Suo, kuokka ja kooderi

Minulta kysyttiin, mitä valtiovalta voisi tehdä Nokialta ja alihankkijoilta irtisanottavien työllistymisen edistämiseksi. Ei nyt mennä siihen, mitä meriittejä minulla tähän on vastata, paitsi että kirjoitin aiheesta tunnepitoista tekstiä internettiin. Kun kerran kysyttiin, niin vastaushan löytyy.

Nokialta tulee vuoden mittaan lähtemään 3000-4000 insinööriä, lähinnä Symbianin ja Meegon parista. Lisäksi alihankkijoilta katoaa lähes toinen mokoma nykyisiä tilauksia. Yhteensä siis ehkä seitsemäntuhatta. Irtisanottavien määrät jäävät pienemmiksi, koska 1) osa lähtee itse, 2) erityisesti alihankkijat löytävät monille uutta työtä sisäisesti, tai uusia asiakkaita maksamaan samasta vanhasta työstä (meegoa autoihin jne).

Pitäisi siis löytää töitä noin 7000 softa-ammattilaiselle (koodereita, arkkitehtejä, testaajia, managereita, UX-suunnittelijoita…), jotka lienevät ihan keskimääräisen päteviä, mutta joista moni kaivannee pientä päivitystä modernien tekniikoiden kanssa. Helsingissä, Tampereella ja etenkin Oulussa.

Perinteisen suomalaiseen työllistämispolitiikan mukaan tässä vaiheessa kuuluisi sitten perustaa tehdas valtion tuella. Koska ei kuitenkaan olla prosessiteollisuudessa, lähimmäs pääsisi hankkimalla maahan Googlen, Microsoftin tai jonkun suuri tutkimuskeskus, valtion tuella tietenkin.

Ajatus on tietenkin typerä.

Ensinnäkin, ei ole kyse Kainuun pitämisestä puolipakolla asuttuna, vaan maan kasvukeskuksista ja kilpailukyvystä. Nyt ei voi pelata sen varassa, että ”etelän” veronmaksajat kuittaavat laskun, kun tässä haetaan töitä niille vientiteollisuuden insinööreille tällä kertaa. Minkä tahansa ratkaisun pitää olla oikeasti lisäarvoa tuottava, eikä aluepolitiikkaa.

Toisekseen, ei kukaan tule tänne perustamaan tuon kokoluokan keskusta. Intiaan toki, halvan työvoiman perässä, mutta länsimaihin kansainväliset teknojätit tulevat tuotekehitystä tekemään lähinnä ostamalla paikallisen kansainvälisesti menestyvän pk-yrityksen.

Niin, pienen tai keskisuuren yrityksen. Katse kannattaisikin kääntää ennemmin niihin. Uusien yritysten perustamiseen, eikä vanhojen tukemiseen.

Yksi metriikka seurata kasvuyrityksiä on listautumiset pörssiin, ja otetaan vertailukohdaksi Ruotsi. Vuosituhannen vaihteessa Tukholmassa oli listautumisia 2-3 kertaa enemmän kuin täällä, mutta ajanjaksolla 2003-2008 Stockholmbörseniin listautui 210 yritystä ja Helsinkiin 14.  Taustalla on varmasti kaikenlaisia syitä verotuksesta pörssin vierastamiseen, mutta myös se, että lahden takana yksinkertaisesti on paljon enemmän kasvavia yrityksiä. Aivan erityisesti kansainvälisesti menestyviä softayrityksiä, kuten vaikka Skype, Spotify tai MySQL.

Kuulemani tarinan mukaan yksi tähän johtanut tekijä olivat Ericssonin massairtisanomiset 2000-2002. Yhtäkkiä tuhannet ruotsalaisinsinöörit huomasivat, ettei enää voinutkaan ajaa joka aamu farmarivolvoaan samalle turvalliselle parkkipaikalle, vaan tarttis tehdä jotain. Osa varmasti vaihtoi alaa tai varhaiseläkeläistyi, ja jokunen ryhtyi juopoksi. Mutta merkittävä osa myös perusti firmoja. Ja toinen merkittävä osa meni töihin tuttujensa uusiin firmoihin. Tarinan saa lukea analogiana. Ja olihan 90-luvun Nokian nousun taustallakin insinöörityövoiman lisääntynyt liikkuvuus.

Mutta siis, mitä valtiovalta voisi tehdä

  1. 1) Kehittää starttirahaa. Esimerkiksi perustulomaisempaan suuntaan niin, että yrittäjällä on alkuvaiheessa turvattu minimitoimeentulo, eikä oikeus työttömyysturvaan katoa yrittämisen myötä (ainakaan heti). Lisäksi starttirahaa pitäisi voida soveltaa tilanteeseen, jossa isompikin tiimi perustaa uuden yrityksen; moni itisanomisten jälkeinen yritys kun syntyy vanhan tiimin jatkaessa omillaan.
  2. Tiedotusta, neuvontaa ym. tukitoimia voisi tukea olemassaolevaan ”startup-sceneen”. Siis sellaisiin organisaatioihin/tapahtumiin kuin Slush, OpenCoffee tai ArcticStartup. Toimisi varmaan ainakin työllisyyskursseja paremmin.
  3. Tekesistä olisi paljonkin sanottavaa, mutta jääköön toiseen kertaan. Ja onhan siellä tapahtunut kehitystä viime vuosina…

Tuskin näillä opeilla uutta Nokiaa syntyy, eikä edes sataa Vaisalaa. Mutta eipä niistä liene haittaakaan. Toivottavasti perinteisestä työllisyyspolitiikasta voi sanoa samaa.

9 kommenttia artikkeliin ”Suo, kuokka ja kooderi”

  1. Minäkin kerroin, eikä edes kysytty.

    Ensinnäkin valtion voisi lopettaa kapuloiden ampumisen rattaisiin tai jalkaan, eli kun on tullut putkessa niin kökköä lainsäädäntöä niin kai se paskakin joskus loppu. Invest in Finland – Mandatory backdoor for free!

    Sitten rakas Joulupukki, en halua muuta kuin maaimanrauhan, ja vielä ehkä jotain hyödyllistäkin valtion suunnalta. Niinku esimerkiksi tämä rekisterien luvattu maa voisi tarjota ihan avointa ja ilmaista virallisesti vahvistettua tunnistusta maksutta verkkopalveluille. Tai maanmittauslaitoksen dataa, voisi tehdä kaikkea jännää GISiä. Tää maa nyt kuitenkin lahjoittaa malmivaratkin ilmaiseksi. Ja mitä YLE on tehnyt verkkopalvelujen eteen?

    Ja mulla on ollut semmoinen visio että sitten kun olen kiikkustuolissa mulla on täysdigitaalinen koti. En ole enää ihan nuori ja sovelluksia ei kuulu eikä näy. Eli sitä geriatechiä kiitos, varmaan löytyisi ihan käyttöäkin.

  2. Ehkä voisi suunnata katseen Israeliin, jossa onnistuttiin edistämään IT-alaa ihan oikeasti vapauttamalla alan startupit viideksi vuodeksi arvonlisäverosta. Edut ovat selvät: ne firmat saavat eniten tukea, jotka myyvät eniten asiakkaiden haluamia tuotteita tai palveluita.

    Tuskin onnistuu Suomessa, jossa byrokraatti kuvittelee tietävänsä paremmin kuin asiakas mitä asiakas tulevaisuudessa haluaa ostaa — Sitra ja Tekes perustuvat tälle ajatukselle.

    Sinänsä maailman sivu yrittäjät ovat valittaneet, että ”valtio ei tue yrittämistä tarpeeksi”. Näin yrittäjänä voin sanoa, että tuo kitinä ei lopu koskaan. Oikeat it-alan yrittämisen vaikeudet ovat ihan muualla kuin siinä, saako muutama tuhat euroa starttirahaa vai ei. Jos tuollaisista pienistä vastoinkäymisistä ei pääse yli, ei kannata lähteä yrittäjäksi.

  3. Jarkon relevantti kommentti kopioituna Facebookista:

    Starttirahan suurin ongelma on ehkä (sen lisäksi se että se summa on aivan mitätön) että uuden yrittäjän käsitettä tulkitaan aika tiukasti, jos on esim hakenut Y-tunnuksen katsotaan yrittäjätoiminta jo alkaneeksi eikä ole oikeutettu starttirahaan. Domainin rekisteröinti etukäteen nykyään kuitenkin sallitaan sentään.

    Työttömyysturva ei ainakaan teoriassa ole niin valtava ongelma koska uudella yrittäjälllä on kuitenkin 18kk jälkisuoja-aika jolloin työttömäksi jäänyt yrittäjä katsotaan yhä palkansaajaksi vanhassa kassassaan.

    Mutta ainakin itse viime syksynä koin että ELY-keskuksen uusyritystuki oli ihan ok, etenkin ne 2-3 viikon ilmaiset yrittäjäkurssit olivat hyödyllisiä. Ongelma toki on että ne ovat myös hiton suosittuja ja täyttyvät nopeasti aina kun paikkoja avautuu.

    Rahoitus on ikuinen ongelma mutta näin Web 2.0-aikanahan mikäänhän ei estä koodaamasta ansiosidonnaisella/erorahalla ja pistämällä firman pystyyn vasta kun on jotain konkreettista tuotetta kasassa.

  4. Mikko: tuo Israel on muuten hyvä huomio. Suomalaisen ”innovaatio-järjestelmän” (Tekes, ym) suurimpia ongelmia on, että se suuntaa tuotekehityksen tekijät ajattelemaan lähinnä, mihin saisi valtion ”innovaatiorahaa” sen sijaan, että mietittäisiin, millaiselle palvelulle olisi tarvetta niin että siitä voisi tehdä bisnestä. Niin, palveluna IT-hommat kannattaa aina mieltää eikä tuotteina.

    Ja yrittämis-kitinästäkin on pitänyt tässä kirjoittaa; saa nähdä koska ehtii…

  5. Otso: Niin. Jos kumartaa sijoittajille, pyllistää hyvin helposti asiakkaalle. Siksi jos joskus itse vielä perustan it-firman, yritän saada myös sen mahdollisimman nopeasti kosketuksiin oikeiden asiakkaiden kanssa.

    Itse aiheketjuun liittyen tuli mieleen melko masentava ajatus Nokiasta. Nimittäin Nokian yrityskulttuuri saattaa olla lähempänä Microsoftia kuin Androidia kehittäviä tahoja. Ehkä yhteistyö Microsoftin kanssa olikin parasta mitä Nokialle saattoi tapahtua.

    Olisi muuten kiinnostavaa lukea sulta kirjoitus siitä, miksi it-hommat kannattaa nähdä palveluna eikä tuotteina.

  6. Sattui silmiini ihan kolmen kohdan toimenpideohjelma koko lailla tästä samasta aiheesta. Ensivilkaisulla vaikuttaa aika järkevältä. Sama blogimuodossa söpön kömpelöllä bisnesenglannilla tässä.

    Asiakkaista, sijoittajista ja Nokiastakin koko lailla samaa mieltä. ratkaisu saattoi hyvinkin olla paras mahdollinen Nokialle (eli sen omistajille). pitää vaan ymmärtää, että Nokian etu ei ole mikään kansallinen itseisarvo.

    Tuote/palvelu-dikotomiasta, hmm… täytyy vähä jäsennellä ajatuksia, ennen kuin viitsii paljoa kirjoittaa, mutta intuitioni lähtee aika pitkälle siitä, miksi kopiokoneita ei osteta koneena vaan hankitaan huoltosopparin kanssa palveluna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *