Uskotko, että sähköautot ratkaisevat autoilun ympäristöongelmat? Minulla on sinulle huonoja uutisia: ne eivät ratkaise juuri mitään.
Pelkäätkö yllä kulkevien voimajohtojen tekevän jotain sisuskaluillesi? Minulla on sinulle hyviä uutisia: mitään vaaraa ei ole.
Ekologiseen ja terveelliseen elämäntapaan pyrkivän edessä on vaikeiden valintojen lisäksi valtava pilvi kaiken sortin huuhaata. Sitä syytävät markkinamiehet, jotka myyvät mitä vaan ekologisuuden nimissä. Kuvitellaan, että ihminen joka maksaa enemmän kananmunista, kunhan luvataan kanoilla olevan tilaa, maksaa extraa myös Närpiöläisistä tomaateista, jos niiden sanotaan tulevan ”läheltä”.
Valitettavasti ekokaupoissakin myydään sähkösäteilyä vähentäviä suolavalaisimia, ja ties mitä otsonaattoreita. Luontaisbisnes on kuin kapitalismin pahimpien puolien koelaboratorio, jossa asiakasta saa aina huijata.
Huuhaata syytävät myös hörhöt, jotka pelkäävät taivaan putoavan niskaansa tai uskovat keijupölyn pelastavaan vaikutukseen. Vilpitön usko asiaansa ei vaan tee siitä totta.
Ekologia on tiedettä. Kuten tieteet yleensä, se on oikeasti vaikeaa. Maallikko ei yleensä voi tietää varmasti, onko kasvihuoneessa kasvatettu luomutomaatti tänään ekologisempi kuin Espanjasta lennätetty. Tiedonhalun ensimmäinen uhri on varmuus.
Onneksi täydellisyyteen ei tarvitse päästä, ja ilmeisimmän hölynpölyn voi välttää melko helposti seuraamalla mitä ympäristöjärjestöt tai kuluttajaviranomaiset sanovat. Ei siis goji-marjoja tai palmudieseliä. Kyllä puolukoita ja maalämpöpumppuja.
Kirjoittaja on internetin yleinen paremmintietäjä ja muun muassa verkkolehti Laitoksen toimittaja
Tämä kolumni on julkaistu ekolifestylelehti Huilissa. Huili oli Kraft&Kultur-sähköyhtiön lehti, mutta viime numerosta alkaen itsenäinen ekoaikakausilehti. Sen saa tilaamalla.
>”Uskotko, että sähköautot ratkaisevat autoilun ympäristöongelmat? Minulla on sinulle huonoja uutisia: ne eivät ratkaise juuri mitään.”
Voisiko tätä avata hieman? Jäi vähän töksäytykseksi.
Sähköautot eivät ratkaise ongelmia, koska ongelma on se että ihmiset eivät istu parakissa kypärä päässä ja kuuntele virsiä päivät pitkät. Jos on sähköautoja, ihmiset edelleen liikkuvat paikasta toiseen, ja vieläpä pitkiä matkoja.
Kolumnina tuo oli hirvittävän lyhyt ja ilman perusteluja. Hankala tyylilaji. Tiedemiehen vastuas sinäsnä kattoi akiken, mutta ei ehkä aukea kaikkine nyansseineen kaikille 🙂
Laiskana fuskaan nyt, ja kopion alle mun ja Oras Tynkkysen keskustelun aiheesta FB:ssä. Siinä tulevat esiin argumentit suuntaan ja toiseen paremmin, kuin mitä itse yksin tiivistämällä saisin aikaiseksi.
Oras Tynkkynen
päinvastoin sähköautot voivat ratkaista ison osan autoilun ympäristöongelmista. tahtia pitää tosin kiristää siitä, että viime vuonna sähköautot Suomessa osti kaksi (2) yksityishenkilöä.
20 tuntia sitten · Tykkää
Otso Kivekäs
Sähköauto ratkaisee autoilun co2-päästöt, JOS sähköntuotanto on päästötöntä. Nykykeinoin se ei ole, vaan marginaalituotanto on hiililauhdetta.
Sähköauto ratkaisee hiukkaspäästöistä osan, mutta vain osan, koska katupölystä peräisin olevat hiukkaset (luokkaa puolet päästöistä) jäävät. Meluongelmaa sähköauto ei ratkaise ollenkaan, koska rengasmelu dominoi nopeuksissa, joiden melulla ylipäänsä on väliä.
Kaikken pahinta, eli autoilun tilantarvetta ja yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta sähköauto ei ratkaise myöskän ollenkaan. Kyllä minusta on ihan perusteltua sanoa, että ne eivät ratkaise juuri mitään.
16 tuntia sitten · Tykkää · 5
Oras Tynkkynen
olen, niin kuin edellä kävi ilmi, täysin eri mieltä. sähköautojen energiatehokkuus on parempi kuin polttomoottoriautoilla, ja sähköntuotannon keskipäästöt laskevat koko ajan. hiililauhde on marginaalissa tulevaisuudessa yhä lyhyemmän osan ajasta, ja sähköautoja voidaan ladata kulutushuippujen ulkopuolella (ja vastaavasti purkaa latausta tarvittaessa takaisin). sähköautot poistavat kaikki polttoaineen käytön lähipäästöt, ja ihmettelen ajatusta, että moottorimelulla ei olisi väliä. yhdyskuntarakenteen hajautumista sähköautot eivät tietenkään ratkaise, mutta hajautumisen yksi suurimpia ongelmia taas on autoilun lisäämisestä aiheutuvat päästöt – ja juuri nehän sähköautoilla voidaan ratkaista.
16 tuntia sitten · Tykkää
Otso Kivekäs
Autoilun lisäämisestä aiheutuvista päästöistä suuri osa tulee infran rakentamisesta, joka ei myöskään vähene. Tästä pitäisi kyllä kaivaa jostain lukuja, minulla ei moisia ole käsillä.
Muistinvaraisesti, jo 50km/h nopeuksissa rengasmelu on pääosa tien melusta, moottoritienopeuksissa moottorimelu on jo täysin merkityksetöntä. Suuret, nopeasti ajettavat tiet ovat niitä, joiden melu käytännössä aiheuttaa terveyshaittoja ja hankaloittavaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. 40km/h katuja joiden melulla on suurempaa merkitystä on vähän, 30km/h katuja ei juuri ollenkaan.
Energiatehokkuutta en toki kiistä, ja jos sähköntuotanto saadaan siirtymään hiilivapaaksi jollain aikataululla, co2-ongelma toki on ratkaistavissa autoilun osalta.
Ydinkohta liikennepolitiikassa on silti mielestäni liikkumisen tarpeen vähentäminen tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja suosimalla ratkaisuja joissa liikkumisen kohteet ovat kävelyetäisyydellä, tai ainakin saavutettavissa joukkoliikenteellä tai pyörällä. Kävely, pyöräily ja hyvin hoidettu (sähköinen) joukkoliikenne tulevat aina olemaan ekologisempia liikkumistapoja kuin (sähkö)autoilu. Ne myös sopivat tiiviimpään yhdyskuntarakenteeseen ja siten kilometrisuoritetta kertyy vähemmän.
16 tuntia sitten · Tykkää · 1
Ja tässä loput
Joonas Lyytinen
Ei kai kukaan halua palata takaisin aikaan, jolloin yhdyskuntarakennetta suunniteltiin täysin yksityisautoilun ehdoilla, kuten vielä 60- ja 70-luvulla. Kaikesta joukkoliikennepanostuksesta ja työmatkapyöräilyn edistämisestä huolimatta ei toisaalta ole kovin uskottavaa, että yksityisautoilu täysin ikinä loppuisi (tai edes merkittävästi vähenisi). Siksi tämä ei ehkä ole joko-tai vaan sekä-että kysymys: luodaan vaihtoehtoja yksityisautoilulle ja kannustetaan vaihtoehtoisia liikkumismuotoja ja se yksityisautoilu mikä jää jäljelle hoidetaan sähköautoilla polttomoottoriautojen sijaan. Elementary, Mr. Watson?
16 tuntia sitten · Tykkää
Otso Kivekäs
Kysymys siitä, miten paljon mitäkin ongelmia sähköautot ratkaisevat on tietenkin periaatteessa empiirinen (joskin joutuu tekemään oletuksia tulevaisuuden energiantuotannosta ym.). Mielipiteenvaraiseksi sitten jää eri haittojen painottaminen suhteessa toisiinsa ja oletukset kerrannaisvaikutuksilla, mitä asioilla on. Minä esimerkiksi annan merkittävän painon myös yhdyskuntarakenteen hajautumisen sosiaalisille haitoille, joita toki ei huomioida suoraviivaisesti pelkästään ympäristöhaittoja arvioitaessa
16 tuntia sitten · Tykkää
Oras Tynkkynen
eivät nämä ole joko tai. vaikka Suomessa tehtäisiin kaikki mahdollinen liikennetarpeen vähentämisen ja kulkumuotosiirtymän edistämiseksi, autoilun päästöille pitäisi silti tehdä jotain. sähköautot ovat tähän paras ja merkittävin tapa. tämän toteaminen ääneen ei vähennä sitoutumistani muita keinoja kohtaan.
16 tuntia sitten · Tykkää
Otso Kivekäs
Joonas: kuitenkin suunnittelu edelleen aktiivisesti hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja autoilu lisääntyy. Prioriteettikysymyksenä pidän siksi tärkeämpänä kääntää tämä kehitys ja siihen nähden hyvin toissijaisena miten autoilun suoria co2-päästöjä vähennetään moottoritekniikalla.
Tällä hetkellä sähköautoja käytetään argumenttina sille, ettei yhdyskuntarakenteen jatkuvaa hajauttamista tarvitsisi lopettaa. Tässä kohdassa on vastakkainasettelu, vaikka toki autojen moottoritekniikan kehitys sähköiseksi on myös merkittävää ja positiivinen ilmiö
16 tuntia sitten · Tykkää
Otso Kivekäs
Esimerkkinä yhdyskuntarakenteen aktiivisesta hajauttamisesta Teemun hyvä kirjoitus: http://tolkku.blogspot.com/2012/05/kun-liikenne-vaatii-maaseutua.html
15 tuntia sitten · Tykkää · 1 ·
Oras Tynkkynen
olen itse törmännyt päinvastaiseen: sähköautojen edistämistä vastustetaan, koska sen pelätään vievän poliittista painetta liikennetarpeen vähentämisestä ja kulkumuotosiirtymästä. tästä kiittävät OPECin öljydiktatuurit: mitä hitaammin autokanta sähköistyy, sitä enemmän öljyä kulutetaan ja päästöjä tuotetaan.
15 tuntia sitten · Tykkää · 1
Otso Kivekäs
Molemmat ilmiöt ovat varmasti olemassaolevia; mielenkiintoista on niiden suuruusluokka, eli ovatko ne kuinka merkittäviä.
Esimerkiksi tuosta sähköautoilla yhdyskuntarakenteen sotkemisesta käy Helsingin päätös antaa 50% alennus parkkimaksuista sähköautoille. Keskustaparkeerauksen haitoissa moottoritekniikka ei ole juuri missään roolissa: ongelmia on tilanvienti, liikenneonnettomuudet, keskustan huono saavutettavuus…
Linkki: http://www.facebook.com/okivekas/posts/236304273140836
Otson näkökulma on liian kaupunkikeskeinen ja muutenkin aika kummallinen. Ei autoista päästä koskaan kokonaan eroon, vaikka mitä tekisi.
Eikö sähköautoja siis pitäisi suosia suhteessa saastuttavampiin autoihin? Mieluummin yksi sähköauto kuin yksi bensa-auto lisää kadulle. Vai?
Sähköautosta joutuu muuten nykyään edelleenkin maksamaan käyttövoimaveroa eli diesel-veroa! Voisko joku selittää miksi. Ensi vuoden alusta sähköautojen verotus onneksi vähenee, mutta diesel-vero ei häviä kokonaan.
Mitä jos poistettaisiin kokonaan sähköautojen verotus? Kalliita ne olisi senkin jälkeen, mutta ehkä se rohkaisisi edes muutama autoilijaa ostamaan sellaisen seuraavaksi autokseen. Kun he kumminkin sen seuraavan auton ostavat. Niin kovaksi ei autoilun hintaa saada nostettua, että he eivat sitä ostaisi. Autoileva kansa nousisi barrikaadeille kauan ennen sitä rajaa.
Näkökulma on kaupunkikeskeinen, koska
1) autoilusta suurin osa tapahtuu kaupunkiseuduilla (enemmistö väestöstä ja keskimäärin enemmän kilometrejä)
2) autoilun haitoista vielä paljon suurempi osa aiheutuu kaupunkiseuduilla (ks yllä)
3) sähköautot on näköpiirissä olevalla teknologialla realistinen vaihtoehto ennen kaikkea kaupunkiseuduilla, jossa selvitään kohtalaisella toimintasäteellä)
Koska olen sitä mieltä, että ongelmia pitää ratkaista siellä missä niitä on, eikä tasa-arvoisesti kaikkialla, olen kiinnostunut autoilun ongelmista lähinnä kaupunkiseuduilla. Maaseudulla autoilusta on vähemmän haittaa ja sille on vaikeampi löytää korvaavia ratkaisuja.
Ja totta kai sähköauto on parempi ympäristölle kuin bensa-auto, tämähän on aivan selvää. Argumentti vaan on, että sähköautoja ei saa käyttää syynä välttää toimia, joilla vähennetään ihmisten pakottamista autoriippuvuuteen.
Ensiksikin, oma kommenttini oli vitsi. Lisään tähän nyt pari kohtaa, missä argumentti on rikki: 1) sähköautot eivät kuluta marginaalisähköä, koska niiitä ladataan pääasiassa öisin, joten sähköautolle ei ole rehellistä jyvittää hiililauhteen päästöä; tässä Tynkkynen on oikeassa. 2) Koska sähköautojen latausta voi siirtää jossain määrin ajan yli, niin fiksu infra sähköautojen lataamiseen voi itseasiassa alentaa päästöjä ceteris paribus. Tämä ei tosiasiassa todennäköisesti toteudu, mutta korostaa kohtaa 1. 3) Yhdyskuntarakenneargumentti on väärä, koska polttomoottoriauton ja sähköauton substituutiotasapainon siirtäminen sähköauton suuntaan. Jopa nykyinenkin verotus rankaisee sähköautoa polttomottoriauton kustannuksella pl. marginaalikulutus; tämä siksi että autoverotus on edelleen ekstraktiivista (tuloja maksimoivaa), eikä ohjaavaa. Vihreiden parissa tähän on kiinnitetty huomiota, mutta mielestäni hämmästyttävän vähän.
Tynkkysen ajatus on kummallinen. Länsimaissa ei ole käytännössä ketään, joka olisi samanaikaisesti sähköautojen vastustaja ja OPEC-maiden (käytännössä diktatuurien) kannattaja.
Lisäksi on kummallista, jos sähköautoon kohdistettua spesifistä toimenpidettä käytetään yleisenä argumenttina substituutiotasapainon siirtämistä vastaan. Varmaan pysäköintimaksun alennus on huono toimenpidet – jos kohta kieltäisin mieluummin dieselautot keskustoissa kokonaan; hiukkaspäästöjen osalta sähköauto on oikeasti ihan astronomisesti terveellisempi ympäristölle.
Sähköautojen vastustaminen on myös kryptoargumentti ydinvoimaa vastaan, ja sori kun kuulostan paranoidiklta, mutta mahtaako Otso itseasiassa tietää tämän? Tynkkynen joko ei huomaa, tai sitten on salaa ydinvoiman kannalla. Argumentti ydinvoiman puolesta on juurikin se, minkä Tynkkynen yllä esittää: kulutushuippujen tasaaminen; ydinvoiman hyödyllisyys sähkönlähteenä kasvaa jos kulutushuippuja kyetään tasaamaan. Toisaalta voi olla, että hän hakee argumenttia tuulivoiman puolesta; se on ihan hitusen heikompi, mutta pätevä silti.
Osa 1 luultavasti totta. Pitäisi selvittää, mikä on realistinen latausprofiili.
Osa 2 irrelevantti, koska ”voisi olla” argumentteja, joihin niiden esittäjä ei usko itsekään ei tarvitse huomioida 🙂 Sivumennen sanoen olen samaa mieltä, että voisi olla, mutta epätodennäköistä että ikinä on.
Osa 3 meni nyt vähän ohi minulta. Katkesiko lause vai loppuiko minulta vain yleissivisty?
Krypto-ydinvoima ei ollut tullut tässä mieleen, mutta joo voihan sen nähdä noin kieltämättä. Epäilen, että suurin osa keskusteluun millä tahansa kannalla osallistuvista ei ole tullut asiaa noin ajatelleeksi, joten se ei siis ole argumenttina kovin relevantti (kryptoargumenttihan on relevantti vain sosiaalisena konstruktiona, ei sisältönsä puolesta). Epäilen, että Tynkkynen ei anna sähköntuotantotavan vaikuttaa tässä kantaansa.
Tän meidän planeetan litium ei riitä korvaamaan kaikkia polttomoottoreia – ei edes suurinta osaa. Siksi sähköauto ei globaalissa mittakaavassa ratkaise juuri mitään.
Litiumia on merivedessä ja maankuoressa ihan tarpeeksi, luokkaa 300 miljardia tonnia. Jos siitä saadaan prosentti talteen, niin saadaan auto vaikka joka jampalle.
(Siis, merivedessä yksinään on se 300 miljardia tonnia)
Litiumia on, mutta mites ne muut harvinaisemmat metallit? Ne molybdeenit vaimitäniitänytoli, joita Kiina rohmuaa? Riittääkö ne?
”Harvinaiset maametallit” eli lantanoidit (+ pari muuta metallia) eivät ole ihan niin harvinaisia kuin nimi antaa ymmärtää. Neodyymi on niistä varmaan tässä asiassa tärkein, koska siitä tehdään kestomagneetteja. Kiina ei ”rohmua” niitä sen kummemmin, sillä nyt vain sattuu olemaan suurimmat reservit ja tuotanto, ja se on ilmoittanut että vientiä pyritään vähän rajoittamaan. USA:ssa ja Kanadassa niitä on paljon myös, mutta tuotanto vähäisempää.
Kyllä niiden hinta voi nousta, ja varmasti teknistä kehitystä tarvitaan. Todella pitkällä aikavälillä todennäköisesti joudutaan turvautumaan avaruuteen ja asteroideihin, niissä riittää metalleja enemmän kuin maankuoressa. Tekniikasta se nyt vaan on kiinni.
So, raaka-aineet, energia, jne, ne eivät mihinkään lopu. Energiaa saa vaikka toriumista niin paljon kuin keksitään käyttää (nykykulutuksella ehkä 100 000 vuotta) ja jos se ei riitä, niin sitten fuusiosta (aurinko ehtii sammua ensin). Ongelmat ovat teknisiä ja organisointiin liittyviä, ja toisaalta siinä, ollaanko niin lyhytnäköisiä että pilataan ilmakehä ja biosfääri haluamalla liian paljon liian nopeasti.
”Neodyymi on niistä varmaan tässä asiassa tärkein, koska siitä tehdään kestomagneetteja.”
Neodyymia muuten syntyy uraania käyttävissä fissioreaktoreissa ja joku oli laskeskellutkin ydinjätteessä olevan neodyymin ja muiden aineiden rahallisia arvoja. Niiden erottaminen ei ehkä kannata, kun prosessi on kalliin puoleinen ja jäteliemiin tulee plutoniumia sun muuta ikävää.
Otso näppärästi nyt unohtaa myös sen, mitä ihmiset haluavat. Kaikki EIVÄT halua asua äärimmäisen tiiviissä keskustassa, pienissä asunnoissa ja mahdollisimman pienellä liikkumisalueella. Kaikkien harrastukset eivät toimi julkisella liikenteellä, samoin kuin esim. perheiden päivähoitoonviennit ja kaupassakäynnit. Ihmiset haluavat ja tarvitsevat yksityisautoja ja Nurmijärviä ja väljää asumista. Ihmiset eivät tarvitse loputtoman pitkiä ratikkamatkoja, tuntikausia kestävää lasten päivähoitoon vientiä ja suppeaa elämänpiiriä.
Olisi aika tajuta, että ihmisillä on erilaisia tarpeita ja vaikka kaikenlaiset tunnelit ja parkkipaikat jotain maksavatkin, ne on silti toteutettava jotta yhteiskunnassa olisi mahdollisuus viettää monenlaista elämää. Olisi aika miettiä ratkaisuja, joilla saataisiin tyydytettyä kaikkien haluja, tehtäisiin sekä pyöräteitä että autotunneleita, mahdollistettaisiin sekä trendikäs asuminen Punavuoressa, että väljempi omakotiasuminen järkevällä (= moottoritie) liikkumiskonstilla kaupunkiin.
Ei kyse ole unohtamisesta. Kyse on paljon vakavammasta asiasta eli polttavasta halusta määrätä miten ihmisten tulisi asua. Tätä oiretta esiintyy erityisen paljon Soininvaaran blogin kommenteissa joissa mm. halutaan helsinkiläisten asuvan joko pienissä kopeissa koko elämänsä tai ainakin sen alku- ja loppuosa. Jälkimmäinen tarkoittaa halua pakottaa vanhat leskinaiset muuttamaan kodeistaan jotta asunto saadaan ”tehokkaampaan” käyttöön. Suurelle osalla yleisöä asunto nyt vaan sattuu olemaan sama asia kuin koti ja sellaista ei voi rahalla arvottaa. Tai voi, mutta se on tyhmää.