
Ehdolla Helsingin valtuustoon!
Olen Otso Kivekäs. Pyrin Helsingin valtuustoon jatkokaudelle.
Tiedän, miten asioihin vaikutetaan. Tiedän, miten helsinkiläisten etua ajetaan.
Haluan Helsingin, johon kaikki ovat tervetulleita. Sitä varten tarvitaan lisää asuntoja ja asukkaille lisää päiväkoteja, kouluja, liikuntapaikkoja, ravintoloita, toimistoja ja kaikkea mitä kaupungissa on.
Haluan Helsingin, jossa on hyvä elää. Palvelut lähellä, mukavia ja erilaisia alueita, jokaiselle omanlaistaan, luonto tai baarit lähellä.
Haluan Helsingin, jossa lapset voivat kävellä kouluun ilman, että vanhempien täytyy sydän syrjällään pelätä kaahareita. Lasten turvallisuus on tärkeämpää kuin autoilun sujuvuus.
Haluan Helsingin, jossa jokainen voi uskoa parempaan huomiseen. Kaupungin, jossa löytyy uusia työpaikkoja, mahdollisuuksia yritystoimintaan ja apua joka kantaa pahimman yli silloin kun menee huonosti. Kaupunki on kaikkia varten ja kaikilla on oikeus parempaan huomiseen.
Yhteinen Helsinkimme rakennetaan päätös kerrallaan. Minulle tässä hetkessä tuntuu tärkeältä:
- Helsingissä 45 000 lasta ylittää joka päivä suojatien mennäkseen kouluun. Erityisesti suurten pääkatujen varrella voi kadun ylittäminen olla pienille vaarallista äkkipikaisten autoilijoiden vuoksi. Audi-kuski ei ehdi huomata lasta, kun on kiire kokoukseen. Yksikin auton alle jäänyt koululainen on liikaa. Lopetetaan holtiton kaahaus. Rakennetaan koulujen lähellä sijaitsevat isojen teiden risteykset lasten, ei autojen ehdoilla.
- Vähäpäästöisten ja kestävien liikennemuotojen on oltava kaikkien saavutettavissa asuinpaikasta tai tuloista riippumatta. Lasketaan joukkoliikenteen lippujen hintoja, jotka ovat nousseet liian pitkään. Varmistetaan, että jokaiselle kaupunkilaiselle on mahdollista kävellä, pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä. Panostetaan esteettömiin kulkuihin joukkoliikennevälineisiin, turvallisiin pyöräilyväyliin, pyöräparkkeihin ja esteettömiin jalankulkuympäristöihin, jotta liikkuminen on aidosti mahdollista kaikille.
- Demokratian ydin on osallisuus – se, että kansalaiset voivat osallistua ja myös osaavat osallistua päätöksentekoon. Kun malmilaisten, lauttasaarelaisten, vuosaarelaisten ja munkkiniemeläisten ääni kuuluu ja aidosti vaikuttaa päätöksentekoon, Helsingistä on mahdollista tulla paremmin asukkaitaan palveleva kaupunki. Tehdään osallisuudesta helppoa ja saavutettavaa eri taustoista tuleville ja eri elämäntilanteessa oleville, oli kyseessä sitten osallistuva budjetointi, avoimet kaupunkifoorumit tai arkiset palautekanavat.
Olen kolmen lapsen isä Kumpulasta. Asun kierrätyshirrestä valmistetussa kerrostalossa, kuljen kuormapyörällä pitkin kaupunkia ja työkseni johdan yritystä joka haluaa auttaa Suomen kuntia avoimella lähdekoodilla. Tarvitsen tukeasi vaaleissa!
Blogin uusimmat
”Kuinka tietoyhteiskunta korjataan” on kirja siitä, mikä on tietoyhteiskunnassamme vialla, ja mitä sille pitäisi tehdä. Kirjaprojektini on nyt rahoitettavissa Mesenaatti.me:ssä.Palvelusta voi ostaa etukäteen kirjan ja paljon muutakin. Rahat käytetään kirjan painamiseen, tai jos jää yli, vaalikampanjointiin. Ensimmäisen 2 vuorokauden aikana se on kerännyt jo 1500 euroa, mikä tekee siitä menestyneimmän vaaliprojektin palvelun historiassa.Kiitos kaikille tähän … Jatka artikkeliin Kuinka tietoyhteiskunta korjataan -kirjan joukkorahoitus on auki
Useimmat klassiset ikiliikkujat perustuvat tähän kaavaan: Ota lähtökohdaksi jokin yksinkertainen systeemi, esimerkiksi pyörivä pyörä tai kourussa valuvaa vettä, joka nostetaan kauhoilla ylös. Lisää systeemiin osia jotka saavat voimansa systeemin liikkeestä ja toisaalta ylläpitävät systeemin liikettä. Esimerkiksi vesipyörä, joka saa voimansa virtaavasta vedestä ja pyörittää vettä nostavaa hihnaa. Jatka lisäämistä, kunnes et enää intuitiivisesti ymmärrä, miten … Jatka artikkeliin Ikiliikkuja
Helsingin automaattimetro ajoi ensimmäisen koeajonsa syksyllä 1974. Tänään – 40 vuotta myöhemmin – hanke kuopattiin jo toisen kerran, kun HKL:n johtokunta päätti purkaa sopimukset. Kun Helsinkiin lähdettiin 60-luvulla suunnittelemaan metroa, haluttiin siihen vähintään valmius automatisointiin. 70-luvun alussa, kun konkreettisia suunnitelmia tehtiin, päädyttiin ensisijaisena ratkaisuna suosittamaan automaattiajoa, jossa kuitenkin olisi mukana junavalvoja joka junassa – ainakin … Jatka artikkeliin Helsingin automaattimetro 1974 – 2014
- « Edellinen
- 1
- …
- 47
- 48
- 49
- 50
- 51
- …
- 152
- Seuraava »