Miksi Sörnäistentunnelia ei kannata rakentaa

Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välille suunnitellaan tunnelia. Tai siis suunniteltiin vuonna 2013, sitten asia unohdettiin. Nyt tuo vanha suunnitelma on kuitenkin tuotu kaupunginhallitukseen kaavaehdotuksena.

Se vain on pahasti vanhentunut. Yksikään niistä perusteluista, joiden takia sitä suunniteltiin ei enää päde. Se ei tuo lisää asuntoja, se ei ole automäärien puolesta tarpeen, eikä se ole millään mittarilla kannattava hanke. Vain kallis hinta ja haitta jalankululle ovat jäljellä.

Tunneli ei tuo rakennusmaata

Vuonna 2013 Sörnäistentunnelin katsottiin “mahdollistavan noin 200 000  k-m² lisäyksen asuntotuotantoon”. Ajatus oli, että ilman tunnelia Hermannin rantatiellä on liikaa liikennettä että siihen voisi rakentaa asuntoja. Liikennesuunnitelman esittelyssä sanottiin “Tunnelin rakentamisesta tulevat merkittävimmät hyödyt liittyvät lähinnä asuntotuotannon määrälliseen lisäämiseen ja tästä johtuen nopeampaan tuloutukseen, joukkoliikenteen edellytysten paranemiseen, liikenteen sujuvoitumiseen sekä viihtyisämpään kaupunkiympäristöön.”

Nyt kaupunginhallitukselle sanottiin: “Sörnäistentunneli ei luo yhtään uutta tonttia Kalasataman alueelle.“ Kaikki Kalasatamaan suunniteltu asuminen rakennetaan joka tapauksessa, tunneli ei vaikuta asiaan. Tunnelista ei siis ole hyötyä asuntojen rakentamiselle, kuten alun perin piti olla. Viiden vuoden aikana liikenneväylien ja asumisen yhdistämisen periaatteet ovat muuttuneet, eikä Hermannin rantatie poikkea esimerkiksi kaupunkibulevardeista tässä.

Tämä asuntotuotannon lisäys oli suurin syy, jonka takia tunnelisuunnitelma aikoinaan hyväksyttiin. Nyt tunnelin tärkein perustelu on kadonnut.

Automäärä ei vaadi tunnelia

Viisi vuotta sitten ennustettiin tunneliin 26 000 autoa vuonna 2035. Ilman tunnelia nämä autot olisivat täyttäneet Hermannin rantatien ja tehnee Kalasatamasta ikävän paikan. No, nyt uusissa ennusteissa tunnelia käyttäisikin vain 18 700 autoa vuonna 2025 ja 20 500 vuonna 2040. 20-30% ennustetuista käyttäjistä on kadonnut.

Vastaavasti haitta Kalasatamassa on muuttunut paljon pienemmäksi. Ilman tunnelia Hermannin rantatiellä Kalasataman keskuksesta pohjoiseen kulkisi 12 800 autoa vuonna 2025. Saman verran autoja kulkee Topeliuksenkadulla tai Pakilantiellä, eikä kumpikaan ole asuinkelvotonta ympäristöä.

Vuonna 2010 ennustettiin myös Sörnäisten Rantatien liikenteen kasvavan 22 000 autolla. No, tähän päivään mennessä se on vähentynyt 13 000 autolla. Autoliikenne ei Helsingin kantakaupungissa ole kasvanut enää vuosiin, vaan on sopeutunut katuverkon kapasiteettiin.

Tunneli ei ole millään mittarilla kannattava

Liikennehankkeita analysoidaan Suomessa ns. Hyöty-kustannus-analyysilla (H/K), joka saadaan jakamalla hankkeen laskennalliset hyödyt sen kustannuksilla. Jos tulos on yli 1, hanke kannataisi tehdä, ja korkeamman numeron saavat kannattaisi tehdä ensin.

Sörnäisten tunnelin H/K-suhde on 0,8. Sitä ei siis laskelman mukaan kannata tehdä. Tekemällä erilaisia oletuksia saadaan H/K-luvuksi jotain väliltä 0,2 – 0,9. Millään oletuksilla tunneli ei ole kannattava.

H/K-laskelmaa kritisoidaan paljon ja ihan syystä. Helsingissä tehdään monia hankkeita, joiden H/K-suhde on alle yksi, mutta niillä on silloin merkittäviä muita hyötyjä. Esimerkiksi Raide-jokeri ja muut suunnitellut pikaratikat tuottavat kaupungille huomattavat tulot mahdollistaessaan kaavoitusta ja tonttien myymistä tai vuokraamista. Raide-jokerin on arvioitu tuottavan kaupungin kassaan noin 4 kertaa omien kustannustensa verran.

Sörnäisten tunnelilla ei tällaisia muita tuloja ole, vaan se on puhtasti autoliikennehanke. Ja autoliikennehankkeiden arvioimiseksi suunniteltu malli sanoo ettei sitä kannata tehdä. Hyöty on liian pieni.

Sörnäistentunnelin eteläinen suuaukko Suvilahden edessä. Ainakin Käenkujan suojatie pitäisi poistaa.

Ainoa mikä on pysynyt suunnitelmassa, on 160 miljoonan euron kustannus sekä haitat jalankulkuyhteyksille.

160 miljoonaa on paljon rahaa. Se on esimerkiksi enemmän, kuin suunnitellut Vihdintien ja Tuusulanväylän pikaratikat yhteensä. Se vastaa kymmentä koulun peruskorjausta tai kahtakymmentä uutta päiväkotia.

Noilla mainitsemillani ratikoilla arvioidaan kulkevan jopa 100 000 matkustajaa päivässä ja ne mahdollistavat kymmeniä tuhansia asuntoja. Sörnäistentunnelista kulkisi 18 700 autoa ja se mahdollistaa nolla asuntoa.

Siksi tätä tunnelia ei kannata tehdä – suunnitelma on yksinkertaisesti vanhentunut.

Nykyinen liikenneratkaisu ei ole mitenkään täydellinen, ja on hyvä että siihen mietitään vaihtoehtoja. Jos parannuksia lähdettäisiin miettimään tämänhetkisin tiedoin ja niillä malleilla, joilla Helsinkiä viime vuosina on suunniteltu, päädyttäisiin luultavasti johonkin muuhun kuin juuri tähän tunneliin.

Ja juuri niin pitäisikin tehdä: miettiä uudelleen avoimin mielin eri tapoja järjestää idän ja koillisen autoliikennettä keskustaan. Paras ratkaisu saattaa olla jokin suunniteltua Sörnäistentunnelia pienempi muutos, tai saattaa se olla sitä suurempikin. Selvää kuitenkin on, että tätä tunnelia ei kannata tehdä. Tämä vanha suunnitelma toimii vain esteenä asian kunnolliselle harkinnalle.

Maailman paras kaupunkisatama

Helsingin Satama on Euroopan tai ehkä koko maailman vilkkain reittiliikenteen matkustajasatama. Sen satamista kaksi myös sijaitsee aivan kiinni keskustassa, mikä antaa hyviä mahdollisuuksia matkustajaliikenteen tehokkaaseen hoitamiseen joukkoliikenteellä ja kävellen. Vastaavasti tavaraliikenteen ja autojen kannalta sijainti on hankala – onneksi Vuosaaren satama on autoyhteyksien puolesta erinomainen.

Sataman kehittämistä on kuitenkin pitkään katsottu liian kapeasta näkökulmasta. Siksi tein eilen valtuustoaloitteen siitä, miten Helsingin satamasta tehdän paitsi vilkkain, myös paras matkustajaliikenteen satama.

Aloite sataman paremmasta yhdistämisestä kaupunkiin

Helsingin sataman kautta kulki 12,3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2017. Tämä tekee Helsingin satamasta Euroopan, mahdollisesti koko maailman vilkkaimman matkustajasataman. Matkustajaliikenteen tärkein satama on Länsisatama, mutta myös Eteläsataman liikenne on mittavaa.

Liikennemäärien kasvu edellyttää toimia siinä vaiheessa, kun matkustajat etenevät terminaalista kohti kaupunkia. Länsisatamaan on rakennettu kaksi raitiovaunulinjaa ja kävely- ja pyöräily-yhteyksiä on parannettu, mutta liikenteen kasvaessa toimia tarvitaan lisää. Kun matkustajaliikenteen määrä kasvaa näin keskellä kaupunkia, ainoa toimiva mahdollisuus on lisätä erityisesti joukkoliikenteen roolia sataman liityntäliikenteessä.

Matkustajaliikenteen lisäksi Helsinki on merkittävä tavaraliikenteen satama, ennen kaikkea Vuosaaren tavarasataman ansiosta. Länsisataman ja Eteläsataman tavaraliikenteen rooli on kokonaisuudessa vähäisempi.

Länsisataman ympäristöön selvitetään nyt raitioliikenteen merkittävää heikentämistä ja kävely-yhteyksien huonontamista, jotta rekkaliikenteelle saataisiin lisää tilaa. Tämä heikentäisi maailman vilkkaimman sataman liikenneyhteyksiä merkittävästi, kun niitä päin vastoin pitäisi parantaa. Tämä ei ole sellaisen kaupungin etu, jonka matkailijamäärä kasvaa vuosi vuodelta.

Kasvavaa matkustajaliikennettä ja runsaasti tilaa vievää tavaraliikennettä on vaikea sovittaa yhteen ahtaassa keskustassa. Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki yhteistyössä Sataman kanssa selvittää mahdollisuudet ohjata Sataman rekkaliikennettä sekä henkilöautoliikenteen kasvua suuremmalta osin Vuosaaren satamaan muun muassa hintaohjauksen keinoin. Lisäksi esitämme Länsi- ja Eteläsatamien joukkoliikenne- kävely- ja pyöräyhteyksien parantamista, jotta matkustajamäärän kasvu ei johtaisi autoruuhkien kasvuun.

Aloite ei itsessään ratkaise sataman liikenteen ongelmia. Sataman hintaohjaus ja neuvottelut varustamoiden kanssa perustuvat Sataman omaan strategiaan. Liikennejärjestelyistä tehdään suunnitelmia kukin risteys ja kadunpätkä kerrallaan.

Mutta aloite on tapa tuoda kysymys satamasta ja kaupungista keskusteluun kokonaisuutena.

Hallituksen SOTE-esitys on kaadettava – puheeni kapinavaltuustossa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

käsiteltävänämme on tänään tämän valtuustokauden epäilemättä suurin kysymys. Maan hallitus ehdottaa sote-mallia, joka ei täytä alkuperäisiä tavoitteitaan vaan kauaskantoisesti vaarantaa helsinkiläisten palvelut, kaventaa demokratiaa ja heikentää kaupunkeja sekä koko maata.

Hallituksen ehdotus ei täytä tavoitteitaan

Uudistuksen tavoitteena oli kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Ei ole esitetty näyttöä, että näin olisi käymässä. Päinvastoin, riski erojen kasvamisesta on todellinen. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.
Valinnanvapausmallin seurauksena erot palvelujen saatavuudessa tulevat kasvamaan. Uudistuksen tavoitteena oli integraation avulla hillitä kustannuksia. Edellytykset integraatioon sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat esityksessä nykytilannetta heikommat, eikä kukaan usko hallituksen mallin tuovan säästöjä.

Sote-palveluiden parantamisen sijasta kyse on vain valtapoliittisesta lehmänkaupasta. Ja vaikka hallituksella on ollut kaikki mahdollisuudet selittää ehdotustaan parhain päin, silti kolme viidestä suomalaisesta vastustaa sitä.

Hallituksen ehdotus vaarantaa helsinkiläisten palvelut.

Uudellemaalle laskettu 300 miljoonan säästöpaine ensimmäisenä vuonna on täyttä totta. Kukaan ei ole julkisessa keskustelussa kumonnut sitä – ainoa vasta-argumentti on, että asioista voidaan ehkä tulevaisuudessa neuvotella. Helsingin osalta säästötaso vastaa kaikkien terveysasemien sulkemista. Niin ei toivottavasti tehdä, mutta tämä mittakaava kuvaa ehdotuksen mielettömyyttä.

Helsingissä olemme myös päättäneet, että terveyskeskusmaksua ei peritä. Että terveyteen on oikeus myös rahattomilla. Olemme päättäneet, että terveydenhoidon saavat myös paperittomat. Nuorille tarjotaan maksutonta ehkäisyä. Omaishoitajia tuetaan enemmän kuin joissain muissa kunnissa. Nämä ovat arvovalintoja, joita olemme Helsingissä tehneet.

Tämä kaikki meiltä ollaan viemässä pois. Meiltä viedään asiaan päätösvalta, ja koska maakunnalla ei riitä rahat edes lain ehdottomien minimien täyttämiseen, kaikki muu tullaan karsimaan. Tätä päätöstä ei tekisi Helsingin kaupunki, eikä edes Uudenmaan maakunta, vaan valtionvarainministeriön virkamiehet käytännössä päättävät, että terveyskeskusmaksu palautetaan ja omaishoitajilta leikataan.

Hallituksen ehdotus kaventaa demokratiaa

Hallituksen esityksen mukaan maakuntavaaleja käytäisiin puolen vuoden kuluttua. Vaalien kampanja-ajan pitäisi alkaa kolmen viikon päästä. Emme kuitenkaan tiedä ennen kesäkuuta, järjestetäänkö koko vaaleja. Mitään todellista tarvetta tällaiseen kiireeseen ei ole ja hätiköinti on vastoin Euroopan neuvoston suosituksia.

Vaaleissa valitaan maakuntavaltuustot, mutta mistä ne oikeastaan päättävät? Maakunnalla ei ole verotusoikeutta eikä yleistoimivaltaa. Ne eivät voi itsenäisesti päättää taloudenpidostaan, vaan elävät valtion rahoilla kädestä suuhun, valtionvarainministeriön tilivirastoina.

Esityksen mukaan maakunnan sote-palvelut pitää järjestää tilaaja-tuottaja-mallilla, josta kunnat ovat jo laajalti luopuneet, koska se ei täyttänyt niitä odotuksia joita sille asetettiin. Maakuntavaltuustolla esityksen mukaan ole tosiasiallista valtaa myöskään siihen, miten palvelut tuotetaan. Mitä valtuusto sitten oikein tekee? Nimittää maakuntajohtajan ja laulaa maakuntalaulun? Päättää mistä leikataan ja ketkä irtisanotaan ensimmäisinä?

Hallituksen ehdotus heikentää kaupunkeja ja koko Suomea

Kaupunkien osuus väestöstä ja tuotannosta kasvaa koko ajan. Helsingin seudulla elää neljännes suomalaisista ja tuotetaan yli kolmannes maan bruttokansantuotteesta. Nyt esitetty uudistus heikentää kaupunkien kykyä investoida huomattavasti ja tekee niistä aiempaa selvästi riippuvaisempia valtiosta. Tämä tulee heikentämään kaupunkien kasvua ja talouden dynamiikkaa. Haitalliset seuraukset heijastuvat koko maahan.

Suomi tarvitsisi sote-uudistuksen, joka auttaisi meitä vastaamaan väestön ikääntymiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Tämä ei ole se uudistus. Me vihreissä näemme, että ehdotusta olisi mahdollista korjata poistamalla hätiköity valinnanvapausmalli, lisäämällä maakunnille verotusoikeus ja huomioimalla suurten kaupunkien sekä metropolialueen asema. Mitään näistä korjauksista hallitus ei kuitenkaan ole halunnut tehdä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

me kaikki tiedämme, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Harvoin kukaan saa täydellistä lopputulosta, vaan pitää etsiä siedettävää kompromissia. No me olemme etsineet!

Kaksi kertaa Helsingistä on lähestytty maan hallitusta esityksillä, jotka antaisivat hallituksen edetä valitsemallaan linjalla, mutta ratkaisisivat osan huolistamme. Siis ehdotettu kompromissia. Kummallakin kerralla vastaus on ollut ei.

Maan hallitus ei halua ottaa helsinkiläisten näkökantoja huomioon. He haluavat johtaa maata ikään kuin sillä ei olisi pääkaupunkia lainkaan.

Mutta meidän ei tarvitse suostua tähän. Meidän tehtävämme on puolustaa helsinkiläisiä tältä suunnitelmalta ja koko Suomea huonolta uudistukselta. Jos tämä esitys nyt hyväksytään, nämä ongelmat seuraavat meitä vielä pitkään.

Tämä uudistus on mahdollista kaataa tässä salissa. Hallitus istuu niin ohuen enemmistön varassa, että se ei selviä ilman Helsingin valtuustossa istuvia kansanedustajia. Katseet kääntyvät kokoomuksen suuntaan. Yksin Kokoomuksen helsinkiläiset kansanedustajat riittäisivät kaatamaan tämän uudistuksen.

Löytyykö pääkaupunkiseudun kokoomuslaisista riittävän montaa suoraselkäistä edustajaa, jotka ovat valmiita asettamaan kotikaupunkinsa ja koko maan edun hallituksen valtapoliittisen lehmänkaupan edelle?

Helsinkiläisten etu ja koko maan etu vaatii, että tämä hallituksen sote-viritys kaadetaan. Vielä ei ole myöhäistä tunnustaa tosiasioita.

Kaupunginhallitus 30.10.2017

Listan läpikäynti vähän viivästyi budjettineuvottelujen takia, tässä koko lista

Helsingin kaupungin talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018 – 2020
Vuoden 2018 tuloveroprosentin määrääminen
Vuoden 2018 kiinteistöveroprosenttien määrääminen
Koiraverosta luopuminen

Budjettineuvottelujen sovusta erikseen vihreiden sivuilla. Kokonaisuutena hyväksyimme budjetin.

Poliisin neuvottelukunnan varajäsenen valinta

RKP:n varajäsen muuttaa ulkomaille

Oulunkylän Käskynhaltijantien ympäristön asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12445)

1800 asukasta lisää oulunkylän patolaan, Raidejokerin reitin varteen. Käskynhaltijantie on nykyisellään maantiemäinen katu, jonka ympärillä on runsaasti liikennevihreää ja asutus selvästi kadusta irrallaan. Tämä tila hyödynnetään rakentamalla rivi taloja kadun molemmin puolin, kiinni katuun. Aluetta jonkin verran tuntevana koen tämän aika suurena parannuksena. Sen lisäksi että saadaan tosiaan asunnot 1800 ihmiselle.

asunnot 1800 asukkaalle Raide-Jokerin varteen. Samalla katuympäristö muuttuu selvästi viihtyisämmäksi.

Nuorten aloitteet alkuvuodelta 2017

Nuorten aloitteet on tapana tuoda kahdesti vuodessa valtuustoon. Varmaankin jätämme tämän pöydälle, että ehdimme käydä tarvittaessa keskusteluja aloitteen tekijöiden ja Ruudin ydinryhmäläisten kanssa.

Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna 2018

Joka maanantai jatkuu…

Elintarviketarkastajan viran perustaminen kaupunkiympäristön toimialalle

Tutkimusavustaja muutetaan elintarviketarkastajaksi, koska tarkastajista joilla on päätösvalta on pulaa.

Tonttivarauksen muutos Espoon Pohjois-Tapiolassa (Laajalahti, tontti 16037/1)

Tontti Espoosta Attendolle hoivakotia varten. Onhan se vähän hassua, että helsingin kaupunginhallitus päättää Espoolaisesta tontinvarauksesta, mutta kun helsinki tontin omistaa. Ehkä varminta että ei ruveta mestaroimaan toisella puolella kuntarajaa, hanke on OK Espoolle.

Poseidoninpuiston ja Tritoninpuiston puistosuunnitelmat (nrot VIO 5864/1, 5865/1)

Kaksi puistoa Jätkäsaareen. Alue alkaa pikkuhiljaa muuttua rakennustyömaasta viihtyisäksi asuinalueeksi.

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Helsingin yliopiston perusopetuksen järjestämislupa-asiassa

Omaa vanhaa opinahjoani ja vanhinta suomenkielistä koulua laajennetaan sisältämäään myös ala-asteen. Kaupunki puoltaa hanketta, koska kouluja tarvitaan lisää, ja niin myös opetusharjoittelupaikkoja. Alakoululaisten määrä kasvaa kaupungissa lähivuosina noin tuhannella joka vuosi. Tällä päätöksellä ratkaistaan siitä 2%. Mutta pienistä puroista…

Se ei lausuntoesityksestä selviä, meinataanko alakoululaiset saada mahtumaan Norssin nykyiseen taloon, vai onko myös tilojen suhteen laajenemissuunnitelmia.

Lausunto Uusimaa-ohjelma 2.0:n luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta

Tämä täytyy vielä lukea ajatuksella. Yhtenä huomiona: Ohjelmassa esitetään hiilineutraaliustavoitetta 2050 Uudellemaalle, kun helsingin tavoite on 2035 ja Espoon 2030 ja Vantaakin sitä harkitsee. Tavoite voisi siis hyvinkin olla aiempi.

Helsingin kaupungin kuntapaikkatilanne

Helsingistä oli elokuun loppuun mennessä saanut virallista reittiä kuntapaikan yhteensä 19 henkeä. Samaan aikaan omatoimisesti on helsinkiin muuttanut 826 turvapaikan saanutta. Epäsuhta virallisen ja epävirallisen tien välillä on ilmeinen.

Osasyy ongelman taustalla on, että “ELY-keskuksen, kuntien, vastaanottokeskusten, Maahanmuuttoviraston sekä TE-toimiston yhteinen työryhmä on päättänyt, että kuntaan voi kuntapaikalle siirtyä vain suoraan vastaanottokeskuksista”.

Kun 80% Helsingissä asuvista turvapaikanhakijoista asuu yksityismajoituksessa, tämä sääntö siis rajaa heidät pois kuntapaikkojen piiristä. Myöskään aiemmin tekemämme päätös lasten oikeudesta pysyä samassa koulussa ei koske heitä. Päätöksen perusteluja täytyy kysyä tarkemmin ja tarvittaessa kyseenalaistaa ne, koska eihän tämä nyt kuulosta kohtuulliselta..

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta ruoppausmassojen läjitykseen Koirasaarenluotojen ja Lokkiluodon meriläjitysalueille

Kaupunki lausuu ELY-keskukselle kaupungin hakemuksestaan saada rakentaa Kruunusillat. Kaupunki puoltaa omaa hakemustaan.

Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus vuosille 2017-2021

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä uudistetaan, joskin aika maltillisesti. Entinen pääkaupunksieudun koordinaatioryhmä korvautuu pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmällä. Jatkossa helsinkiä edustaa seudun kuntayhteistyössä pormestarikunta, kun muissa kaupungeissa on vielä luottamushenkilöt ja virkamiehet erikseen.

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Suomenlinnan suojelemisesta

Vaikka voisi toisin luulla, Suomenlinnaa ei itse asiassa ole varsinaisesti suojeltu sen paremmin rakennusperintölain kuin asemakaavankaan nojalla (yleiskaavalla tosin kyllä). No, nyt suojellaan. Ensin rakennusperintölain perusteella vanhat rakennukset ja rakennelmat, sitten asemakaavalla tarpeen mukaan muitakin osia saarista.

Suomenlinnan suojeluesitys

Eräiden virkanimikkeiden muuttaminen: pelastuslaitoksen harjoitusmestarin virka ja sisäisen tarkastuksen sisäisen tarkastajan virka

Lausunto ympäristöministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta asuntorakentamisen korkotukijärjestelmän kehittämiseksi

Lausunto tiivistyy tähän lakoniseen toteamukseen: “Helsingin kaupungin mukaan edellä mainitut tavoitteet ovat kannatettavia. Lakiesityksessä esitetyt keinot eivät kaupungin näkemyksen mukaan ole riittäviä tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi osa keinoista toimii tavoitteita vastaan.

Että silleen. Vaikuttaisi että lainlaadinta on jäänyt vähän keskeneräiseksi.

Määrärahan myöntäminen Korkeasaaren eläintarhan investointeihin

Erilaisia pienehköjä korjaustöitä Korkeasaaressa. Koska säätiön perustaminen on vielä kesken, loppuvuoden nämä kiertävät kaupunginhallituksen kautta.

Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Vantaalla 21. – 22.11.2017

Tapaaminen lähialueella tällä kertaa, katsotaan ketkä lähtevät…

Sitten viime kerralla pöydättyjä ponsia, joihin jollain on siis muutostoiveita. Kaikkien ponsien yhteenveto tässä

Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi kaupunkibulevardien suunnittelusta Helsingin uudessa yleiskaavassa

Ongelmia on tarkoitus välttää ja näkökulmat huomioida. Vastaus on nähdäkseni ok.

Valtuutettu Jasmin Hamidin toivomusponsi Pirkkolan urheilupuistossa sijaitsevan pysäköintialueen siirtämisestä Helsingin uudessa yleiskaavassa

Tässä voisi toivoa vähän enemmänkin yritystä. Nyt vastauksessa todetaan että kaikki autopaikat ovat aina välttämättömiä ja oikeastaan mitään ei kannata muuttaa. Ei voine olla paras mahdollinen ratkaisu, että keskellä keskuspuistoa on iso parkkikenttä ja sinne pitkät ajorampit.

Valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponsi Keskuspuiston luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvista vaikutuksista Helsingin uudessa yleiskaavassa

Keskuspuiston luontoarvot käydään aika kattavasti läpi, ja luvataan paneutua niihin huolella. Koska Hämeenlinnanbulevardin rakentaminen ei näillä näkymin ole käynnistymässä vielä melko pitkään aikaan, vaikutusten arvioinnille ja selvityksille on siis vielä hyvää aikaa, ja vastaus siksi varmaan tässä vaiheessa riittävä.

Valtuutettu Leo Straniuksen toivomusponsi Malmin kentän ympäristön virkistys- ja luontoalueiden säilyttämisestä Helsingin uudessa yleiskaavassa

Vastaus on ainakin yleistasolla aika OK. Malmin seudun luontoarvoista tuntuisi olevan kohtalainen ymmärrys.

Valtuutettu Nina Hurun toivomusponsi Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsingin uudessa yleiskaavassa

Hurulle vastataan, että kaupunkipuiston perustamisselvitys on käynnissä. Se on aika hyvä vastaus 🙂

Kaupunginhallituksen lista 9.10.2017

Aika lyhyt lista, kiinnostavaa osuuskuntamuotoisen asumisen selvitys ja liikenteen rahankäytön sotkuinenlogiikka. Lista liiteineen tässä

Etelä-Haagan Kauppalantie 27 – 29:n asemakaavan muuttaminen (nro 12422)

Yksi talo ja n. 50 asukasta Etelä-Haagaan lähelle Huopalahden asemaa, 50-luvun talon taakse samalle tontille. Hyvää täydennysrakentamista. Näitä tarvittaisiin luokkaa 50 joka vuosi, jotta täydennysrakentamistavoitteissa pysytään. Sikäli siis kunnainhimoisempiakin ratkaisuja on hyvä miettiä.

Vanhassa ja vielä voimassaolevassa yleiskaavassa tämä puoli Etelä-Haagaa on aluetta jonka ominaispiirteitä ei saa muuttaa. Ja uudessakin yleiskaavassa kyse on vähän matalamman tiheyden alueesta. Sikäli tämä on varmaan juuri sopivaa täydennysrakentamista tähän kohti.

Tarkastuslautakunnan varajäsenen valinta

Perussuomalaisten varajäsen muuttaa, valitaan uusi

Lausunto ympäristöministeriölle selvityshenkilö Hannu Rossilahden selvitysraportista Asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli

Rossilahti ehdottaa uudenlaista välimallin asuntotuotantoa, joka on aika lähellä asumisoikeusasuntoa, mutta sillä erolla että asukkaat omistavat asuntonsa. Tällä vältetään joitakin asumisoikeusmallin ongelmista, mm. Omistajan insentiivi periä ylisuuria hoitomaksuja.

Ensilukemalla malli kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Pohjaehdotus lausunnoksi sen sijaan on kielteinen mallille. Pyydämme varmaan pöydälle.

Yhdenvertaisuustoimikunnan asettaminen
Tasa-arvotoimikunnan asettaminen

Kaksi toimikunnista nimetään. Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävä on:

  • edistää moniarvoisen ja toimivan arjen luomista Helsinkiin
  • varmistaa asukkaiden yhdenvertaista osallisuutta
  • edistää syrjimätöntä ja yhdenvertaista kohtelua kaupungin järjestämissä palveluissa.

Tasa-arvotoimikunnan taas

  • edistää naisten ja miesten tasa-arvoista osallisuutta kaupunkistrategian mukaisen urbaanin ja toimivan Helsingin luomiseen
  • valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo läpäiseväksi periaatteeksi kaikessa kaupungin toiminnassa
  • tukea sukupuolten tasa-arvon toteutumista Helsingin kaupungin palveluissa.

Strategiassa lukee, että tasa-arvon “edistämiseksi käynnistetään tutkimuspohjainen hanke, jossa valituille palveluille toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.” Ajattelisin, että tämä strateginen hanke olisi hyvä mainita tasa-arvotoimikunnan toimenkuvassa.

Helsingin yleiset ennakkoäänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa
Helsingin varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa

Äänestyspaikat pressanvaaleissa.

Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2018-2021

ELY-keskus hallinnoi osaa Helsingin pääteistä ja on sangen kitsas niitä remontoimaan. Helsinki sitten joka kerta valittaa tästä, mutta rahaa ei kuitenkaan tule, ja sitten taas odotellaan. Esimerkiksi Jokeri 2:n reitiltä puuttuu hyvä vaihtopysäkki Tuusulantielle, koska ELY ei halua käyttää 200 000 euroa. Kaupunki käytti linjan rakentamiseen kymmeniä miljoonia, mutta kun tuo yksi pysäkki on ELYn vastuulla, se on sitten tekemättä. Ei mitään järkeä. Ja samaan aikaan kaupunki kinuaa rahaa useisiin kalliisiin eritasoliittymiin, joiden tarvetta harkittaisiin tarkkaan, jos ne olisivat omassa budjetissa.

Tämä pitäisi tehdä niin, että ELY antaa vuosittain könttäsumman ja kaupunki hoitaa investoinnit omalla harkinnallaan ja samalla kertaa muiden katuinvestointien kanssa. Tällainen kahden isännän malli ei toimi. Valtiohan tästä päättää, mutta pitää katsoa josko löytyisi tapoja viedä ajatusta eteenpäin.

Edustajien nimeäminen MAL 2019 -suunnitelman valmisteluun

HSL tekee maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa aina neljän vuoden välein. Suunnitteluun osallistuu iso joukko eri luottamushenkilöitä, mm. HSL:n hallitus, eri kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja sitten täydentämään muita luottamushenkilöitä. Käytännössä osallistumaan seminaareihin. Henkilöitä ei valita vielä tänään vaan sovitaan kenelle paikat kuuluvat, valtuustoryhmä valitsee vihreät edustajat keksiviikkona..

Kohtuuhintainen kerrostalo -kehittämishankkeeseen liittyvän tontin myynti (Laajasalo, Yliskylä, tontti 49076/16)

Hieno nimi hankkeella. En vielä hahmottanut, ovatko myös asunnot kohtuuhintaisia vai vain rakennus. Täytyy kysyä.

Lainan myöntäminen Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukiolle

Lainaa herttoniemen yhteiskoululle liikuntsalin remonttiin. Helsinki myöntää yksityiskouluille lainoja syistä, jotka palautuvat peruskoulu-uudistukseen asti. Hanke vastaa lainojen myöntämisen normaaleja kriteerejä.

Kaupunginhallituksen lista 25.9.2017

Kaupunginhallitus kokoontuu taas huomenna, listalla mm. täydennysrakentamista, digitalisaatiota, Östersundomia ja Jätkäsaaren liikuntapuisto.

Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

Neurologia yhtenäistetään HUSiin. Laajalti aika järkevänä pidetty ja yksimielisesti lautakunnassa hyväksytty siirto. Työntekijöiden työsuhdeasuntojen kanssa on ongelmaa, koska Helsinki ei voi tarjota työsuhdeasuntoja HUSin työntekijöille.

Vuokraus-ja myyntiperusteet asuin-, autopaikoitus- ja yhteispihatonteille (Herttoniemi ja Laajasalo)

Joukko täydennysrakentamistontteja asunnoille ja niiden autopaikoille Herttoniemen Kettutiellä (vanhan kirjaston kohdalla), Linnanrakentajantiellä ja Laajasalon Gunillantiellä.

Pitää kysyä, milloin Kettutiellä on rakentamisen tarkoitus alkaa ja miten tämä suhtautuu kirjaston muuttoon (koska se tapahtuu).

Kontulan Kaarenjalka 5:n ja Keinulaudantie 7:n asemakaavan muuttaminen (nro 12415, tontit 47017/1 ja 47019/5)

Täydennysrakentamista kolme 8-kerroksista pistetaloa (10 000 kerrosneliöä, 250 asukasta) vanhojen lamellien sekaan, nykyisten autopaikkojen tilalle. Naapuritaloyhtiö näkee tässä ongelmaa, jonka tarkka luonne pitää vielä selvittää. Ilmeisesti tämän täydennysrakentamisen mahdollistaa se, että parkkinormia on kevennetty.

Jätkäsaaren liikuntapuiston hankesuunnitelma

Jo vähän kaivattu liikuntapaikka jätkäsaareen. Tätä on kiirehditty jotta sopisi Bunkkerin aikatauluun, mutta pitää kysyä vaikuttaako Bunkkerin viive tähän.

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta

Jätimme tämän vielä viimeksi toisen kerran pöydälle, kun oli erimielisyyttä, miten aloitteen kanssa tulisi toimia. Meillä on halua saada vieraat kielet alkamaan ekalta luokalta jo mahdollisimman pian, mutta se on totta kai ennen muuta budjettikysymys.

Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite koulupsykologien ja -kuraattorien Wilman käyttöoikeuksien laajentamisesta

Tämän apulaispormestari toivoi viimeksi pöydälle uudelleen, jotta toimialalta ehditään saada riittävää selvyyttä käytäntöihin ja juridisiin mahdollisuuksiin. Meille tärkeää on, että asia hoidetaan jollain tapaa niin, etteivät tietosuojasäädökset estä koulukuraattoreja ja -pyskologeja auttamasta oppilaita.

Henkilöstökassatoimikunnan jäsenten valitseminen

Henkilöstökassassa jatkavat samat jäenet kuin ennenkin. Vaikka kaupunginhallitus toimikunnan nimittää, jäsenet ovat käytännössä eri tahojen edustajia eikä kaupunginhallitus siihen puutu.

Toimialojen ja kaupunginkanslian virkojen lakkauttaminen

Organisaatiouudistuksen jäljiltä lopetetaan 265 virkaa. Osa on korvautunut jo toisilla viroilla, osa työsuhtreilla. Täytyy kysyä, monellako määrä oikeasti on vähentynyt. Ja tavallaan hassua, että joka ikinen virka käy kaupunginhallituksen kautta, toimialoilla lienee kuitenkin parempi käsitys mihin hommiin siellä ihmisiä tarvitaan ja mihin ei.

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Laajasalon Villa Degerön suojelemisesta

Huvilan omistaja on ehdottanut suojelua rakennusperintölain nojalla. Kaupunki vastaa, että riittäävää olisi suojella huvila asemakaavalla tulevan kaavan päivityksen yhteydessä. Nykyinen kaava ei käytännössä suojele. Tämä lienee ok, lainkin pääperiaate on suojella rakennukset asemakaavalla.

Lausunto Östersundom-toimikunnalle Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta

Östiksen kaava on kolmen kierroksen aikana parantunut selvästi. Olisi siinä korjattavaa edelleeenkin, mutta nyt luontovaikutukset ovat aiempaa vähäisempiä ja metrolinjaus ei ole ihan niin järjetön.

Suurin muutos on kuitenkin se, että Helsingin uuden yleiskaavan myötä kiire rakentaa Östersundomiin on vähentynyt selvästi. Lähempänä keskustaa on nyt runsaasti rakennuspaikkoja, joissa saadaan parempaa kaupunkirakennetta ja pienemmät haitat luonnolle ja taloudellisestikin ne ovat kannattavampia. Siksi Östersundomin kaava jääneekin valmistuttuaan pöytälaatikkoon odottamaan vähintäänkin 30-luvulle asti. Östistä ei mainita kaupungin strategiassa eikä 10 vuoden investointisuunnitelmassa.

Ja siksi Östersundomin yhteinen yleiskaava voidaan ehkä nyt hyväksyä. Sen avoimiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin ehditään vielä palata 10 vuoden kuluttua ennen kun asemakaavoitus oikeasti alkaa.

Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Viimeksi pöydälle jäänyt asia, jäsen kokoomukselta ja meiltä vara. Nämä vain ehdotetaan verottajalle, joka päättää itse ketkä heidän toimintansa oikeellisuutta valvovat.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös hätämajoituksen järjestämisestä ja kaupungin toimenpiteet

Oikeusasiamies on tutkinut Helsingin toimia parina viime talvena ja totetaa että aiemmin on saattanut olla puutteita, mutta viime talvena tilanne ollut ok. No se johtuu siitä että vaadimme ja saimme läpi järjestelyn, jossa kaupunki järjestää kaikille mahdollisuuden lämpimän yösijaan pakkasilla. Käytännössä toiminta hoidettiin järejstöavustuksilla, joilla kaupunki mahdollistaa hätämajoituksen tarjoamisen. http://www.helsinginvihreat.fi/yosija-on-ihmisoikeus/

Digitalisaatiotoimikunnan asettaminen

Toimikunnan kokoonpano on selvä – meiltä puheenjohtajana Minerva Krohn, mutta toimenkuvaa oli viimeksi halua hiukan laajentaa. Sinne saatetaan nyt lisätä vielä yksi rivi digitalisaatiosta, mikä sopiikin aika luontevasti digitalisaatiotoimikunnalle.

Helsingistä on tulossa hyvä – puheeni Helsingin strategiasta

Puhuin Helsingin uudesta strategiasta Vihreiden ryhmänjohtajana. Tällä strategialla näyttää, että sangen vihreään suuntaan ollaan menossa. Mutta sen eteenhän tässä on töitä tehtykin 🙂

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, käsittelemme tänään Helsingin strategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Neljän vuoden kuluttua meitä helsinkiläisiä on ehkä 35 000 enemmän. Keravan verran enemmän. Tarvitsemme heille kaikille kodit, tai asumisen hinta karkaa aivan käsistä. Ja tarvitsemme raideliikennettä kaikkialle kaupunkiin, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin peruskouluissa on seitsemäntuhatta lasta enemmän ja päiväkodeissakin kaksi ja puoli tuhatta. Se tarkoittaa kymmentä keskikokoista peruskoulua ja kahtakymmentä päiväkotia lisää.

Neljän vuoden kuluttua sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet maakunnan vastuulle. Ehkä. Tai jonkin erityisratkaisun. Tai ehkä eivät ole. Emme tiedä mitä hallituksen uudistukselle käy, mutta meidän pitää turvata ja parantaa helsinkiläisten palveluita kaikissa tapauksissa.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä on auennut keskustakirjasto ja tanssin talo. Erilaisia kulttuuritapahtumia on vielä nykyistäkin runsaammin ja saariston matkailijamäärä on kasvanut sadalla tuhannella.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä toimii 20 000 yritystä, joita ei ole vielä tänään perustettu. Kaupungin elinkeinoelämän vahvuus on kyvyssä uusiutua ja löytää tilaa uudenlaisellekin toiminnalle.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin hiilidioksidipäästöjen täytyy olla selvästi nykyistä alemmat ja tien kohti nollapäästöjä selvillä.

Tämän strategian lähtökohta on tulevaisuus. Ei se, mikä Helsinki on joskus ollut tai mitä se on nyt, vaan mitä haluamme sen olevan. Se pyrkii vastaamaan niihin kysymyksiin, joita tämä aika eteemme heittää.

Strategiassa siirretään Helsingin tavoite hiilineutraaliudelle 15 vuotta aiempaa aiemmaksi, vuoteen 2035. Jos haluamme suhtautua realistisesti ilmastonmuutokseen, tavoitteen pitäisi olla 30 kuten Espoossa, koska ilmastonmuutos ei odota, olemmeko valmiita. Mutta tämäkin on valtava askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on ryhtyminen konkreettisiin toimiin, jonka senkin strategia linjaa.

Helsingissä kaikki kaupunginosat ovat hyviä. Ja meille kaikille on parempi, jos mitään aluetta ei päästetä putoamaan kyydistä. Ja että yhteiskunnalla on tarjota positiivinen tulevaisuus kaikille jäsenilleen. Siksi strategian keskiössä on alueiden eriytymisen ja syrjäytymisen torjunta. Yksi tärkeimpiä keinoja on haastavien alueiden kouluille jaettava lisäraha, joka tuoreessa tutkimuksessa juuri todettiin poikkeuksellisen hyvin toimivaksi. Helsingin on oltava kaupunki, joka huolehtii kaikista, eikä syrjäytä ketään.

Helsinki päätti viime kaudella, että kaikkien lasten oikeudesta päivähoitoon ja pienistä ryhmistä pidetään kiinni. Maan hallituksen pyrkimyksiin heikentää lasten saamaa hoitoa ei lähdetty mukaan. Sama linja kirjattiin myös uuteen strategiaan ja lisäksi varhaiskasvatuksesta tehdään puolipäiväisesti maksutonta. Tavoite on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisen aste eurooppalaiselle tasolle ja parantaa kaikkien lasten valmiuksia pärjätä koulussa ja yhteiskunnassa. Tutkitusti hyvä varhaiskasvatus on siihen tehokkaimpia keinoja.

Helsinkiä rakennetaan raiteiden varaan. Viime vuonna päätettiin Raide-Jokerin ja Laajasalon ratikan rakentamisesta. Tällä kaudella päätetään ratikasta luoteiseen Helsinkiin ja myös Tuusulantien sekä Malmin suunnan ratikat etenevät. Uusista asunnoista suuri osa syntyy näihin kaupunginosiin, joissa kaupunkibulevardien rakentaminen alkaa. Toisaalta kaikkialla kaupungissa rakennetaan uusia taloja vanhojen lomaan. Kaupunki tiivistyy ja liikenteessä suositaan ensi sijassa tiiviiseen kaupunkiin sopivia liikkumistapoja: kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Strategiassa nousee esiin myös Helsingin upea luonto. Uusia suojelualueita perustetaan, metsäverkostoa vahvistetaan, luonnon monimuotoisuuteen satsataan, kalojen mahdollisuuksia nousta puroihin parannetaan ja Helsingin upea saaristo aukeaa paremmin kaupunkilaisten ihailtavaksi. Kaiken kruunuksi pääsemme tässä salissa päättämään kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Kaupungin rahankäyttöön strategia suhtautuu vastuullisesti. Viime kauden liian tiukaksi osoittautuneita raameja ollaan kuitenkin höllätty. Uskoaksemme tämä strategia mahdollistaa riittävät investoinnit ja palvelujen kehittämisen, jotta sen kunnianhimoiset tavoitteet voidaan myös saavuttaa. Vastuullinen taloudenpito ei saa tarkoittaa vastuutonta palveluiden heikentämistä. Kun lasten määrä kasvaa, opettajia täytyy palkata.

Helsinki on myös suunnannäyttäjä muulle maalle. Kun me päätimme säilyttää kaikkien lasten oikeuden päivähoitoon, puolet kaupungeista seurasi. Kun me lähdimme suunnittelemaan maksutonta varhaiskasvatusta, sen suunnittelu alkoi koko maassa. Kun kirjasimme tähän strategiaan, että siirrymme markkinaehtoiseen pysäköintiin, Espoon valtuusto äänesti sen puolesta toissapäivänä.

Tulevina vuosina Helsingissä on nykyistä enemmän ihmisiä vailla virallista oikeutta asua täällä. Tämä on fakta aivan meistä riippumatta. He tarvitsevat toimivaa terveydenhoitoa ja huolenpitoa aivan siinä kuin me kaikki muutkin ja heidän jättämisensä sitä vaille on paitsi epäinhimillistä, myös todella lyhytnäköistä. Esimerkiksi rokotukset perustuvat siihen, että kaikki saavat ne. Tähän ongelmaan ei strategia tarjoa vastausta, vaan meidän täytyy yhdessä ratkaista se perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo otettuun linjaan.

Näillä huomioin Vihreä valtuustoryhmä puoltaa strategian hyväksymistä.

Kaupunginhallituksen lista 21.8.2017

Listalla metrojen korjausta, Olympiastadionille rahaa ja lausuntoja lakiuudistuksista.

Vuokrausperusteet Kalasataman asunto- ja yhteispihatonteille sekä maanalaisille alueille (Sörnäinen, Hermanni)

Kalasatamassa vuokrataan taas uusia tontteja asuinkäyttöön. Hyvä.

M100 –metrojunien peruskorjauksen hankesuunnitelma

Vanhimmat metrojunat,70-80-luvulta ovat saavuttamassa 40 vuoden iän jonka ne on suunniteltu kestämään ja pitää siis peruskorjata. 39 kunnostetaan hintaan 736 tuhatta kappaleelta, kolmesta vanhimmasta luovutaan, koska ne ovat erilainen koesarja, joka olisi kalliimpaa korjata. Korjatut junat kestävät suunnilleen vuoteen 2030. Hintaa tulee jonkin verran, mutta metrot tarvitaan ja kannattaa pitää käyttökunnossa.

Oikeastaan kiinnostava kysymys tässä on, minne rakennetaan baari niistä kolmesta vanhimmasta junasta?

Tapanilan Kertojantie 9:n ja 11:n asemakaavan muuttaminen (nro 12393, tontit 39213/1 ja 2)

Neljä uutta pientaloa Tapanilaan vanhojen talojen sekaan. Lautakunnassa suunnitelma oli yksimielinen, eikä sitä lausunnoissakaan kritisoida.

Postipuiston pohjoisosan asuinkortteleiden ym. toteutussopimusten ja kiinteistökauppojen hyväksyminen

Viime kerralla pöydälle jäänyt asia. Myydään ideakilpailun perusteella useita tontteja Maaliikennekeskuksen alueelta. Keksustelussa kysyttiin vaihtoehtoa tonttien myymiselle, mutta myynnistä luopuminen tarkottaisi käytännössä koko kilpailun peruminen, ja alueen toteutuksen lykkäminen kauas tulevaisuuteen. Kilpoailuun sisältyi mahdollisuus ostaa tontit, eikä olisi kovinkaan hyvä toimintatapa (jos edes laillista) perua lupaus jälkikäteen.

Valtuutettu Osku Pajamäen aloite lapsiin kohdistuvien voimavarojen riittävyyden arvioimisesta

Tämäkin jätettiin viime maanantaina pöydälle. Useilla puolueilla on halua kirjata jotain lasten huomioimisesta.

Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen rahoitusosuuksien korottamista koskeva sopimuslisäys

Olympiastadionin remontti meni 52 miljoonaa pitkäksi. Että hupsista vaan. Hannu Oskala kirjoitti siitä aiemmin laajasti. En juurikaan tykkää rahan syytämisestä jättihankkeisiin ilman kunnollista kustannushallintaa. Mutta rahankäytöstä päätettiin jo keväällä, tämä on vain sopimusmuutos jolla asia saadaan hoidettua.

Nimistötoimikunnan asettaminen

Nimistötoimikunta esittää nimet kaikille uusille kaduille, puistoille, alueille, kanaville ja niin edelleen. Nyt se nimetään taas seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Toimikunnassa ei ole politiikkoja, vaan virkamiehiä ja asiaan harrastuneita toimittajia sekä tutkijoita.

Oma toiveeni toimikunnan tulevalle työlle on, että kanaviksi nimettäisiin vain vesireittejä jooita piktin on mahdollista kulkea veneellä (tai edes kanootilla) jostain jonnekin. Esimerkiksi Aurinkolahden kanava ja Töölönlahdelle suunniteltu (mutta hamaan tulevaisuuteen lykätty) “kanava” ovat veden pumppaukseen perustuvia vesialtaita. Vähän niinkuin isoja suihkulähteitä.

En ajatellut tehdä tästä esitystä kokouksessa, koska kaupunginhallitus ei kuitenkaan puutu toimikunnan työhön.

Liityntäpysäköintialueiden ja eräiden terminaalialueiden hallinnan siirtäminen liikenneliikelaitokselle

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2011 ehdotettiin liityntäpysäköinnin vastuun kokoamista yhteen paikkaan ja nyt on edetty siihen asti, että Helsingissä vastuu keskitetään HKL:lle.

Liityntäpysäköintiin liittyy ongelmia: se on usein suhteettoman kallista käyttäjämäärään nähden ja vie tilaa raideliikenteen asemien vieressä – siis paikassa joka olisi rakentamisen kannalta kaikkein parasta. Mutta koska pysäköintipaikkoja kuitenkin on olemassa ja jokin määrä myös halutaan rakentaa, kannattaa niiden hallinta hoitaa kunnolla. Päätös siis ok.

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Ympäristöministeriö on tehnyt suunnitelman jätehuollosta ja jätteiden synnyn ehkäisystä. Kaupunki lausuu aika yksityiskohtaisesti ja pääosin positiivisesti. Tämä pitää katsoa vielä tarkasti, ja saattaa olla jotain huomautettavaa. Kommentit ovat myös tervetulleita.

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta

Ammattikoululainsäädäntöä on uudistettu, ja vanha opiskelijahuoltolaki täytyy uudistaa, koska se perustu vanhoihin tutkintokategorioihin joita ei enää ole. Käytännössä kyse on siitä, ketkä voivat saada psykologi- ja kuraattoripalveluita. Nyt esityksessä oppisopimuskoulutuksessa olevat tulisivat palvelujen piiriin, mitä Helsinki pitää kannatettavana.

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Hallitus esittää, että valtio korvaisi kunnille kustannukset, jotka tulevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sosiaalipalveluista. Helsinki kannattaa ja hyvä niin.

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta työttömyysturvalain muuttamiseksi

2014 pitkäaikaistyöttömien työttömyyskorvaukset siirrettiin 50% kunnan vastuulle. Ajatus oli, että kunnalla olisi kannuste edistää ihmisten työllistymistä, kun se joutuu maksamaan työttömyyden kuluja.

Nyt työllistymistä edistävät työvoimapalvelut ollaan siirtämässä maakunnan vastuulle, mutta kunnille jätettäisiin silti 25% osuus maksettavaksi. Vaikkei kunnalle enää jätetä niitä keinoja, joiden käyttöön aiemmin haluttiin kannustaa. Vaikuttaisi siltä, että ajatus on vain ottaa rahat, ja perusteluista viis.

Kaupunginhallitus 14.8.2017

Kaupunginhallitus kokoontuu taas huomenna, tässä asioiden läpikäynti ja arvio. Pyrin jatkossa kirjoittamaan kaupunginhallituksen kokouksista aina etukäteen. Se on yksi väylä lisää kaupunkilaisille seurata ja ottaa kantaa kaupungin asioihin ja samalla itselleni tapa käydä asiat läpi etukäteen ja selkiyttää ajatteluani.

Nämä alkusyksyn kokoukset vaikuttavat olevan vielä melko kevyitä. Asialistat ovat lyhyitä, eivätkä asiat pääosin kovinkaan ristiriitaisia. Suurempi määrä aikaa ja ajatuksia ainakin itselläni menee kaupungin strategiaan, joka tulee esityslistalle vasta parin viikon päästä, mutta josta käydään jo aktiivisia neuvotteluja.

Tämänkertaisella listalla ei ole mitään salaista tai poliittisesti ristiriitaista, ja siksi kerron aika lailla kaikki ajatukseni avoimesti. Jatkossa sen sijaan toisinaan jokin asia on oikeasti salainen tai kaikkia sitä koskevia ajatuksia ei syystä tai toisesta voi kertoa etukäteen. Se on kuitenkin oikeastaan poikkeus. Yleensä politiikassakin parhaiten toteutuvat ne suunnitelmat, jotka kaikki tietävät.

Esityslista tässä

Postipuiston pohjoisosan asuinkortteleiden ym. toteutussopimusten ja kiinteistökauppojen hyväksyminen

Maalikennekeskuksen kohdalle, Pasilan ratapihan pohjoispuolelle on tulossa uusi alue. Kaava on jo hyväksytty, nyt myydään tontteja. Myynnit perustuvat jo aiemmin hyväksyttyyn kilpailutukseen, ja niiden valtuustokäsittelyssä on nyt kyse oikeastaan muodollisuudesta, koska ei kilpailutuksen jälkeen voi enää muuttaa toimintatapaa.

Postipuistossa on 23% ARA-asuntoja, 37% erilaisia välimallin asuntoja ja 41% vapaarahoiteisia. Välimallia on hiukan liikaa ja vapaarahoitteisia hiukan liian vähän suhteessa kaupungin tavoitteisiin. Tämä tasapainottaa osaltaan sitä, että eteläisemmissä pasilan osissa suhde on toisin päin vino.

Kuninkaantammen Lammenrannan asemakaavan muuttaminen (nro 12401)

Kuninkaantammeen tulee lisää asuntoja, laajasti puistoa ja lammen rantaan uimaranta. Tai ainakin kaavassa on uimaranta, pitää vahtia että se myös toteutuu. Nykyisellään alue on pääosin teollisuusaluetta ja lampi on vanha juomavedenpuhdistukseen käytetty tekoallas..

Suursuon päiväkodin (LPK Suursuo – DH-Stigen) hankesuunnitelma

Maunulaan tulee Suomen suurin päiväkoti jossa on tila 335 lapselle. Tällä hetkellä suurin päiväkoti on Franzenia kalliossa (230 paikkaa). Tai oikeastaan kyse on kahdesta päiväkodista samoissa tiloissa, suomenkilisestä päiväkoti Suursuosta ja ruotsinkielisestiä daghemmet Stingenistä, jotka kummatkin tarvitsevat uudet tilat.

Lasten määrän ennustetaan kasvavan lähiseudulla 350 lapsella, ja Suursuo-Stingeniin mahtuu 156 lasta nykyistä Suursuota ja Stingeniä enemmän. Päiväkotirakentaminen ei siis Pohjois-Helsingissäkään lopu tähän.

Itse hanke on varhaiskasvatuslautakunnan yksimielisesti hyväksymä.

Valtuutettu Osku Pajamäen aloite lapsiin kohdistuvien voimavarojen riittävyyden arvioimisesta

Osku Pajamäki esitti aloitteessaan että Helsinki rupeaisi tekemään talousarviossaan ns. Lapsivaikutusten arviointia. Valtuusto halusi kaksi vuotta sitten samoin, ja palautti aloitteen käsittelyyn. Sitten se ilmeisesti unohtui, koska tuli uudelleen esiin vasta nyt.

Vastauksessa pyöritellään sitä miten eri tavoin lapsia huomioidaan, ja miten toimialamalli asian seuraamista tätä helpottaa. Pitää vielä lukea täikamman kanssa läpi, sanotaanko siellä että tarkkaan ottaen mitä tehdään.

Suunnilleen samoja asioita keskustellaan myös srategianeuvotteluissa, ja mietinkin, onko tätä aloitetta järkevää käsitellä valtuustossa juuri ennen strategiaa…

Hankintaoikaisuvaatimus, siivouskoneet ja niiden huollot (H002-17)

Siivouskonefirma vaatii hankinnnan muutosta, koska hävisi kilpailutuksessa. Valitti myös markkinaoikeuteen, joten hankinta seisoo ja siivousta tehdään vanhoilla koneilla siihen asti että markkinaoikeus asian ratkaisee. Juristit katsovat, että hankintapäätöstä ei tarvitse eikä laillisesti voi muuttaa oikaisuvaatimuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Näillä tiedoin tämä näyttäisi ns. jarrutusvalitukselta. Markkinaoikeudella kun voi ikävä kyllä kestää jopa vuosi käsitellä asia.

Konsernijaosto

Kaupunginhallituksen lisäksi istun huomenna myös konsernijaoston kokouksessa. Tuuraan kokouksessa Jasmin Hamidia, jolle tuli työkeikka Lappeenrantaan Sorjosta tekemään. Asialistalla on merkittävimpänä Länsimetron ajankohtaiskatsaus. Siitä osaan sanoa enemmän katsauksen kuultuani, mutta esityslistatekstin mukaan “Tämänhetkisen arvion mukaan valmistumisen ajankohta on edelleen syyskuu.” Muut asiat listalla ovat erilaisten yhtiöiden ja kuntayhtymien edustajien nimeämisiä. Kuntaliiton valtuuston jäsenten nimeämistapaa en kylläkään esityslistalta ymmärtänyt.

Konserniajoston esityslista tässä

Kaupunginhallitus 7.8.2017

Kaupunginhallitus kokoontui eilen ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Ja alku on aina hyvä aika kokeilla uusia tapoja. Itse ajattelin jatkossa kirjoittaa kaupunginhallituksen kokouksista blogiin samaan tapaan kuin Hannu Oskala on tehnyt edelliset neljä vuotta. Mutta en nyt lupaa neljää vuotta, enemmän tämä on kokeilu. Palaute ja kommentit ovat erittäin tervetulleita.

Listalla ei ole kovin suuria asioita, koko lista tässä

V 30.8.2017, Ullanlinnan Tähtitorninkatu 16 – 18:n asemakaavan muuttaminen (nro 12408, tontti 452/19)

Tähtitorninmäen rinteessä toimistotilaa muutetaan kahdeksi asunnoksi. Rakennukset on suojeltu.

Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän taloussuunnitelma vuosille 2018-2020

Kårkulla tuottaa ruotsinkielisiä kehitysvammaisten palveluita. Palveluihin oikeutettuja on Helsingissä yhteensä 158, joista Kårkullan palveluita käyttä 120. Itse taloussuunnitelma vaikuttaa ihan hyvältä.

Lainan myöntäminen Stiftelsen Arcadalle
Lainan myöntäminen HPS Areenat Oy:lle

Liikuntarahastosta lainaa liikuntahankkeisiin. Tai Arcadan tapauksessa hankkeessa on osana myös opiskelija-asuntoja. Hankkeet on aikoinaan hyväksytty liikuntalautakunnassa.

Valtuutettu Mika Raatikaisen aloite helsinkiläisten pisteytyksestä kaupungin vuokra-asuntojonossa

Raatikainen (ps) ehdottaa, että helsingissä jo asuvia pitäisi suosia. Vastataan, että perustuslain takaama yhdenvertaisuus tämän estää. Joksus ennen helsinki on näin toiminut, mutta eduskunnan oikeusasiamies (tai muu taho) puuttui siihen jo aikoinaan ja käytäntö lopetettiin.

Kruunuvuorenrannan Palvelu Oy:n toiminta-alueen laajentaminen sopimusalueelle 2 (Hopealaakso, Haakoninlahti)

Kruunuvuorenrannan rakentaminen etenee ja siksi myös palveluyhtiön aluetta pitää laajentaa.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Vammaispalvelulakia päivitetään lähinnä maakuntauudistuksen takia. Sotelautakunnassa teimme jo muutoksia, ja nyt esittimme vielä muutamaa pientä muutosta:

Lisäys kpl 7. Muita huomioita 2 §:n sisältöön loppuun (kappale 17):
Ikääntyneiden palvelujen piiriin tulisi siirtää vain selkeästi ikääntymisestä johtuvien vaivojen vuoksi tai vain jos se on ihmisen edun mukaista.

11 § lisäys lauseen jälkeen: Maakunnan on tarpeen mukaan neuvottava ja autettava vammaista henkilöä työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamisessa. (kappale 79)
”Päätöksen toteuttamistavasta tulisi olla vammaisella henkilöllä.”

Nämä lähinnä selventävät lausuntoa, eivät muuttaneet olennaista sisältöä. Molemmat menivät läpi yksimielisesti.

Helsingin kaupungin tietosuojalinjaukset

Käytännössä kyse on EU:n uuden tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanosta, joka vaatii että kaupunki ottaa ihmisten yksityisyyden ja oikeuden omiin tietoihinsa aiempaa vakavammin. Itse linjaus on aika hyvä tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanon kuvaus.

Ajattelin, että itse linjauksen jatkotyötä voisi viedä vielä pidemmälle ihmisten oikeuksia tukevaan suuntaan Esitinkin seuraavan lisäyksen:

“Samalla kaupunginhallitus kehottaa Tietosuojalinjausten jatkovalmistelussa ja täytäntöönpanossa kehittämään mahdollisimman helppoja tapoja kaupunkilaisille saada itseään koskevat tiedot käyttöönsä tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla (ns. my data periaate)

Ajatuksena korostaa kaupunkilaisten pääsyä omiin tietoihinsa ja esimerkiksi hyödyntä niitä kolmansien osapuolien palveluissa. Tässä on kaupungilla mahdollisuus toimia alustatalouden edelläkävijänä samaan tapaan kuin avoimen tiedon kanssa. Kaupungilla voisi vaikka olla avoimen datan portaalia vastaava oma data -portaali.

Tämä meni läpi yksimielisesti

Mietin toistakin esitystä, että tietoturvallisuusliitettä katsottaisiin jatkovalmistelussa, jottei se hankaloita tarpeettomasti kaupungin hankintoja. Taustalla on huoli, että tietoturvallisuusliite nykymuodossaan rajaa kaupungin tekemiä hankintoja ja palvelujen kehittämistä ja esimerkiksi estää pilvipalvelujen käytön. Liite on valmisteltu juristivetoisesti, ja uskoisin, että jatkotyössä myös tietojärjestelmien ja hankinnan näkökulmien laajempi huomioiminen olisi hyväksi.

Keskustelussa kuitenkin kävi ilmi, että liitettä joka tapauksessa ollaan päivittämässä, ja esiin tulevat ongelmat luvattiin huomioida. Vedin esityksen pois, koska asioita jotka hoituvat joka tapauksessa ei ole mikään pakko aina erikseen äänestyttää. Mutta pitää seurata tämän liitteen tulevaa elämää.