Blogin uusimmat
Tästä viikosta alkaen minulla on oma radio-ohjelma, Digiradio. Sen voi kuulla joka maanantai klo 15 Radio Ravulta tai internetistä ikuisesti. Kätevimmin onnistuu nettiradiosta tai podcastina. Soitin myös alla tässä blogauksessa. Digiradio on tulevaisuus. Se ei ole DIgiTV:n serkku, vaan ohjelma tietoyhteiskunnasta. Siitä, miten yhteiskuntamme oikeastaan toimii, ja miten se ehkä tulee toimimaan. Internet, avoin data, … Jatka artikkeliin Digiradio 9.3: mitä se digitalisaatio on ja ymmärtääkö sitä kukaan?
Puhuin viikko sitten Vihreän ryhmän puolesta ensi vuoden budjetista. Ja kun puhutaan ensi vuoden budjetista, puhutaan siis samalla Helsingin tulevaisuudesta, mihin suuntaan haluamme kaupunkia kehittää. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, ja katsojat Helsinkikanavalla (kyllä, niitä on ainakin kolme), Helsinki kasvaa. Tämän vuoden alussa asukkaita oli lähes kymmenen tuhatta enemmän kuin vuosi sitten. Ja sama toistuu joka … Jatka artikkeliin Helsinki tarvitsee rohkeutta kasvaa
Suomessa elää uskomus, että 90-luvulla ja 2000-luvulla syntyneet osaavat käyttää tietotekniikkaa ikään kuin luonnostaan: Internetin ja kännyköiden keskellä kasvaneina he ovat ”diginatiiveja”, joille kaikki vanhemmille vaikea tekniikka onkin helppoa. Uskomus on väärä. Oikeasti nuoret oppivativi sen ja vain sen, minkä kanssa ovat tekemisissä. WhatsAppin käytön älypuhelimessa oppii kun viestejä lähettää, ja Angry Birdsiä oppii pelaamaan … Jatka artikkeliin Kukaan ei ole diginatiivi
Tietojärjestelmähankinnat menevät Suomessa yleensä pieleen. Etenkin julkisella sektorilla. Koska olen vuosien varrella useaan kertaan kertonut miten tietojärjestelmiä ei pidä ostaa ja millaisia virheitä hankinnassa on tehty, koen velvollisuudekseni myös kertoa, miten niitä sitten pitää hankkia. Tietojärjestelmiä voi julkisella sektorilla ostaa onnistuneesti kolmella tavalla: Ostamalla palveluna (pilvestä) Ostamalla valmiin standardituotteen Teettämällä järjestelmän avoimena Jos julkiset järjestelmät … Jatka artikkeliin Kuinka ohjelmistoja tulee ostaa
27.1.2015 klo 11.00-16.00, Tekniskan salit, Eerikinkatu 2, Helsinki Helsingin seudulla asuu 1,4 miljoonaa ihmistä. Kerrostalossa, omakotitalossa, rivitalossa, paritalossa, asuntolassa, sillan alla… Meistä jokainen asuu jossain, ja asumisen tavat sekä asuntojen hallinnan muodot ovat yhä moninaisempia. Seudulla valmistuu 10 000 asuntoa vuosittain, mutta minne ja millaisia? Helsingin Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Otso Kivekäs ja Uudenmaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Laura … Jatka artikkeliin ASUMINEN2015 – seminaari
”Kuinka tietoyhteiskunta korjataan” on kirja siitä, mikä on tietoyhteiskunnassamme vialla, ja mitä sille pitäisi tehdä. Kirjaprojektini on nyt rahoitettavissa Mesenaatti.me:ssä.Palvelusta voi ostaa etukäteen kirjan ja paljon muutakin. Rahat käytetään kirjan painamiseen, tai jos jää yli, vaalikampanjointiin. Ensimmäisen 2 vuorokauden aikana se on kerännyt jo 1500 euroa, mikä tekee siitä menestyneimmän vaaliprojektin palvelun historiassa.Kiitos kaikille tähän … Jatka artikkeliin Kuinka tietoyhteiskunta korjataan -kirjan joukkorahoitus on auki
Useimmat klassiset ikiliikkujat perustuvat tähän kaavaan: Ota lähtökohdaksi jokin yksinkertainen systeemi, esimerkiksi pyörivä pyörä tai kourussa valuvaa vettä, joka nostetaan kauhoilla ylös. Lisää systeemiin osia jotka saavat voimansa systeemin liikkeestä ja toisaalta ylläpitävät systeemin liikettä. Esimerkiksi vesipyörä, joka saa voimansa virtaavasta vedestä ja pyörittää vettä nostavaa hihnaa. Jatka lisäämistä, kunnes et enää intuitiivisesti ymmärrä, miten … Jatka artikkeliin Ikiliikkuja
Helsingin automaattimetro ajoi ensimmäisen koeajonsa syksyllä 1974. Tänään – 40 vuotta myöhemmin – hanke kuopattiin jo toisen kerran, kun HKL:n johtokunta päätti purkaa sopimukset. Kun Helsinkiin lähdettiin 60-luvulla suunnittelemaan metroa, haluttiin siihen vähintään valmius automatisointiin. 70-luvun alussa, kun konkreettisia suunnitelmia tehtiin, päädyttiin ensisijaisena ratkaisuna suosittamaan automaattiajoa, jossa kuitenkin olisi mukana junavalvoja joka junassa – ainakin … Jatka artikkeliin Helsingin automaattimetro 1974 – 2014
Uusimmassa Demokraatissa – siis Sosialidemokraattien lehdessä – sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi kantaa huolta perustulon vaikutuksista. Arajärven käsitykset perustulosta ovat kuitenkin hiukan erikoisia, ja vaativat korjaamista. Tässä siis Pentille muutama selventävä vastaus koskien perustuloa Arajärvi sanoo: ”Kansalaispalkan kaikkein perustavanlaatuisin ongelma on, että se jakaa ihmiset kahtia. B-luokkaan jäävät ne, jotka elävät kansalaispalkalla ja A-luokkaan kuuluvat ne, … Jatka artikkeliin Muutama väärinkäsitys perustulosta
90-luvulla Suomi oli tietotekniikan edelläkävijä, jossa oli eniten kännyköitä ja nettiliittymiä ja palveluita digitalisoitiin ensimmäisenä maailmassa. Tätä ihmettä tultiin ihastelemaan eri puolilta maailmaa. Tänään tilanne on toinen. Tuomioistuinten tietojärjestelmä junnaa ja vaarantaa oikeusturvan. Sähköinen pysäköinninvalvonta hidasti työtä 30%. Toimeentulotuen nettilomake maksaa kaksi miljoonaa. Lääkärien aika hukkuu tiimalasin katseluun. 2010-luvun Suomi on tietoyhteiskuntana parhaimmillaankin keskisarjaa. Tahtoa … Jatka artikkeliin Mikä meni vikaan IT-Suomessa?
- « Edellinen
- 1
- …
- 12
- 13
- 14
- 15
- 16
- …
- 45
- Seuraava »