hkl Archives - Page 2 of 3

Yömetro tulee ja kiskopysäköinnistä saa sakot – HKL:n johtokunnan lista 6.6.2013

Kevätkauden viimeinen kokous, Lista on täynnä lausuntoja eri asioista.

Metron yöliikenne alkaa 8.11.2013 kokeiluna, joka kestää 15.6.2014 asti. Kyse on Johanna Sumuvuoren valtuustoaloitteesta, johon vastauksena kaupunginhallitus päätti, ”että yöliikenteen sujuvoittamiseksi kaupungissa on syytä käynnistää kokeilu metron ajoaikojen pidentämiselle perjantai- ja lauantai-iltaisin lisäpalveluna N-bussilinjojen lisäksi.” Nyt sitten käsitellään sitä, kuinka tämä tehdään.

Matkassa on toki vielä monta päätöstasoa ennen kokeilun alkua, mutta kokeilun aikataulu on kyllä käytännössä jo varmistettu ennen kun se julkaistiin esityslistalla, eli eiköhän tämä ole selvä. Käytännössä metro siis kulkee pikkujoulukaudesta kesään perjantaisin ja lauantaisiin noin 1:30 asti. Yöbussit kulkevat normaaliin tapaan.

15.6.2014 jälkeisestä jatkosta päätetään aikanaan.

Toisena aloitteena on Nuutti Hyttisen aloite Vuosaaren metron jatkamisesta Aurinkolahden kanavan kohdalle. Vastausehdotus on melko nihkeä ajatuksen suhteen. Siinä todetaan, että aseman lisääminen on hankalaa ja maksaa rahaa. Niinhän se toki maksaakin.

Mietin tähän ehkä lisäystä, että jos kaupunkisuunnittelu haluaa asiaa selvittää, niin HKL kyllä toki siihen lähtee mukaan.

Metron toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittely ollaan nyt tekemässä johtokunnan toissakertaisen linjan mukaisesti, eli tarkoitus on ottaa käyttöön sama järjestelmä kuin ratikkapuolellakin. Märittelyn tekee kaupungin keskushallinnon kilpailuttama määrittelykonsultti, eli CapGemini. Vähän ihmetyttää määrittelyn 80 000€ hinta, jos kuitenkin suoranhankintaan ollaan jo päädytty.

Vanhoja hissejä uusitaan Kampissa, ja liukuportaiden sekä hissien huoltosopimus uusitaan. Pyysin infrajohtajalta, että saisimme kokoukseen samalla yleiskatsauksen hissien ja liukuportaiden tilasta kaikilla metroasemilla. Ovat meinaan aika kalliita pelejä, ja monet peruskorjausiässä.

Automaattimetrosta ei sanota listalla mitään muuta kuin tilannekatsaus. Täytyy muistuttaa virastoa, että tilannekatsausta on pyydetty esiteltäväksi myös esityslistalla eikä vain suullisesti.

Muissa kuin metroasioissa, lausumme myös pysäköintipolitiikasta. Pohjaehdotuksessa todetaan, että liityntäpysäköintiä ei voida maksaa joukkoliikennerahoista (s.o. HSL:ltä saatavista maksuista), vaan että se pitää rahoittaa jotain kautta suoraan kaupungin kassasta. Lisäksi kiskoillepysäköinnin vähentämistä korostetaan.

Sitten yksi henkilökohtainen suosikkini, eli projekti jota olen aktiivisesti ajanut:

”HKL on neuvotellut rakennusviraston kanssa siitä, että HKL jatkossa voi rakennusviraston kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen perusteella suorittaa ajoneuvojen pikasiirtoja, joiden avulla raitioliikennettä haittaavat ajoneuvot siirretään pois kiskoalueelta sekä periä myös tästä aiheutuvat todelliset kustannukset ajoneuvon omistajalta. Nämä uudet menettelyt on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 aikana.”

Nykyäänhän kiskoillepysäköinnistä ei käytännössä joudu maksamaan sakkoja eikä siirtokuluja. Varsinaista pysäköintisakkoa ei joudu maksamaan jatkossakaan, eikä korvaamaan aiheuttamaansa haittaa. Mutta sentään auton siirtämisestä koituneet kulut joutuu korvaamaan. Sekin summa on useita satasia, eli kyllä se varmaan ohjaa ihmisiä pysäköimään muualle kuin kiskoille.

Kiskopysäköinti Bulevardilla viime syksynä. Saisivatko sakot tämänkin kuskin harkitsemaan pysäköintiään?

Ja viimeisenä lausunto pyöräilynedistämisohjelmasta. Oleellisesti todetaan, että HKL tekee oikein mielellään ohjelmassa esitettyjä toimia, mukaan lukien pyöräpalveluiden brändäystä ja koordinointia, kunhan sovitaan miten kaupunki toiminnasta HKL:lle maksaa. Täytyy kysellä, onko rahoituksen käytännön organisoinnista jo sovittu.

HKL:n johtokunta 2.5.2013 ja 23.5.2013

Blogaaminen on jäänyt vähän muiden asioiden jalkoihin. Tässä nyt alkuun raportit kahdesta viime kokouksesta. Lisää seuraa kohta, koska olen juuri HKL:n johtokunnan virkamatkalla UITP-konferenssissa Genevessä.

HKL:n johtokunta 2.5.2013

Lista tässä.

Mielenkiintoisin asia oli Lauttasaaren ja Koivusaaren metroasemien suunnitelmat. Helsingin kaupunginhallitus edellytti aikoinaan, että ne esitellään kaupunginhallitukselle ennen rakentamista. Tämä ei nyt ihan toteutunut, kun Lauttasaaressa työt ovat jo käynnissä, mutta melkein kuitenkin. Espoossa vastaavaa ei tehdä, vaan Länsimetro oy:n hallituksessa istuvat virkamiehet hyväksyvät asemasuunnitelmat.

HKL:n johtokunta ei siis päättänyt asemista mitään, vaan ainoastaan antoi asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle. Lausunto kuului:

”Liikennelaitos –liikelaitoksen johtokunta päätti esittää kaupunginhallituksen harkittavaksi, että Koivusaaren asema rakennetaan välttämättömin osin, mutta sitä ei oteta käyttöön ennen kuin Koivusaaren asuinalueen rakentaminen toteutuu.”

Asia on periaatteessa tärkeä. Koivusaaren kaupunginosan rakentuminen viivästyy luultavasti jonnekin vuoden 2030 paikkeille ja sitä ennen asema olisi sangen vähän käytetty. Vaikea sanoa kuinka vähälle, koska kukaan ei ilmeisesti ole laskenut käyttäjämääräennusteita. Kyse lienee muutamista tuhansista matkoista päivässä. Vähän käytetty asema maksaa miljoonia, ja hidastaa kaikkia Koivusaaren ohi kulkevia kymmeniä tuhansia matkoja noin minuutilla.

Toisaalta Länsimetron turvallisuusluvat perustuvat oletukseen, että joka asemalla on hätäpoistumistiet, ja jotta aseman voisi tulevaisuudessa rakentaa ilman liikenteen katkaisua, täytyy luola louhia jo nyt. Seurauksena kustannukset eivät laske niin paljoa kuin voisi toivoa: Aseman 52 miljoonan kokonaishinnasta säästyy vain alle 20 miljoonaa; alle 10 miljoonaa verrattuna malliin, jossa nyt rakennetaan yksisisäänkäyntinen asema. Tätäkään kukaan ei tosin ole laskenut edes miljoonan tarkkuudella. Lisäksi Katajaharjun länsireunan asukkaat odottavat jo heille luvattua metroa. Ja jos asema ei aukeakaan Länsiväylän bussien kadotessa, täytyy heille järjestää muutoin joukkoliikenne. Sekin maksaa jotain, mutta ei ole tiedossa että mitä, koska sitä ei ole suunniteltu.

Siksi johtokunnalla ei siis ollut edes tietoja päättää mitään. Toivon, että kaupunginhallituksella on asiaa käsiteltäessä paremmat valmisteluaineistot käytössään.

Koivusaaren metroaseman suunniteltu sisäänkäynti Katajaharjun puolella

Toinen blogin lukijoille ehkä mielenkiintoinen asia oli metroliikenteen toiminnanohjausjärjestelmän vaatimusmäärittelyn tilaaminen. Mielenkiintoista siinä on se, että nostin metroliikennejohtajan päätöksen johtokunnan käsiteltäväksi.

Metroliikenteen huollossa käytettävä toiminnanohjausjärjestelmä on vanha, DOS-pohjainen, ja ratapuolen ylläpito on käytännössä päättynyt. Järjestelmävaihto on siis pakollinen. Nyt oltiin ostamassa 74 500€ vaatimusmäärittelyä Tieto oy:ltä suorahankintana. Koko hankinnan kustannusarvio on 0,9 miljoonaa.

Ratikkaliikenteessä karkeasti vastaava hankinta saatiin tehtyä pari vuotta sitten ostamalla työvuorosuunnitteluun käytetyn Winbus-järjestelmän huolto-osa ja teettämällä siihen tarvittavia muutostöitä, yhteensä noin 150 000 eurolla.

Palautimme asian valmisteluun niin, että käytetään toiminnanohjaukseen samaa Winbus -järjestelmää kuin HKL-raitioliikenteessä tai, mikäli se ei onnistu, niin tarjouskilpailun ehdoksi asetetaan, ettei määrittelyn suorittanut yritys voi osallistua tarjouskilpailuun. Käytännössä tässä käytettäisiin kaupungin IT-palveluiden ennakkokilpailuttamia konsultteja eikä suorahankintaa.

Kirjoitan tästä laajemmin erikseen vielä.

Muina asioina käsiteltiin talouden osavuosikatsaus (budjetissa mennään), päätettiin osallistua uuden ratikan julkaisutilaisuuteen 13.6. Otanmäessä ja merkittiin tiedoksi Strategiaohjelman HKL:ää koskevat osuudet. Lausunto HSL:n vyöhykemallista jäi pöydälle.

HKL:n johtokunta 23.5.2013

Vähän lyhyempi kokous, lista tässä.

Talousarvion luonnos lähetettiin kaupunginhallitukselle tiedoksi. Varsinainen talousarvio hyväksytään syksyllä. Oleellisena yksityiskohtana, luonnoksessa ehdotetaan HKL:n vuoden 2014 toiminnallisiksi tavoitteiksi samoja kuin 2013:kin, eli:

Tilikauden tulos vähintään nolla.
Raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyys vähintään vuoden 2012 tasolla (Raitio 2012: 3,93; Metro 2012: 4,00).
Raitioliikenteen luotettavuus on 99,85 % (2012: 99,90 %) ja metroliikenteen 99,96 % (2012: 99,94 %).
Yleisillä alueilla suoritettavien kaivutöiden toteuttaminen lupaehdoissa edellytettyjen tavoiteaikojen puitteissa.
Projektinhallintajärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa infrainvestointihankkeissa.

On syytä huomata, että luotettavuustavoitteet sisältävät vain HKL:n omasta syystä ajamatta jääneet lähdöt, ei esimerkiksi kiskoillepysäköinnin aiheuttamat. Ks aiempi tekstini.

Tarkastuslautakunta (ks. alla) kehottaa virastoja järjestämään enemmän yhteisiä tavoitteita. Näihin siis vielä palataan syksyllä.

Tarkastuslautakunta taas ripittää HKL:ää erityisesti automaattimetron viivästymisestä ja budjetin ylittymisestä. Lisäksi pyyhkeitä tuli siitä, ettei HKL käytä suoraan kaupungin taloushallinnan Laske-järjestelmää, vaan omaa SAP:tään, josta tiedot siirretään vain kuukausittain.

HSL:n vyöhykemallista ja lippujen hinnoista lausuimme, että on hyvä että metro on kokonaan A+B-vyöhykkeiden sisällä ja että ratikkalipun hinnan tulisi pysyä samassa suhteessa AB-kertalippuun kuin tähän astikin (nyt 1.43 ja 1.90 matkakortilla).

Vyöhykkeillä on merkittävä rooli kaupungin kehityksessä: sama vyöhyke tuo Espoon itäosat paljon lähemmäs keskustaa. Toisaalta samalla syntyy uusi raja keskelle Espoota, ja myös Östersundom siirtyy entistä kauemmas. Nämä asiat eivät kuitenkaan kuulu HKL:lle, joten emme lausuneet niistä mitään.

Yrjö Hakanen ehdottaa aloitteessaan, että joukkoliikenteeseen käytettäisiin 10 miljoonaa vuodessa lisää, ratikkaliikennettä kehitetään ja raidejokerin rakentamista kiirehditään. Vastaamme, että meille toki sopii mainiosti. Ei ole HKL:n asia arvioida, paljonko joukkoliikenteeseen rahaa käytetään. Se on kaupunginhallituksen asia, ja kaupunginhallitus tulee vastaamaan, että ei ole rahaa, kiitos ja hyvää jatkoa.

Automaattimetron tilanne ja aikataulu näyttää tällä hetkellä tältä:

Ensimmäiset automatisoidut M100-junat tulevat katsastettaviksi juhannuksenalusviikolla. Kuulema on syytä odottaa, että ne läpäisevät katsastuksen, eli ovat fyysisesti liikennekuntoisia.
Sen jälkeen Siemens jatkaa vielä testejä kesän yli, ja mahdollisesti muokkaa softaa jos tarpeen.
Elokuun alkuun mennessä junien turvallisuus on tarkoitus olla hyväksytty automaattiliikenteeseen, ja ne tulevat liikenteeseen 5.8., kuljettajan kanssa tosin.
Ensimmäiset 3 M200-junaa otetaan työn alle elokuun puolivälissä.

Kesän aikana siis varmistuu, että M100-junien automatisointi onnistuu. Se on tällä hetkellä projektin kriittisin osa.

Toukokuun alussa projektissa aloitti myös projektinhallintakonsultti Raimo Kaunismäki Rejlers oy:stä. Ajatus on siis vahvistetaan HKL:n omaa organisaatiota, jotta projekti pysyy paremmin näpeissä. Vielä on aikaista sanoa, onko lisämiehitys auttanut, palaan asiaan myöhemmin.

HKL:n johtokunta 18.4.2013

Lyhyehkö kokous, lista tässä.

Automaattimetrosta kuultiin taas viimeisimmät kuulumiset. Esityslistalla on suppeasti keskeiset kohdat, suullisessa keskustelussa tuli esiin enemmänkin asioita. Pyysin että jatkossakin ydinkohdat kootaan esityslistalle, ehkä hiukan laajemmassakin muodossa.

Muutama poiminta keskustelusta:

M100 junien automatisoinnin osalta Siemens on ilmoittanut 2-4 viikon myöhästymisriskistä. Tavoiteaika on siis, että automatisointi olisi valmis 14.6.
Automaattimetroprojektiin on haettu projektihallintakonsulttia tueksi. Nykyisellään
Projektille avataan tiedotussivusto Automaattimetro.fi toukokuussa

Hylkäsimme kaksi korvausvaatimusta, joista toinen päätyi Metro-lehteen. Toisessa matkustaja kaatui rullaportaissa, toisessa metroasemalla. Kummassakaan ei katsottu olevan mitään nimenomaista virhettä HKL:n ylläpidossa, joten kaatumiset eivät olleet HKL:n vastuulla. Se, että lattia on lumisadepäivänä märkä, katsotaan normaalitilanteeksi eikä virheeksi.

Kaupunki on perustamassa työryhmän yhtenäistämään korvaushakemusten käsittelyä. Näitä kun on useammassa eri virastossa, eivätkä käytännöt ja ratkaisuperiaatteet ole välttämättä kaikkialla ihan samoja.

Kaupunkipyöristä annettavaa lausuntoa terävöitimme lisäämällä alkuun: ”HKL on hankkimassa mainosrahoitteista kaupunkipyöräjärjestelmää. Tarkoitus on, että se otetaan käyttöön kesällä 2014.” Esittelijä otti ehdotuksen nimiinsä.

Kaupunkipyörät aloittavat 2.5.2014. Vielä on kuitenkin muutama mutka matkassa että sinne asti päästään. Seuraavaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa pitää ratkaista, mihin asemapaikoista tulee yksi mainos, mihin kaksi mainosta ja mihin nolla mainosta. Sopimus järjestelmästä pitää saada kasaan vielä kevätkaudella.

Lisäksi talousarvion raami tuotiin tiedoksi. Ensi kerralla tuodaan valtuustostrategia. Siitä lisää erikseen.

HKL:n johtokunta 21.3.2013

Merkittävin asia oli taas automaattimetron tilannekatsaus. Kun muistio on nyt jo esitelty Höblässä ja käsitelty Hesarissa, niin tässä se katsottavaksi kaikille. Siinä on aika paljon kaikenlaisia ongelmia kiteytyneenä 23 sivuun. Tasapainon vuoksi katsoa myös edellisen kokouksen projektiesittely, joka käsittelee mitä kaikkea on saatu aikaan.

Projektissa on siis vaikeuksia. Se koitetaan kuitenkin vielä saada loppuun. Eilen minä, toimitusjohtaja Lahdenranta ja apulaiskaupunginjohtaja Sauri keskustellimme Siemensin kanssa etenemisestä. Vakaa aikomus on edelleen saada metro automatisoitua. Kriittisellä polulla on nyt ennen kaikkea vanhojen M100-junien automatisointi. Jos junat todetaan kelpaaviksi automaattiajoon nyt esitetyssä aikataulussa kesäkuussa, kaikki muut ongelmat kyllä vielä ratkeavat.

M100-juna, eli Helsingin vanha metrojuna sisältä.

Muut lista-asiat menivät sitten esityksen mukaan, tosin niistäkin kyllä puhuttiin.
– Hakaniemen metropömpelin siirto Nordean taloon etenee. Odotamme Nordean allekirjoiusta. Ei siis varma, alustavasti toteutuu 2014-2015.
– Töölönkatu 49 myydään kaupungin kiinteistöyhtiölle, joka kunnostaa sen ja vuokraa HKL:lle työsuhdeasunnoiksi. Saaduilla rahoilla tullaan ostamaan kolmannes Ruskeasuon bussivarikosta, kuten kaupunginhallitus on päättänyt.
– Ratikoihin hommataan routtereita.

Johanna Sumuvuori on tehnyt valtuustoaloitteen, että metroliikennöinnin jatkoa yöllä voisi kokeilla. HKL vastaa, että jos sitä meiltä tilataan, niin sitten sitä ajetaan. Teknisiä esteitä tälle ei ole. Esittelijä muutti ehdotustaan niin, että lauantai- ja sunnuntailiikenteen jatkamista yhteen asti pidetään mahdollisena. Päätös siitä, jatrketaanko liikennettä tehdään aikanaan kaupunginvaltuustossa tai HSL:n hallituksessa, riippuen miten asian haluaa nähdä.

HKL:n johtokunnan lista 21.3.2013

Luvassa vaihteeksi lyhyt kokous, lista tässä

Töölönkatu 49 kivitalon myynti kaupungin kiinteistöyhtiölle tulee pöydältä. HKL:n omistama talo ollaan myymässä kaupungin vuokrataloyhtiö Auroranlinnalle. Auroranlinna kunnostaa huonokuntoisen talon, ja se pysyy vuokra-asuntokäytössä. Käsittääkseni nimenomaan HKL:n työsuhdeasuntoina.

Kaupungilla on linjaus, että liikelaitosten tulisi myydä työsuhdeasuntotalonsa kiinteistöyhtiölle, ja että niitä ei saa myydä vapailla markkinoilla. Kyse on siis omaisuuden keskittämisestä niin, että asuntojen vuokrausta ja ylläpitoa harjoittaisi vain muutama yksikkö kaupungissa. Ja jos hinta olisi korkeampi, maksettaisiin talosta kovemmat verot. Sikäli matala hinta on siis looginen: kaupunki kun lopulta maksaa kummankin osapuolen kulut.

Hakaniemen metriksen Länsipuolen sisäänkäynti siirretään sisään Nordean omistamaan taloon. Esitimme viimeksi kriittisiä kysymyksiä, mutta ei ollut aikaa keskustelulle. Nyt palataan asiaan.

Kyse on siitä, että kaupunki maksaa uudesta yhteydestä valtaosan ja Nordea vain vähän. Nordean kannalta kyse on (pää)osin yhteydestä parkkihalliin, joten hanke kytkeytyy siihenkin.

Toisaalta Siltasaarenkadun uudistussuunnitelmat (mm. paremmat bussipysäkit ja pyörätie) käytännössä vaativat sisäänkäyntipömpelin poiston, ja onhan se myös ruma. Lisäksi uusi sisäänkäynti on esteetön, mitä vanha ei ole.

Ratikoiden tietojärjestelmät päivitetään tulevaa uutta HSL:n tietojärjestelmää varten (ja koska ne ovat vanhoja). Täytyy kysyä, kuinka suuri osa kuluista tulee lipunmyyntilaitteista. Että voisiko ne jo nyt jättää pois ja säästää vähän.

Lisäksi valitaan yksi urakoitsija, hyväksytään kulunvalvonnan hankesuunnitelma jonka aiemmin palautimme parempaan valmisteluun ja kuullaan taas automaattimetron tilanteesta ja mitä sen kanssa aiotaan tehdä. Siitä kerron lisää kokouksen jälkeen.

HKL:n johtokunta 7.3.2013

Pitkä kokous, lista tässä.

Automaattimetron tilannekatsaus kuultiin. Lähinnä yhteenveto tähänastisista tapahtumista. Kahden viikon päästä tulee lisää, tarkoitus olisi päästä tuleviin suunnitelmiin ja toimenpiteisiin myös.

Metrovartioinnin osalta päätimme, että vartiointi kilpailutetaan eikä tehdä omana työnä. Asia ei kuitenkaan jää vielä tähän, vaan apulaiskaupunginjohtaja vie sen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kyse on periaatekysymyksestä, että käytetäänkö oman konsernin palveluita vai ostetaanko markkinoilta. Sinänsä on aivan oikein, että moisen ratkaisun tekee kaupunginhallitus.

Itse äänestin Palmian puolesta yhdessä varapuheenjohtaja Simosen (vas) kanssa. Jos asia olisi oikeasti päätetty tässä, olisin halunnut vielä lisää aikaa perehtyä vaihtoehtoihin, mutta asia oli joka tapauksessa menossa KH:lle, en nähnyt järkeväksi viivyttää päätöstä. Palmiaa-ratkaisua vastaan oli perusteluja huolia, mutta toisaalta kaupungilla *on* linjapäätös käyttää omia palveluja, niin kai sitä joskus pitää noudattaakin.

Esittelyssä mielenkiintoista oli etenkin eri maiden metrovartioinnin vertailu. Osa metroliikennöijistä kilpailuttaa vartioinnin, osa tekee itse, osa tilaa kunnalliselta yhtiöltä ja osassa asiasta vastaa kunnallinen poliisi. Viimeksi mainittu saattaisi olla hyvä vaihtoehto, mutta sellaista ei laki tunne.

Uusi metrosääntö taas hyväksyttiin äänin 5-4. Keskustelu koski lähinnä oikeusasiamiehelle tehtyä kantelua, sekä sitä miten metroliikennöinnin viranomaisvalvonta tulisi yleisesti ottaen toteuttaa. Olisi hyvä, että suljettujen raidejärjestelmien (metro, ratikka) valvonnasta säädettäisiin lailla. Hallintojohtaja spekuloi, että laki voisi toimia niin, että suljetulle raideliikenteelle tarvitaan toimilupa ja turvallisuusjärjestelmä, joka pitää sertifioida. HKL onkin pikkuhiljaa valmistautumassa siihen, että tällaista saattaa olla tulossa: siksi uudessa metrosäännössä turvallisuusvalvonta on siirretty selvästi erilleen metroliikennöinnistä. Lilja kuvaa metrosäännön laillisuuskysymystä laajemmin blogissaan.

Kaikki kysymykset koskevat kuitenkin sitä, miten koko nykyinen itsevalvonta voitaisiin ja pitäisi ylipäänsä korvata lakisääteisellä järjestelmällä. Oikeusasiamiehelle tehdyissä kanteluissakin on kyse oleellisesti juuri tästä. Minkään tämän kannalta ei ole merkitystä sillä, onko voimassa uusi vai vanha metrosääntö. Kumpikin niistä on joko laillinen tai laiton, eikä tämä vaikuta valintaan niiden välillä puoleen tai toiseen. Ja koska uusi metrosääntö on ilmeisesti parempi kuin vanha, äänestin sen hyväksymisen puolesta.

Päätökseen lisättiin lausuma: ”johtokunta pitää tärkeänä, että HKL osallistuu Liikenne- ja viestintäministeriössä metroon liittyvän ohjeistuksen ja lainsäädännön kehitystyöhön ja valmisteluun”.

Koska kokous venyi näiden kanssa jo kolmituntiseksi, loput asiat käsiteltiin nopeasti ja osa jätettiin pöydälle. Hakaniemen metroaseman laajennos Nordean taloon ja Töölönkatu 49:n myynti odottavat 21.3. kokoukseen.

Hakaniemen ratikkapysäkit johtokunta päätti yksimielisesti rakentaa siten, että kaikkien laiturien esteetön palvelualue rakennetaan 57 metrin pituiseksi, jotta kaksi uutta raitiovaunua mahtuu niille peräkkäin. Järjestely voidaan toteuttaa väliaikaisena siihen asti että toriparkki mahdollisesti pakottaa lyhentämään pysäkit.

Esityksen mukaisessa vanhassa suunnitelmassa kun osa ratikkapysäkeistä olisi ollut vain 45 metrin mittaisia, eli niille ei mahtuisi kahta pitkää vaunua. Infrayksikkö nyt sitten tekee laiturit pitkinä, ja niiden kohtalosta tapellaan myöhemmin KSV:n kanssa sikäli kun toriparkin uusi kaava etenee.

Hakaniemen pysäkkien suunnitelma, keksipysäkit 45m. — Hakaniemen pysäkkien suunnitelma, keskimmäiset laiturit 45m. Esittelykalvot Hakaniemestä tässä.

Ongelmana on, että yhtä laituria lyhennetään kääntymiskaistan tieltä, mikä pakottaa rakentamaan uuden suojatien pysäkkialueen keskelle, mikä pakottaa tekemään korotetusta esteettömästä alueesta lyhyemmän. Osaltaan asiaan sekaantuu myös Siltasaarenkadun länsipuolelle piirretty vanhanaikainen kaksisuuntainen pyörätie. Torin suunnitelmista lisää Liljan blogissa.

Loput asiat hyväksyttiin lyhyellä käsittelyllä. Meni silti melkein neljä tuntia.

HKL:n johtokunnan lista 7.3.2013

Pitkä kokous luvassa, lista tässä. Täytyy sanoa, että päätös lyhentää kokousväliä taisi olla ihan oikea.

Hyväksytään viime vuoden tilinpäätös. Voittoa 1,9 miljoonaa, joka on suhteessa 140 miljoonan liikevaihtoon (plus 76 miljoonan investoinnit) jotakuinkin tavoitteen mukainen ”hiukan yli nollan”. Tulostavoitteista täyttyi voitollisuus, kaivuutöiden lyhyys sekä ratikan matkustajatyytyväisyys (3,93, tavoite 3,86) ja luotettavuus (99,90, tavoite 99,85). Sen sijaan metron asiakastyytyväisyys (4,00, tavoite 4,16) ja luotettavuus (99,94, tavoite 99,96) jäivät tavoitteista.

Takavuosina metro oli kiistaton liikennemuotojen kuningas, mitä tulee matkustajien tyytyväisyyteen ja liikennöinnin luotettavuuteen. Nyt eri ratikkaan on kuitenkin jo aika pieni. Siinäpä hyvä haaste ratikkajengille ottaa metro kiinni 🙂

Luotettavuusluvut mittaavat HKL:n omasta syystä johtuvia ajamattomia lähtöjä. Niiden lisäksi on muista syistä, esimerkiksi kiskoillepysäköinnistä johtuvat ajamattomat lähdöt. Myöhästelyä keskellä linjaa ne eivät mittaa. Laajemmin luotettavuuden mittaamisesta tässä.

Tilinpäätöksen riskienhallintaliitteessä todetaan suurimmaksi riskiksi suuret investoinnit. Toisin kuin liitteessä annetaan ymmärtää, korkoriski on kuitenkin otettu emokaupungille. Liitteessä suositellaan, 1) että hankintakäytäntöjä yhtenäistetään, ja 2) että HKL-metroliikenne laatii kirjallisen johtamisjärjestelmän ja toimintasuunnitelman. Täytyykin kysyä, mistä moiset suositukset johtuvat, ja että onko ne otettu huomioon.

Lisäksi opin, että ratikkapysäkkejä on 288, joista 277 on korotettuja. Missä ovat nuo 11 korottamatonta pysäkkiä, kun Bulsallakin on nykyään korokkeet?

Automaattimetron tilannekatsaus tuodaan tiedoksi. Pöytäkirjasta löytyy melko suppea katsaus projektin tilaan. Suullisesti toivottavasti kuullaan enemmänkin.

Metroliikennesääntö nousee taas käsittelyyn. Se säätelee (muun ohessa) sitä, miten HKL valvoo oman metroliikennöintinsä turvallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettamassa työryhmän selvittämään, pitäisikö tuo valvonta siirtää jollekin muulle taholle, ja kuinka tämä tehtäisiin. Sitä odotellessa valvontaa pitää kuitenkin jatkaa. En ole toistaiseksi tietoinen mistään oleellisista ongelmista nyt ehdotetussa sääntömuutoksessa, joten näillä näkymin kannatan sen hyväksymistä.

Metron turvapalveluiden hankinta palaa myöskin agendalle. Tarkoitukseni oli perehtyä asiaan laajemmin ennen kun sitä käsitellään, mutta en ole tässä organisaatiohötäkässä ehtinyt. Jos asia ei vielä ole kiireinen, se voitaneen pyytää pöydälle kahdeksi viikoksi. Viime kerralla pyydetyistä lisäselvityksistä jotain löytyy listalta, ja toisia on toimitettu maililla. Vähän laajempikin valmistelu olisi ehkä ollut hyvä, mutta näillä mennään.

Ja Hakaniemen metroaseman kulkuyhteys naapuritaloon pitää myös päättää. Tai siis sopimus, että jos se rakennetaan, niin kaupunki maksaa 70% ja Nordea 30%. Nordeallehan tämä on lähinnä kulku parkkihalliin, koska talosta ei olla tekemässä kauppakeskusta.

Hakaniemen kiskotöistä esitellään sekä hankesuunnitelma, että valitaan toteuttaja. Poikkeuksellisesti näin, koska jätimme hankesuunnitelman viimeksi pöydälle ja työt pitäisi saada käyntiin jo keväällä.

Pysäkkien suhteen on ongelmana, että keskimmäiset pysäkit ovat vain 45m pituisia, kun uudet vaunut ovat 28m ja jatketut vanhatkin 26,5m. Pysäkille ei siis mahdu kaksi ratikkaa peräkkäin. Kyse on vanhasta suunnitelmasta, jota tehtäessä NR-vaunuja ei vielä oltu jatkettu ja uusien Transtechien tilauksesta ei ollut tietoakaan. Silloin 45m oli ehkä riittävä pysäkin pituus, mutta nykyään minimin täytyy olla 55m.

Itse olen sitä mieltä, että vilkkaalla pysäkillä korkean laiturialueen täytyy olla vähintään kahden ratikan mittainen. Tämä voitaneen ratkaista niin, että suunnitelmat nyt kuitenkin hyväksytään. Pääasia on kiskojen ja metroaseman vesikaton uusinta; pysäkkien yksityiskohtia voi vielä säätää.

Töölönkadulla sijaitseva kivitalo halutaan myydä kaupungin kiinteistöyhtiölle hintaan 1000€ per kerrosneliö. Talo on tarkoitus säilyä työsuhdeasuntokäytössä, mutta kaupunki keskittää omistuksiaan. Kyse on toki vain kaupungin sisäisestä siirrosta, mutta kyllä silti tuntuu pahalta myydä kymmenien miljoonien arvoinen talo alihintaan kun samalla otetaan velkaa sata miljoonaa. Vanha johtokunta palautti saman päätöksen, mutta nyt se tulee uudestaan.

Lisäksi esitetään hylättäväksi yksi valitus hankinnasta ja vaatimus saada korvausta liukuportaissa rikkoutuneesta hameesta.

HKL:n johtokunta 28.2.

Piti olla pelkkä informaatiokokous, mutta menikin dramaattisemmaksi.

Esiteltäviä asioita oli kaksi: ratikkavarikkojen tulevaisuus ja organisaatiouudistus.

Ratikkavarikon laajennosta suunnitellaan Koskelaan. Tarkoitus on laajentaa säilytystiloja uusia ratikoita varten ja keskittää myös korjaamotoiminta sinne. Varikon päälle ja Koskelantien varteen suunnitellaan myös asuintaloja.

Koskelasta vedettäisiin kiskot Käpylään varayhteydeksi, ettei päähalli ole vain yhden reitin varassa ja helposti motitettavissa. Suunniteltu reitti jatkaisi Pohjolankatua Taivaskallion alueen ohi ja Kunnalliskodintietä, siis Koskelan liikenneympyrän kautta. Ykköstä voisi periaatteessa jatkaa parilla pysäkillä, mutta valitettavasti kiskot kulkevat Käpylän seudun harvimmin asuttuja alueita pitkin.

koskelan-varikko-hkl-ratikka — Koskelan varikon varayhteys Käpylästä

Minusta samalla olisi syytä miettiä Ykkösen linjauksen kehittämistä. Koskelantie olisi aika luonteva reitti ratikalle, ja lisäisi ykkösen käyttöä varmasti verrattuna Pohjolankatuun, jolla asuu paljon vähemmän väkeä. Tästä ei kuitenkaan päätä HKL, vaan kaupunkisuunnittelulautakunta.

Vallillaan suunniteltu maanalainen varikko elää vielä mahdollisena varasuunnitelma, mikä Koskelassa tulisikin jokin mahdoton ongelma. Käytännössä se on kuitenkin jäädytetty, eikä sitä edistetä mitenkään.

Koskelan tuleva halli, ilman sen päälle ja viereen suunniteltuja taloja.

Organisaatiouudistus sitten… Meille esiteltiin muutos liikelaitoksen osastorakenteessa. Metro- ja ratikkayksiköt olisi yhdistetty raideliikenneyksiköksi. Infrayksikkö olisi ohennettu pelkäksi omistajayksiköksi siirtämällä huoltotoimet raideliikenneyksikköön ja hallintoyksikköäkin olisi kevennetty.

Asian kiireinen valmistelu ja esittely herätti niin paljon epäilyksiä, että totesimme, että ei tätä näin voi tehdä. Johtokunta päätti siis, että organisaatiouudistusta ei tehdä tältä pohjalta ja tällä aikataululla.

Oikeastihan kyse ei tietenkään ollut pelkästään eikä ensisijaisesti siitä, minkä nimisiä yksiköitä HKL:ssä on. Kyseessä on kahden organisaatiokulttuurin konflikti. Osa liikelaitoksesta toimii vanhassa virastokulttuurissa, jossa jokainen johtaja on herra omalla maallaan ja yksiköt tekevät mitä tekevät. Toisaalta osa muistuttaa enemmän nykytyylin mukaista yrityskulttuuria, jossa on laatujärjestelmiä, johtamisjärjestelmiä ja kehittämishankkeita. Nämä eivät sitten sovin kovin hyvin yhteen, ja siitä seuraa ristiriitoja. Yhdistettynä hankalaan automaattimetroprojektiin tilanne on sotkuinen.

Tässä välissä sitten jää johtokunnan tehtäväksi koittaa luotsata liikennelaitosta kaupunkilaisten kannalta parhaaseen suuntaan. Yhdeksän maallikkoa melko suppeiden tietojen varassa joutuu päättämään, millainen organisaatio tarvitaan, jotta länsimetro saadaan kulkemaan automaatin kanssa ajallaan.

No, tällä mennään nyt. Laajempaa kuvausta kokouksesta löytyy Liljan blogista.

HKL:n johtokunta henkiöstölehdessä esiteltynä — HKL:n johtokunta henkilöstölehdessä esiteltynä

HKL:n johtokunta 6.2.2013

Ensimmäinen johtokunnan kokous, joten aikaa meni kaikenlaiseen yleiseen. Lisäksi lista oli aika pitkä. Jätimmekin asioita pöydälle ihan ajankäytöllisistä syistä. Kokous kun alkoi klo 8:00 ja olin luvannut sen loppuvan klo 11:00, että ihmiset pääsevät töihinsäkin. Jatkossa kokoukset alkavatkin klo 16, koska päätimme muuttaa kokousaikaa.

Eniten puhuttiin Metron vartioinnin hankinnasta. Pitkähkön keskustelun jälkeen päätimme palauttaa asian valmisteluun niin, että saamme päätöksen tueksi laajemman dokumentaation:

Asemavalvojien toimenkuva tarkemmin
Kansainväliset vertailut käytännöistä, esim. Tukholma (manuaalimetro) ja Kööpenhamina (automaatti).
Vartioinnin kustannusten tarkempi erittely viimeiset 2v
Kilpailutusvaihtoehdon esittely ja perustelut, miksi sitä ei esitetä ensisijaisena ratkaisuna
Palmian näkemys heidän edellytyksistään hoitaa työt

Emme siis päättäneet kilpailuttaa tai olla kilpailuttamatta. Vaadimme vain tarkemmat tiedot ennen kun päätämme suuntaan tai toiseen. Koska asia on kiinnostanut laajemminkin (olen saanut siitä useita viestejä blogin lisäksi yksityisesti), kirjoitan siitä vielä laajemmin ennen kun päätös tulee taas käsittelyyn.

Metroliikennesääntö jäi pöydälle, se taas ajanpuutteen vuoksi. Samalla saadaan enemmän aikaa perehtyä siihen kunnolla.

Pöydälle jäi myös Hakaniemen metroaseman laajennokseen liittyvä sopimus. Halusimme paremman ymmärryksen, mitä maksaisi pelkkä peruskorjaus, eli kuinka suuriin lisäinvestointeihin kaupunki tässä sitoutuu. Ajatus metron porraspömpelien korvaamisesta taloissa olevilla rapuilla ei ole huono: ne ovat kokolailla rumia ja epäkäytännöllisiä.

hakaniemi-pömpeli — Porraspömpeli ei varsinaisesti kaunista Hakaniemeä, tai tee jalkakäytävästä paremmin toimivaa.

Projektissa ei ole kyse vain metroasemasta, vaan Hakaniemen torin alle suunnitellaan myös suurta kauppaa ja 400 auton parkkihallia. Yksi hyvä kysymys on myös, maksaako kaupunki tässä nyt parkkihallin kävely-yhteyksiä. Lilja Tammisella on blogissaan kartta metroaseman suunnitelmista.

Hakaniemen ratikkakiskojen uusiminenkin jäi pöydälle. Sen osalta halusimme esittelyyn mukaan kuvat pysäkkialueen muutoksista, kun ne kerran on HKLssä tehty. Ensi blogaukseen siis luvassa karttoja ja kaavioita.

Ja valmisteluun palautui myös kulunvalvontajärjestelmän hankesuunnitelma, joka ylipäänsä on menettelytapaturman seurauksena tehty vasta itse hankkeen jälkeen. Johtokuntalaisten odotukset siitä mitä tarkoittaa hankesuunnitelma ja liikelaitoksen käytännöt siinä, miten asiat tuodaan päätöksentekoon eivät selvästikään tässä aivan kohtaa. Pitää katsoa, josko prosesseille voisi tehdä jotain.

Muut asiat menivät esityksen mukaan.

Kokonaisuudessaan siis melko turbulentti ensimmäinen kokous.

HKL:n johtokunnan lista 6.2.2013

Ensimmäinen kokous ja lista on pitkä kuin nälkävuosi. Varsinkin siihen nähden, että kokous on aamulla ja ihmisillä menoa sen jälkeen. Ilmoitin jo virastolle, että jos uhkaa venyä yli yhdentoista, alamme pöytäämään asioita että ehdimme kukin töihimme.

Metrosta puhutaan paljon. Ensinnäkin metroliikennesääntö ollaan uusimassa, ja saamme sen siis eteemme heti kättelyssä. Asia on herättänyt intohimoja, mutta itselleni ei ole vielä valjennut mitään konkreettista ongelmaa, joka tässä ehdotuksessa olisi.

Taustalla on se, että HKL valvoo itse oman liikennöintinsä turvallisuutta. Valvonta on erotettu hallinto-osastolle, mutta on tuo silti hiukan epäeleganttia. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettamassa työryhmää pohtimaan valvonnan siirtämistä jollekin valtiolliselle viranomaiselle (käytännössä Trafi), mutta sitä odotellessa itsevalvontaa on joka tapauksessa pakko jatkaa ja kehittää.

Turvallisuusvalvonnan ja onnettomuustilanteiden (sekä läheltä piti -tilanteiden) tutkinnan parempaa määrittelyä olisin kyllä toivonut metrosääntöön. Lisäksi tutkintatulokset pitää tietenkin julkaista.

Toinen iso metroasia on metrostevarit. Niistä ollaan luopumassa.

”Uuden sopimuskauden alusta vartioinnin konseptia onkin tarkoitus uudistaa lisäämällä henkilökunnan läsnäoloa ja näkyvyyttä. Uudessa sopimuksessa asemavartijat ovat edelleen järjestyksenvalvojia, mutta heidän profiiliaan muutetaan asiakaspalvelun suuntaan. Uudella turvallisuusvalvontajärjestelyllä pyritään luomaan nykyistä enemmän turvallisuudentunnetta metroon, kun asemavalvojien virkapuku muuttuu haalareista asiakaspalveluvirkapuvuksi”

Jatkossa ei siis enää olisi kurahaalareissa patsastelevia sankareita, jotka painostavat epäilyttäviä aineksia olemaan kuvaamatta. Sen sijaan olisi kaupungin palkkalistoilla olevia metroisäntiä. Vaikka vartiointivastuu säilyy, niin fokus siirtyy ’tilanteiden hoidon’ sijasta turvallisuudentunteen ylläpitämiseen. Metron koettu turvallisuus ja asiakastyytyväisyys parantunee.

Lisäksi kyse on tietenkin valmistautumisesta automaattimetroon. Kuljettajien puuttumisen ehkä aiheuttamaa turvatonta oloa kompensoidaan lisäämällä näkyvää läsnäoloa. Ja kaikki tehdään kaupungin omana työnä, jotta olisi helpompi muuttaa konseptia kokemuksen mukaan. Kuulostaa suoraan sanottuna aika hyvältä.

Kolmantena, Hakaniemen metroasemaa aiotaan uusia isolla kädellä. Uloskäynnit yhdistyvät Sampo-pankin taloon ja Ympyrätaloon, torin alle tulee ehkä iso kauppa jne. Suunnittelu on vielä aika alkuvaiheessa, ja nyt päätettävänä on sopimus Sampon talon kanssa kustannusjaosta (talon näemmä omistaa Nordea). Pohjapiirrokset puuttuivat listalta, niin en osaa sanoa millaista asemasta nyt ollaankaan tekemässä.

Paljon muutakin on vielä listalla:

Opintoputki (Kaisaniemen metrikseltä Yliopistonkadulle) siirtyy kiinteistövirastolta HKL:lle. Ilmeisesti siitä ei saatu kiinteistökehitettyä bisnestä ja virasto luovutti.

Ratikkapuolella mainittavaa on, että Hakaniemen kiskot uusitaan. Tässä täytyy nostaa esiin kysymys, miten syväuraisiin vaihteisiin siirtyminen on etenemässä. Onko Hakaniemen vaihteet vielä pakko tehdä matalina.

Sitten pari valtuustoaloitetta

Mari Holopainen ehdottaa aloitteessaan talvipyöräilyn parempaa huomioimista. Liikelaitos vastaa, että parempaa liityntäpysäköintiä on suunnitteilla metroasemille (ja juna-asemille).

Tuomo Valokainen ehdottaa katoksia ja roskiksia Hermannin rantatielle. Vastaamme että yksi tehty ja toinen tulossa. En kyllä ymmärrä, miksi tämä on HKL:n asia.

Varsinaiset aloitteet eivät olleet esityslistatekstin liiteinä, mutta nyt ovat kun ne sinne pyysin.

Lisäksi hirveä määrä kaikkea vuoden alkuun ja lautakunnan alkuun liittyvää tavaraa.