Koivusaaren osayleiskaavan luonnos oli nähtävillä 15.10. – 2.11. Kokosimme siihen 40 hengen voimin allaolevan muistutuksen, jossa ehdotetaan saarta halkovan moottoritieliittymän poistamista, sekä kritisoidaan sitä miten Länsiväylän muuttamista kaduksi ei ole selvitetty Koivusaaren osalta.
Myös Helsingin Polkupyöräilijät jätti muistutuksen, joka analysoi tarkemmin Länsiväylän pääpyöräreitille aiheutuvat haitat.
Muistutus Koivusaaren osayleiskaavasta
2.11.2012
Yhteenveto
Koivusaaren osayleiskaavassa ehdotetaan uutta 4000 asukkaan asuinaluetta, jonka keskuksena toimii moottoritieliittymä. Samaan aikaan on selvitetty Länsiväylän muuttamista kaduksi Koivusaaren itäpuolisella osuudella.
Koivusaaren osalta tätä selvitystä ei kuitenkaan ole tehty, vaan suunnitelmissa on kaikissa tapauksissa moottoritieliittymä keskellä uutta kaupunginosaa, metroaseman vieressä. Ehdotamme, että Koivusaaresta selvitetään myös vaihtoehto, jossa Länsiväylä muutetaan kaduksi ja eritasoliittymä korvataan risteyksellä.
Mikäli Länsiväylä päätetään säilyttää moottoritienä, ehdotamme, että Koivusaareen ei tehdä omaa liittymää, vaan henkilöautoliikenne ohjataan Lauttasaaren liittymän kautta.
Taustaa
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tavoitteena on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostaminen yli 73 prosenttiin keskustaan suuntautuvassa aamuliikenteessä. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on tavoitteena nostaa 15 prosenttiin. Henkilöautoliikenteen kulkumuoto-osuutta on siis tavoitteena laskea noin kymmeneen prosenttiin aamuruuhkassa, ei nostaa.
Kuitenkin Koivusaaren uusi kaupunginosa on osayleiskaavassa suunniteltu moottoritieliittymän ympärille. Liittymä heikentää länsisuunnan pääpyöräreittiä merkittävästi ja myös hankaloittaa rakentamista metroaseman läheisyyteen sekä ympäristön viihtyisyyttä. Siten se on omiaan vähentämään julkisen liikenteen ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta.
Moottoritieliittymän kustannuksiksi on arvioitu 40 miljoonaa euroa. Sitä käyttäisi arvioiden mukaan noin 18 000 autoa vuorokaudessa, joista 4 000 matkalla Koivusaareen tai Koivusaaresta ja 14 000 Lauttasaareen tai Lauttasaaresta. Koivusaaren tuottama autoliikennemäärä on siis vähäinen, eikä tarvitse omaa liittymää moottoritielle. Ilman liittymää autoliikenteen määrä olisi luultavasti vielä alempi, koska metron suhteellinen houkuttelevuus kasvaisi.
Liittymä onkin nähtävä 40 miljoonan euron satsauksena autoliikenteen osuuden kasvattamiseen. Tämä ei ole kaupungin tavoitteiden mukaista. Koivusaari tulisi suunnitella siten, että liikenteen kulkumuoto-osuustavoitteet saavutetaan.
Länsibulevardi ja Koivusaari
Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää samaan aikaan Koivusaaren osayleiskaavan kanssa mahdollisuutta muuttaa Länsiväylä kaduksi Helsingin osuudella. Vastauksessa Ylikahrin aloitteeseen Kaupunginhallitus totesi, että selvitys tullaan tekemän ennen kuin Koivusaaren osayleiskaava tulee päätettäväksi.
Valitettavasti selvityksessä ei ollakaan huomioimassa Koivusaarta, joka olisi yksi kaduksi muuttamisen suurista hyötyjistä. Tämä on ristiriidassa Kaupunginhallituksen antaman vastauksen kanssa. Jotta mahdollisen kaduksi muuttamisen hyödyt voidaan kunnolla arvioida, niihin tulee sisällyttää myös Koivusaaren osuus Länsiväylästä ja siinä saavutettavat hyödyt, mikäli moottoritieliittymä voidaan korvata kadulla.
Pyöräyhteys
Länsiväylän vartta kulkee tärkeä, erityisesti työmatkapyöräilijöiden suosima pääpyöräreitti. Se on yksi HSL:n suunnittelemista pyöräilyn laatukäytävistä. Osayleiskaavassa nykyinen pohjoispuolen suora yhteys on korvattu mutkittelevalla reitillä, joka on näkemäalueiltaan mahdollisesti ongelmallinen ja sisältää ylimääräisiä korkeuseroja. Eteläpuolen pyöräreitti puuttuu osayleiskaavasta kokonaan.
Suunniteltu moottoritieliittymä siis heikentää pyöräyhteyttä merkittävästi. Tämä on jyrkästi kaupungin tavoitteiden vastaista.
Ehdotus
Ehdotamme selvitettäväksi vaihtoehtoa, jossa Länsiväylä muutetaan kaduksi Koivusaareen asti, ja Koivusaaren liikenne hoidetaan tasoristeyksellä. Tämä antaa huomattavasti nyt esiteltyä osayleiskaavaa paremmat mahdollisuudet Koivusaaren kehittämiseen osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti metroon tukeutuvaksi kaupunginosaksi.
Toissijaisesti ehdotamme selvitettäväksi myös vaihtoehtoa, jossa Koivusaareen ei rakenneta omaa liittymää, vaan autoliikenne hoidetaan Lauttasaaren liittymän kautta. Tällöin julkinen liikenne on monelle houkuttelevampi vaihtoehto autoiluun nähden, mikä tukee kaupungin kulkumuoto-osuustavoitteita.
Kummallakin tavalla vapautuu merkittävä määrä rakennusmaata, kaupunki säästää merkittävästi investoinnissa liittymään ja Koivusaaren asuinalue muuttuu toimivammaksi ja viihtyisämmäksi.
Mikäli Länsiväylä päätetään säilyttää moottoritienä, ehdotamme, että Koivusaareen ei tehdä omaa liittymää, vaan henkilöautoliikenne ohjataan Lauttasaaren liittymän kautta.
Kumman Lauttasaaren liittymän kautta, Katajaharjun vai Lemissaaren?
Liittymistä vielä sellainen havainto, että nykyisin Katajaharjun liittymästä on epätäydellinen. Helsingistä ei pääse Länsiväylän kautta Katajaharjuun, eikä Katajaharjusta Länsiväylän kautta Helsinkiin. Suunniteltu Koivusaaren liittymä on täydellinen.
Ajattelin enemmän Lemissaaren liittymää, mutta itse asiassa jätin asian ihan tarkoituksella auki.
Katajaharjun liittymäähän ollaan poistamassa kattamissuunnitelmien yhteydessä. Ajatus on, että Katajaharjulaiset kulkevat Koivusaaren kautta. Jos Koivusaaren liittymää ei rakennetakaan, voi olla että Katajaharjun tilannekin pitää harkita uudestaan. Siksi en halunnut olla liian spesifi sen suhteen, miten liikennejärjestelyt Lauttasaaren puolella hoidettaisiin, koska se vaatinee hiukan suunnittelua.
Jos Koivusaaren liittymää ei rakenneta (eikä bulevardi toteudu), suurin osa Koivusaaren liikenteestä todennäköisesti kulkisi Hanasaaren liittymän kautta. Siellä se ei häiritsisi ketään, sillä kyseinen liittymä on nykyään todella vähällä käytöllä, eikä Hanasaaressa ole asutusta. Tuntuukin todella järjettömältä, että uusi liittymä rakennettaisiin vain 600 metrin päähän.
Katajaharjusta puolestaan länteen päin menevä liikenne todennäköisesti ohjautuisi myös Hanasaaren kautta, itään päin kulkeva taas Lemissaaren kautta. Jos Koivusaaren liittymää ei rakenneta, voidaan rinnakkaiskatu Katajaharjun ja Hanasaaren välille rakentaa suoraan Länsiväylän viereen, kuten pyöräyhteydetkin.
Jostain syystä Hanasaaren liittymää kuitenkaan ei haluttu käyttää. Arvailemalla se voisi liittyä siihen, että
1) Hanasaaren liittymä ei kaarresäteineen oikeastaan ole moottoritieohjeiden mukainen, joten sitä pitäisi varmaan hiukan laajentaa
2) Hanasaaren liittymä on Espoossa, ja kunnan raja tekee kaikesta hankalaa.
Mutta ilman muuta Hanasaaren käyttäminen noin silmällä katsoen olisi huomattavasti järkevämpää kuin liittymän rakentaminen keskelle asuinaluetta.
Onhan tuossa jo valmiiksi rinnakkaiskadunkin verran kaistoja Hanasaareen, standardien mukaan liian lyhyen liittymävälin takiahan tuossa on selvästi piirretty saman tyyppinen megalomaniaratkaisu kuin vähän lännemmäs Kehä I:n ja Tapiolan liittymäkompleksiinkin on toteutettu: keskustan suunnasta molempien liittymien liikennevirrat erkanevat varsinaisesta ajoradasta samassa kohtaa ja Koivusaaresta länteen ajavat liittyvät tuon rinnakkaisen ajoradan kautta. Ja vastaava peilikuvana toiseen suuntaan.
Bulevardisoinnista riippumatta voisi tässä kohtaa ihmetellä, millä perusteella noinkin lähellä keskustaa on tarkoituksenmukaista rakentaa moottoritietä samoilla spekseillä kuin haja-asutusalueella. (En nyt muista ulkoa, oliko tuon liittymävälin suhteen edes mitään eroa nopeusrajoituksesta riippuen.) Turvallisuudellahan tuota perustellaan, mutta jotenkin voisin kuvitella noilla tienoilla turvavälien olevan huomattavasti liittymävälejä suurempi riskitekijä.
Ei nyt suoraan liity aiheeseen, mutta onko tuo ”Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja
laatukäytävien määrittely” dokumentti vain akateeminen mietintä, vai oikeasti asioita ohjaava läpyskä.
Tuntuu vaan siltä, että poliitikot edistävät/”edistävät” pyöräilyä ja toteuttava porras lähinnä hankaloittaa sitä. Ainakin viimeaikaiset muutokset työmatkalla ovat kaikki heikentäneet pyöräilyolosuhteita.
Hyviä ehdotuksia. Omasta kokemuksestani sanoisin, että Koivusaaren, Lauttasaaren ja kaikkien melulle altistuvien lähialueiden arvoa asuinalueena laskee tuo massiivinen moottoriliikennetie, joka kuitenkin loppuu kuin seinään saapuessaan kantakaupunkiin.
Metro, polkupyörä ja joukkoliikenne on varteenotettava vaihtoehto näillä alueilla, ja autoilijat pärjäisivät hyvin myös pienemmällä kaupunkibulevardilla ja hieman alhaisemmalla nopeusrajoituksella.
Autoilulle varatun nopeavauhtisen tilan vähentäminen nostaisi alueen arvoa ja viihtyisyyttä. Ja se olisi todellinen satsaus tulevaisuuteen, ja olisi lisäksi vielä halvempi vaihtoehto. Tämä koskee mielestäni koko pääkaupunkiseutua, joka hiljalleen kehittyy yhä suuremmaksi kaupungiksi.