Huomisen HKL:n kokouksen lista tässä
Korkein hallinto-oikeus on todennut, että HKL:n automaattimetron hankintapäätös 15.5.2008 oli laillinen. Hyvä tietää tässä vaiheessa. Muutaman vuoden projektia onkin jo ehditty tässä odotellessa tehdä…
Automaattimetroprojekti etenee, mutta mitään kovin ihmeellistä ei tapahdu. Jo automatisoitua junaa ajellaan metroradalla automaatilla yöaikaan, kun siellä ei ole muuta liikennettä.
Hakaniemen metroasema peruskorjataan ja siinä varaudutaan Pisara-radan tuomaan ihmismäärän lisäykseen. Siltasaarenkadun jalkakäytävällä oleva sisäänkäyntipömpeli korvataan talon seinään tulevalla sisäänkäynnillä. Samalla Hakaniemeen tulee muutama uusi liiketila. Arkkitehtuurisuunnitelman kuvista katsoen muutos on pikemminkin maltillinen kuin radikaali.
Projekti maksaa 15 miljoonaa ja valmistuu kesällä 2016. Metroasema pysyy auki koko remontin ajan. Koska kokonaishinta ylittää 10 miljoonaa, lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginvaltuusto.
Kaupunkipyörien tilanne on ikävämpi. Tarjouskilpailun vuonna 2011 voittanut JCDecaux ja HKL eivät päässet sopimukseen hankkeesta, eikä mainosyhtiö enää jatkanut tarjoustaan. Kokonaisuudessaan hanketta on tehty vuodesta 2008 asti. Ei tämä kaikki aika ole hukkaan mennyt, vaan esimerkiksi 52 ensimmäistä pyöräasemapaikkaa on valittu ja kaikkialla hyväksytty.
Lainaten esittelyä:
Jotta kaupunkipyöräjärjestelmä voidaan Helsinkiin hankkia, on hankintakuvio mietittävä uudelta pohjalta. Nyt käyty tarjouskilpailu pohjautui vuonna 2008 laadittuun hankesuunnitelmaan. Tämä suunnitelma on monilta osin vanhentunut ja kaipaa päivittämistä. Toisaalta nyt käydyn hankintaneuvottelun yhteydessä on Helsingin kaupunkipyöräsuunnitelmat tarkentuneet huomattavasti mm. pyöräasemien sijoittelun osalta.
Uudelleen harkittavaksi kaupunkipyöräjärjestelmän hankesuunnitelmaan tulee useita eri seikkoja liittyen pyöräjärjestelmän hankintaan, operointiin ja rahoitukseen. Aiemmin muita kuin kokonaan ulkomainosyhtiöiden pyörittämiä pyöräjärjestelmiä ei ole harkittu. Kuitenkin viimeisten viiden vuoden aikana on markkinoille tullut useita eri konsepteilla toimivia pyöräjärjestelmien toimittajia ja operoijia.
Hankesuunnitelman päivityksessä tulee selvittää mahdollisuudet pyöräjärjestelmän ja operoinnin hankkimiseen erillisinä hankintoina. Myös pyöräjärjestelmän rahoittaminen mainos-, sponsori- ja käyttäjärahoituksella sekä kaupungin subventio-osuuden määrä tulee tarkastella uudestaan. Kaupungin oman tuotannon osuus pyöräjärjestelmässä tulee myös harkita.Hankesuunnitelma tulee myös laatia siinä määrin täydellisten liikennesuunnitelmien pohjalta, että pyöräjärjestelmä voidaan kilpailuttaa suoraan vähintään 150 pyöräaseman ja 1500 pyörän järjestelmänä ja siihen pitää varata optiot laajentumiseen projektialueille (Jätkäsaari, Kalasatama jne.) Tältä osin suunnitelma vaatii myös liikennesuunnittelun tarkentamista yhdessä KSV:n kanssa.ELi kun tästä tuli aikalisä, pyritään samalla parantamaan ratkaisua. Jos ja kun ulkomainospaikat eivät enää ole houkutteleva bisnes, täytyy hankkeen rahoitusta harkita avoimin mielin. Sponsoreita NYC:n ja Lontoon tapaan? Kaupungin maksama monien Ranskan kaupunkien tapaan? Uudenlaisia mainosyhteistyöratkaisuja? Tavoitteeksi pitää ottaa hyvä sekä kustannustehokas pyöräjärjestelmä, ja etsiä rahoitusratkaisu sitten siitä erikseen.
Lisäksi HKL:n osavuosikatsaus, josta ei ainakaan pistänyt silmään mitään ihmeellistä. Ratikkaliikenteen luotettavuus (99,43%) ja matkustajamäärä ovat parantuneet hiukan, kuten myös tuottavuus. Metron luotettavuus on silti parempi (99,95%) ja matkustajamäärä noussut 5,7%. Luotettavuus lasketaan sen mukaan kuinka moni vuoro lähtee päättäriltä ennen kun seuraavan vuoron pitäisi jo lähteä. Tämä ei toki kerro aivan kaikkea luotettavuudesta.
Luotettavuuteen vielä sellainen täsmennys, että se on ilmeisesti laskettu vain HKL:n omista syistä peruuntuneet lähdöt huomioon ottaen. Mikä on tietysti HKL:n kannalta olennaista, mutta se ei kerro esim. ratikkaliikenteen yleisestä luotettavuudesta mitään, vaan vain kuinka hyvin HKL saa ne vaunut liikkeelle. HSL:llä on sitten ihan eri luvut siihen, kuinka suuri osuus lähdöistä on kokonaisuudessaan ajettu.
Tämä kaupunkipyöräkuvio on mielestäni vähän kaksipiippuinen juttu. Ilmaista lounasta ei ole, joten JCDecaux lienee tehnyt omat kannattavuuslaskelmansa siltä pohjalta, että satsaamalla X euroa pyöriin, se saa Y euron arvosta mainostilaa, ja jos Y = suurempi kuin firman nykyisistä mainostiloistaan maksama vuokra, projekti kannattaa. Toisin sanoen pyörien tulo tarkoittaisi sitä, että toiseen kaupungin taskuun tulisi aiempaa vähemmän rahaa. Poliittinen päätöshän se tietysti on, että pitäisikö mainostulorahan päätyä ns. tasavertaisesti kaupunkilaisia hyödyttäviin hankkeisiin eli yleisbudjettiin, vai korvamerkitysti kaupunkipyörien käyttäjien iloksi. Puolensa kummallakin. Tärkeätä on kuitenkin tiedostaa, että tällaista valintaa ollaan tekemässä ilmaisen hyvän vastaanottamisen sijaan.
Miten yleisbudjetista rahaa saavat hankkeet hyödyttäisivät kaupunkilaisia jotenkin tasapuolisemmin kuin kaupunkipyörähanke? Ei ole mitään erityistä ryhmää ”kaupunkipyörien käyttäjät”, jonka iloksi tämä hanke rajoittuisi, yhtään sen enempää kuin on vaikkapa ryhmää ”kirjaston käyttäjät”. Kaupunkipyöriä saa käyttää kuka tahansa, kuten kirjastoakin. Kaupunkipyörähanke on yksi tasa-arvoisimmista hankkeista.
Jos nyt jotkut tästä hankkeesta vähemmän hyötyvät, niin ne jotka pääsääntöisesti kulkevat arkimatkansa omalla pyörällään. Mutta hekin hyötyvät pyöräilyn lisääntymisen lukuisten välillisten vaikutusten kautta (ilmanlaadun paraneminen, ruuhkien väheneminen, melun väheneminen, liikkumattomuudesta johtuvien sairausten ja sairausmenojen väheneminen, liikenneturvallisuuden paraneminen jne jne).
Hyvä jos kaupunkipyörien kustannuksista ruvetaan puhumaan oikeilla nimillä eli euroilla, sen sijaan että näillä mainoskytköksillä yritetään pyörähanke saada näyttämään ilmaiselta.