Polkaisen liikkeelle Kurvissa. Taksi kiilaa vasemmalta ohi, vain kääntyäkseen heti oikealle Hesarille. Liian läheltä tietenkin.
Torkkelinkadun risteyksessä bussi nousee rinnalle. Kuin iso eläin, joka on herätetty uniltaan, se murisee. Vieressä lähtee kisaamaan kymmentonninen metallihirviö, jonka sisuksissa räjähtää 4000 kertaa minuutissa. Lohikäärme se on, eikä lainkaan iloinen.
Alamäki kulkee sujuvaa viidenkympin vauhtia, mutta Kaikukadulla tulee stoppi. Edellä ajava Nissani hidastelee bussikaistalla. Ei siinä mitään, ei minulla ole kiire. Mutta kun takana tulee tuo bussi, puolisen metriä tarakan perässä. Pakko ohittaa.
Linjat menevät ohi joka toisiin valoihin pysähtyen. Maksimikiihdytys alta pois, kunnes kohta taas jarrutetaan. Sydän hakkaa hardcorea ja reidet alkavat protestoida farkuissa. Lopulta Hallin kulmalta aukeaa Hakaniemen torin väljemmät vedet.
Taas yksi retki alas taikavirtaa on selvitty ilman ihmisuhreja.
Hämeentien ajaminen on extreme-urheilua. Riemukas ja adrenaliinintäytteinen laji niille, jotka ovat jo kyllästyneet laskuvarjohyppyyn. Mutta sen ei pitäisi olla. Hämeentie on Kallion pääkatu, ja kymmenille tuhansille järkevin reitti keskustaan.
Hämeentielle tarvitaan välttämättä pyöräkaistat. Ne myös sopivat kaupungin uuteen pyöräilystrategiaan, jossa Kööpenhaminan tapaan halutaan yksisuuntaiset pyöräkaistat kaikille pääkaduille. Siis Hämeentielle, Mäkelänkadulle, Mannerheimintielle, Mechelininkadulle ja Tukholmankadulle noin alkuun.
Kyse on laajemmasta muutoksesta, jossa siirrytään vanhoista jalkakäytäville rakennetuista pyöräteistä uudenmallisiin pyöräkaistoihin molemmin puolin katua. Samalla reiteistä tehdään selkeitä ja risteyksissä tietää aina mitä kautta minnekin pääsee. Kööpenhaminan tapaan.
Tämä ei tapahdu itsestään. Jotta kaistat mahtuisivat, täytyy henkilöautot siirtää Hämeentieltä pois, ohjata Sörnäisten Rantatielle. Se ei ole iso ongelma, koska ei Hämeentie ole tärkeä autotie. Siksi pyöräkaistoja pitää vaatia.
Tämä kirjoitus on julkaistu Kallion seudun Vihreiden vaalilehdessä.
Hämeentie on pitkä katu. Se alkaa Vanhankaupungin lahdelta, menee Arabianrannan, Toukolan ja Kumpulan kampuksen kautta Hermanni-Vallilan ja lopuksi Kurvista Hakaniemen torille. Väylä on busseille elintärkeä nopeuden vuoksi. Julkisille Hermannin rantatie ei ole optio.
Jos näet Hämeentien vain pienenä kalliolaisia fillaristeja kiusaavana pätkänä Kurvista Hakikseen niin ymmärrän kantasi.
Toivottavasti olet myös istunut dösässä tuolla matkalla talvisaikaan ja katsellut mihin ja millä kiireellä lumet aurataan.
On lähes mahdottomuus tehdä Kurvi-Hakis-matkalle fillarikaistoja ja kaventaa julkisen liikenteen / autojen kaistoja ilman että siitä tulee sumppu, joka jumittaa kummastakin päästä.
Kevyt vilkaisu miten moni bussi kulkee Hämiksen kautta onnistuu helposti Hakiksen torin pysäkeillä.
Seuraavaksi ehdotat ehkä että yksityinen autoliikenne suljetaan tuolta matkalta. Veikkaan ettei isot asuinrakennukset siinä vieressä tai kaikki etnokaupat, mitä reitillä on, mitenkään ilahdu ideasta.
Selitä tietämättömälle miten leveä moinen fillariväylä olisi, miten se vaikuttaisi nykyliikenteen sujuvuuteen ja miten ratkaisisit nuo muut edellämainitut. Ja ne talviolosuhteet siis mukaan skenaarioon.
Osmo Soininvaaran sanoin: ”Juuri sen takia että se on joukkoliikennekatu niin polkupyörät pitäisi saada siltä joukkoliikennekaistalta pois. Nythän Hämeentiellä pyöräilevän on pyöräiltävä joukkoliikennekaistaa ja siitä on kyllä busseille tavattoman paljon haittaa.” Bussikaistalla ajava pyöräilijä hidastaa bussien kulkua, pyöräkaistalla ajava ei.
(Tarkkaan ottaen Soininvaara erehtyi sanoessaan että pyöräilijän on pyöräiltävä bussikaistalla, mutta olennaista tässä ei ole lain yksityiskohdat vaan käytännön liikennekäyttäytyminen.)
Olen asunut Hämeentien varressa Arabiassa ja aivan sen lähellä Toukolassa, Hermannissa ja Harjussa, ja tunnen sen melko hyvin. Lyhyessä tekstissä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta paneutua Hämeentien koko olemukseen ja kulttuurihistorialliseen merkitykseen sen ansaitsemalla tavalla. Tässä onkin ilmeistä, että kyse on Hämeentien sitä osuudesta, jolla ei ole pyöräteitä, eli Kurvista Hakaniemeen. Sama rajaus koskee tätä kommenttia.
Ymmärrän myös hyvin Hämeentien merkityksen bussiliikenteelle. Vuoskymmenten myötä tilanne muuttunee, mutta juuri nyt Hämeentie on busseille välttämätön. Siksi en ehdotakaan, että bussiliikennettä rajattaisiin mitenkään.
Henkilöautoista Hämeentiellä sijaan suurin osa on läpiajoa, jonka ei oliis pakko mennä Hämeentien kautta. Liikenne etnokauppoihin ja mutoin kadun varren taloihin on vähäistä ja voidaan hoitaa pääosin ruuhka-ajan ulkopuolella. Silloin yksittäiset autot mahtuvat bussien kanssa samoille kaistoille. Se, että autoilua tarvitaan välttämättä, ei tarkoita että kaikki mahdollinen tila tarvitsee käyttää autoilun lisäämiseen.
Hyvälaatuiset pyöräkaistat tai yksisuuntaiset pyörätiet ovat noin 2 metriä leveitä. Niitä ei saa Hämeentielle kunnolla mahtumaan, ellei toisia autokaistoja poisteta. Toisaalta jos autokaistat poistetaan, voidaan samalla jalkakäytäviä leventää ja osa liikennevaloista poistaa. Tämä myös parantaa kävely-ympäristöä ja nopeuttaa bussiliikennettä.
Laajempaa hahmotelmaa siitä mitä hämeentielle voisi tehdä esimerkiksi tässä ja tässä.
Metron läsnäolo on syytä muistaa, eli kaiken bussi- ja ratikkarumban lisäksi kannattaa kuvitteellisesti miettiä maan päällä 4 min välein kulkevaa metroa. Miltä näyttäisi ja olisiko jokin kulkumuoto liikaa, jos Hämeentiellä menisi 15 metroa, 66 bussia ja 20 raitiovaunua tunnissa yhteen suuntaan? Ja niin siellä todellisuudessa meneekin.
Toisena kannattaa muistaa esim. Tukholman bussiterminaalien paljous. Jokaisesta ilmansuunnasta tulevat kolminumeroiset bussit jäävät kauas keskustasta ja liityntäliikenne on ylipäästä kaupungin liikenteen sujuvuuden takia pakollista ja lisäksi se on nopein tapa matkustaa julkisilla. Terminaaleja on esim. seuraavilla T-bana asemilla: Gullmarsplan, Liljeholmen, Slussen, Fridhemsplan, KTH, Cityterminalen. Yöllä busseilla on omat lähtöterminaalit keskusta-alueella T-banan liikennöinnin loputtua.
Entä Helsingissä: kaikki kurvaa joko Elielin aukiolle tai Rautatientorille, myös ne kolminumeroiset. Uusien terminaalien rakennus esim. Kalasatamaan Kustaa Vaasan tien suuntaa meneville busseille olisi enemmän kuin järkevää. Samoin Manskun päähän Ruskikselle oma terminaali. Hämeentiellä ei välttämätöntä pakko busseille ole, Manskulla kylläkin, mutta entäpä jos siellä ajaisin vain linjaliikenne yhdellä numerolla, eli ensimmäiseen bussiin nousisi kaikki, eikä niin kuin nyt: busseja menee vaikka kuinka, mutta oma tulee vasta vartin päästä. Lisäksi bussien käyttöaste on erittäin vaihtelevaa ja linjaliikenne tasoittaa sen varmimmin.
Tässäkin asiassa (kuten myös pyöräilyssä) pienillä korjauksilla ei saavuteta juuri mitään, vain täydellinen räjäytys tuo uuden ajattelutavan esille.
Tämän päivän Helsinki: http://goo.gl/maps/r91pB Linjojen määrä on huima. Tuohon lisäksi vielä ratikat ja metro.
Milloin aika on kypsä etelä-pohjois metrolle?
Nina Bromberg: ”Seuraavaksi ehdotat ehkä että yksityinen autoliikenne suljetaan tuolta matkalta. Veikkaan ettei isot asuinrakennukset siinä vieressä tai kaikki etnokaupat, mitä reitillä on, mitenkään ilahdu ideasta.”
täh, kuka menee etnokauppaan autolla? Itse asioisin Hämeentien kaupoissa paljon enemmän, jos se olisi sujuvampaa polkupyörällä. Autoa en käytä, ja bussejakin harvoin. Hämeentien kaupat saisivat lisää eloa, jos jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä olisi paremmat oltavat. Etenkin lapsi kyydissä Hämeentiellä on ankeaa polkea pyörällä autojen seassa.