Kaupunginhallituksen lista 9.10.2017

Aika lyhyt lista, kiinnostavaa osuuskuntamuotoisen asumisen selvitys ja liikenteen rahankäytön sotkuinenlogiikka. Lista liiteineen tässä

Etelä-Haagan Kauppalantie 27 – 29:n asemakaavan muuttaminen (nro 12422)

Yksi talo ja n. 50 asukasta Etelä-Haagaan lähelle Huopalahden asemaa, 50-luvun talon taakse samalle tontille. Hyvää täydennysrakentamista. Näitä tarvittaisiin luokkaa 50 joka vuosi, jotta täydennysrakentamistavoitteissa pysytään. Sikäli siis kunnainhimoisempiakin ratkaisuja on hyvä miettiä.

Vanhassa ja vielä voimassaolevassa yleiskaavassa tämä puoli Etelä-Haagaa on aluetta jonka ominaispiirteitä ei saa muuttaa. Ja uudessakin yleiskaavassa kyse on vähän matalamman tiheyden alueesta. Sikäli tämä on varmaan juuri sopivaa täydennysrakentamista tähän kohti.

Tarkastuslautakunnan varajäsenen valinta

Perussuomalaisten varajäsen muuttaa, valitaan uusi

Lausunto ympäristöministeriölle selvityshenkilö Hannu Rossilahden selvitysraportista Asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli

Rossilahti ehdottaa uudenlaista välimallin asuntotuotantoa, joka on aika lähellä asumisoikeusasuntoa, mutta sillä erolla että asukkaat omistavat asuntonsa. Tällä vältetään joitakin asumisoikeusmallin ongelmista, mm. Omistajan insentiivi periä ylisuuria hoitomaksuja.

Ensilukemalla malli kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Pohjaehdotus lausunnoksi sen sijaan on kielteinen mallille. Pyydämme varmaan pöydälle.

Yhdenvertaisuustoimikunnan asettaminen
Tasa-arvotoimikunnan asettaminen

Kaksi toimikunnista nimetään. Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävä on:

  • edistää moniarvoisen ja toimivan arjen luomista Helsinkiin
  • varmistaa asukkaiden yhdenvertaista osallisuutta
  • edistää syrjimätöntä ja yhdenvertaista kohtelua kaupungin järjestämissä palveluissa.

Tasa-arvotoimikunnan taas

  • edistää naisten ja miesten tasa-arvoista osallisuutta kaupunkistrategian mukaisen urbaanin ja toimivan Helsingin luomiseen
  • valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo läpäiseväksi periaatteeksi kaikessa kaupungin toiminnassa
  • tukea sukupuolten tasa-arvon toteutumista Helsingin kaupungin palveluissa.

Strategiassa lukee, että tasa-arvon “edistämiseksi käynnistetään tutkimuspohjainen hanke, jossa valituille palveluille toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.” Ajattelisin, että tämä strateginen hanke olisi hyvä mainita tasa-arvotoimikunnan toimenkuvassa.

Helsingin yleiset ennakkoäänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa
Helsingin varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa

Äänestyspaikat pressanvaaleissa.

Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2018-2021

ELY-keskus hallinnoi osaa Helsingin pääteistä ja on sangen kitsas niitä remontoimaan. Helsinki sitten joka kerta valittaa tästä, mutta rahaa ei kuitenkaan tule, ja sitten taas odotellaan. Esimerkiksi Jokeri 2:n reitiltä puuttuu hyvä vaihtopysäkki Tuusulantielle, koska ELY ei halua käyttää 200 000 euroa. Kaupunki käytti linjan rakentamiseen kymmeniä miljoonia, mutta kun tuo yksi pysäkki on ELYn vastuulla, se on sitten tekemättä. Ei mitään järkeä. Ja samaan aikaan kaupunki kinuaa rahaa useisiin kalliisiin eritasoliittymiin, joiden tarvetta harkittaisiin tarkkaan, jos ne olisivat omassa budjetissa.

Tämä pitäisi tehdä niin, että ELY antaa vuosittain könttäsumman ja kaupunki hoitaa investoinnit omalla harkinnallaan ja samalla kertaa muiden katuinvestointien kanssa. Tällainen kahden isännän malli ei toimi. Valtiohan tästä päättää, mutta pitää katsoa josko löytyisi tapoja viedä ajatusta eteenpäin.

Edustajien nimeäminen MAL 2019 -suunnitelman valmisteluun

HSL tekee maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa aina neljän vuoden välein. Suunnitteluun osallistuu iso joukko eri luottamushenkilöitä, mm. HSL:n hallitus, eri kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja sitten täydentämään muita luottamushenkilöitä. Käytännössä osallistumaan seminaareihin. Henkilöitä ei valita vielä tänään vaan sovitaan kenelle paikat kuuluvat, valtuustoryhmä valitsee vihreät edustajat keksiviikkona..

Kohtuuhintainen kerrostalo -kehittämishankkeeseen liittyvän tontin myynti (Laajasalo, Yliskylä, tontti 49076/16)

Hieno nimi hankkeella. En vielä hahmottanut, ovatko myös asunnot kohtuuhintaisia vai vain rakennus. Täytyy kysyä.

Lainan myöntäminen Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukiolle

Lainaa herttoniemen yhteiskoululle liikuntsalin remonttiin. Helsinki myöntää yksityiskouluille lainoja syistä, jotka palautuvat peruskoulu-uudistukseen asti. Hanke vastaa lainojen myöntämisen normaaleja kriteerejä.

Kaupunginhallituksen lista 25.9.2017

Kaupunginhallitus kokoontuu taas huomenna, listalla mm. täydennysrakentamista, digitalisaatiota, Östersundomia ja Jätkäsaaren liikuntapuisto.

Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle

Neurologia yhtenäistetään HUSiin. Laajalti aika järkevänä pidetty ja yksimielisesti lautakunnassa hyväksytty siirto. Työntekijöiden työsuhdeasuntojen kanssa on ongelmaa, koska Helsinki ei voi tarjota työsuhdeasuntoja HUSin työntekijöille.

Vuokraus-ja myyntiperusteet asuin-, autopaikoitus- ja yhteispihatonteille (Herttoniemi ja Laajasalo)

Joukko täydennysrakentamistontteja asunnoille ja niiden autopaikoille Herttoniemen Kettutiellä (vanhan kirjaston kohdalla), Linnanrakentajantiellä ja Laajasalon Gunillantiellä.

Pitää kysyä, milloin Kettutiellä on rakentamisen tarkoitus alkaa ja miten tämä suhtautuu kirjaston muuttoon (koska se tapahtuu).

Kontulan Kaarenjalka 5:n ja Keinulaudantie 7:n asemakaavan muuttaminen (nro 12415, tontit 47017/1 ja 47019/5)

Täydennysrakentamista kolme 8-kerroksista pistetaloa (10 000 kerrosneliöä, 250 asukasta) vanhojen lamellien sekaan, nykyisten autopaikkojen tilalle. Naapuritaloyhtiö näkee tässä ongelmaa, jonka tarkka luonne pitää vielä selvittää. Ilmeisesti tämän täydennysrakentamisen mahdollistaa se, että parkkinormia on kevennetty.

Jätkäsaaren liikuntapuiston hankesuunnitelma

Jo vähän kaivattu liikuntapaikka jätkäsaareen. Tätä on kiirehditty jotta sopisi Bunkkerin aikatauluun, mutta pitää kysyä vaikuttaako Bunkkerin viive tähän.

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta

Jätimme tämän vielä viimeksi toisen kerran pöydälle, kun oli erimielisyyttä, miten aloitteen kanssa tulisi toimia. Meillä on halua saada vieraat kielet alkamaan ekalta luokalta jo mahdollisimman pian, mutta se on totta kai ennen muuta budjettikysymys.

Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite koulupsykologien ja -kuraattorien Wilman käyttöoikeuksien laajentamisesta

Tämän apulaispormestari toivoi viimeksi pöydälle uudelleen, jotta toimialalta ehditään saada riittävää selvyyttä käytäntöihin ja juridisiin mahdollisuuksiin. Meille tärkeää on, että asia hoidetaan jollain tapaa niin, etteivät tietosuojasäädökset estä koulukuraattoreja ja -pyskologeja auttamasta oppilaita.

Henkilöstökassatoimikunnan jäsenten valitseminen

Henkilöstökassassa jatkavat samat jäenet kuin ennenkin. Vaikka kaupunginhallitus toimikunnan nimittää, jäsenet ovat käytännössä eri tahojen edustajia eikä kaupunginhallitus siihen puutu.

Toimialojen ja kaupunginkanslian virkojen lakkauttaminen

Organisaatiouudistuksen jäljiltä lopetetaan 265 virkaa. Osa on korvautunut jo toisilla viroilla, osa työsuhtreilla. Täytyy kysyä, monellako määrä oikeasti on vähentynyt. Ja tavallaan hassua, että joka ikinen virka käy kaupunginhallituksen kautta, toimialoilla lienee kuitenkin parempi käsitys mihin hommiin siellä ihmisiä tarvitaan ja mihin ei.

Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Laajasalon Villa Degerön suojelemisesta

Huvilan omistaja on ehdottanut suojelua rakennusperintölain nojalla. Kaupunki vastaa, että riittäävää olisi suojella huvila asemakaavalla tulevan kaavan päivityksen yhteydessä. Nykyinen kaava ei käytännössä suojele. Tämä lienee ok, lainkin pääperiaate on suojella rakennukset asemakaavalla.

Lausunto Östersundom-toimikunnalle Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta

Östiksen kaava on kolmen kierroksen aikana parantunut selvästi. Olisi siinä korjattavaa edelleeenkin, mutta nyt luontovaikutukset ovat aiempaa vähäisempiä ja metrolinjaus ei ole ihan niin järjetön.

Suurin muutos on kuitenkin se, että Helsingin uuden yleiskaavan myötä kiire rakentaa Östersundomiin on vähentynyt selvästi. Lähempänä keskustaa on nyt runsaasti rakennuspaikkoja, joissa saadaan parempaa kaupunkirakennetta ja pienemmät haitat luonnolle ja taloudellisestikin ne ovat kannattavampia. Siksi Östersundomin kaava jääneekin valmistuttuaan pöytälaatikkoon odottamaan vähintäänkin 30-luvulle asti. Östistä ei mainita kaupungin strategiassa eikä 10 vuoden investointisuunnitelmassa.

Ja siksi Östersundomin yhteinen yleiskaava voidaan ehkä nyt hyväksyä. Sen avoimiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin ehditään vielä palata 10 vuoden kuluttua ennen kun asemakaavoitus oikeasti alkaa.

Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Viimeksi pöydälle jäänyt asia, jäsen kokoomukselta ja meiltä vara. Nämä vain ehdotetaan verottajalle, joka päättää itse ketkä heidän toimintansa oikeellisuutta valvovat.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös hätämajoituksen järjestämisestä ja kaupungin toimenpiteet

Oikeusasiamies on tutkinut Helsingin toimia parina viime talvena ja totetaa että aiemmin on saattanut olla puutteita, mutta viime talvena tilanne ollut ok. No se johtuu siitä että vaadimme ja saimme läpi järjestelyn, jossa kaupunki järjestää kaikille mahdollisuuden lämpimän yösijaan pakkasilla. Käytännössä toiminta hoidettiin järejstöavustuksilla, joilla kaupunki mahdollistaa hätämajoituksen tarjoamisen. http://www.helsinginvihreat.fi/yosija-on-ihmisoikeus/

Digitalisaatiotoimikunnan asettaminen

Toimikunnan kokoonpano on selvä – meiltä puheenjohtajana Minerva Krohn, mutta toimenkuvaa oli viimeksi halua hiukan laajentaa. Sinne saatetaan nyt lisätä vielä yksi rivi digitalisaatiosta, mikä sopiikin aika luontevasti digitalisaatiotoimikunnalle.

Helsingistä on tulossa hyvä – puheeni Helsingin strategiasta

Puhuin Helsingin uudesta strategiasta Vihreiden ryhmänjohtajana. Tällä strategialla näyttää, että sangen vihreään suuntaan ollaan menossa. Mutta sen eteenhän tässä on töitä tehtykin 🙂

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, käsittelemme tänään Helsingin strategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Neljän vuoden kuluttua meitä helsinkiläisiä on ehkä 35 000 enemmän. Keravan verran enemmän. Tarvitsemme heille kaikille kodit, tai asumisen hinta karkaa aivan käsistä. Ja tarvitsemme raideliikennettä kaikkialle kaupunkiin, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin peruskouluissa on seitsemäntuhatta lasta enemmän ja päiväkodeissakin kaksi ja puoli tuhatta. Se tarkoittaa kymmentä keskikokoista peruskoulua ja kahtakymmentä päiväkotia lisää.

Neljän vuoden kuluttua sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet maakunnan vastuulle. Ehkä. Tai jonkin erityisratkaisun. Tai ehkä eivät ole. Emme tiedä mitä hallituksen uudistukselle käy, mutta meidän pitää turvata ja parantaa helsinkiläisten palveluita kaikissa tapauksissa.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä on auennut keskustakirjasto ja tanssin talo. Erilaisia kulttuuritapahtumia on vielä nykyistäkin runsaammin ja saariston matkailijamäärä on kasvanut sadalla tuhannella.

Neljän vuoden kuluttua Helsingissä toimii 20 000 yritystä, joita ei ole vielä tänään perustettu. Kaupungin elinkeinoelämän vahvuus on kyvyssä uusiutua ja löytää tilaa uudenlaisellekin toiminnalle.

Neljän vuoden kuluttua Helsingin hiilidioksidipäästöjen täytyy olla selvästi nykyistä alemmat ja tien kohti nollapäästöjä selvillä.

Tämän strategian lähtökohta on tulevaisuus. Ei se, mikä Helsinki on joskus ollut tai mitä se on nyt, vaan mitä haluamme sen olevan. Se pyrkii vastaamaan niihin kysymyksiin, joita tämä aika eteemme heittää.

Strategiassa siirretään Helsingin tavoite hiilineutraaliudelle 15 vuotta aiempaa aiemmaksi, vuoteen 2035. Jos haluamme suhtautua realistisesti ilmastonmuutokseen, tavoitteen pitäisi olla 30 kuten Espoossa, koska ilmastonmuutos ei odota, olemmeko valmiita. Mutta tämäkin on valtava askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on ryhtyminen konkreettisiin toimiin, jonka senkin strategia linjaa.

Helsingissä kaikki kaupunginosat ovat hyviä. Ja meille kaikille on parempi, jos mitään aluetta ei päästetä putoamaan kyydistä. Ja että yhteiskunnalla on tarjota positiivinen tulevaisuus kaikille jäsenilleen. Siksi strategian keskiössä on alueiden eriytymisen ja syrjäytymisen torjunta. Yksi tärkeimpiä keinoja on haastavien alueiden kouluille jaettava lisäraha, joka tuoreessa tutkimuksessa juuri todettiin poikkeuksellisen hyvin toimivaksi. Helsingin on oltava kaupunki, joka huolehtii kaikista, eikä syrjäytä ketään.

Helsinki päätti viime kaudella, että kaikkien lasten oikeudesta päivähoitoon ja pienistä ryhmistä pidetään kiinni. Maan hallituksen pyrkimyksiin heikentää lasten saamaa hoitoa ei lähdetty mukaan. Sama linja kirjattiin myös uuteen strategiaan ja lisäksi varhaiskasvatuksesta tehdään puolipäiväisesti maksutonta. Tavoite on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisen aste eurooppalaiselle tasolle ja parantaa kaikkien lasten valmiuksia pärjätä koulussa ja yhteiskunnassa. Tutkitusti hyvä varhaiskasvatus on siihen tehokkaimpia keinoja.

Helsinkiä rakennetaan raiteiden varaan. Viime vuonna päätettiin Raide-Jokerin ja Laajasalon ratikan rakentamisesta. Tällä kaudella päätetään ratikasta luoteiseen Helsinkiin ja myös Tuusulantien sekä Malmin suunnan ratikat etenevät. Uusista asunnoista suuri osa syntyy näihin kaupunginosiin, joissa kaupunkibulevardien rakentaminen alkaa. Toisaalta kaikkialla kaupungissa rakennetaan uusia taloja vanhojen lomaan. Kaupunki tiivistyy ja liikenteessä suositaan ensi sijassa tiiviiseen kaupunkiin sopivia liikkumistapoja: kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Strategiassa nousee esiin myös Helsingin upea luonto. Uusia suojelualueita perustetaan, metsäverkostoa vahvistetaan, luonnon monimuotoisuuteen satsataan, kalojen mahdollisuuksia nousta puroihin parannetaan ja Helsingin upea saaristo aukeaa paremmin kaupunkilaisten ihailtavaksi. Kaiken kruunuksi pääsemme tässä salissa päättämään kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Kaupungin rahankäyttöön strategia suhtautuu vastuullisesti. Viime kauden liian tiukaksi osoittautuneita raameja ollaan kuitenkin höllätty. Uskoaksemme tämä strategia mahdollistaa riittävät investoinnit ja palvelujen kehittämisen, jotta sen kunnianhimoiset tavoitteet voidaan myös saavuttaa. Vastuullinen taloudenpito ei saa tarkoittaa vastuutonta palveluiden heikentämistä. Kun lasten määrä kasvaa, opettajia täytyy palkata.

Helsinki on myös suunnannäyttäjä muulle maalle. Kun me päätimme säilyttää kaikkien lasten oikeuden päivähoitoon, puolet kaupungeista seurasi. Kun me lähdimme suunnittelemaan maksutonta varhaiskasvatusta, sen suunnittelu alkoi koko maassa. Kun kirjasimme tähän strategiaan, että siirrymme markkinaehtoiseen pysäköintiin, Espoon valtuusto äänesti sen puolesta toissapäivänä.

Tulevina vuosina Helsingissä on nykyistä enemmän ihmisiä vailla virallista oikeutta asua täällä. Tämä on fakta aivan meistä riippumatta. He tarvitsevat toimivaa terveydenhoitoa ja huolenpitoa aivan siinä kuin me kaikki muutkin ja heidän jättämisensä sitä vaille on paitsi epäinhimillistä, myös todella lyhytnäköistä. Esimerkiksi rokotukset perustuvat siihen, että kaikki saavat ne. Tähän ongelmaan ei strategia tarjoa vastausta, vaan meidän täytyy yhdessä ratkaista se perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo otettuun linjaan.

Näillä huomioin Vihreä valtuustoryhmä puoltaa strategian hyväksymistä.

Kaupunginhallituksen lista 21.8.2017

Listalla metrojen korjausta, Olympiastadionille rahaa ja lausuntoja lakiuudistuksista.

Vuokrausperusteet Kalasataman asunto- ja yhteispihatonteille sekä maanalaisille alueille (Sörnäinen, Hermanni)

Kalasatamassa vuokrataan taas uusia tontteja asuinkäyttöön. Hyvä.

M100 –metrojunien peruskorjauksen hankesuunnitelma

Vanhimmat metrojunat,70-80-luvulta ovat saavuttamassa 40 vuoden iän jonka ne on suunniteltu kestämään ja pitää siis peruskorjata. 39 kunnostetaan hintaan 736 tuhatta kappaleelta, kolmesta vanhimmasta luovutaan, koska ne ovat erilainen koesarja, joka olisi kalliimpaa korjata. Korjatut junat kestävät suunnilleen vuoteen 2030. Hintaa tulee jonkin verran, mutta metrot tarvitaan ja kannattaa pitää käyttökunnossa.

Oikeastaan kiinnostava kysymys tässä on, minne rakennetaan baari niistä kolmesta vanhimmasta junasta?

Tapanilan Kertojantie 9:n ja 11:n asemakaavan muuttaminen (nro 12393, tontit 39213/1 ja 2)

Neljä uutta pientaloa Tapanilaan vanhojen talojen sekaan. Lautakunnassa suunnitelma oli yksimielinen, eikä sitä lausunnoissakaan kritisoida.

Postipuiston pohjoisosan asuinkortteleiden ym. toteutussopimusten ja kiinteistökauppojen hyväksyminen

Viime kerralla pöydälle jäänyt asia. Myydään ideakilpailun perusteella useita tontteja Maaliikennekeskuksen alueelta. Keksustelussa kysyttiin vaihtoehtoa tonttien myymiselle, mutta myynnistä luopuminen tarkottaisi käytännössä koko kilpailun peruminen, ja alueen toteutuksen lykkäminen kauas tulevaisuuteen. Kilpoailuun sisältyi mahdollisuus ostaa tontit, eikä olisi kovinkaan hyvä toimintatapa (jos edes laillista) perua lupaus jälkikäteen.

Valtuutettu Osku Pajamäen aloite lapsiin kohdistuvien voimavarojen riittävyyden arvioimisesta

Tämäkin jätettiin viime maanantaina pöydälle. Useilla puolueilla on halua kirjata jotain lasten huomioimisesta.

Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen rahoitusosuuksien korottamista koskeva sopimuslisäys

Olympiastadionin remontti meni 52 miljoonaa pitkäksi. Että hupsista vaan. Hannu Oskala kirjoitti siitä aiemmin laajasti. En juurikaan tykkää rahan syytämisestä jättihankkeisiin ilman kunnollista kustannushallintaa. Mutta rahankäytöstä päätettiin jo keväällä, tämä on vain sopimusmuutos jolla asia saadaan hoidettua.

Nimistötoimikunnan asettaminen

Nimistötoimikunta esittää nimet kaikille uusille kaduille, puistoille, alueille, kanaville ja niin edelleen. Nyt se nimetään taas seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Toimikunnassa ei ole politiikkoja, vaan virkamiehiä ja asiaan harrastuneita toimittajia sekä tutkijoita.

Oma toiveeni toimikunnan tulevalle työlle on, että kanaviksi nimettäisiin vain vesireittejä jooita piktin on mahdollista kulkea veneellä (tai edes kanootilla) jostain jonnekin. Esimerkiksi Aurinkolahden kanava ja Töölönlahdelle suunniteltu (mutta hamaan tulevaisuuteen lykätty) “kanava” ovat veden pumppaukseen perustuvia vesialtaita. Vähän niinkuin isoja suihkulähteitä.

En ajatellut tehdä tästä esitystä kokouksessa, koska kaupunginhallitus ei kuitenkaan puutu toimikunnan työhön.

Liityntäpysäköintialueiden ja eräiden terminaalialueiden hallinnan siirtäminen liikenneliikelaitokselle

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2011 ehdotettiin liityntäpysäköinnin vastuun kokoamista yhteen paikkaan ja nyt on edetty siihen asti, että Helsingissä vastuu keskitetään HKL:lle.

Liityntäpysäköintiin liittyy ongelmia: se on usein suhteettoman kallista käyttäjämäärään nähden ja vie tilaa raideliikenteen asemien vieressä – siis paikassa joka olisi rakentamisen kannalta kaikkein parasta. Mutta koska pysäköintipaikkoja kuitenkin on olemassa ja jokin määrä myös halutaan rakentaa, kannattaa niiden hallinta hoitaa kunnolla. Päätös siis ok.

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Ympäristöministeriö on tehnyt suunnitelman jätehuollosta ja jätteiden synnyn ehkäisystä. Kaupunki lausuu aika yksityiskohtaisesti ja pääosin positiivisesti. Tämä pitää katsoa vielä tarkasti, ja saattaa olla jotain huomautettavaa. Kommentit ovat myös tervetulleita.

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta

Ammattikoululainsäädäntöä on uudistettu, ja vanha opiskelijahuoltolaki täytyy uudistaa, koska se perustu vanhoihin tutkintokategorioihin joita ei enää ole. Käytännössä kyse on siitä, ketkä voivat saada psykologi- ja kuraattoripalveluita. Nyt esityksessä oppisopimuskoulutuksessa olevat tulisivat palvelujen piiriin, mitä Helsinki pitää kannatettavana.

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Hallitus esittää, että valtio korvaisi kunnille kustannukset, jotka tulevat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden sosiaalipalveluista. Helsinki kannattaa ja hyvä niin.

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta työttömyysturvalain muuttamiseksi

2014 pitkäaikaistyöttömien työttömyyskorvaukset siirrettiin 50% kunnan vastuulle. Ajatus oli, että kunnalla olisi kannuste edistää ihmisten työllistymistä, kun se joutuu maksamaan työttömyyden kuluja.

Nyt työllistymistä edistävät työvoimapalvelut ollaan siirtämässä maakunnan vastuulle, mutta kunnille jätettäisiin silti 25% osuus maksettavaksi. Vaikkei kunnalle enää jätetä niitä keinoja, joiden käyttöön aiemmin haluttiin kannustaa. Vaikuttaisi siltä, että ajatus on vain ottaa rahat, ja perusteluista viis.

Kaupunginhallitus 14.8.2017

Kaupunginhallitus kokoontuu taas huomenna, tässä asioiden läpikäynti ja arvio. Pyrin jatkossa kirjoittamaan kaupunginhallituksen kokouksista aina etukäteen. Se on yksi väylä lisää kaupunkilaisille seurata ja ottaa kantaa kaupungin asioihin ja samalla itselleni tapa käydä asiat läpi etukäteen ja selkiyttää ajatteluani.

Nämä alkusyksyn kokoukset vaikuttavat olevan vielä melko kevyitä. Asialistat ovat lyhyitä, eivätkä asiat pääosin kovinkaan ristiriitaisia. Suurempi määrä aikaa ja ajatuksia ainakin itselläni menee kaupungin strategiaan, joka tulee esityslistalle vasta parin viikon päästä, mutta josta käydään jo aktiivisia neuvotteluja.

Tämänkertaisella listalla ei ole mitään salaista tai poliittisesti ristiriitaista, ja siksi kerron aika lailla kaikki ajatukseni avoimesti. Jatkossa sen sijaan toisinaan jokin asia on oikeasti salainen tai kaikkia sitä koskevia ajatuksia ei syystä tai toisesta voi kertoa etukäteen. Se on kuitenkin oikeastaan poikkeus. Yleensä politiikassakin parhaiten toteutuvat ne suunnitelmat, jotka kaikki tietävät.

Esityslista tässä

Postipuiston pohjoisosan asuinkortteleiden ym. toteutussopimusten ja kiinteistökauppojen hyväksyminen

Maalikennekeskuksen kohdalle, Pasilan ratapihan pohjoispuolelle on tulossa uusi alue. Kaava on jo hyväksytty, nyt myydään tontteja. Myynnit perustuvat jo aiemmin hyväksyttyyn kilpailutukseen, ja niiden valtuustokäsittelyssä on nyt kyse oikeastaan muodollisuudesta, koska ei kilpailutuksen jälkeen voi enää muuttaa toimintatapaa.

Postipuistossa on 23% ARA-asuntoja, 37% erilaisia välimallin asuntoja ja 41% vapaarahoiteisia. Välimallia on hiukan liikaa ja vapaarahoitteisia hiukan liian vähän suhteessa kaupungin tavoitteisiin. Tämä tasapainottaa osaltaan sitä, että eteläisemmissä pasilan osissa suhde on toisin päin vino.

Kuninkaantammen Lammenrannan asemakaavan muuttaminen (nro 12401)

Kuninkaantammeen tulee lisää asuntoja, laajasti puistoa ja lammen rantaan uimaranta. Tai ainakin kaavassa on uimaranta, pitää vahtia että se myös toteutuu. Nykyisellään alue on pääosin teollisuusaluetta ja lampi on vanha juomavedenpuhdistukseen käytetty tekoallas..

Suursuon päiväkodin (LPK Suursuo – DH-Stigen) hankesuunnitelma

Maunulaan tulee Suomen suurin päiväkoti jossa on tila 335 lapselle. Tällä hetkellä suurin päiväkoti on Franzenia kalliossa (230 paikkaa). Tai oikeastaan kyse on kahdesta päiväkodista samoissa tiloissa, suomenkilisestä päiväkoti Suursuosta ja ruotsinkielisestiä daghemmet Stingenistä, jotka kummatkin tarvitsevat uudet tilat.

Lasten määrän ennustetaan kasvavan lähiseudulla 350 lapsella, ja Suursuo-Stingeniin mahtuu 156 lasta nykyistä Suursuota ja Stingeniä enemmän. Päiväkotirakentaminen ei siis Pohjois-Helsingissäkään lopu tähän.

Itse hanke on varhaiskasvatuslautakunnan yksimielisesti hyväksymä.

Valtuutettu Osku Pajamäen aloite lapsiin kohdistuvien voimavarojen riittävyyden arvioimisesta

Osku Pajamäki esitti aloitteessaan että Helsinki rupeaisi tekemään talousarviossaan ns. Lapsivaikutusten arviointia. Valtuusto halusi kaksi vuotta sitten samoin, ja palautti aloitteen käsittelyyn. Sitten se ilmeisesti unohtui, koska tuli uudelleen esiin vasta nyt.

Vastauksessa pyöritellään sitä miten eri tavoin lapsia huomioidaan, ja miten toimialamalli asian seuraamista tätä helpottaa. Pitää vielä lukea täikamman kanssa läpi, sanotaanko siellä että tarkkaan ottaen mitä tehdään.

Suunnilleen samoja asioita keskustellaan myös srategianeuvotteluissa, ja mietinkin, onko tätä aloitetta järkevää käsitellä valtuustossa juuri ennen strategiaa…

Hankintaoikaisuvaatimus, siivouskoneet ja niiden huollot (H002-17)

Siivouskonefirma vaatii hankinnnan muutosta, koska hävisi kilpailutuksessa. Valitti myös markkinaoikeuteen, joten hankinta seisoo ja siivousta tehdään vanhoilla koneilla siihen asti että markkinaoikeus asian ratkaisee. Juristit katsovat, että hankintapäätöstä ei tarvitse eikä laillisesti voi muuttaa oikaisuvaatimuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Näillä tiedoin tämä näyttäisi ns. jarrutusvalitukselta. Markkinaoikeudella kun voi ikävä kyllä kestää jopa vuosi käsitellä asia.

Konsernijaosto

Kaupunginhallituksen lisäksi istun huomenna myös konsernijaoston kokouksessa. Tuuraan kokouksessa Jasmin Hamidia, jolle tuli työkeikka Lappeenrantaan Sorjosta tekemään. Asialistalla on merkittävimpänä Länsimetron ajankohtaiskatsaus. Siitä osaan sanoa enemmän katsauksen kuultuani, mutta esityslistatekstin mukaan “Tämänhetkisen arvion mukaan valmistumisen ajankohta on edelleen syyskuu.” Muut asiat listalla ovat erilaisten yhtiöiden ja kuntayhtymien edustajien nimeämisiä. Kuntaliiton valtuuston jäsenten nimeämistapaa en kylläkään esityslistalta ymmärtänyt.

Konserniajoston esityslista tässä

Kaupunginhallitus 7.8.2017

Kaupunginhallitus kokoontui eilen ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Ja alku on aina hyvä aika kokeilla uusia tapoja. Itse ajattelin jatkossa kirjoittaa kaupunginhallituksen kokouksista blogiin samaan tapaan kuin Hannu Oskala on tehnyt edelliset neljä vuotta. Mutta en nyt lupaa neljää vuotta, enemmän tämä on kokeilu. Palaute ja kommentit ovat erittäin tervetulleita.

Listalla ei ole kovin suuria asioita, koko lista tässä

V 30.8.2017, Ullanlinnan Tähtitorninkatu 16 – 18:n asemakaavan muuttaminen (nro 12408, tontti 452/19)

Tähtitorninmäen rinteessä toimistotilaa muutetaan kahdeksi asunnoksi. Rakennukset on suojeltu.

Kårkulla samkommun -nimisen kuntayhtymän taloussuunnitelma vuosille 2018-2020

Kårkulla tuottaa ruotsinkielisiä kehitysvammaisten palveluita. Palveluihin oikeutettuja on Helsingissä yhteensä 158, joista Kårkullan palveluita käyttä 120. Itse taloussuunnitelma vaikuttaa ihan hyvältä.

Lainan myöntäminen Stiftelsen Arcadalle
Lainan myöntäminen HPS Areenat Oy:lle

Liikuntarahastosta lainaa liikuntahankkeisiin. Tai Arcadan tapauksessa hankkeessa on osana myös opiskelija-asuntoja. Hankkeet on aikoinaan hyväksytty liikuntalautakunnassa.

Valtuutettu Mika Raatikaisen aloite helsinkiläisten pisteytyksestä kaupungin vuokra-asuntojonossa

Raatikainen (ps) ehdottaa, että helsingissä jo asuvia pitäisi suosia. Vastataan, että perustuslain takaama yhdenvertaisuus tämän estää. Joksus ennen helsinki on näin toiminut, mutta eduskunnan oikeusasiamies (tai muu taho) puuttui siihen jo aikoinaan ja käytäntö lopetettiin.

Kruunuvuorenrannan Palvelu Oy:n toiminta-alueen laajentaminen sopimusalueelle 2 (Hopealaakso, Haakoninlahti)

Kruunuvuorenrannan rakentaminen etenee ja siksi myös palveluyhtiön aluetta pitää laajentaa.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista sekä sosiaalihuoltolain muuttamisesta

Vammaispalvelulakia päivitetään lähinnä maakuntauudistuksen takia. Sotelautakunnassa teimme jo muutoksia, ja nyt esittimme vielä muutamaa pientä muutosta:

Lisäys kpl 7. Muita huomioita 2 §:n sisältöön loppuun (kappale 17):
Ikääntyneiden palvelujen piiriin tulisi siirtää vain selkeästi ikääntymisestä johtuvien vaivojen vuoksi tai vain jos se on ihmisen edun mukaista.

11 § lisäys lauseen jälkeen: Maakunnan on tarpeen mukaan neuvottava ja autettava vammaista henkilöä työnantajan oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamisessa. (kappale 79)
”Päätöksen toteuttamistavasta tulisi olla vammaisella henkilöllä.”

Nämä lähinnä selventävät lausuntoa, eivät muuttaneet olennaista sisältöä. Molemmat menivät läpi yksimielisesti.

Helsingin kaupungin tietosuojalinjaukset

Käytännössä kyse on EU:n uuden tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanosta, joka vaatii että kaupunki ottaa ihmisten yksityisyyden ja oikeuden omiin tietoihinsa aiempaa vakavammin. Itse linjaus on aika hyvä tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanon kuvaus.

Ajattelin, että itse linjauksen jatkotyötä voisi viedä vielä pidemmälle ihmisten oikeuksia tukevaan suuntaan Esitinkin seuraavan lisäyksen:

“Samalla kaupunginhallitus kehottaa Tietosuojalinjausten jatkovalmistelussa ja täytäntöönpanossa kehittämään mahdollisimman helppoja tapoja kaupunkilaisille saada itseään koskevat tiedot käyttöönsä tietosuoja-asetuksen tarkoittamalla tavalla (ns. my data periaate)

Ajatuksena korostaa kaupunkilaisten pääsyä omiin tietoihinsa ja esimerkiksi hyödyntä niitä kolmansien osapuolien palveluissa. Tässä on kaupungilla mahdollisuus toimia alustatalouden edelläkävijänä samaan tapaan kuin avoimen tiedon kanssa. Kaupungilla voisi vaikka olla avoimen datan portaalia vastaava oma data -portaali.

Tämä meni läpi yksimielisesti

Mietin toistakin esitystä, että tietoturvallisuusliitettä katsottaisiin jatkovalmistelussa, jottei se hankaloita tarpeettomasti kaupungin hankintoja. Taustalla on huoli, että tietoturvallisuusliite nykymuodossaan rajaa kaupungin tekemiä hankintoja ja palvelujen kehittämistä ja esimerkiksi estää pilvipalvelujen käytön. Liite on valmisteltu juristivetoisesti, ja uskoisin, että jatkotyössä myös tietojärjestelmien ja hankinnan näkökulmien laajempi huomioiminen olisi hyväksi.

Keskustelussa kuitenkin kävi ilmi, että liitettä joka tapauksessa ollaan päivittämässä, ja esiin tulevat ongelmat luvattiin huomioida. Vedin esityksen pois, koska asioita jotka hoituvat joka tapauksessa ei ole mikään pakko aina erikseen äänestyttää. Mutta pitää seurata tämän liitteen tulevaa elämää.

Neljä vuotta valtuustossa – mitä olen saanut aikaan?

Olen istunut valtuustossa neljä vuotta. ja kun tässä on vaalit päällä, on hyvä hetki miettiä, onko sadoissa kokouksissa istuminen kannattanut, mitä siitä jäi käteen. Eli ovatko tavoitteet joita lähdin ajamaan edenneet, mitä olen saanut aikaan.

Politiikassa kukaan ei saa mitään aikaan yksin. Yksikään puolue ei saa mitään yksin, vaan ainoastaan saadessaan muutkin tukemaan asiaansa. Ja aivan erityisesti kukaan valtuutettu ei saa mitään yksin aikaan, vaan jokaista päätöstä on tukenut vähintään 42 muuta valtuutettua. Muutoin sitä ei olisi tehty. Tämä on joukkuepeliä, ja kyky tehdä yhteistyötä ja löytää yhteisiä tavoitteita on paljon tärkeämpää kuin vahva usko omaan asiaansa.

Vihreät ovat Helsingissä saaneet aikaan paljon, ja kirjoitin siitä jo blogin  Emma Karin kanssa. Jokaista noista asioista olen ollut mukana tekemässä, mutta keskityn tässä nyt niihin asioihin, joissa itselläni on ollut merkittävä rooli. Yritän myös arvioida mahdollisimman puolueettomasti, kuinka merkittävä oma panokseni oikeastaan oli asian kannalta

Vaaleissa 2012 vaadin pyörätietä Hämeentielle. Sittemmin näin päätettiin.

Pyöräliikenne

Lähdin valtuustoon yhtenä teemanani edistää pyöräliikennettä Helsingissä. Konkreettisimmin vaadin Hämeentielle pyörätietä.

Valtuusto päätti keväällä 2016, että Hämeentie muutetaan joukkoliikennekaduksi, Kurvin ja Hakaniemen välillä ja sille rakennetaan pyörätiet. Joukkoliikenne nopeutuu, turvallisuus paranee, pyörällä pääsee sujuvasti, kadusta tulee viihtyisämpi ja kadun varren yritykset saavat lisää asukkaita. Lähes kaikki voittavat.

Ratkaisua kannattivat lopulta Vihreät, SDP, Vasemmistoliitto, RKP ja Keskusta. Jotta tähän päästiin, oma panokseni oli ratkaiseva. Investointineuvotteluissa 2013 sain ujutettua päätökseen mukaan kirjauksen, että Hämeentien joukkoliikennekatua selvitetään, mikä antoi virkamiehille luvan aloittaa suunnittelu. Kesällä 2014 käynnistin Pyöräkaista Hämeentielle -aloitteen, johon keräsimme 12 000 helsinkiläisen allekirjoitukset, mikä toi suunnitelmalle painoarvoa. Ja lisäksi lobbasin eri virkamiehiä ja poliitikkoja aiheesta jatkuvasti vuosien varrella. Oma arvioni on, että jos en olisi ollut valtuustossa, Hämeentien muuttamista ei olisi päätetty.

Samaisissa investointineuvotteluissa pyöräinvestointien määrärahoja myös korotettiin aiemmalta noin 4 miljoonan tasolta vajaaseen 10 miljoonaan, vaikka rahaa oli liikenteeseen jaossa aiempaa vähemmän. Se ei ollut sattumaa. Olin itse Vihreiden toisena neuvottelijana ja ennen kokousta olin edistänyt sitä, että kaikissa ryhmissä nähtiin pyöräilyn määrärahojen korottaminen yhtenä painopisteenä neuvotteluille. Määrärahoja olisi varmasti korotettu myös ilman minua. Pelkkä Vihreiden suhteellinen painoarvo riittää siihen. Mutta korotus olisi saattanut olla pienempi.

Pyöräliikennettä olen edistänyt myös lukuisissa muissa kohteissa: Baanaverkko saatiin yleiskaavaan, talvikunnossapitoa kehitetään lopultakin, Hesarille saatiin pyöräkaistat, Mechelininkadullekin lopulta kohta saadaan pyörätiet ja lukuisia muita. On vaikea sanoa varmaksi, kuinka merkittävä oma panokseni on missäkin hankkeessa ollut, mutta kaikkia olen ollut edistämässä, eikä yksikään niistä tullut kuin Manulle illallinen, vaan jokainen vaati työtä: tapaamisia, lausuntoja, mielenosoituksia…

Kaupunkirakentaminen

Toinen suuri teemani oli kaupungin rakentaminen, josta teimme kirjankin Soininvaaran, Särelän ja Holopaisen kanssa. Yksi keskeisin vaatimukseni oli moottoriteiden muuttaminen kaduksi,jota ehdotin tutkittavan suunnilleen kehä 1 sisäpuolella.

Syksyllä 2016 hyväksytyssä yleiskaavassa moottoritiet muutetaan kaduiksi kehä 1 sisäpuolella ja rakennetaan entiselle melualueelle asunnot 80 000 asukkaalle. Se on valtava askel kohti tiiviimpää, ekologisempaa ja kaupunkilaisten arjen kannalta sujuvampaa kaupunkia. Se suunta, jota kohti Helsinkiä pyritään kehittämään on muuttunut autokaupungista tiiviiksi eurooppalaiseksi kaupungiksi. Tästä kertoo se, että bulevardisoinnista ei tehty yhtäkään vastaesitystä valtuustossa, vaikka monesta muusta asiasta äänestettiin. Kaikki hyväksyivät, että moottoriteitä aletaan korvata kaduilla.

Syksyllä 2011, kun järjestin kriittistä pyöräretkeä Länsiväylälle, ajatus ei ollut millään tapaa vakavasti otettava. Moottriteiden viemää tilaa kyllä mietittiin kaupunkisuunniteluvirastossa, mutta muutosehdotuksia ei edes uskallettu esitellä poliitikoille. Aktiivinen julkinen keskustelumme ja mm. Ville Ylikahrin Länsiväyläkriittiseen liittyvä aloite toivat bulevardisoinnin ajatukselle riittävää uskottavuutta, jotta se saatettiin ottaa yleiskaavan vision pääteemaksi. Ja pikkuhiljaa kaikki puolueet ostivat ajatuksen – kukin omista syistään.

Jos en olisi ollut pohjustamassa ajatusta bulevardisoinnista ja mukana neuvottelemassa yleiskaavasta eri vaiheissa, meillä saattaisi silti olla yleiskaava jossa moottoriteistä tehdään katuja. Tai meillä saattaisi olla yleiskaava jossa moottoritiet säilyvät, tai ei uutta yleiskaavaa lainkaan. Kaikki vaihtoehdot ovat aivan realistisia, enkä osaa antaa niille perusteltuja todennäköisyysarvioita.

Kaupunkirakentamiseen liittyen olen pyrkinyt myös kehittämään ratikkaliikennettä, jonka näen keskeisenä osana kaupungin kasvua. Kaupungin strategiaan sain mukaan lauseen ratikkaprojektin perustamisesta. Itse projekti ei tuottanut kauheasti konkreettista, mutta kyllä toimintatapoja ja ymmärryksen siitä, että ratikkaliikenteen toiminta on pakko päivittää nykyaikaiselle eurooppalaiselle tasolle. Toimin myös kaksi vuotta HKL:n puheenjohtajana ja ajoin mm. kiskoillepysäköinnin vähentämistä,  ratikoiden esteettömyyttä ja moderneihin syväuraisiin ristikoihin siirtymistä.

Viimeisen vuoden aikana on myös päätetty rakentaa Kruunusillat ja ratikka Laajasaloon sekä Jokeri-ratikka lähiöiden välille. Ja uudessa yleiskaavassa on myös pikaratikoiden verkko joka suuntaan keskustasta.

Jokeri ja Kruunusillat eivät olleet minusta kiinni. Kumpaakin on suunniteltu jo vuosikymmen tai pari. Sen eteen, että lopulta saatiin päätöksiä aikaan, suurimman työn teki Jokerin osalta Anni Sinnemäki joka neuvotteli sille valtion rahoituksen ja Kruunusiltojen osalta Emma Kari. Itse totta kai olin mukana, mutta osuuteni olisi hoitanut joku muu jossen minä.

Siitä sen sijaan otan kunniaa, että Helsinki on vähän valmiimpi uusiin pikaratikoihin, joita tulevaisuudessa tulee keskustaan asti. Neljä vuotta sitten kuviteltiin yleisesti että Jokeri on jotenkin ihan eri asia, eikä keskustan ratikkaverkolle tarvitse tehdä mitään. Nyt yleiskaavassa piirretään uutta kiskoa ja uudistuksia ja kehitystyötä on jo aktiivisesti työn alla.

Avoin koodi ja IT

Kolmantena teemana tavoittelin neljä vuotta sitten järkeä kaupungin tietohallintoon. Että hankintoja tehtäisiin tavalla joka ei johda suoraan toimittajaloukkuun ja nimenomaisesti uusi kehitettävä koodi julkaistaisiin avoimella lisenssillä. Tämä säästää kaupungin varoja, tuo meille paremmat sähköiset palvelut ja antaa uusia mahdollisuuksia kaupunkilaisten ja yritysten innovaatioihin.

Valtuustostrategiaan sain myös kirjauksen, että perustetaan IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-hankintoja. Niin perustettiin, ja minusta tuli sen puheenjohtaja.  Ja kun jaosto käsitteli kaupungin uutta tietotekniikkaohjelmaa, sinne kirjoitettiin että:

”Kaupungin toimeksiannosta kehitettävä uusi ohjelmakoodi julkaistaan avoimella lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.” Tätä ei olisi tapahtunut ilman minua.

Lisäksi jaosto on tuonut uuden näkökulman Helsingin ohjelmistokehitykseen: kaupungilla on nykyään kymmenkunta omaa kooderia, ja tämän avoimen kehityksen yksikön myötä myös hankinnat ovat alkaneet kehittyä toimivampaan suuntaan. IT-jaosto nykymuodossaan korvautuu kesällä digitalisaatiotoimikunnalla. Kaupunginhallituksen jaosto osoittautui vähän kömpelöksi tavaksi kehittää tietoyhteiskuntaa, kokeillaan seuraavaksi jos toimikunta olisi parempi.

Olen ollut aktiivinen toki muissakin asioissa

Politiikassa ei tehdä vain niitä asioita, joita alunperin lähdettiin tekemään. Väliläl maailma muuttuu, ja pitää reagoida kokonaan uusiin tilanteisiin. Yksi tälläinen tilanne oli maan hallituksen päätös lopettaa kaikkien lasten oikeus täyspäiväiseen päivähoitoon. Budjettineuvotteluissa 2015 puolustin subjektiivista oikeutta päivähoitoon, ja se pidettiin Helsingissä voimassa, ja ketjureaktiona myös monissa muissa kaupungissa. Tavoite oli Vihreiden, ja kuka tahansa muu ryhmänjohtaja olisi varmaan tehnyt saman, kenties yhtä onnistuneesti.

Budjettineuvotteluissa 2016 toin pöytään esityksen, että Helsinki siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Siitä kirjattiin selvitys, ja asiasta päätetään ensi kesän strategianeuvotteluista. Tätä selvitystä ei välttämättä olisi käynnistetty ilman minua. Maksuton varhaiskasvatus etenisi kyllä jollain aikataululla muutoinkin, koska sitä tukevat monet puolueet – ainakin periaatteessa, jos ei välttämättä käytännössä.

Tällä vaalikaudella sovittiin myös Helsingin siirtymisestä pormestarimalliin: jatkossa kaupunkia johtaa vaalituloksen perusteella valittava pormestari, eikä virkamies-kaupunginjohtaja. Muutosta ja sen yksityiskohtia on hinkattu koko neljä vuotta. Alkuvaiheessa prosessia veti Emma Kari, jota ilman tätä ei olisi tapahtunut. Kaksi vuotta sitten kapula siirtyi minulle, kun Emmasta tuli kansanedustaja ja minusta valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kun päätös kriisiytyi 2015-2016 vaihteessa, käytännössä kirjoitin johtamisen jaoston vastaesitykset ja vedin neuvotteluprosessin, jolla malli saatiin päätettyä. Uskon, että Emma olisi saanut pormestarimallin maaliin. Varmaan joku muukin olisi siinä voinut onnistua, vaikea arvioida.

Montaa muutakin asiaa olen tehnyt, muun muassa neuvotellut päättymispäivän Hanasaaren hiilivoimalalle. Se tosin on esimerkki asiasta, johon uskon että kuka hyvänsä olisi ollut vihreiden ryhmänjohtaja, hän sen olisi tehnyt.

Lopuksi

Onhan tässä siis asioita tullut tehtyä. Niitä asioita, joita lupailin ennen viime vaaleja, ja myös muutamia muita. Oikeastaan, jos poliittinen ura jäisi tähän, voisi sitä pitää menestyksekkäänä. Ei mennyt neljä vuotta hukkaan.

Mutta Helsingissä on vielä paljon työtä tehtävänä! Jokainen näistä asioista vaatii vielä jatkotyötä: Hämeentiellä ei ole asfalttia vielä valettu, yhtään moottoritietä ei ole vielä purettu, päivähoidon säännöt saatetaan päättää uusiksi ensi vuonna ja IT-hankintojen periaatteet samaten. Ihan jo näiden päätösten valvomisessa saisi aikansa kulumaan.

Mutta on tässä kaupungissa vielä parannettavaakin. Haluan kokeilla perustuloa Helsingissä, haluan Helsinkiin kansallisen kaupunkipuiston ja haluan poistaa parkkipaikkavelvoitteen, joka estää tiivxistä rakentamista. Monen muun asian lisäksi.

Politiikassa kukaan ei saa aikaan mitään yksin. Kaikki listaamani asiat ovat sellaisia, joiden toteutuminen on edellyttänyt valtuuston enemmistön (tai jonkin muun elimen enemmistön) tukea. Ja jokaista niistä on edistänyt moni muukin ihminen. Kaikkien kiittämiselle erikseen ei valitettavasti riitä tila, aika eikä varmaan muistinikaan. Mutta kiitos jokaiselle.

Ja sitten vielä kiitokset kaikille Vihreiden 127 ehdokkaalle, jotka tekevät parhaillaan mahtavaa vaalikampanjaa ja joiden joukosta löytyvät ne seuraavat Vihreät valtuutetut jotka vievät tätä kaupunkia taas eteenpäin!

Vaaliesitteeni, jonka Kokoomuksen Verkkouutiset myös noteerasi

Vaalirahoitukseni

Vaalirahoitus on mielestäni tärkeää kertoa ennen vaaleja julkisesti, jotta äänestäjät voivat nähdä jo ennen kuin antavat äänensä, millä rahoin ehdokas kampanjaansa tekee.

Vaalirahoituksen ennakkoilmoitukseni on luettavissa täältä. Kampanjani maksaa vajaat 13 000 euroa, josta suurin osa perustuu yksityisten ihmisten lahjoituksiin (tällä hetkellä 42 eri lahjoittajaa, kiitos kaikki!) ja toiseksi suurin omaan rahaan.

En ole ainoa, joka näkee avoimuuden arvon. Itse asiassa Vihreiden ehdokassopimuksessa lukee, että ehdokas sitoutuu ilmoituksen tekemään ennen vaaleja. Tätä kirjoittaessa Helsingin Vihreistä ehdokkaista on ilmoituksen tehnyt kahta vaille kaikki. Piraateista ja Liberaaleista kaikki sen ovat tehneet kaikki, muista puolueista harvempi.

Käytännössä useimmat ilmoitukset eivät ole kovin kiinnostavia. Budjetit ovat melko pieniä ja raha lähinnä omaa. Tunnetummilla ehdokkailla rahaa palaa enemmän ja osa siitä tulee lahjoittajilta. Vihreiden lahjoittajamääriä voi seurata helpoiten Vihreiden omasta palvelusta.

Mutta kuten avoimuudessa yleensäkin, periaate ei riipu siitä ovatko tiedot kiinnostavia. Kun kaikkien rahoitus on julkista, joku tutkiva journalisti tai nörtti voi kaivaa sieltä sen yhden, jonka rahoitus näyttääkin yllättävältä.

Näin ei nykyään ole. Ainoastaan vaaleissa valituksi tulleet ovat velvoitettuja tekemään ilmoituksen ja hekin ainoastaan jälkikäteen, jolloin rahoituksen mahdolliset epäselvyydet eivät enää teoriassakaan voi vaikuttaa heidän äänimääräänsä. Vaalirahoituksen ennakkoilmoitus on vapaaehtoinen, ja sen tekevät lähinnä tiettyjen, avoimuuteen periaatteellisesti sitoutuneiden puolueiden ehdokkaat. Käytännössä Vihreät, Piraatit ja Liberaalit. Helsingissä myös merkittävä vähemmistö Kristillisdemokraattien, Vasemmistoliiton ja Keskustan ehdokkaista on ilmoituksen tehnyt.

Jos ilmoituksen tekemisestä saadaan tehtyä yleinen tapa, pistävät ne jotka eivät sitä tee silmään. Siksi ehdokkaalta kannattaa kysyä, onko tämä julkaissut vaalirahoituksensa. Ja äänestää sellaista joka on.

Ennakkoäänestyksen alkaessa tilanne näyttää tälä, ilmoituksia yhteensä 3569
Piraatit 100% (137/137)
Vihreät 68% (1781/2600)
Liberaalit 66% (37/56)
Kristillisdemokraatit 35% (707/1971)
Vasemmistoliitto 8% (280/3203)
Keskusta 5% (394/7461)
Perussuomalaiset 2% (98/3831)
Kokoomus 0% (54/5739)
Sosialidemokraatit 0% (57/6132)
Kommunistinen puolue 0% (1/221)
RKP 0% (2/1324)

Helsingin tilanne taas:

Piraatit 100% (31/31)
Liberaalit 100% (16/16)
Vihreät 98% (125/127)
Kristillisdemokraatit 37% (48/127)
Vasemmistoliitto 31% (40/127)
Keskusta 18% (16/87)
Kokoomus 3% (5/127)
Sosialidemokraatit 3% (4/127)
Perussuomalaiset 1% (2/127)
RKP 0% (0/83)
Kommunistinen puolue 0% (0/53)

EDIT: valtakunnalliset tiedot lisätty. Listasta puuttuu alle 50 ehdokkaan puolueet.

Vapaudesta

Yksi politiikan kulmakivistä – ainakin minulle – on vapaus. Enkä puhu pelkästään juridisesta vapaudesta päättää omista asioistaan lain puitteissa, vaan tosiasiallisesta, toteutuvasta vapaudesta. Siis siitä, kuinka vapaita ihmiset ovat muokkaamaan omaa elämäänsä haluamansalaiseksi, tekemään asioita ja hakeutumaan seuraan, jonka kokevat itselleen hyväksi.

Vapaus syntyy ympäristöstä, joka mahdollistaa sen.

Se ei ole ainoa kysymys politiikassa, mutta yksi ydinkysymyksistä. Siksi lähes kaikkien päätösten kohdalla kysyn itseltäni, lisääkö tämä ratkaisu ihmisten vapautta elää kuten haluavat, vai kaventaako ehkä sitä. Jotkut päätökset ovat pelkkää hallinnointia, ja toisissa seuraukset ovat kovin monimutkaisia arvioida. Mutta usein päätösten vaikutuksia voi arvioida tällä liberaalilla periaatteella.

Esimerkiksi sosiaaliturvamme suorastaan työntää ihmisiä tilaan, jossa heidän on vaikea ottaa aktiivinen rooli elämässään. Toimeentulotuen saaja ei voi ottaa vastaan keikkatöitä, koska toimeentulotuki katkeaa, sitä leikataan ja jäljelle jäävää osuutta saa vasta pitkäksi venyneen käsittelyajan jälkeen. Hän voi toki vapaasti valita tekeekö nyt keikan ja ei syö ensi kuussa, vai kieltäytyykö ehkä kuitenkin. Käytännössä hänen vapautensa – ja myös kokemus oman elämän hallinnasta – on rajattua. Sama koskee työmarkkinatuen saajaa, jonka työvoimatoimisto velvoittaa hakemaan työpaikkoja joihin hän tietää olevansa väärä ihminen. Näissä monissa perustulo olisi osaratkaisu.

Myös kaupunkisuunnittelun kysymyksiä voi lähestyä vapauden kautta. Vanha keskiaikainen sanonta kuuluu, että kaupunki-ilma tekee vapaaksi, ja se edelleen pitää paikkansa: suuressa kaupungissa ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia ammatilliseen erikoistumiseen, erikoisempiin harrastuksiin, erilaisiin sosiaalisiin ympyröihin… Ihmisillä on siis enemmän vapautta, ja siksi oikeus ja todellinen mahdollisuus muuttaa halutessaan Helsinkiin on tärkeä.

Kaupunkiliikenteessä vapaus toteutuu parhaiten kun mahdollisimman moni voi kulkea erilaisilla, itse valitsemillaan kulkutavoilla. Jotta joukkoliikenne olisi aidosti mahdollisuus, sen pitää muodostaa verkko, jonka avulla voi kulkea kaikkialle kaupungissa helposti ja nopeasti. Ja jotta pyöräily olisi mahdollisuus, väylien pitää olla turvallisen tuntuisia ja selkeitä. Siksi esimerkiksi Hämeentien tuleva muuttaminen joukkoliikennekaduksi lisää ihmisten vapautta: joukkoliikenne palvelee useampaa paremmin, pyöräily muuttuu mahdolliseksi monelle ja kaikkiin osoitteisiin pääsee edelleen myös autolla.

Tänä iltana Helsingin valtuusto käsittelee sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapausmallia. Me emme siitä päätä, vaan ainoastaan lausumme näkemyksen maan hallitukselle.

Ei varmaan tule yllätyksenä, että minä pidän ihmisten valinnanvapaudesta. Ajatus, että ihmiset saavat vapaammin itse valita, millaisia ja minkä tarjoajan terveyspalveluita käyttävät, on periaatteessa askel hyvään suuntaan.

Käytännössä nyt käsittelyssä olevassa mallissa on melkoisia ongelmia.

1) Hallituksen valinnanvapausmallissa on yksityisille terveysalan yrityksille ongelmalliset kannustimet, joita Osmo Soininvaara on hyvin eritellyt. Kannustinmallien rakentaminen on yleisesti vaikeaa, ja erityisen vaikeaa se on tilanteessa jossa laskun maksaa eri taho kuin hoidosta hyötyy. Soininvaaraa siteeraten

”[T]erveydenhuolto on tyyppiesimerkki alasta, jossa markkinatalous toimii erilaisten markkinavirheiden vuoksi hyvin huonosti. Avainsanoina epäsymmetrinen informaatio ja adverce selection, yhteismaan ongelma ja moraalikato. Pääero tavalliseen markkinatalouteen on se, että kun kolmas osapuoli maksaa, ostajalla ja myyjällä on kiusaus sopia maksajan pään yli hyvin kalliista hoidosta.”

2) Valinnanvapaus ei säästä, vaan todennäköisesti nostaa kustannuksia. Esimerkiksi ruotsissa näin on käynyt, ja terveydenhoito maksaakin Suomea enemmän (vaikka USAa vähemmän). Toki voidaan ajatella, että vapaudella saa ollakin hinta, ja tavallaan ymmärrän ajatuksen. Mutta kun uudistuksella halutaan säästää sosiaali- ja terveydenhoidosta 3 miljardia ja tehdään se tavalla, joka lisää kustannuksia, luvassa on suuria vaikeuksia. Tietty älyllinen rehellisyys on tarpeen.

3) Hallituksen aikataulu on mahdoton. Jos maakunnat aloittavat työnsä 1.1.2019, ja samalla hetkellä joutuvat kilpailutilanteeseen ilman mahdollisuutta valmistautua siihen, keskellä Suomen historian suurinta organisaatiofuusiota, ajautuu terveydenhoito todennäköisesti kaaokseen.Aikataulun mahdottomuuden ovat todenneet niin sairaanhoitopiirien johtajat kuin sote-uudistuksen valmistelijatkin. Hallituspuolueet eivät vaan vielä ole myöntäneet sitä. Peruskoulu-uudistus tehtiin viiden vuoden aikana, aloittaen Lapista. Miksei valinnanvapausmallikin voisi alkaa ensin yhdessä maakunnassa, ja sieltä kokemuksista oppineena vasta levittää muualle maahan? Voisi tulla aika paljon halvemmaksi.

Nyt esitetyssä muodossa valinnanvapausmalli ei toteuta tavoitteita, joihin sillä pyritään. Itse asiassa esityksen omista vaikuttavuusarvioistakin voi tämän lukea. Ja jos terveydenhoitojärjestelmämme ajetaan kriisiin, näkyy se ihmisten terveydessä, mikä puolestaan heikentää heidän toimintamahdollisuuksiaan ja siis vapauttaan. Siksi suhtaudun nyt esitettyyn malliin melko kriittisesti.

4000km kuormapyörällä

Laatikkopyörän mittarissa tuli 4000 kilometriä täyteen. Se on suunnilleen matka Helsingistä Kabuliin. Hankimme pyörän 2015 joulukuussa, joten kuukautta kohden on ajettu 260 kilometriä, päivää kohden kahdeksan ja puoli.

Nyt on siis hyvä hetki kirjata ylös muutamia kokemuksia pyörästä.

Pyörämme on Christiania 2wheeeler. Se on tanskalaisten kopio perinteisestä hollantilaisesta kaksipyöräisestä bakfietsistä. Hollantilaiset ovat tavanneet harrastaa näitä kaksipyöräisiä, kun tanskalaisilla taas perinteisesti on ollut kolmipyöräisiä laatikkopyöriä, joista Christiania Bikes on tunnetumpi. Olen ajanut aika paljon kummankinlaisilla pyörillä, joten muutama sana niiden eroista hyvässä ja pahassa

Kolmipyöräinen laatikkopyörä korvaa auton monessa käytössä, muttei polkupyörää juuri missään. Sillä voi kuljettaa suuria määriä tavaraa tai helposti useita lapsia (neljä, suurimmilla malleilla jopa 8). Rauhallisessa nopeudessa kolmipyörä on vakaa, ja suuriin nopeuksiin sillä ei pääsekään, paitsi alamäessä. Talven jäätöyssyissä se on vähän ikävä.

Kaksipyöräinen laatikkopyörä on pienempi ja nopeampi. Meille se oli ehdoton valinta, koska sama pyörä jolla jompi kumpi aamulla vie lapset toimii kulkuneuvona lopun päivää. Kaksi pyörää voi myös sovittaa samaan ajolinjaan, mikä tekee kulkemisesta epätasaisessa maastossa (lue: pyöräteillä) helpompaa. Lapsia mahtuu kyytiin kaksi, lyhyelle matkalle kolmaskin, mutta sitten on jo ahdasta. Kaksipyöräinen sopii huonommin kävelynopeuteen, vaan sillä pitää liikkua jotta se olisi vakaa. Toisaalta 40km/h nopeus ei ole mikään ongelma myöskään.

Valinta pyörätyyppien välillä on siis ennen kaikkea kiinni siitä, millaista kulkupeliä tarvitsee.

Sähkö. Hanki se. Erityisesti talviajossa sähkö on aivan ehdoton lisävaruste, kun pitää ajaa lapset kyydissä hangessa, sohjossa ja jääpolanteilla. Suosittelen kaikille kuormapyörän hankkijoille kaikkiin käyttöihin sähköjä. Christianian sähkö toimii kaasukahvalla, eli saadakseen sähköapua, pitää sekä polkea että kääntää kahvasta. Käytännössä sähköä tulee käytettyä ylämäissä, liikkeellelähdössä (ja vastatuulessa jos on kiire). Minulle tällainen rajattu sähkön käyttö tuntuu paremmalta, mutta jotkut tykkäävät enemmän koko ajan päällä olevasta sähköstä.

Nastarenkaat. Omaan krossariini en tänä talvena vaihtanut niitä ollenkaan, mutta kuormapyörään heti ensimmäisten pakkasaamujen jälkeen. Pitkän ja painavan pyörän kanssa on kuitenkin enemmän sähläysvaraa ja lapsia kyydissä. Ja sähköllä voi kuitata kasvanutta vastusta. Suosittelen.

Kuomu on varsinkin talvella ja pienten lasten kanssa hyvä, jottei kylmä viima osu naamaan ja jotta koppa ei ole aamuisin täynnä lunta (meillä pyörä viettää aikaansa ulkosalla). Kuomu on kulutustavaraa, ja jossain vaiheessa menettänee vedenpitävyytensä.

Huolto. Kannattaa. Pyörä on käynyt nyt kahdesti isommassa huollossa, rumpujarrua on vähän säädetty ja levyjarruun vaihdettu palat. Etulampun kiinnike katkesi ja vaihdoin sen ja molemmat ulkokumit on kertaalleen vaihdettu uuteen. Lisäksi pressun kiinnikkeitä on ommeltu uusiksi ja pari pulttia vaihdettu. Ensi talveksi luultavasti pitää vaihtaa toinen jarruvaijeri ja parin vuoden sisään kuomu.

Kaiken tämän laskien, kilometrihinta pyörälle on alle euron. Ja laskee koko ajan kun kilometrejä kertyy lisää. Se on oikeastaan aika halpaa. Kalliimpaa tietysti kuin mennä ratikalla, mutta kun pitää saada kaksi apinaa tarhaan joka ei ole ratikkapysäkin vieressä ja vielä päästä itse töihin, pyörä on miljoonasti kätevämpi.

Tai jos haluaisi laskea kunnolla, niin pyörähän säilyttää arvonsa melko hyvin. Todellista kulua on siis juoksevat kulut – ehkä 10c/km ja arvon alenema, joka lienee 10-20c/km. Yhteensä 20-30c/km. Halvempaa kuin autoilu, laskettuna kilometrikorvauksen mukaan.

Ainoa merkittävä puute 2wheelerissä on oikeastaan jalka. Bakfietseissä on jalka joka koskettaa neljästä pisteestä maahan ja on helppo painaa jalalla maahan. 2wheelerissä sen sijaan vain kahdesta kohti koskettava, mikä tekee vaikeammaksi nostaa pyörä jalalle. Lisäksi ainakin meidän pyörässämme jalan ”lukituspala” on altis vääntymään ja myös vääntyy, mikä tekee käytöstä vielä hankalampaa (kuulema kaikille ei kyllä käy näin). Jos joku tietää, missä Helsingissä pääsisi hitsaamaan tai voisi teettää pienen hitsaustyön helposti, niin olisin kiinnostunut.

Kokonaisuutena suosittelen kyllä kuormapyörää kaikille lapsiperheille, joilla on tarvetta liikkua kaupungissa. Elämämme olisi paljon vaikeampaa ilman sitä. Yleisemmin tämä on esimerkki siitä elämäntapojen moninaisuudesta, jonka kaupunki mahdollistaa. Yksi tarvitsee elämäänsä farmarivolvon, toiselle kuormapyörä on ratkaisu kaikkeen, kolmas kulkee vain kävellen tai ratikalla. Mikään näistä tavoista ei ole sinänsä väärin, vaan ihmisten elämäntilanteet ja mieltymykset ovat erilaisia.