Katutyömaita täytyy nopeuttaa

Helsingin sanomat uutisoi tänään, että ratikkaliikenne katkeaa Kurvissa lähes vuodeksi. Hämeentien rempassa myös alla olevan metroaseman katto pitää korjata ja tämä on kuulemma helpoin tapa.

On hyvin vaikea uskoa, että 250m katupätkän korjaamiseen menee 10 kuukautta. Kohde on varmasti monin tavoin hankala, mutta keinoja nopeuttaa työtä on – ne pitää vaan ottaa kaikki käyttöön.

Katuja on pakko korjata ja se aiheuttaa aina haittaa. Sellaista on elämä kaupungissa. Mutta Mechelininkadun 2 vuoden remontti osoitti, kuinka suurta haittaa katutyöt voivat pahimmillaan aiheuttaa. Kaupungin keskeiseksi tavoitteeksi katutöissä pitää ottaa kaupunkilaisille aiheutuvan haitan minimointi – vaikka se joskus maksaisi enemmän.

Kurvi on kaupungin keskeisimpiä ratikkaliikenteen solmukohtia. Sen sulkeminen siirtää neljä linjaa poikkeusreiteille ja poistaa liikenteen kokonaan kahdeksalta ratikkapysäkiltä Kalliossa, Vallilassa ja hermannissa (Haapaniemi, Käenkuja, Sörnäinen (M), Lautatarhankatu x2, Vallilan kirjasto, Hauhonpuisto, Vallilan varikko). Näiden pysäkkien ympärillä asuu yli 10 000 ihmistä ja niiltä tehdään 30 000 ratikkamatkaa vuorokaudessa. Osaa näistä matkoista bussi- ja metroliikenne voi korvata, mutta ei läheskään kaikkia. Esimerkiksi Hesarin suuntaan Kurvista pääsee vain ratikalla.

Elämä kaupungissa perustuu sujuvasti palvelevaan joukkoliikenteeseen. Työpaikat, koulut, lasten harrastukset ovat mikä missäkin suunnassa. Luotettava joukkoliikenne, jolla pääsee helposti kaikkiin tärkeisiin suuntiin on arjen toiminnan perusta. Siksi on hyvä, että Hämeentie korjataan, mutta siksi myös työmaa-ajan haitat pitää minimoida.

Katutyömaiden nopeuttamiseksi tulisi ottaa käyttöön seuraavat keinot:

  1. Urakkakilpailutuksessa pitää asettaa merkittävä lisäpisteytys haitta-ajan minimoinnille. Tällöin voittava tarjous voi hyvinkin olla hiukan kalliimpi, jos siinä luvataan nopeampi työmaa. Mahdollisuus voittaa urakka hyvään hintaan kyllä innostaa rakennusyritykset miettimään nopeutusta. Samalla toki aikataulun ylityksestä pitää tulla tuntuva sakko.
  2. Helsingin pitää ottaa tietomallipohjainen rakentaminen käyttöön katutyömailla. Se tarkoittaa, että koko työmaa suunnitellaan 3D-mallina ja myös kaikkien koneiden liikkeitä työmaalla seurataan senttien tarkkuudella. Esimerkiksi Destia tavoittelee tietomallipohjaisella rakentamisella 5% kustannussäästöä ja jopa 30% lyhenemistä työmaiden ajassa.Katujen peruskorjausten erityishaaste on, että putkien ja johtojen tarkkoja sijainteja ei tunneta. Tämä hidastaa töitä ja vaikeuttaa tietomallipohjaista rakentamista. Kaikkia hyötyjä ei siis varmasti saada, mutta jo 10% nopeutus 2 vuoden työmaassa olisi yli kaksi kuukautta.
  3. Kaupungin omaa rakentamispalvelu Staraa ei pidä toistaiseksi käyttää pääurakoijana suurissa ja aikakriittisissä hankkeissa. Staralle ei ole mahdollista asettaa kilpailutuksen tapaan insentiivimallia nopeuteen ja Mechelininkadun remontti on osoittanut, että Stara ei tällä hetkellä pysty sellaiseen nopeuteen, jota näissä töissä vaaditaan.

Varmasti muitakin keinoja nopeuttaa katutöitä on. Tärkeintä on antaa rakentamisen ammattilaisille vahvat kannustimet etsiä ne keinot ja riittävät työkalut niitä soveltaa. Näillä kolmella keinolla päästään siis alkuun. Kurvista pitää tehdä pilottikohde, jossa keinoja kokeillaan.

6 thoughts on “Katutyömaita täytyy nopeuttaa”

  1. Vähjän laajemmin ratikoista:

    Haapaniemen, Käenkujan, Sörnäisten, Lautatarhankadun, Vallilan kirjaston, Hauhonpuiston ja Vallilan varikon pysäkeiltä tehtiin marraskuussa 2016 keskimäärin yhteensä 14 962 nousua arkivuorokaudessa. Koska ratikasta pois jäämisten määrä on suunnilleen sama, on summa 30 000. Syksyn 2016 jälkeen ratikkalinjastoa on uudistettu, ykkönen kulkee Kurvin kautta ja matkustajamäärät ovat nousseet. Arvio on siis alakanttiin. Lähde http://data-hslhrt.opendata.arcgis.com/datasets/c26bd38e37eb41eab20941cbe5dc6bd5_0?geometry=24.944%2C60.181%2C24.971%2C60.184

  2. Muuten hyvä, mutta yksi ongelma: kukaan ei tiedä, mitä kadun alla on. Siksi urakoitsija voi luvata sovitut työt tietyssä aikataulussa, mutta kadun alta paljastuvista vuosikymmenten yllätyksistä tulevaa lisäaikaa yksikään urakoitsija ei ota kontolleen.

    Tästä voi seurata tilanne, jossa urakoitsijalle maksetaan bonukset nopeasti tehdystä työstä – vaikka katuremontti kestäisikin sovittua kauemmin.

    1. Yllätykset toki vaikeuttavat katuremonttien optimointia, mutta ne eivät tee siitä kuitenkaan mahdotonta. Kurvin tapauksessa vaikein asia ymmärtääkseni on Sörnäisten metroaseman katon peruskorjaus. Se on peräisin 80-luvulta eikä sisällä ollenkaan saman mittaluokan epävarmuuksia kuin joku Mechelininkatu. Katon korkeusasema ja rakenne tunnetaan melko hyvin.

  3. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta eikö Meklulla ongelma ollut, että vanhoja putkia olikin asennettu kallioon hakattuihin koloihin?
    Eli niiden siirtäminen toiseen paikkaan, mutta samaan korkeuteen vaatikin yllättävää kallion poistoa.
    Voiko sama ongelma tulla vastaan Hämeentiellä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *