IT-jaoston kuulumisia

Eurovaalit tai ei, kunnallispolitiikka kulkee omaa tahtiaan. Tässä yhteenveto IT-jaoston keväällä käsittelemistä asioista ja vähän katsausta tulevaan. IT-jaosto – tai virallisesti kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto – on siis viime syksynä perustettu luottamuselin, jonka tarkoitus on valvoa ja ohjata kaupungin IT-hankkeita ja yleisesti IT-strategiaa. Itse toimin sen puheenjohtajana.

Tietotekniikkaohjelma

Helsingissä tehdään kesän ja syksyn yli tietotekniikkaohjelma, jossa linjataan seuraavan kolmen vuoden IT-strategiaa.

Edellinen ohjelma 2012-2014 toi avoimen datan Helsingin strategian keskeiseksi osaksi, mutta muutoin se oli melko varovainen. Vantaan vastaava ohjelma on selvästi konkreettisempi. Joka tapauksessa tämä on siis tietotekniikkajaoston kolmivuotisen kauden ehkä merkittävin yksittäinen asia.

Jaoston lähetekeskustelussa toivoimme, että ohjelmaa valmistellaan avoimesti ja joukkoistaen, ja nyt se on varmistunut. Tätä voi pitää tietotekniikkajaoston ensimmäisenä merkittävänä aikaansaannoksena.

Kesäkuussa tulee kaikkien kommentoitavaksi ohjelman visio-osa ja avoimia kysymyksiä siitä, mihin Helsingin pitäisi fokusoida, miten kaupunki voisi tarjota kaupunkilaisille enemmän, ja toisaalta mitä kaupunkilaiset voisivat tehdä. Niin ihmiset, yritykset kuin muutkin yhteisöt. Ideoimme Vasemmistoliiton Mikko Pörin kanssa muutamia kysymyksiä, mutta varsinaisen joukkoistuksen hoitaa kaupunki.

Toinen kierros tulee sitten syksyllä kun koko ohjelman luonnos laitetaan kommenteille. Alustana toiminee otakantaa.fi.

Konkreettisena asiana ohjelma tulee käsittelemään edeltäjäänsä enemmän tietojärjestelmien hankintaan. Toimittajaloukun välttämiseen, elinkaaren suunnitteluun, ekosysteemien huomioimiseen ja toivoakseni strategiseen avoimen koodin käyttöön.

Kevään aikana jaosto on pitänyt kaksi kokousta ja käsitellyt kolme konkreettista tietojärjestelmähankintaa. Yli miljoonan euron hankkeet tuodaan siis kaikki jaostoon

1) Taloushallinnon laskujärjestelmä

Laskujärjestelmä on suhteellisen suoraviivainen digilaskujen lähetyspalvelun hankinta. Markkinoilla on olemassa useita toimivia ratkaisuja, ja asiata järjestetään kilpailutus ja valitaan yksi, pääasiassa hinnan perusteella mutta osin myös integrointien helppouden. Jokin osa siis tulee integrointityötäkin, kun järjestelmä yhdistetään muihin tietojärjestelmiin. Palvelun kautta tulee menemään noin puolitoista miljoonaa laskua, mikä kerrottuna viidellä vuodella selittää jo että hanke jotain maksaakin.

Kilpailutettavaksi myyntilaskujärjestelmä on sikäli kiitollinen, että siinä ollaan ostamassa valmiita, olemassa olevia ratkaisuja ja pitää vain vertailla mikä vastaa parhaiten tarvetta ja maksaa vähiten. Tehtävän uuden kehitystyön osuus kokonaisuudesta on vähäinen ja sekin on melko selkeää integraatiotyötä (kun integroitavat järjestelmät jo toimivat toisen myyntilaskujärjestelmän kanssa any way).

2) Metron tuotannonohjaus

Metron tuotannonohjaus taas sekin on melko tyypillinen huollon tuotannonohjaus: samalla peruslogiikalla ne toimivat niin metronpyörän sähkömoottoreiden kuin vaikka teollisuusrobotin sähkömoottoreiden huoltosyklit.

Nykyisin metron käytössä olevat ohjelmat Metku ja MetroTOP ovayt vanhoja (10v ja >20v) ja kummankin jatkokehittäminen on jo vaikeaa tai mahdotonta, koska myös kehitystyökalut joihin ne perustuvat on jo lopetettu. Ne on aikoinaan tehty custom-ratkaisuina Valtion tietokonekeskus VTKK ja nykyään niiden oikeudet omistaa pörssiyhtiö Tieto, jonka osaksi VTKK päätyi.  Järjestelmät on nyt syytä korvata ennen Länsimetron avaamista, koska sen mukaan ottaminen niihin on vaikeaa.

Suunnitelmana on kilpailuttaa tuotannonohjausjärjestelmää, sekä sen sovittamista toimimaan metroliikenteessä, että myös integrointia muihin HKL:n järjestelmiin (taloushallinta, metroautomatiikka, jne). Tuotannonohjaus on kohteena sikäli hiukan vaikeampi, että toisaalta on olemassa valmisjärjestelmiä (lähtien SAPista), ja niiden käyttäminen on lähes varmasti halvempaa ja nopeampaa kuin tehdä kokonaan uutta järjestelmää. Mutta toisaalta valmisjärjestelmä ei riitä sellaisenaan, vaan muokkaustakin joudutaan tekemään. Edes ratikan huolto ei ole riittävän lähelle sama, että siinä käyttössä olevan ohjelma toimisi ilman muutoksia (koska metrojunia kytketään toisiinsa, ja telejä vaihdetaan eri logiikalla).

Ja tästä seuraa, että jonkinlaisessa loukussa ollaan sitten toimittajan kanssa lähes väistämättä. Mutta sen laajuutta voidaan rajata. Keskustelussa tuli esiin, että kehityksessä syntyvät rajapinnat pitäisi vaatia asiakkaan hallintaan, jotta jatkossa olisi helpompaa päivittää osia. Tämän asian esittelijä lupasi ottaa harkintaan.

3) Sopimushallintajärjestelmä.

Kaupungilla ei tällä hetkellä ole keskitettyä sopimushallintaa. Kun kaupungilla on voimassa kymmeniä tuhansia sopimuksia, on niiden hallinnoinnille tarvetta.

Nyt sellainen on tarkoitus ostaa palveluna Cloudialta. Kaupungille ei siis asenneta mitään omia servereitä. Valinta perustuu KL-kuntahankintojen aiemmin tekemään kilpailutukseen, jonka Cloudia voitti.

Järjestelmän euromääräistä hyötyä on vaikea arvioida, mutta yksikin sopimusongelma voi maksaa enemmän kuin palvelu kymmenessä vuodessa. Palvelu hankitaan tässä vaiheessa käyttöön niille virastoille, joilla ei ole ennestään sopivaa.

Vähän huolta herätti se, että luopumissuunnitelmaa ei ole kauhean pitkälle mietitty. Yleensä kun oikea vaihe miettiä palvelusta luopumisen suunnitelma on silloin kun sitä otetaan käyttöön. Kaikki data kuitenkin pysyy kaupungin omistuksessa, ja sopimukset on ilmeisesti tehty niin, että joskus tulevaisuudessa vaihdon toiseen palveluun pitäisi periaatteessa sujua.

Opetustoimen tietotekniikka

Huhtikuussa käytiin läpi myös kaupungin opetustoimen tietotekniikkaa. Visioita on paljon, rahaa vähän vähemmän. Suomen jatkuvasti seuratut PISA-tulokset laskevat, ja merkittävänä erona meitä edellä olevat satsaavat tietotekniikkaan paljon enemmän.

Helsingissä on 57 000 koululaista kohden 14 000 tietokonetta ja 6000 opettajalle 2000 tietokonetta. Minun on vaikea käsittää, miten opettaja edes voi tehdä työnsä ilman tietokonetta. Kai nyt vähintään joutuu googlella hakemaan asioita?, vaikkei sitä luokassa suoraan käyttäisikään? Tämä siis lainkaan kyseenalaistamatta opettajien ammattitaitoa; en vaan osaa ilmeisesti kuvitella niitä realiteetteja joissa he joutuvat toimimaan.

Oppilaiden tietokoneiden, kännyköiden ja muiden laitteiden osalta ollaan menossa suuntaan, että kukin saa tuoda kouluun omia laitteitaan, ja silloin kun opetuksessa tarvitaan jotain laitteita (esim. padi), koulun puolesta sellaiset löytyy niille joilla ei omaa ole. Tämä on nähdäkseni aika hyvä

Muuta

Fiksu kalasatama on Helsingin ”Smart City” hanke. Smart City on hiukan epämääräinen kattotermi, joka voi tarkoittaa lähes mitä tahansa paremmasta jätelogistiikasta avoimen datan kautta yhteisöllisyyden kehittämiseen. Tässä tapauksessa sen alle kuuluu ainakin Kalasatamaa taloyhtiöitä yhdistävä Fisuverkko, tontinluovutusehtoihin ideoitu avoimien kiinteistörajapintojen vaatimus ja halu kokeilla kaikenlaista.

Roihupeltoon suunniteltu konesali on tässä vaiheessa vasta tonttivaraus kiinteoistövirastossa. Se ei siis vielä ole IT-jaoston asialistalla. Sinänsä todella positiivista että sellaista suunnitellaan.

Apotista lisää vielä erikseen jossain vaiheessa. Tässä odotellessa, Vasemmistoliiton Mikko Pöri ja Juho Lindman ovat esittäneet joitakin hyviä kysymyksiä.

IT-jaosto 28.10.2013

Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto piti tänään ensimmäisen kokouksensa. Asialistalla oli vain aloitusmuodollisuuksia: jaoston toimenkuvan esittely, jäsenten esittelypuheenvuorot ja jaostoa koskevan menettelytapaohjeen lisääminen talousarvion noudattamisohjeisiin.

Jäsenissä on IT-alan asiantuntemusta, mutta myös pitkän linjan kunnallispolitiikan kokemusta. Molempia tarvitaan. Koska suljettujen kokousten keskusteluja ei ole tapana siteerata, kerron jaoston työlle kohdistamani odotukset vain omasta puolestani:

  • Jaoston tulee saada selvyyttä kaupungin IT-hankintoihin. Hankinnat tulee tehdä toimivilla ja nykyaikaisilla tavoilla, mutta sen lisäksi toiminnan pitää myös näyttää luotettavalta ulospäin. Yksittäisten hankkeiden lisäksi tulee käydä läpi koko hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat.
  • Jaoston tulee seurata erityisesti Apotti-hankkeen toteutusta. Hankkeeseen ryhtymisestä on tehty päätös ja tarjouskilpailun ensimmäinen vaihe lähestyy loppua. Kohta tiedämme mahdolliset tarjoajat. Tässä vaiheessa IT-jaoston tehtävä onkin osaltaan varmistaa, että hanke saadaan onnistumaan mahdollisimman hyvin. Myös joitakin muita tietotekniikkaprojekteja seurataan, mm. päätöksentekojärjestelmä Ahjoa.
  • Jaoston tulee linjata kaupungin periaatteelliset kannat tietoyhteiskunnan kysymyksiin. Ensimmäisenä agendalla on avoin data ja Helsingin vieminen maailman kärkeen avoimen datan kaupunkina. Kysymykset kansalaisten osallistumisen edistämisestä, opetuksen tietotekniikasta, paikallisen startup-ekosysteemin edellytysten parantamisesta, avoimesta lähdekoodista jne kuplivat pinnan alla…

En näe, että näistä asioista olisi kovin suuria erimielisyyksiä jaostossa. Muiden jaoston jäsenten näkemykset olivat samansuuntaisia ja täydensivät hyvin asiakohtia, jotka olin itse unohtanut huomioida.

Talousarvion yhteydessä annoimme nyt kaikille kaupungin virastoille seuraavan ohjeen:
Virastojen ja liikelaitosten on tuotava kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston käsittelyyn tietotekniikan hankeohjelmaan sisällytettävät yksittäiset tietotekniikkahankkeet sekä puitejärjestelyt ja niiden perusteella tehtävät hankinnat, joiden arvioitu hankintahinta ylittää miljoona euroa. Tietotekniikan hankeohjelma ei sisällä laitehankintoja, joten tässä tarkoitettu menettely ei koske niitä.Yllämainitut yksittäiset tietotekniikkahankkeet on tuotava jaostolle tiedoksi valmistelun käynnistyessä ja hyväksyttäväksi ennen hankintailmoituksen jättämistä, kuitenkin ennen asian saattamista toimivaltaisen päätöksentekijän päätettäväksi.Hanketta koskeva puitejärjestely on tuotava jaoston hyväksyttäväksi ennen hankintailmoituksen jättämistä ja puitejärjestelyyn perustuva yksittäinen hankinta ennen hankintapäätöksen tekemistä, kuitenkin ennen asian saattamista toimivaltaisen päätöksentekijän päätettäväksi.

Kysyin, mikä on menettely, jolla virastot voivat tuoda meille tiedoksi myös pienemmät hankkeet, jos katsovat sen tarpeelliseksi. En vielä saanut vastausta, mutta asiaan palataan. Ja viime kädessä jaostohan voi itse aina pyytää esittelyn msitä tahansa hankkeesta.

Jaoston työ jatkuu seuraavaksi työseminaarilla 28.11. Käytännössä tämän vuoden puoli menee lähinnä asioiden nykytilaan perehtymisessä, ja kehitysehdotuksia aletaan tehdä vasta kun ymmärretään vähän paremmin, mikä toimii ja missä on ongelmia.

ps. vielä on viikko aikaa osallistua avoimen datan Apps4Finland-kisaan. Tuomariston puheenjohtajana toimii allekirjoittanut.

Miksi IT-jaostoa tarvitaan

Sain käsiini erään viraston sisäisen muistion heidän uudesta tietojärjestelmästään. Tässä  yhteenveto-osa hiukan anonymisoituna:

  • Nykyisellään järjestelmän haitat ovat huomattavasti sen tarjoamia hyötyjä suuremmat.

  • Järjestelmä on keskeneräinen: hidas, epäselvä ja epävakaa.

  • Järjestelmä pitää saada toimimaan niin, että [sisältöä] ei häviä.

  • Järjestelmän käyttöönoton myötä […] asiakaspalvelu on hidastunut ja vaikeutunut merkittävästi.

  • […] käsittely kestää nyt moninkertaisen ajan aiempaan verrattuna.

  • Kehittäminen sitoo kohtuuttomasti työaikaa ja resursseja

  • Lomakkeiden määrää ja sisältöä tulisi voida muokata joustavasti.

Ja muutama muu lainaus:

”Ongelmia on ollut mm. sellaisten [sisältöjen] kanssa, jossa on käytetty ”ääkkösiä”, eli ä- ja ö-kirjaimia. Myös muita [sisältöjä] on hävinnyt järjestelmästä ilman selkeää syytä.”

 

”Informaation kulku korjaavalle taholle on hidasta. Tukipyyntöhakemukset tehdään sähköpostitse, eikä varmuutta korjauksen toteutumisajankohdasta. Korjauspyyntöjen lähettämistä hidastaa, että ei ole täyttä selvyyttä, kuka minkäkin ongelman korjaamisesta vastaa. […] Esimerkiksi lomakemuutokset ehdotettiin lokakuussa 2012, ne toteutuivat kesäkuussa 2013.”

Kyse ei nyt ole mistään 80-luvun perinnejärjestelmästä, vaan koko systeemi on tehty tällä vuoskymmenellä korvaamaan vanhaa.

Itse järjestelmää tuntematta syntyy aika vahvasti vaikutelma pieleen menneestä softahankkeesta. Uudistuksen tavoitteet ovat olleet epäselviä, eikä järjestelmä vastaa käyttäjien tarpeita. Lisäksi systeemi on selvästi keskeneräinen, mutta ketterää ongelmiin reagoimista ei ilmeisesti tehdä, mahdollisesti sekavista vastuusuhteista ja hankalista sopimuksista johtuen.

Valitettavasti kyseessä ei ole yksittäistapaus. Tämä on jo kolmas kaupungin asiakaspalvelujärjestelmä, josta tänä syksynä kuulen että se on hidastanut työntekoa. Softajärjestelmiä kehitetään sadoilla tuhansilla tai miljoonilla, jotta säästettäisiin toimintaprosesseissa ja saataisiin parempia tuloksia. Mutta jos järjestelmät hukkaavat dataa ja vaativat ylimääräisiä kliksuttelukierroksia, ei niistä mitään säästöjä tule.

Tämä on suurin syy, miksi halusimme perustaa kaupunkiin IT-jaoston. Tälle tilanteelle on vaan pakko tehdä jotain, ja asioiden julkisempi käsittely voisi olla ensimmäinen askel parempaan suuntaan.

Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston ensimmäinen kokous on 28.10. Se on vasta alkumuodollisuuksia. Marras-joulukuussa tarkoitus on perehtyä kaupungin järjestelmien ja toiminnan nykytilaan. Jatko sitten tilanteen mukaan.

Onko IT politiikkaa? – Helsingin tietotekniikkajaosto

Kaupunginvaltuusto perusti eilen kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston ja nimitti minut sen puheenjohtajaksi (kiitos luottamuksesta jne). Koska olen osavastuullinen siihen, että näin tehtiin, lienee paikallaan selittää mistä on kyse, ja mitä tällä jaostolla yritetään saada aikaan.

IT-jaosto (joksi sitä nyt kutsun) on siis poliittinen luottamuselin. Se tarkoittaa, että valtuusto valitsee sinne eri puolueiden edustajia. Valintaperuste ei ole mikään nimenomainen pätevyys, vaan kukin puolue saa paikkoja vaalimenestyksensä mukaan, ja jakaa ne kuten parhaaksi katsoo.

IT-jaosto ei siis myöskään suunnittele tai varsinkaan toteuta kaupungin IT-hankkeita. Sen tehtävänä on asettaa suuntaviivat IT-ratkaisuille yleisesti, ja valvoa, että suuret hankkeet tehdään asianmukaisesti.

Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenet ovat

Otso Kivekäs (pj, vihr)        vara Jasmin Hamid (vihr)
Minerva Krohn (vihr)          vara Hannu oskala (vihr)
Ulla-Marja Urho (vpj, kok)  vara Arja Karhuvaara
Ossi Mäntylahti (kok)          vara Joona Haavisto
Katrina Harjuhahto-Madetoja (kok) vara hannele Luukkainen (kok)
Kaarin Taipale (sd)               vara Jouko Malinen (sd)
Tuomas Kurttila (sd)           vara Miriikka Laaksonen (sd)
Mikko Pöri (vas)                    vara Juho Lindman (vas)
Kristiina Juth (rkp)               vara René Hursti (ps)

Kuten listan ihmisiin tutustumalla huomaa, osalla on IT-taustaa, osalla taas ei. Tämä on normaalia luottamushenkilöpäätöksenteossa. Aivan vastaavasti kaupunkisuunnittelulautakunnassa ei ole pelkkiä arkkitehtejä tai opetuslautakunnassa opettajia. Poliittisten päätöksentekijöiden on tarkoitus edustaa kaupunkilaisten ääntä. Itse asiasisällön osaaminen pitäisi tulla esittelevien virkamiesten puolelta.

Tässä vaiheessa voidaankin esittää ihan perusteltu epäilys, että kannattaako poliitikkojen nyt sorkkia tietotekniikkaa? Eikö asiat sujuisi paremmin, jos annettaisiin ammattilaisten tehdä työnsä?

Oma arvioni on, että tässä tapauksessa kannattaa, kahdesta syystä

Ensinnäkin, kaupungin IT-hankinnoissa on ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen nettilomake maksoi miljoonia, koska se tehdään vanhentuneelle suljetulle alustalle; määrittelyjä tilataan tekemään sama yritys jonka on tarkoitus tehdä myös toteutus; ja päätöksentekojärjestelmä muistuttaa välillä vitsiä.  Lisäksi tietenkin Apotin kaltaiset jättihankkeet vaativat huolellista seurantaa.

Vaikka poliitikoilla ei ole mitään maagista kykyä ymmärtää asioita muita paremmin, niin poliittinen päätöksenteko on luonteeltaan julkista. Ja se tarkoittaa että mahdolliset ongelmat tulevat esiin; vanhanaikaiset hankintakäytännöt ja epäterveet toimittajasuhteet täytyy perustella jaostolle, joten samalla ne huomataan ja ongelmien korjaaminen saattaa edistyä. Esimerkiksi mainittu sosiaalitoimen järjestelmäalusta olisi pitänyt korvata viimeistään kymmenen vuotta sitten. Asia vaan ei ole noussut esiin ennen  kuin nyt.

Vaikka hankinnat ovat periaatteessa vain tehokasta päätösten toimeenpanoa ja siten virkamiesvalmistelun piiriin kuuluva asia, niin käytännössä prosesseille pitää tehdä jotain. …ja tämä on jotain.

Toisekseen, on olemassa tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan poliittisia kysymyksiä. Vaikka hankinnat ovat tehokkaan toimeenpanon osa, niin vaikkapa datan avaaminen ei ole. Se on poliittinen linjaus, joka hyödyttää kaupungin asukkaita ja yrityksiä ja myös kaupungin organisaatiota. Mutta se on linjaus, ja demokratiassa linjapäätökset kuuluvat luottamuselimille.

Muita mahdollisia poliittisia linjauksia ovat esimerkiksi pääsyn avaaminen kaupungin päätöksentekodataan, avoimen lähdekoodin suosiminen tai kaiken kaupungin kanssa asioimisen tarjoaminen netin kautta. Näitä kysymyksiä ei ole kovin suurta määrää, mutta ne ovat kuitenkin olemassa. Ja ennen tätä ei ollut käytännössä mitään areenaa niiden käsittelylle.

IT-Jaosto on syntynyt Vihreiden aloitteesta. Hannu Oskala ehdott sitä kaksi vuotta sitten, ja vaalien jälkeen ehdotimme sitä kaupungin strategiasta neuvoteltaessa. Strategiaan kirjattiinkin:

”Perustetaan kaupunginhallituksen alaisuuteen IT-jaosto, joka valvoo kaupungin tietotekniikkastrategiaa sekä tietohallinto- ja tietotekniikkainvestointeja eri hallinnonaloilla.”

Lautakunnan sijasta perustetaan jaosto, koska lautakunta valvoo yhtä virastoa, kun taas kaupunginhallituksen jaostolla on valtaa kaikkeen kaupungin toimintaan. Ja IT on oikeasti hajallaan pitkin kaikkea kaupungin toimintaa.

Eilen päätetysti jaoston tehtävänä on:

  1. tehdä esityksiä tietotekniikkaa ja tietohallintoa koskevista periaatteista ja linjauksista sekä seurata niiden toteutumista
  2. seurata kaupungin tietotekniikkaohjelman laatimista, toimeenpanoa ja toteutumista
  3. hyväksyä tietotekniikan hankeohjelmaan hallintokuntien esityksestä tietotekniikkahankkeet, joiden kokonaiskustannusarvio ylittää miljoona euroa
  4. antaa lausunto kaupungin tietotekniikan hankeohjelman kokonaisuudesta.

Ensimmäinen kohta antaa vallan ehdottaa periaatteita. Jaosto ei voi suoraan päättää, että kaikki kaupungin hankinnat tehdään vaikka ketterästi, mutta se voi ehdottaa tällaista yleistä periaatetta kaupunginhallitukselle.

Toinen kohta koskee kolmen vuoden välein laadittavaa tietotekniikkaohjelmaa. Merkittävää tässä on erityisesti toteutumisen seuraaminen. Esimerkiksi tämänhetkinen tietotekniikkaohjelma linjaa avoimesta datasta ”Tietojen saatavuutta parannetaan rakentamalla avoimia rajapintoja olemassa oleviin järjestelmiin ja edellyttämällä avoimia ja dokumentoituja rajapintoja hankittavissa järjestelmissä.” Jaostolla on nyt valtuudet kutsua minkä tahansa viraston johto kertomaan, millä tavalla he ovat dataansa avanneet ja aikovat sitä tehdä.

Kolmas kohta tarkoittaa, että yli miljoonan euron hankkeita ei voi Helsingissä aloittaa ilman IT-jaoston siunausta. Tarkka prosessi pitää vielä hakea, mutta tarkoituksena on, että asiat tuodaan IT-jaostoon niin aikaisessa vaiheessa että hanketta voidaan vielä aidosti muuttaa.

Neljäs kohta koskee kaikkia muita kaupungin IT-hankkeita, joita on vuosittain vajaat sata. Niitä IT-jaosto ei yleensä käsittele yksittäin, vaan kokonaisuutena.

Jo käynnissä olevia hankkeita IT-jaosto seuraa, mutta sillä ei ole suoraa toimivaltaa määrätä niitä. Tässä voidaan kuitenkin ”lainata” kaupunginhallituksen valtaa. Eli jos IT-jaosto suhtautuu kriittisesti johonkin hankkeeseen, valmistelevat virkamiehet luultavasti kuuntelevat sitä, koska viime kädessä asia voidaan aina viedä kaupunginhallitukseen, joka luultavasti kuuntelee jaoston näkemystä.

Erityisesti tämä koskee Apottia. Apotin etenemistä tullaan raportoimaan IT-jaostolle säännöllisesti, mutta jaosto ei voi määrätä hanketta toimimaan millään tietyllä tavalla. Ja päätös lähteä tekemään yhteistä potilastietojärjestelmää on joka tapauksessa jo tehty, eikä jaostolla ole mandaattia sitä muuttaa. Sen sijaan tulen ainakin itse keskittymään siihen, miten hanke saadaan onnistumaan mahdollisimman hyvin niissä reunaehdoissa, jotka on jo päätetty.

Jaoston työ alkaa tämän vuoden puolella. Ensimmäiset kuukaudet menevät lähinnä asioihin perehtymiseen, eli mitään kovin konkreettista ei kannata heti odottaa. Mutta ensi vuoden aikana uskoisin toiminnan muutoksen jo näkyvän jossain.

Tässä vaiheessa jaosto on vaalikauden mittainen kokeilu. Ei ole itsestäänselvää, että poliittisen valvonnan tuominen IT-kysymyksiin saa asiat toimimaan paremmin. Mutta tuskin ne ainakaan huonommin voivat mennä.

 

Kirjoittaja aikoo raportoida tässä blogissa kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston tulevasta toiminnasta. Stay tuned.