Helsingin johtamisen jaosto esitti tänään, että Helsingissä siirrytään pormestarimalliin. Samalla päivitetään raskas virastorakenne nykypäivään ja lisätään asukkaiden suoria osallistumismahdollisuuksia kaupungin päätöksentekoon.
Kirjoitimme Erkki Perälän kanssa aiheesta myös Hesariin. Kirjoitus avaa samalla hyvin, miksi uudistusta ollaan tekemässä; tässä alkuperäinen, hiukan pidempi versio alla.
Helsinki tarvitsee lisää demokratiaa
Helsinki on siirtymässä aiempaa avoimempaan ja demokraattisempaan johtamistapaan. Kaupunginvaltuutetut Thomas Wallgren (sd), Sirpa Asko-Seljavaara (kok) ja Pentti Arajärvi (sd) kritisoivat uudistusta, ja esittivät muutosten lykkäämistä. (HS 19.12.). Kritiikki menee osin ohi maalin.
Uudistamisen lähtökohtana on vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen suhteessa viranhaltijoihin. Nykyisessä johtamisen mallissa merkittävä määrä poliittista valtaa on keskitetty kaupunginjohtajistolle, josta kaupunkilaiset eivät pääse vaaleissa päättämään.
Tästä syystä kaupunginhallituksessa edustettuina olevat valtuustoryhmät kannattivat yksimielisesti pormestarimallin käyttöönottoa. Pormestarimallissa pormestarista ja apulaispormestareista koostuva kaupungin johto valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, jolloin kunnallisvaaleilla on nykyistä suurempi vaikutus kaupungin johtamiseen. Se lisää päätöksenteon demokraattisuutta.
Toisin kuin Wallgren, Asko-Seljavaara ja Arajärvi kirjoittavat, kansliapäällikön virka luotiin jo pari vuotta sitten keskushallinnon uudistamisen yhteydessä. Nyt ehdotetussa mallissa kansliapäällikkö esittelisi asiat kaupunginhallitukselle, mutta vain kustakin asiasta vastaavan pormestarin tai apulaispormestarin antamalla esittelyluvalla. Valta ei keskity yhdelle henkilölle. Samankaltainen esittelymalli on käytössä maan hallituksessa.
Helsingissä on yli 30 virastoa ja laitosta ja näillä omat poliitikoista koostuvat lauta- ja johtokuntansa. Hallintojen väliset kuilut ja niistä johtuva siiloutuminen aiheuttavat Helsingissä merkittäviä ongelmia niin valmistelun kuin päätöksenteonkin näkökulmasta. Merkittävää valtaa käytetään jossain harmaalla alueella, sekavan hallintorakenteen piilossa. Tämän korjaaminen on uudistuksen tavoitteena.
Samalla kun kirjoittajat kritisoivat esitetyn johtamismallin hallinnollista monitasoisuutta, he kritisoivat kymmenien virastopäälliköiden korvaamista toimialajohtajilla ja nykyisten lautakuntien yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Samaan aikaan ei voi saada sekä yksinkertaisempaa että monimutkaisempaa järjestelmää. Toimialajohtajat ovat pätevyytensä perusteella valittuja viranhaltijoita aivan kuin virastopäällikötkin.
Keskeinen osa johtamisjärjestelmän uudistamista ovat kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset sisältäen ainakin osallistuvan budjetoinnin, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistumisen. Osallistumisen kokeilut on aika ottaa vakituiseen käyttöön. Demokratiaa vahvistetaan parhaiten kaupunkilaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. Sen ei tarvitse edellyttää puolueen jäsenyyttä.
Helsinki ei voi jäädä odottamaan kulloisenkin hallituksen hallinnollisia hankkeita. Niitä tulee ja menee kuin ratikoita Aleksanterinkadulla. Helsingin johtamisjärjestelmä pitää uudistaa niin, että se voidaan ottaa käyttöön heti ensi vaalien jälkeen. Se on kaupunkilaisten ja demokratian etu.
Otso Kivekäs
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr)
Erkki Perälä
Johtamisen jaoston jäsen (vihr)
Helsingin kaupunginvaltuutettuja
Kirjoittajien mielestä demokratiaa saataisiin siis lisää lisäämällä vaaleilla valittujen poliitikkojen vaikutusmahdollisuuksia suhteessa virkamiehiin. Vielä enemmän demokratiaa saataisiin lisäämällä kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Nythän esimerkiksi kaupunkisuunnitteluvirasto harrastaa kyllä kaikenlaista vuorovaikutussuunnittelua ja kerää asukkailta auliisti palautetta joka asiasta, mutta saadulla palautteella ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta viraston esityksiin. Lisäksi viraston laajat ja merkittävät esimerkiksi yleiskaavaan liittyvät suunnitelmat näyttävät menevän valtuustossa sellaisenaan läpi vähin äänin.
Tämän paikka ei nyt alkuunkaan ole tässä, mutta kun sinua Otso on niin vaikea tavoittaa. Ohjelmistoavoimuuden kannattaja, mutta saavuttevissa vain suljetuissa medioissa ;). No ei minulla muuta kuin, että jos sinua kiinnostaisi tutustua tähän Suomen Paikkatietoklusterin kannanottoon viranomaisten yrityksestä suunnata kohtia avoimia ohjelmistoja: http://flic.fi/2015/10/30/verkostoituneesta-yhteistoiminnasta-uutta-tehoa-paikkatietoalan-vientiin/. Avoimen koodin Oskari-alusta, jonka rahoitusta kirjoituksessa kritisoidaan, on kuuleinta mitä suomalaisessa viranomaisvetoisessa avoimien ohjelmistojen kehityksessä on viimeaikoina tapahtunut. Esimerkkejä Oskarista: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta, https://kartat.tampere.fi/.