
Ehdolla Helsingin valtuustoon!
Olen Otso Kivekäs. Pyrin Helsingin valtuustoon jatkokaudelle.
Tiedän, miten asioihin vaikutetaan. Tiedän, miten helsinkiläisten etua ajetaan.
Haluan Helsingin, johon kaikki ovat tervetulleita. Sitä varten tarvitaan lisää asuntoja ja asukkaille lisää päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja, ravintoloita, toimistoja ja kaikkea mitä kaupungissa on.
Haluan Helsingin, jossa on hyvä elää. Palvelut lähellä, mukavia ja erilaisia alueita, jokaiselle omanlaistaan, luonto tai baarit lähellä.
Haluan Helsingin, jossa lapset voivat kävellä kouluun ilman, että vanhempien täytyy sydän syrjällään pelätä kaahareita. Lasten turvallisuus on tärkeämpää kuin autoilun sujuvuus.
Haluan Helsingin, jossa jokainen voi uskoa parempaan huomiseen. Kaupungin, jossa löytyy uusia työpaikkoja, mahdollisuuksia yritystoimintaan ja apua joka kantaa pahimman yli silloin kun menee huonosti. Kaupunki on kaikkia varten ja kaikilla on oikeus parempaan huomiseen.
Yhteinen Helsinkimme rakennetaan päätös kerrallaan. Minulle tässä hetkessä tuntuu tärkeältä:
- Helsingissä 45 000 lasta ylittää joka päivä suojatien mennäkseen kouluun. Erityisesti suurten pääkatujen varrella voi kadun ylittäminen olla pienille vaarallista äkkipikaisten autoilijoiden vuoksi. Audi-kuski ei ehdi huomata lasta, kun on kiire kokoukseen. Yksikin auton alle jäänyt koululainen on liikaa. Lopetetaan holtiton kaahaus. Rakennetaan koulujen lähellä sijaitsevat isojen teiden risteykset lasten, ei autojen ehdoilla.
- Vähäpäästöisten ja kestävien liikennemuotojen on oltava kaikkien saavutettavissa asuinpaikasta tai tuloista riippumatta. Lasketaan joukkoliikenteen lippujen hintoja, jotka ovat nousseet liian pitkään. Varmistetaan, että jokaiselle kaupunkilaiselle on mahdollista kävellä, pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä. Panostetaan esteettömiin kulkuihin joukkoliikennevälineisiin, turvallisiin pyöräilyväyliin, pyöräparkkeihin ja esteettömiin jalankulkuympäristöihin, jotta liikkuminen on aidosti mahdollista kaikille.
- Demokratian ydin on osallisuus – se, että kansalaiset voivat osallistua ja myös osaavat osallistua päätöksentekoon. Kun malmilaisten, lauttasaarelaisten, vuosaarelaisten ja munkkiniemeläisten ääni kuuluu ja aidosti vaikuttaa päätöksentekoon, Helsingistä on mahdollista tulla paremmin asukkaitaan palveleva kaupunki. Tehdään osallisuudesta helppoa ja saavutettavaa eri taustoista tuleville ja eri elämäntilanteessa oleville, oli kyseessä sitten osallistuva budjetointi, avoimet kaupunkifoorumit tai arkiset palautekanavat.
Olen kolmen lapsen isä Kumpulasta. Asun kierrätyshirrestä valmistetussa kerrostalossa, kuljen kuormapyörällä pitkin kaupunkia ja työkseni johdan yritystä joka haluaa auttaa Suomen kuntia avoimella lähdekoodilla. Tarvitsen tukeasi vaaleissa!
Blogin uusimmat
Liikennesäännöt ovat periaatteessa todella yksinkertaisia, ja kaikkihan me ne osaamme, eikö niin? No ei. Pyörällä risteyksessä ajaessa säännöt ovat itse asiassa aivan saatanallisen monimutkaiset. Ylikomissaario Jouko Suomi kritisoi ylen artikkelissa, kuinka pyöräilijät eivät tunne liikennesääntöjä. Suomi vaan tuntui ajattelevan, että säännöt ovat yksinkertaisia, vaikkeivät ne ole. Virheellisen informaation levittämisestä tulikin kritiikkiä, ja yle julkaisi korjauksen, … Jatka artikkeliin Kuvitettu pikaopas risteyspyöräilyyn
Viime viikkoina Helsinki on lämmennyt aurinkovoimalla ihan luonnollisesti enemmänkin kuin tarpeeksi, mutta taas syksyn mittaan alkaa tulla tarvetta saada ainakin sisätilat lämpimään ihmistekniikalla eli epäluonnollisesti. Merkittävimmässä roolissa tässä luonnottomuudessa on kaukolämpö, joka vastaa noin 93% kaupungin lämmityksestä. Kaukolämpö tuotetaan nykyisin maakaasulla ja pakkaskaudella myös kivihiilellä yhteistuotantovoimaloissa Vuosaaressa, Salmisaaressa ja Hanasaaressa. Yksikään mainituista ei muuten ole … Jatka artikkeliin Helsingin lämmitys, eli lyhyt johdanto energiapolitiikan hankaluuteen
Heinäkuun kuukausiliitteessä ilkka Malmberg kirjoitti taas erinomaisen viihdeartikkelin suomen historiasta, tällä kertaa itäisen ja läntisen kulttuurin eroista (”Kaksi kansaa”). Se kolmas kulttuuri vaan puuttui taas – kaupunkikulttuuri. Otetaanpa esimerkkinä ruokakulttuuri. Malmberg kirjoittaa: Aikoinaan Länsi- ja Itä-Suomen ruokakulttuurit poikkesivat toisistaan selvästi Idässä arvostettiin suun nautintoja, siellä lämmitettiin uuni monta kertaa viikossa , haudutettiin paisteja, ja leivottiin … Jatka artikkeliin Mitä Helsingissä syötiin 200 vuotta sitten?
- « Edellinen
- 1
- …
- 125
- 126
- 127
- 128
- 129
- …
- 152
- Seuraava »