojelua. en leiki enkä oleskele pihalla. ilmanvaihtokin on tarpeeton: tuuletus hoituu ikkunan avaamalla. itse tulin nuorempana toimeen ilman autoa hyvinkin yli kolmekymppiseksi mutta perheen kasvaessa (kolme lasta) tarpeet muuttuivat. hieman otso empatiaa ja mielen avarrusta, kaupungissa emme elä yksin. joku kirjoittikin, että hyvä vaan, jos autot sijoitetaan kellarin p-halliin pois silmistä, sehän on kaikkien etu.
enkä usko, että yksittäisestä autopaikasta maksettaessa (siis asukas ostaa ap-osakkeen) 30000€/kpl muille ei-autoilijalle jäävä osuus olisi kohtuuttoman suuri, vrt. muut yhteiset tilat, joiden osuuden asukkaat maksavat vaikka eivät niitä käytäkään…
anonyymi: tässä on nyt kokoluokkaero.
Talossani uudistettiin pesutuvat jokunen vuosi sitten. Kustannus asuntoa kohden oli vajaa satanen.
Putkiremontin yhteydessä meinataan rakentaa vintille kaksi saunaa. Kustannus asuntoa kohden on noin 2000 euroa.
Jos tänne pitäisi rakentaa nykynormin mukaiset autopaikat, kustannus asuntoa kohden olisi tuon 30 000 euroa, ehkä ylikin.
Se iso ongelma ei nyt kuitenkaan ole tuo kulu, vaan se, että tilan käyttäminen autoilun edistämiseen tekee todella vaikeaksi rakentaa lisää hyvää tiivistä kaupunkia, kuten yllä yritän argumentoida.
Lisäksi todettakoon, että ilmanvaihto, pesula, leikkipuisto jne. ovat yhteistä tilaa, kun taas parkkiruutu vuokraajansa yksinoikeus – vaikka maksaisi ruudun kuluista vain murto-osan. Liian halvat parkkipaikat myös ohjaavat käytökseen, että ostetaan auto, kun kerta siitä paikasta jo käytännössä maksetaan ihan turhaan.