Jätin eilen valtuustoaloitteen koskien sitä miten Itä-helsinkiä pitäisi tiivistää teollisuusalueille eikä luontoon. Aloitteeni allekirjoitti 27 valtuutettua, mukaan lukien neljän valtuustoryhmän puheenjohtajat.
Itä-Helsinkiin on tehty tai suunnitteilla merkittävä määrä tiivistysrakentamista. Hyväksytyissä ja suunnitteilla olevissa kaavamuutoksissa alueelle tulisi kymmeniä tuhansia asukkaita lisää. Monissa suunnitelmissa alueen luonto- ja puistoalueet kaventuisivat. Kyse on monista asukkaille rakkaista puistoista ja metsistä
Samaan aikaan alueen keskellä, Herttoniemen, Roihuvuoren ja Itäkeskuksen välissä on 80 hehtaarin alue, jossa ei ole yhtään asukasta eikä juurikaan luontoa. Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueet muodostavat aukon Itä-Helsingin keskelle.
Yritysalueilla on myös tärkeää teollisuutta, ammattikoulun kampus ja muuta toimintaa, joiden tulevaisuus kaupungissa on tärkeä turvata. Mutta yhtä lailla siellä on vähän käytettyjä tontteja ja erilaisia varastoja, jotka voisivat hyvin sijaita muuallakin. Erityisesti Herttoniemen yritysalueelle on rakennettu huomattavasti vähemmän kuin mitä sinne alun perin tavoiteltiin. Johtuen maan vajaakäytöstä työpaikkojen määrä alueella on suhteellisen vähäinen verrattuna suureen pinta-alaan.
Alueen vieressä on kaksi metroasemaa ja varaus kolmannelle. Raidejokeri kulkee sen yhdellä laidalla ja tulevaisuudessa Laajasalon ratikka ja Jokeri-0 Pasilasta voivat jatkua alueelle. Kyse on liikenteellisesti Itä-Helsingin parhaista paikoista, joille olisi luontevaa rakentaa uutta kaupunkialuetta.
Alue on yleiskaavassa suurimmaksi osaksi merkitty yritysalueeksi, mikä estää asuntorakentamisen. Muutos vaatii siis osayleiskaavan tai muun muutoksen yleiskaavaan. Luonteva aloituskohta olisi Itäväylän ja Viikintien risteyksen ympäristö, joka on jo nyt kaavoitettu lähikeskustaksi. Risteys on huomattavan suuri suhteessa melko vähäiseen kääntyjien määrään, liikennealue on suurempi kuin Itäkeskus. Myös metroaseman rakentamista tähän kohti tulisi selvittää. Siilitien kannalta se tarkoittaisi, että asema siirtyisi toiselle puolelle katua, mutta samalla uudelle keskukselle saataisiin oma asema.
Tarkoituksemme ei ole häätää teollisuutta Itä-Helsingistä. Yritystoiminta ja asumisen lisääminen on mahdollista yhdistää ja toiminnoille, jotka eivät enää mahtuisi alueelle tulee etsiä uusia mahdollisia sijainteja yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden kehityssuuntia ja yritystoiminnan tukemista on tärkeää hahmotella yhdessä alueen nykyisten yrittäjien ja toimijoiden kanssa, jotta alueen toimijoilla jää myös aikaa sopeutua mahdollisiin muutoksiin. Alueen työpaikkamäärän kasvua tulee tavoitella osana suunnitelmaa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Herttoniemen ja Roihupellon teollisuusalueiden tiiviimpi rakentaminen osin asuinkäyttöön otetaan tarkasteluun ensi valtuustokaudella, jotta painetta rakentaa Itä-Helsingin luontoalueille voidaan vähentää.
Herttoniemen teollisuusalueen nykytilaa kuvaa hyvin Teemu Pyyluoman teksti 9 vuoden takaa: http://tolkku.blogspot.com/2015/10/herttoniemen-teollisuusalueen.html
Alueen eteläpäähän on tuon jälkeen rakennettu silloin suunniteltuja asuintaloja. Muilta osin mikään ei ole muuttunut.