Apotti-hankkeen lopullinen tarjouspyyntö on valmistunut, ja käsittelemme sitä IT-jaostossa huomenna. Asian ydin on varmistaa paras mahdollinen onnistuminen terveydenhoidon tietojärjestelmien kehittämisessä. Lääkäreiden ajasta menee jopa puolet tietokoneen käyttöön. Se on kerta kaikkiaan kestämätöntä, ja pakko korjata. Apotti-hanke parhaimmillaan voi olla merkittävä osa ratkaisua. Pahimmillaan osa ongelmaa.
Tässä vaiheessa mukana on kaksi tarjoajaa: Amerikkalainen Epic Systems yhdessä Accenturen kanssa, ja CGI, joka tarjoaa Amerikkalaista Cerneriä. Käytännössä ollaan siis valitsemassa USA:n kahdesta käytetyimmästä potilastietojärjestelmästä jompaa kumpaa.
Hankkeen päätöksenteko on bysanttilaisen monimutkaista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Vantaa, Kauniainen ja Kirkkonummi ovat jo hyväksyneet tarjouspyynnön. Helsingin osalta päätöksen tekee sosiaali- ja terveyslautakunta kokouksessaan torstaina 9.4.
Sosiaali ja terveyslautakunta on oikea paikkaa päättää sosiaali- ja terveystoimen järjestelmästä, koska he vastaavat myös sen käytöstä. Koska lautakunnalla ei kuitenkaan ole käytännössä edellytyksiä perehtyä tarjouspyynnön teknisiin yksityiskohtiin, kutsuin koolle kaupunginhallituksen IT-jaoston ylimääräisen kokouksen 7.4. kuulemaan hankkeen tilanne ja keskustelemaan siitä.
Hankinta on viime päivinä ollut julkisuudessa, koska toinen tarjoajista, CGI, lähetti päätöksentekijöille kirjeen, jossa syytti hanketta kilpakumppaninsa suosimisesta.
IT-jaoston puheenjohtajana en halua lukita omaa kantaani tarjouspyyntöön ennen kun olemme kuulleet esittelyn siitä kokouksessa. Sen sijaan voin hyvinkin julkaista kysymykset, joihin haluan saada selvyyttä kokouksen aikana. Kysymyksiä voi myös ehdottaa kommenteissa lisää 9:30 aamulla asti (sori että meni aika viime hetkeen tämän kanssa). Päivitän myös vastaukset oman ymmärrykseni mukaan tähän blogaukseen.
kysymyksiä Apotista:
Onko apotissa Avoimet rajapinnat?
Vastaus: ei ole, siinä mielessä kuin avoinrajapinta.fi asian määrittelee. Rajapintoja ei toistaiseksi ole suunniteltu avattavaksi. Sen sijaan Apotissa tietyt lakisääteiset rajapinnat ovat tilaajan hallitsemia, eli Apotti-hanketoimisto voi tehdä rajapinnoilla mitä haluaa ja avata ne kenelle haluaa.Näitä pakollisia rajapintoja ovat mm. Kantaan ja eReseptiin liittyvät rajapinnat.
Koska hanke aloitettiin ennen avoinrajapinta.fi julkaisua, se käyttää siitä poikkeavaa terminologiaa ja tilaajan hallitsemia rajapintoja kutsutaan avoimiksi rajapinnoiksi.
Tarjouspyynnön pohjalta hanketoimistolla on mahdollisuudet avata pakolliset rajapinnat kaikille. Muita kuin pakollisia rajapintoja koskien tarjouspyyntö ei sido mahdollistamaan avaamista.
Tehdäänkö Apotti ketterästi?
Vastaus: Apotti on ennen kaikkea valmiin tuotteen hankinta, eikä valmista softaa tehdä ketterästi eikä vesiputousmallilla, koska se on tehty jo. Apotissa luultavasti tehtävien kustomointien ja integrointien osalta asiaa täytyy kysyä.
Liitteessä H sanotaan, että ketteriä menetelmiä käytetään soveltuvissa tilanteissa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Vastaus: tarjouspyyntö ei rajoita kehitystapaa.
Kenelle jää Apotissa kehitettävän koodin omistajuus?
Koodiahan ei haluta kehittää, mutta käytännössä joku määrä sitä tehdään joka tapauksessa.
Vastaus: Oikeudet ovat yhteiset, eli kumpikin saa tehdä kustomointi- ja integrointikoodilla mitä haluaa. Terveydenhuollossa kustomoinnin osuus on pieni, mutta sosiaalihuollossa 20-30%
Apotti-hankinta sisältää myös tilaajalle oikeuden tehdä omaa kustomointia järjestelmään, tai teettää sitä muilla.
Julkaistaanko Apotissa kehitettävä koodi avoimella lisenssillä?
Vastaus: sopimukset eivät automaattisesti mahdollista kustomointikoodin julkaisua. Joidenkin osien osalta se olisi mahdollista, toisten ei. Tämä riippuu neuvotteluista tarjoajan kanssa.
Onko Apotti tarkoitus toteuttaa SaaSina tarjoajan pilvestä, privaattipilvenä vai perinteisenä palvelinratkaisuna? Onko vaatimuksissa tunnistettu mahdollisuus ajaa Apottia yksityisessä pilvessä?
Vastaus: Käyttöpalvelut hankitaan erikseen, ja niiden hostaustapa ratkeaa niiden kilpailutuksen yhteydessä.
Käytännössä kapasiteettivaatimukset on ilmeisesti tehty perinteistä palvelinratkaisua silmällä pitäen. Tarkoitus ei kuitenkaan ainakaan ole ollut sulkea (sisäisiä) pilviratkaisuja pois.
Onko Apotin vaatimuksille laadittu metriikat, joilla niiden toteutuminen tarjotuissa ratkaisuissa testataan?
vastaus: Metriikoita ei ole mitenkään kattavasti tehty. Vaatimuksissa on pyritty välttämään tulkinnanvaraisuutta.
Miksi maksupostit ovat etupainoiset? 50 % kun pilotti on hyväksytty
Vastaus: toteutuksesta 70-80% on tehty ennen pilottia, maksupostit pyrkivät huomioimaan myös työn määrää. Suhteessa työn määrään maksupostit ovat takapainotteisia.
Olettaako hyötylaskelman toteutuminen kaikkien vaatimusten implementointia?
Vaatimuksissa on suuri määrä pakollisia vaatimuksia, ja suuri määrä ei-pakollisia vaatimuksia, joista saa lisäpisteitä. Minkä kaikkien vaatimusten toteutumisen mukaan hyötylaskelmat on laadittu?
Vastaus: Hyötylaskelma on tehty kokonaisuuden, ei yksittäisten vaatimusten toteutumisen perusteella. Kustannusanalyysiä ei ole päivitetty, mutta hyötyanalyysiä on päivitetty jatkuvasti. tarjousten jälkeen koko analyysi päivitetään
Mikä on realistinen aikataulu?
Valinta tehdään 26.9. ja hanke käynnistyy lokakuussa. Onko realistista suomenkielentaitoisia Epic tai Cerner Millenium+Curam osaajia viikossa?
Myös valituksiin markkinaoikeuteen on syytä varautua. Mikä on realistinen aikataulu jolla projekti on täydessä vauhdissa päätöksen jälkeen?
Vastaus: Tarjoajien tulee varautua aloittamiseen Q4 aikana, ensimmäiset kuukaudet tehdään projektisuunnitelmaa toimittajan kanssa. Valituksien suhteen on olemassa skenaarioit, mutta virallinen aikataulu prustuu letukseen että valituksia ei tule.
Kun hanketoimisto muuttuu Apotti oy:ksi, miten luottamushenkilöt saavat jatkossa tietoa hankkeesta?
Vastaus: tässä on eri kuntia mukana eri intressein. Helsinki haluaa luottamushenkilöille tiedonsaantioikeuden, mutta muut kunnat eivät kaikki suhtaudu tähän positiivisesti.
Päätös
IT-jaosto päätti yksimielisesti antaa seuraavan lausunnon Apotista:
”Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto on aikataulun sallimissa puitteissa tutustunut Apotti-hankkeen teknisiin yksityiskohtiin.
Jaoston erityinen huolenaihe on, että hankkeen vaatimusmäärittelyn laadusta ei ole tehty riippumatonta alan asiantuntijoiden teknistä arviota. Jaosto ei ole saanut käyttöönsä hankkeen päivitettyjä riski- ja kustannusanalyysejä arvioinnin pohjaksi.
Lisäksi jaosto haluaa kiinnittää huomiota kaupunginkanslian valmistelemaan tietotekniikkaohjelmaan 2015-2017, joka sisältää monia suosituksia IT-hankintojen suositeltavista menettelyistä, joita ei kaikkia ole hankkeessa huomioitu.”
Esityksen teki jaoston jäsen Lilja Tamminen . ja sitä kannatti jäsen Mikko Pöri
.
Miksi tehdään kokonainen mammutti kerralla.
Kun softateolisuus tekee itselleen, emme koskaan rakenna valtavaa järjestelmää kerrallaan vaan pala palalta.
Mammutit ovat lähes aina tulleet tosi kalliilsi.
Ovatko loppukäyttäjät ( lääkärit, hoitajat) tai heitä edustava ryhmä päässyt kattavasti tutustumaan ja kokeilemaan toimitusta vastaavaa järjestelmäkokonaisuutta? Onko käyttökoukutuksia pidetty? Missä tähän liittyvät lausunnot?
Pääsevätkö lääkärit ja hoitajat vaikuttamaan siihen, mitä tietoa asiakkaista kerätään? Tällä hetkellä kerätään paljon esimerkiksi tilastoja manuaalisesti, olisi näppärintä saada nämä samasta järjestelmästä. Samalla säästyisi valtavasti työaikaa, kun tietoja ei tarvitsisi syöttää tuplana sekä tilastoihin että potilastietojärjestelmään.
Apotti-hanke on HUS:n kaikkien aikojen tärkein ja kallein hanke. Hanketta seuratessani on syntynyt käsitys, jonka mukaan sitä on valmisteltu pitkään jo ennenkuin hanke tuotiin julkisuuteen. Tästä syystä julkisuuteen ja läpinäkyvyyteen tulisi kiinnittää todella paljon huomiota. Haluaisin että jossain kohtaa otettaisiin kantaa myös itse hoidettavien potilaiden kannalta esimerkiksi sähköisen asioinnin kehittämiseen jonottamisen, potilastietojen ja yksityisen sektorin yhteistyön kannalta. Olisi myös hyvä ymmärtää että järjestelmän rajapinnoiksi tulisi valita avoimia standardeja esimerkiksi HTML5 tai vastaava. Näin mm. päätelaitekustannaksia voidaan vähentää.
Koska kyseessä on (kustomointia vaille) valmiit järjestelmät joita käytetään yleisesti Yhdysvalloissa, on niistä varmasti olemassa valtavasti käyttökokemusta. Onko sitä kerätty saataville, ollaanko täällä tutustuttu siihen tai ollaanko harkittu kyselytutkimuksen teettämistä itse järjestelmien nykyisillä käyttäjillä?