Hyväksyimme kaupunginhallituksessa esityksen, että toisen asteen opinnoissa pitää siirtyä kohti täyttä maksuttomuutta. Tämä oli vasta ensimmäinen askel, mutta linja on tärkeä ja perusteltu.
Lukioiden ja ammattikoulujen opetus on maksutonta, mutta oppivälineet, kuten kirjat sekä tutkintomaksut, nostavat lukion suorittamisen kokonaiskustannukset jopa 2 500 euroon. Ammatilliset opinnot maksavat linjasta riippuen túhansia euroja. Usein kuluja on vaikea ennakoida eikä niistä ole saatavilla selkeää tietoa. Joillekin perheille kustannukset ovat ylitsepääsemätön este.
Ammattiin opiskellessa yllättävät kustannukset asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan ja lisäävät koulupudokkuutta. Suomalaisista nuorista peräti 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Nuorisobarometrin mukaan jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahan puute on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Selvityksen mukaan ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahan puutteen takia. On väärin, jos taloudelliset syyt koituvat yhdenkään nuoren esteeksi opiskella ja tavoitella unelmiaan.
Peruskoulu-uudistuksen aikaan 70-luvulla se tarjosi riittävän pohjakoulutuksen koko väestölle. Tänä päivänä se ei enää riitä. Vaille toisen asteen loppututkintoa jäävien ihmisten työttömyysaste on noin puolet suurempi kuin muulla väestöllä. On sekä kunkin ihmisen että yhteiskunnan etu saada mahdollisimman moni mukaan toisen asteen opintoihin.
Siksi olemme Vihreissä kannattaneet maksuttomia oppimateriaaleja toisen asteen koulutukseen jo pitkään. Tuoreeseen Vihreiden poliittiseen ohjelmaan tavoite kirjattiin näin:
“Jokaiselle nuorelle on taattava vähintään toisen asteen koulutus ja opintorahan riitettävä elämiseen opiskeluaikana. Toisen asteen koulutuksesta on tehtävä aidosti maksutonta. Lukion tai ammatillisen koulutuksen aiheuttamat kustannukset eivät saa estää opiskelua”
Oikea paikka säätää koulutuksen maksuttomuudesta on eduskunta. Näin päätös saataisiin yhdenvertaisena nuorille kaikkialla maassa. Tätä Vihreät tulevat myös vaaleissa ja hallitusneuvoteluissa viemään eteenpäin.
Mutta sitä odotellessa meidän on aloitettava Helsingissä työ sen eteen, että kaikki Helsingin nuoret voivat oikeasti kouluttautua unelmiensa alalle varallisuudesta riippumatta. Rahan puute ei saa olla este kenenkään koulutukselle. Mahdollisuuksien antaminen nuorille ei ole kustannus, vaan investointi josta hyötyy koko yhteiskunta.
Kirjoitin helsingin sanomiin, miksi Hämeentien remontti parantaa keskustan saavutettavuutta, eikä ”motita” sitä. Lisäksi se on osa liikenteen välttämätöntä muutosta vähähiiliseksi: bussit, ratikat (myös tulevat pikaratikat) ja pyörät palvelevat ihmisiä aiempaa paremmin.
Hämeentien remontti parantaa keskustan saavutettavuutta
Pia Pakarinen ja Risto Rautava (kok) olivat huolissaan keskustan saavutettavuudesta Hämeentien remontin alkaessa. Toisin kuin kirjoittajat arvelevat, Hämeentien muutos parantaa keskustan saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta. Lisäksi se on välttämätön osa liikenteen muutosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Hämeentien remontti nopeuttaa huomattavasti bussi- ja ratikkamatkoja koko koillisesta ja pohjoisesta Helsingistä sekä itäisestä kantakaupungista, muun muassa Jakomäestä, Puistolasta, Suutarilasta, Pakilasta, Maunulasta, Käpylästä, Arabiasta ja Kalliosta. Se tekee joukkoliikenteestä paremmin toimivaa noin 200 000 ihmiselle. Samalla kadusta tulee turvallinen kävellä ja pyöräillä, parempi asukkaille ja kadun varren liikkeet hyötyvät.
Neljä viidestä saapuu Helsingin keskustaan muutoin kuin autolla. Kun yhä useampi ihminen pääsee keskustaan helpommin bussilla, ratikalla tai pyörällä, lisääntyy myös keskustan työpaikkojen ja liikkeiden houkuttelevuus. Kaivattu elinvoima paranee.
Ilmastonmuutos vaatii hiilipäästöjen nopeaa vähentämistä ja Helsinki onkin sitoutunut hiilineutraaliuteen vuonna 2035. Jotta se onnistuisi, liikenteen kasvu pitää ohjata vähäpäästöiseen joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn tekemällä niistä sujuvampia ja houkuttelevampia. Tämä jättää kaduille myös paremmin tilaa niille, joiden täytyy ajaa autolla.
Remontin aikataulu on sovitettu hyvin muihin alueen työmaihin. Muutos on syytä tehdä ennen Hakaniemen sillan purkua, jotta reitti Sörnäisten rantatieltä Pitkällesillalle on sujuvasti käytettävissä ja häiritsevien katutöiden aikana voidaan tarjota mahdollisimman sujuvaa joukkoliikennettä. Hämeentien kiskot ja Sörnäisten metroasema myös vaativat remonttia lähivuosina joka tapauksessa.
Valtuusto päätti jo 2016, että remonttia ei ole syytä lykätä, Rautavan esitys hävisi äänin 51-31. Kasvaessaan kaupungin täytyy myös muuttua. Jarrutuksen sijaan toivoisi myös Kokoomukselta aktiivisia toimia kasvun mahdollistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Helsinki on joka vuosi entistä parempi kaupunki pyöräillä. Mutta se vain korostaa yhtä puutetta: muutoin hyvässä pyörärinfrassa työmaajärjestelyt ovat joka vuosi yhtä huonoja, jopa entistä huonompia.
Ongelman ovat huomanneet muutkin kuin minä (muun muassa kaikki jotka ikinä pyörällä liikkuvat) ja kaupungilla onkin tarkoitus luoda uusi ohjeistus pyöräliikenteen huomioimiseen työmaajärjestelyissä. Nykyään kun ohjeistusta ei oikeastaan ole. Myös useampikin suuri työmaaurakoitsija on huomannut ongelman, ja olemme Pyöräliitossa heidän kanssaan miettineet tapoja kehittää toimintatapoja.
Auttaakseni kaupunkia tässä, kokosin yhteen joitakin perusperiaatteita, miten pyöräliikenteen poikkeusjärjestelyistä saataisiin selvästi nykyistä parempia varsin kohtuullisella lisävaivalla. Ideoita saa vapaasti ottaa käyttöön kaikkialla muuallakin.
Pyöräliikenne (ja jalankulku) pitää ottaa vakavasti
Pyöräliikenne on osa sitä liikennettä, jonka varassa kaupunki toimii. Ei harrastelua tai puuhastelua, vaan ihmisiä matkalla töihin, kouluun, kauppaan, päiväkotiin jne. Välillä poikkeusjärjestelyt tuntuvat siltä, että tätä ei oteta ihan vakavasti.
Esimerkiksi Sörnäisten rantatien länsipuolen pyörätie oli kuusi viikkoa suljettuna kokonaan. Kiertoreitti oli nuoli kohti tien toista laitaa (kaksi hidasta ylitystä, monen minuutin viive). Suurimman osan aikaa pyörätie oli täysin ajokelpoinen. Kaivamista vaativat työt olisi varmasti voinut tehdä päivässä tai parissa, ja siksikin aikaa olisi ollut mahdollista rakentaa työmaasilta.
Vakavasti ottamisella tarkoitan tässä siis, että liikenteelle aiheutuva haitta ja sen kesto minimoidaan. Keskeistä pyörätietä ei varata varmuuden vuoksi kuukausiksi ja käyttämättömiä työkoneita varastoidaan jossain muualla (Hakamäentien remontissa pääpyöräreitti suljettiin yli vuodeksi jotta saadaan työkonevarasto). Pääpyöräreittiä ei tule missään olosuhteissa katkaista kuten tänä kesänä tehtiin Sörnäisten rantatiellä, vaan poikkeusjärjestelyn vaatima tila järjestetään – tarvittaessa myös moottoriajoneuvoliikenteeltä.
Sama ongelma on jalankulkujärjestelyjen osalta. Melko vähäisellä lisätyöllä ja asioiden huolellisella suunnittelulla olisi mahdollista aiheuttaa huomattavasti pienempää haittaa.
Pääväylä suljettuna kuusi viikkoa, suurimman osan ajasta täysin ajokelpoisena. Huomattavalle haitalle ei annettu juuri painoarvoa tässä päätöksessä.
Pyöräliikenne ja jalankulku pitää suunnitella erikseen
Pyöräliikenne ja kävely ovat kaksi erilaista liikennemuotoa, joiden tarpeet väylälle ovat erilaisia. Esimerkiksi pyöräliikenteen voi monessa paikassa ohjata ajoradalle, kävelyä ei koskaan. Kävelijät taas voi joskus ohjata portaisiin, kunhan myös esteetön reitti on tarjolla. Pyöräliikenne ei portaita voi kulkea.
Pyöräilijä voi myös olla tulossa ajorataa pitkin eri suunnista, ja tämä pitää ottaa poikkeusreitilläkin huomioon. Ei riitä suunnitella poikkeusreittiä vain pyörätielle.
Yhä edelleen poikkeusjärjestelyjä suunnitellaan “kevyelle liikenteelle” kuvitellen että vaatimukset ovat samat ja sitten ihmetellään kun ne eivät toimi.
Konkreettinen poikkeusreitti voi olla pyöräliikenteelle ja kävelylle sama. Usein onkin. Mutta ne pitää suunnitella erikseen kummankin liikennemuodon lähtökohdista ja laittaa samalle reitille vain, jos kummankin näkökulmasta se on paras ratkaisu.
Erottajan työmaan liikennesuunnitelmassa pyöräliikenne ohjataan jalkakäytävälle. Sitä ei ole merkitty väliaikaieksi pyörätieksi, vaan suunnittelijalle (tai suunnitelman hyväksyjällle) ei vaan ole tullut mieleen, ettei jalkakäytävällä saa ajaa pyörällä. Tästä syystä pyöräliikenne ja jalankulku pitää suunnitella erikseen.
Poikkeusreitti pitää ohjata alusta loppuun
Jos työmaa on suuri tai jos poikkeusreitti kiertää esim toiselta puolelta katua tai taloa, reitti tulee merkitä selkeästi alusta loppuun ja jokaisessa risteyskohdassa. Ei riitä, että ennen työmaata on kartta, vaan reitti pitää olla ohjeistettu jokaisessa risteyskohdassa, ja jos se muuttuu työmaan aikana, myös ohjeistus pitää päivittää.
Reitin merkitseminen on erityisen tärkeää baanoilla ja pääreiteillä. Baanaa pitkin pitää aina pystyä löytämään perille vaikkei tuntisi lähiseutua tai olisi karttaa mukana. Pidemmät poikkeusreitit voisi merkitä maastoon piirtämällä asfalttiin punaisen viivan poikkeusreitin alusta loppuun saakka. Samalla tulisi käytyä läpi, että poikkeusreitti on oikeasti mahdollista ajaa, kun siitä pitäisi maalauskoneen kanssa kulkea.
pasilan aseman työmaan kiertoreitit työmaan alkuvaiheessa. Myöhemmin työmaan aikana samat kyltit olivat edelleen maastossa, mutta osa tässä pyörätieksi merkittyä reittiä oli muutettu takaisin jalkakäytäväksi. Ja juuri siellä poliisi jakoi huomautuksia.Nyttemmin kartat on poistettu pasilan pyörätien varresta. Oikea kiertotie on merkitty liikennemerkillä 324. ”Jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty”.
Helsingin tavoite on olla maailman toimivin kaupunki. Osana tätä tavoitetta myös pyöräliikenteen poikkeusjärjestelyt pitää laittaa toimimaan.
Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välille suunnitellaan tunnelia. Tai siis suunniteltiin vuonna 2013, sitten asia unohdettiin. Nyt tuo vanha suunnitelma on kuitenkin tuotu kaupunginhallitukseen kaavaehdotuksena.
Se vain on pahasti vanhentunut. Yksikään niistä perusteluista, joiden takia sitä suunniteltiin ei enää päde. Se ei tuo lisää asuntoja, se ei ole automäärien puolesta tarpeen, eikä se ole millään mittarilla kannattava hanke. Vain kallis hinta ja haitta jalankululle ovat jäljellä.
Tunneli ei tuo rakennusmaata
Vuonna 2013 Sörnäistentunnelin katsottiin “mahdollistavan noin 200 000 k-m² lisäyksen asuntotuotantoon”. Ajatus oli, että ilman tunnelia Hermannin rantatiellä on liikaa liikennettä että siihen voisi rakentaa asuntoja. Liikennesuunnitelman esittelyssä sanottiin “Tunnelin rakentamisesta tulevat merkittävimmät hyödyt liittyvät lähinnä asuntotuotannon määrälliseen lisäämiseen ja tästä johtuen nopeampaan tuloutukseen, joukkoliikenteen edellytysten paranemiseen, liikenteen sujuvoitumiseen sekä viihtyisämpään kaupunkiympäristöön.”
Nyt kaupunginhallitukselle sanottiin: “Sörnäistentunneli ei luo yhtään uutta tonttia Kalasataman alueelle.“ Kaikki Kalasatamaan suunniteltu asuminen rakennetaan joka tapauksessa, tunneli ei vaikuta asiaan. Tunnelista ei siis ole hyötyä asuntojen rakentamiselle, kuten alun perin piti olla. Viiden vuoden aikana liikenneväylien ja asumisen yhdistämisen periaatteet ovat muuttuneet, eikä Hermannin rantatie poikkea esimerkiksi kaupunkibulevardeista tässä.
Tämä asuntotuotannon lisäys oli suurin syy, jonka takia tunnelisuunnitelma aikoinaan hyväksyttiin. Nyt tunnelin tärkein perustelu on kadonnut.
Automäärä ei vaadi tunnelia
Viisi vuotta sitten ennustettiin tunneliin 26 000 autoa vuonna 2035. Ilman tunnelia nämä autot olisivat täyttäneet Hermannin rantatien ja tehnee Kalasatamasta ikävän paikan. No, nyt uusissa ennusteissa tunnelia käyttäisikin vain 18 700 autoa vuonna 2025 ja 20 500 vuonna 2040. 20-30% ennustetuista käyttäjistä on kadonnut.
Vastaavasti haitta Kalasatamassa on muuttunut paljon pienemmäksi. Ilman tunnelia Hermannin rantatiellä Kalasataman keskuksesta pohjoiseen kulkisi 12 800 autoa vuonna 2025. Saman verran autoja kulkee Topeliuksenkadulla tai Pakilantiellä, eikä kumpikaan ole asuinkelvotonta ympäristöä.
Vuonna 2010 ennustettiin myös Sörnäisten Rantatien liikenteen kasvavan 22 000 autolla. No, tähän päivään mennessä se on vähentynyt 13 000 autolla. Autoliikenne ei Helsingin kantakaupungissa ole kasvanut enää vuosiin, vaan on sopeutunut katuverkon kapasiteettiin.
Tunneli ei ole millään mittarilla kannattava
Liikennehankkeita analysoidaan Suomessa ns. Hyöty-kustannus-analyysilla (H/K), joka saadaan jakamalla hankkeen laskennalliset hyödyt sen kustannuksilla. Jos tulos on yli 1, hanke kannataisi tehdä, ja korkeamman numeron saavat kannattaisi tehdä ensin.
Sörnäisten tunnelin H/K-suhde on 0,8. Sitä ei siis laskelman mukaan kannata tehdä. Tekemällä erilaisia oletuksia saadaan H/K-luvuksi jotain väliltä 0,2 – 0,9. Millään oletuksilla tunneli ei ole kannattava.
H/K-laskelmaa kritisoidaan paljon ja ihan syystä. Helsingissä tehdään monia hankkeita, joiden H/K-suhde on alle yksi, mutta niillä on silloin merkittäviä muita hyötyjä. Esimerkiksi Raide-jokeri ja muut suunnitellut pikaratikat tuottavat kaupungille huomattavat tulot mahdollistaessaan kaavoitusta ja tonttien myymistä tai vuokraamista. Raide-jokerin on arvioitu tuottavan kaupungin kassaan noin 4 kertaa omien kustannustensa verran.
Sörnäisten tunnelilla ei tällaisia muita tuloja ole, vaan se on puhtasti autoliikennehanke. Ja autoliikennehankkeiden arvioimiseksi suunniteltu malli sanoo ettei sitä kannata tehdä. Hyöty on liian pieni.
Sörnäistentunnelin eteläinen suuaukko Suvilahden edessä. Ainakin Käenkujan suojatie pitäisi poistaa.
Ainoa mikä on pysynyt suunnitelmassa, on 160 miljoonan euron kustannus sekä haitat jalankulkuyhteyksille.
160 miljoonaa on paljon rahaa. Se on esimerkiksi enemmän, kuin suunnitellut Vihdintien ja Tuusulanväylän pikaratikat yhteensä. Se vastaa kymmentä koulun peruskorjausta tai kahtakymmentä uutta päiväkotia.
Noilla mainitsemillani ratikoilla arvioidaan kulkevan jopa 100 000 matkustajaa päivässä ja ne mahdollistavat kymmeniä tuhansia asuntoja. Sörnäistentunnelista kulkisi 18 700 autoa ja se mahdollistaa nolla asuntoa.
Siksi tätä tunnelia ei kannata tehdä – suunnitelma on yksinkertaisesti vanhentunut.
Nykyinen liikenneratkaisu ei ole mitenkään täydellinen, ja on hyvä että siihen mietitään vaihtoehtoja. Jos parannuksia lähdettäisiin miettimään tämänhetkisin tiedoin ja niillä malleilla, joilla Helsinkiä viime vuosina on suunniteltu, päädyttäisiin luultavasti johonkin muuhun kuin juuri tähän tunneliin.
Ja juuri niin pitäisikin tehdä: miettiä uudelleen avoimin mielin eri tapoja järjestää idän ja koillisen autoliikennettä keskustaan. Paras ratkaisu saattaa olla jokin suunniteltua Sörnäistentunnelia pienempi muutos, tai saattaa se olla sitä suurempikin. Selvää kuitenkin on, että tätä tunnelia ei kannata tehdä. Tämä vanha suunnitelma toimii vain esteenä asian kunnolliselle harkinnalle.
Helsingin Satama on Euroopan tai ehkä koko maailman vilkkain reittiliikenteen matkustajasatama. Sen satamista kaksi myös sijaitsee aivan kiinni keskustassa, mikä antaa hyviä mahdollisuuksia matkustajaliikenteen tehokkaaseen hoitamiseen joukkoliikenteellä ja kävellen. Vastaavasti tavaraliikenteen ja autojen kannalta sijainti on hankala – onneksi Vuosaaren satama on autoyhteyksien puolesta erinomainen.
Sataman kehittämistä on kuitenkin pitkään katsottu liian kapeasta näkökulmasta. Siksi tein eilen valtuustoaloitteen siitä, miten Helsingin satamasta tehdän paitsi vilkkain, myös paras matkustajaliikenteen satama.
Aloite sataman paremmasta yhdistämisestä kaupunkiin
Helsingin sataman kautta kulki 12,3 miljoonaa matkustajaa vuonna 2017. Tämä tekee Helsingin satamasta Euroopan, mahdollisesti koko maailman vilkkaimman matkustajasataman. Matkustajaliikenteen tärkein satama on Länsisatama, mutta myös Eteläsataman liikenne on mittavaa.
Liikennemäärien kasvu edellyttää toimia siinä vaiheessa, kun matkustajat etenevät terminaalista kohti kaupunkia. Länsisatamaan on rakennettu kaksi raitiovaunulinjaa ja kävely- ja pyöräily-yhteyksiä on parannettu, mutta liikenteen kasvaessa toimia tarvitaan lisää. Kun matkustajaliikenteen määrä kasvaa näin keskellä kaupunkia, ainoa toimiva mahdollisuus on lisätä erityisesti joukkoliikenteen roolia sataman liityntäliikenteessä.
Matkustajaliikenteen lisäksi Helsinki on merkittävä tavaraliikenteen satama, ennen kaikkea Vuosaaren tavarasataman ansiosta. Länsisataman ja Eteläsataman tavaraliikenteen rooli on kokonaisuudessa vähäisempi.
Länsisataman ympäristöön selvitetään nyt raitioliikenteen merkittävää heikentämistä ja kävely-yhteyksien huonontamista, jotta rekkaliikenteelle saataisiin lisää tilaa. Tämä heikentäisi maailman vilkkaimman sataman liikenneyhteyksiä merkittävästi, kun niitä päin vastoin pitäisi parantaa. Tämä ei ole sellaisen kaupungin etu, jonka matkailijamäärä kasvaa vuosi vuodelta.
Kasvavaa matkustajaliikennettä ja runsaasti tilaa vievää tavaraliikennettä on vaikea sovittaa yhteen ahtaassa keskustassa. Siksi me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki yhteistyössä Sataman kanssa selvittää mahdollisuudet ohjata Sataman rekkaliikennettä sekä henkilöautoliikenteen kasvua suuremmalta osin Vuosaaren satamaan muun muassa hintaohjauksen keinoin. Lisäksi esitämme Länsi- ja Eteläsatamien joukkoliikenne- kävely- ja pyöräyhteyksien parantamista, jotta matkustajamäärän kasvu ei johtaisi autoruuhkien kasvuun.
Aloite ei itsessään ratkaise sataman liikenteen ongelmia. Sataman hintaohjaus ja neuvottelut varustamoiden kanssa perustuvat Sataman omaan strategiaan. Liikennejärjestelyistä tehdään suunnitelmia kukin risteys ja kadunpätkä kerrallaan.
Mutta aloite on tapa tuoda kysymys satamasta ja kaupungista keskusteluun kokonaisuutena.
käsiteltävänämme on tänään tämän valtuustokauden epäilemättä suurin kysymys. Maan hallitus ehdottaa sote-mallia, joka ei täytä alkuperäisiä tavoitteitaan vaan kauaskantoisesti vaarantaa helsinkiläisten palvelut, kaventaa demokratiaa ja heikentää kaupunkeja sekä koko maata.
Hallituksen ehdotus ei täytä tavoitteitaan
Uudistuksen tavoitteena oli kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Ei ole esitetty näyttöä, että näin olisi käymässä. Päinvastoin, riski erojen kasvamisesta on todellinen. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta.
Valinnanvapausmallin seurauksena erot palvelujen saatavuudessa tulevat kasvamaan. Uudistuksen tavoitteena oli integraation avulla hillitä kustannuksia. Edellytykset integraatioon sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat esityksessä nykytilannetta heikommat, eikä kukaan usko hallituksen mallin tuovan säästöjä.
Sote-palveluiden parantamisen sijasta kyse on vain valtapoliittisesta lehmänkaupasta. Ja vaikka hallituksella on ollut kaikki mahdollisuudet selittää ehdotustaan parhain päin, silti kolme viidestä suomalaisesta vastustaa sitä.
Hallituksen ehdotus vaarantaa helsinkiläisten palvelut.
Uudellemaalle laskettu 300 miljoonan säästöpaine ensimmäisenä vuonna on täyttä totta. Kukaan ei ole julkisessa keskustelussa kumonnut sitä – ainoa vasta-argumentti on, että asioista voidaan ehkä tulevaisuudessa neuvotella. Helsingin osalta säästötaso vastaa kaikkien terveysasemien sulkemista. Niin ei toivottavasti tehdä, mutta tämä mittakaava kuvaa ehdotuksen mielettömyyttä.
Helsingissä olemme myös päättäneet, että terveyskeskusmaksua ei peritä. Että terveyteen on oikeus myös rahattomilla. Olemme päättäneet, että terveydenhoidon saavat myös paperittomat. Nuorille tarjotaan maksutonta ehkäisyä. Omaishoitajia tuetaan enemmän kuin joissain muissa kunnissa. Nämä ovat arvovalintoja, joita olemme Helsingissä tehneet.
Tämä kaikki meiltä ollaan viemässä pois. Meiltä viedään asiaan päätösvalta, ja koska maakunnalla ei riitä rahat edes lain ehdottomien minimien täyttämiseen, kaikki muu tullaan karsimaan. Tätä päätöstä ei tekisi Helsingin kaupunki, eikä edes Uudenmaan maakunta, vaan valtionvarainministeriön virkamiehet käytännössä päättävät, että terveyskeskusmaksu palautetaan ja omaishoitajilta leikataan.
Hallituksen ehdotus kaventaa demokratiaa
Hallituksen esityksen mukaan maakuntavaaleja käytäisiin puolen vuoden kuluttua. Vaalien kampanja-ajan pitäisi alkaa kolmen viikon päästä. Emme kuitenkaan tiedä ennen kesäkuuta, järjestetäänkö koko vaaleja. Mitään todellista tarvetta tällaiseen kiireeseen ei ole ja hätiköinti on vastoin Euroopan neuvoston suosituksia.
Vaaleissa valitaan maakuntavaltuustot, mutta mistä ne oikeastaan päättävät? Maakunnalla ei ole verotusoikeutta eikä yleistoimivaltaa. Ne eivät voi itsenäisesti päättää taloudenpidostaan, vaan elävät valtion rahoilla kädestä suuhun, valtionvarainministeriön tilivirastoina.
Esityksen mukaan maakunnan sote-palvelut pitää järjestää tilaaja-tuottaja-mallilla, josta kunnat ovat jo laajalti luopuneet, koska se ei täyttänyt niitä odotuksia joita sille asetettiin. Maakuntavaltuustolla esityksen mukaan ole tosiasiallista valtaa myöskään siihen, miten palvelut tuotetaan. Mitä valtuusto sitten oikein tekee? Nimittää maakuntajohtajan ja laulaa maakuntalaulun? Päättää mistä leikataan ja ketkä irtisanotaan ensimmäisinä?
Hallituksen ehdotus heikentää kaupunkeja ja koko Suomea
Kaupunkien osuus väestöstä ja tuotannosta kasvaa koko ajan. Helsingin seudulla elää neljännes suomalaisista ja tuotetaan yli kolmannes maan bruttokansantuotteesta. Nyt esitetty uudistus heikentää kaupunkien kykyä investoida huomattavasti ja tekee niistä aiempaa selvästi riippuvaisempia valtiosta. Tämä tulee heikentämään kaupunkien kasvua ja talouden dynamiikkaa. Haitalliset seuraukset heijastuvat koko maahan.
Suomi tarvitsisi sote-uudistuksen, joka auttaisi meitä vastaamaan väestön ikääntymiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Tämä ei ole se uudistus. Me vihreissä näemme, että ehdotusta olisi mahdollista korjata poistamalla hätiköity valinnanvapausmalli, lisäämällä maakunnille verotusoikeus ja huomioimalla suurten kaupunkien sekä metropolialueen asema. Mitään näistä korjauksista hallitus ei kuitenkaan ole halunnut tehdä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
me kaikki tiedämme, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Harvoin kukaan saa täydellistä lopputulosta, vaan pitää etsiä siedettävää kompromissia. No me olemme etsineet!
Kaksi kertaa Helsingistä on lähestytty maan hallitusta esityksillä, jotka antaisivat hallituksen edetä valitsemallaan linjalla, mutta ratkaisisivat osan huolistamme. Siis ehdotettu kompromissia. Kummallakin kerralla vastaus on ollut ei.
Maan hallitus ei halua ottaa helsinkiläisten näkökantoja huomioon. He haluavat johtaa maata ikään kuin sillä ei olisi pääkaupunkia lainkaan.
Mutta meidän ei tarvitse suostua tähän. Meidän tehtävämme on puolustaa helsinkiläisiä tältä suunnitelmalta ja koko Suomea huonolta uudistukselta. Jos tämä esitys nyt hyväksytään, nämä ongelmat seuraavat meitä vielä pitkään.
Tämä uudistus on mahdollista kaataa tässä salissa. Hallitus istuu niin ohuen enemmistön varassa, että se ei selviä ilman Helsingin valtuustossa istuvia kansanedustajia. Katseet kääntyvät kokoomuksen suuntaan. Yksin Kokoomuksen helsinkiläiset kansanedustajat riittäisivät kaatamaan tämän uudistuksen.
Löytyykö pääkaupunkiseudun kokoomuslaisista riittävän montaa suoraselkäistä edustajaa, jotka ovat valmiita asettamaan kotikaupunkinsa ja koko maan edun hallituksen valtapoliittisen lehmänkaupan edelle?
Helsinkiläisten etu ja koko maan etu vaatii, että tämä hallituksen sote-viritys kaadetaan. Vielä ei ole myöhäistä tunnustaa tosiasioita.
Listan läpikäynti vähän viivästyi budjettineuvottelujen takia, tässä koko lista
Helsingin kaupungin talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018 – 2020 Vuoden 2018 tuloveroprosentin määrääminen Vuoden 2018 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Koiraverosta luopuminen
Budjettineuvottelujen sovusta erikseen vihreiden sivuilla. Kokonaisuutena hyväksyimme budjetin.
Poliisin neuvottelukunnan varajäsenen valinta
RKP:n varajäsen muuttaa ulkomaille
Oulunkylän Käskynhaltijantien ympäristön asemakaava ja asemakaavan muuttaminen (nro 12445)
1800 asukasta lisää oulunkylän patolaan, Raidejokerin reitin varteen. Käskynhaltijantie on nykyisellään maantiemäinen katu, jonka ympärillä on runsaasti liikennevihreää ja asutus selvästi kadusta irrallaan. Tämä tila hyödynnetään rakentamalla rivi taloja kadun molemmin puolin, kiinni katuun. Aluetta jonkin verran tuntevana koen tämän aika suurena parannuksena. Sen lisäksi että saadaan tosiaan asunnot 1800 ihmiselle.
asunnot 1800 asukkaalle Raide-Jokerin varteen. Samalla katuympäristö muuttuu selvästi viihtyisämmäksi.
Nuorten aloitteet alkuvuodelta 2017
Nuorten aloitteet on tapana tuoda kahdesti vuodessa valtuustoon. Varmaankin jätämme tämän pöydälle, että ehdimme käydä tarvittaessa keskusteluja aloitteen tekijöiden ja Ruudin ydinryhmäläisten kanssa.
Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna 2018
Joka maanantai jatkuu…
Elintarviketarkastajan viran perustaminen kaupunkiympäristön toimialalle
Tutkimusavustaja muutetaan elintarviketarkastajaksi, koska tarkastajista joilla on päätösvalta on pulaa.
Tonttivarauksen muutos Espoon Pohjois-Tapiolassa (Laajalahti, tontti 16037/1)
Tontti Espoosta Attendolle hoivakotia varten. Onhan se vähän hassua, että helsingin kaupunginhallitus päättää Espoolaisesta tontinvarauksesta, mutta kun helsinki tontin omistaa. Ehkä varminta että ei ruveta mestaroimaan toisella puolella kuntarajaa, hanke on OK Espoolle.
Poseidoninpuiston ja Tritoninpuiston puistosuunnitelmat (nrot VIO 5864/1, 5865/1)
Kaksi puistoa Jätkäsaareen. Alue alkaa pikkuhiljaa muuttua rakennustyömaasta viihtyisäksi asuinalueeksi.
Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Helsingin yliopiston perusopetuksen järjestämislupa-asiassa
Omaa vanhaa opinahjoani ja vanhinta suomenkielistä koulua laajennetaan sisältämäään myös ala-asteen. Kaupunki puoltaa hanketta, koska kouluja tarvitaan lisää, ja niin myös opetusharjoittelupaikkoja. Alakoululaisten määrä kasvaa kaupungissa lähivuosina noin tuhannella joka vuosi. Tällä päätöksellä ratkaistaan siitä 2%. Mutta pienistä puroista…
Se ei lausuntoesityksestä selviä, meinataanko alakoululaiset saada mahtumaan Norssin nykyiseen taloon, vai onko myös tilojen suhteen laajenemissuunnitelmia.
Lausunto Uusimaa-ohjelma 2.0:n luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta
Tämä täytyy vielä lukea ajatuksella. Yhtenä huomiona: Ohjelmassa esitetään hiilineutraaliustavoitetta 2050 Uudellemaalle, kun helsingin tavoite on 2035 ja Espoon 2030 ja Vantaakin sitä harkitsee. Tavoite voisi siis hyvinkin olla aiempi.
Helsingin kaupungin kuntapaikkatilanne
Helsingistä oli elokuun loppuun mennessä saanut virallista reittiä kuntapaikan yhteensä 19 henkeä. Samaan aikaan omatoimisesti on helsinkiin muuttanut 826 turvapaikan saanutta. Epäsuhta virallisen ja epävirallisen tien välillä on ilmeinen.
Osasyy ongelman taustalla on, että “ELY-keskuksen, kuntien, vastaanottokeskusten, Maahanmuuttoviraston sekä TE-toimiston yhteinen työryhmä on päättänyt, että kuntaan voi kuntapaikalle siirtyä vain suoraan vastaanottokeskuksista”.
Kun 80% Helsingissä asuvista turvapaikanhakijoista asuu yksityismajoituksessa, tämä sääntö siis rajaa heidät pois kuntapaikkojen piiristä. Myöskään aiemmin tekemämme päätös lasten oikeudesta pysyä samassa koulussa ei koske heitä. Päätöksen perusteluja täytyy kysyä tarkemmin ja tarvittaessa kyseenalaistaa ne, koska eihän tämä nyt kuulosta kohtuulliselta..
Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta ruoppausmassojen läjitykseen Koirasaarenluotojen ja Lokkiluodon meriläjitysalueille
Kaupunki lausuu ELY-keskukselle kaupungin hakemuksestaan saada rakentaa Kruunusillat. Kaupunki puoltaa omaa hakemustaan.
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä uudistetaan, joskin aika maltillisesti. Entinen pääkaupunksieudun koordinaatioryhmä korvautuu pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmällä. Jatkossa helsinkiä edustaa seudun kuntayhteistyössä pormestarikunta, kun muissa kaupungeissa on vielä luottamushenkilöt ja virkamiehet erikseen.
Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Suomenlinnan suojelemisesta
Vaikka voisi toisin luulla, Suomenlinnaa ei itse asiassa ole varsinaisesti suojeltu sen paremmin rakennusperintölain kuin asemakaavankaan nojalla (yleiskaavalla tosin kyllä). No, nyt suojellaan. Ensin rakennusperintölain perusteella vanhat rakennukset ja rakennelmat, sitten asemakaavalla tarpeen mukaan muitakin osia saarista.
Suomenlinnan suojeluesitys
Eräiden virkanimikkeiden muuttaminen: pelastuslaitoksen harjoitusmestarin virka ja sisäisen tarkastuksen sisäisen tarkastajan virka
Lausunto ympäristöministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta asuntorakentamisen korkotukijärjestelmän kehittämiseksi
Lausunto tiivistyy tähän lakoniseen toteamukseen: “Helsingin kaupungin mukaan edellä mainitut tavoitteet ovat kannatettavia. Lakiesityksessä esitetyt keinot eivät kaupungin näkemyksen mukaan ole riittäviä tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi osa keinoista toimii tavoitteita vastaan.”
Että silleen. Vaikuttaisi että lainlaadinta on jäänyt vähän keskeneräiseksi.
Erilaisia pienehköjä korjaustöitä Korkeasaaressa. Koska säätiön perustaminen on vielä kesken, loppuvuoden nämä kiertävät kaupunginhallituksen kautta.
Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen Vantaalla 21. – 22.11.2017
Tapaaminen lähialueella tällä kertaa, katsotaan ketkä lähtevät…
Sitten viime kerralla pöydättyjä ponsia, joihin jollain on siis muutostoiveita. Kaikkien ponsien yhteenveto tässä
Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi kaupunkibulevardien suunnittelusta Helsingin uudessa yleiskaavassa
Ongelmia on tarkoitus välttää ja näkökulmat huomioida. Vastaus on nähdäkseni ok.
Valtuutettu Jasmin Hamidin toivomusponsi Pirkkolan urheilupuistossa sijaitsevan pysäköintialueen siirtämisestä Helsingin uudessa yleiskaavassa
Tässä voisi toivoa vähän enemmänkin yritystä. Nyt vastauksessa todetaan että kaikki autopaikat ovat aina välttämättömiä ja oikeastaan mitään ei kannata muuttaa. Ei voine olla paras mahdollinen ratkaisu, että keskellä keskuspuistoa on iso parkkikenttä ja sinne pitkät ajorampit.
Valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponsi Keskuspuiston luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvista vaikutuksista Helsingin uudessa yleiskaavassa
Keskuspuiston luontoarvot käydään aika kattavasti läpi, ja luvataan paneutua niihin huolella. Koska Hämeenlinnanbulevardin rakentaminen ei näillä näkymin ole käynnistymässä vielä melko pitkään aikaan, vaikutusten arvioinnille ja selvityksille on siis vielä hyvää aikaa, ja vastaus siksi varmaan tässä vaiheessa riittävä.
Valtuutettu Leo Straniuksen toivomusponsi Malmin kentän ympäristön virkistys- ja luontoalueiden säilyttämisestä Helsingin uudessa yleiskaavassa
Vastaus on ainakin yleistasolla aika OK. Malmin seudun luontoarvoista tuntuisi olevan kohtalainen ymmärrys.
Valtuutettu Nina Hurun toivomusponsi Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsingin uudessa yleiskaavassa
Hurulle vastataan, että kaupunkipuiston perustamisselvitys on käynnissä. Se on aika hyvä vastaus 🙂
Yksi talo ja n. 50 asukasta Etelä-Haagaan lähelle Huopalahden asemaa, 50-luvun talon taakse samalle tontille. Hyvää täydennysrakentamista. Näitä tarvittaisiin luokkaa 50 joka vuosi, jotta täydennysrakentamistavoitteissa pysytään. Sikäli siis kunnainhimoisempiakin ratkaisuja on hyvä miettiä.
Vanhassa ja vielä voimassaolevassa yleiskaavassa tämä puoli Etelä-Haagaa on aluetta jonka ominaispiirteitä ei saa muuttaa. Ja uudessakin yleiskaavassa kyse on vähän matalamman tiheyden alueesta. Sikäli tämä on varmaan juuri sopivaa täydennysrakentamista tähän kohti.
Tarkastuslautakunnan varajäsenen valinta
Perussuomalaisten varajäsen muuttaa, valitaan uusi
Lausunto ympäristöministeriölle selvityshenkilö Hannu Rossilahden selvitysraportista Asukkaiden sosiaalisen asumisen osuuskuntamalli
Rossilahti ehdottaa uudenlaista välimallin asuntotuotantoa, joka on aika lähellä asumisoikeusasuntoa, mutta sillä erolla että asukkaat omistavat asuntonsa. Tällä vältetään joitakin asumisoikeusmallin ongelmista, mm. Omistajan insentiivi periä ylisuuria hoitomaksuja.
Ensilukemalla malli kuulostaa aika mielenkiintoiselta. Pohjaehdotus lausunnoksi sen sijaan on kielteinen mallille. Pyydämme varmaan pöydälle.
Kaksi toimikunnista nimetään. Yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävä on:
edistää moniarvoisen ja toimivan arjen luomista Helsinkiin
varmistaa asukkaiden yhdenvertaista osallisuutta
edistää syrjimätöntä ja yhdenvertaista kohtelua kaupungin järjestämissä palveluissa.
Tasa-arvotoimikunnan taas
edistää naisten ja miesten tasa-arvoista osallisuutta kaupunkistrategian mukaisen urbaanin ja toimivan Helsingin luomiseen
valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo läpäiseväksi periaatteeksi kaikessa kaupungin toiminnassa
tukea sukupuolten tasa-arvon toteutumista Helsingin kaupungin palveluissa.
Strategiassa lukee, että tasa-arvon “edistämiseksi käynnistetään tutkimuspohjainen hanke, jossa valituille palveluille toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.” Ajattelisin, että tämä strateginen hanke olisi hyvä mainita tasa-arvotoimikunnan toimenkuvassa.
Helsingin yleiset ennakkoäänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa Helsingin varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa
Äänestyspaikat pressanvaaleissa.
Lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2018-2021
ELY-keskus hallinnoi osaa Helsingin pääteistä ja on sangen kitsas niitä remontoimaan. Helsinki sitten joka kerta valittaa tästä, mutta rahaa ei kuitenkaan tule, ja sitten taas odotellaan. Esimerkiksi Jokeri 2:n reitiltä puuttuu hyvä vaihtopysäkki Tuusulantielle, koska ELY ei halua käyttää 200 000 euroa. Kaupunki käytti linjan rakentamiseen kymmeniä miljoonia, mutta kun tuo yksi pysäkki on ELYn vastuulla, se on sitten tekemättä. Ei mitään järkeä. Ja samaan aikaan kaupunki kinuaa rahaa useisiin kalliisiin eritasoliittymiin, joiden tarvetta harkittaisiin tarkkaan, jos ne olisivat omassa budjetissa.
Tämä pitäisi tehdä niin, että ELY antaa vuosittain könttäsumman ja kaupunki hoitaa investoinnit omalla harkinnallaan ja samalla kertaa muiden katuinvestointien kanssa. Tällainen kahden isännän malli ei toimi. Valtiohan tästä päättää, mutta pitää katsoa josko löytyisi tapoja viedä ajatusta eteenpäin.
Edustajien nimeäminen MAL 2019 -suunnitelman valmisteluun
HSL tekee maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa aina neljän vuoden välein. Suunnitteluun osallistuu iso joukko eri luottamushenkilöitä, mm. HSL:n hallitus, eri kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja sitten täydentämään muita luottamushenkilöitä. Käytännössä osallistumaan seminaareihin. Henkilöitä ei valita vielä tänään vaan sovitaan kenelle paikat kuuluvat, valtuustoryhmä valitsee vihreät edustajat keksiviikkona..
Kohtuuhintainen kerrostalo -kehittämishankkeeseen liittyvän tontin myynti (Laajasalo, Yliskylä, tontti 49076/16)
Hieno nimi hankkeella. En vielä hahmottanut, ovatko myös asunnot kohtuuhintaisia vai vain rakennus. Täytyy kysyä.
Lainan myöntäminen Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Reaalilukiolle
Lainaa herttoniemen yhteiskoululle liikuntsalin remonttiin. Helsinki myöntää yksityiskouluille lainoja syistä, jotka palautuvat peruskoulu-uudistukseen asti. Hanke vastaa lainojen myöntämisen normaaleja kriteerejä.
Kaupunginhallitus kokoontuu taas huomenna, listalla mm. täydennysrakentamista, digitalisaatiota, Östersundomia ja Jätkäsaaren liikuntapuisto.
Helsingin kaupungin neurologian toimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle
Neurologia yhtenäistetään HUSiin. Laajalti aika järkevänä pidetty ja yksimielisesti lautakunnassa hyväksytty siirto. Työntekijöiden työsuhdeasuntojen kanssa on ongelmaa, koska Helsinki ei voi tarjota työsuhdeasuntoja HUSin työntekijöille.
Vuokraus-ja myyntiperusteet asuin-, autopaikoitus- ja yhteispihatonteille (Herttoniemi ja Laajasalo)
Joukko täydennysrakentamistontteja asunnoille ja niiden autopaikoille Herttoniemen Kettutiellä (vanhan kirjaston kohdalla), Linnanrakentajantiellä ja Laajasalon Gunillantiellä.
Pitää kysyä, milloin Kettutiellä on rakentamisen tarkoitus alkaa ja miten tämä suhtautuu kirjaston muuttoon (koska se tapahtuu).
Kontulan Kaarenjalka 5:n ja Keinulaudantie 7:n asemakaavan muuttaminen (nro 12415, tontit 47017/1 ja 47019/5)
Täydennysrakentamista kolme 8-kerroksista pistetaloa (10 000 kerrosneliöä, 250 asukasta) vanhojen lamellien sekaan, nykyisten autopaikkojen tilalle. Naapuritaloyhtiö näkee tässä ongelmaa, jonka tarkka luonne pitää vielä selvittää. Ilmeisesti tämän täydennysrakentamisen mahdollistaa se, että parkkinormia on kevennetty.
Jätkäsaaren liikuntapuiston hankesuunnitelma
Jo vähän kaivattu liikuntapaikka jätkäsaareen. Tätä on kiirehditty jotta sopisi Bunkkerin aikatauluun, mutta pitää kysyä vaikuttaako Bunkkerin viive tähän.
Valtuutettu Mari Holopaisen aloite vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta
Jätimme tämän vielä viimeksi toisen kerran pöydälle, kun oli erimielisyyttä, miten aloitteen kanssa tulisi toimia. Meillä on halua saada vieraat kielet alkamaan ekalta luokalta jo mahdollisimman pian, mutta se on totta kai ennen muuta budjettikysymys.
Valtuutettu Tuomas Rantasen aloite koulupsykologien ja -kuraattorien Wilman käyttöoikeuksien laajentamisesta
Tämän apulaispormestari toivoi viimeksi pöydälle uudelleen, jotta toimialalta ehditään saada riittävää selvyyttä käytäntöihin ja juridisiin mahdollisuuksiin. Meille tärkeää on, että asia hoidetaan jollain tapaa niin, etteivät tietosuojasäädökset estä koulukuraattoreja ja -pyskologeja auttamasta oppilaita.
Henkilöstökassatoimikunnan jäsenten valitseminen
Henkilöstökassassa jatkavat samat jäenet kuin ennenkin. Vaikka kaupunginhallitus toimikunnan nimittää, jäsenet ovat käytännössä eri tahojen edustajia eikä kaupunginhallitus siihen puutu.
Toimialojen ja kaupunginkanslian virkojen lakkauttaminen
Organisaatiouudistuksen jäljiltä lopetetaan 265 virkaa. Osa on korvautunut jo toisilla viroilla, osa työsuhtreilla. Täytyy kysyä, monellako määrä oikeasti on vähentynyt. Ja tavallaan hassua, että joka ikinen virka käy kaupunginhallituksen kautta, toimialoilla lienee kuitenkin parempi käsitys mihin hommiin siellä ihmisiä tarvitaan ja mihin ei.
Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Laajasalon Villa Degerön suojelemisesta
Huvilan omistaja on ehdottanut suojelua rakennusperintölain nojalla. Kaupunki vastaa, että riittäävää olisi suojella huvila asemakaavalla tulevan kaavan päivityksen yhteydessä. Nykyinen kaava ei käytännössä suojele. Tämä lienee ok, lainkin pääperiaate on suojella rakennukset asemakaavalla.
Östiksen kaava on kolmen kierroksen aikana parantunut selvästi. Olisi siinä korjattavaa edelleeenkin, mutta nyt luontovaikutukset ovat aiempaa vähäisempiä ja metrolinjaus ei ole ihan niin järjetön. Suurin muutos on kuitenkin se, että Helsingin uuden yleiskaavan myötä kiire rakentaa Östersundomiin on vähentynyt selvästi. Lähempänä keskustaa on nyt runsaasti rakennuspaikkoja, joissa saadaan parempaa kaupunkirakennetta ja pienemmät haitat luonnolle ja taloudellisestikin ne ovat kannattavampia. Siksi Östersundomin kaava jääneekin valmistuttuaan pöytälaatikkoon odottamaan vähintäänkin 30-luvulle asti. Östistä ei mainita kaupungin strategiassa eikä 10 vuoden investointisuunnitelmassa.
Ja siksi Östersundomin yhteinen yleiskaava voidaan ehkä nyt hyväksyä. Sen avoimiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin ehditään vielä palata 10 vuoden kuluttua ennen kun asemakaavoitus oikeasti alkaa.
Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan
Viimeksi pöydälle jäänyt asia, jäsen kokoomukselta ja meiltä vara. Nämä vain ehdotetaan verottajalle, joka päättää itse ketkä heidän toimintansa oikeellisuutta valvovat.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös hätämajoituksen järjestämisestä ja kaupungin toimenpiteet
Oikeusasiamies on tutkinut Helsingin toimia parina viime talvena ja totetaa että aiemmin on saattanut olla puutteita, mutta viime talvena tilanne ollut ok. No se johtuu siitä että vaadimme ja saimme läpi järjestelyn, jossa kaupunki järjestää kaikille mahdollisuuden lämpimän yösijaan pakkasilla. Käytännössä toiminta hoidettiin järejstöavustuksilla, joilla kaupunki mahdollistaa hätämajoituksen tarjoamisen. http://www.helsinginvihreat.fi/yosija-on-ihmisoikeus/
Digitalisaatiotoimikunnan asettaminen
Toimikunnan kokoonpano on selvä – meiltä puheenjohtajana Minerva Krohn, mutta toimenkuvaa oli viimeksi halua hiukan laajentaa. Sinne saatetaan nyt lisätä vielä yksi rivi digitalisaatiosta, mikä sopiikin aika luontevasti digitalisaatiotoimikunnalle.
Puhuin Helsingin uudesta strategiasta Vihreiden ryhmänjohtajana. Tällä strategialla näyttää, että sangen vihreään suuntaan ollaan menossa. Mutta sen eteenhän tässä on töitä tehtykin 🙂
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, käsittelemme tänään Helsingin strategiaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Neljän vuoden kuluttua meitä helsinkiläisiä on ehkä 35 000 enemmän. Keravan verran enemmän. Tarvitsemme heille kaikille kodit, tai asumisen hinta karkaa aivan käsistä. Ja tarvitsemme raideliikennettä kaikkialle kaupunkiin, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan.
Neljän vuoden kuluttua Helsingin peruskouluissa on seitsemäntuhatta lasta enemmän ja päiväkodeissakin kaksi ja puoli tuhatta. Se tarkoittaa kymmentä keskikokoista peruskoulua ja kahtakymmentä päiväkotia lisää.
Neljän vuoden kuluttua sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet maakunnan vastuulle. Ehkä. Tai jonkin erityisratkaisun. Tai ehkä eivät ole. Emme tiedä mitä hallituksen uudistukselle käy, mutta meidän pitää turvata ja parantaa helsinkiläisten palveluita kaikissa tapauksissa.
Neljän vuoden kuluttua Helsingissä on auennut keskustakirjasto ja tanssin talo. Erilaisia kulttuuritapahtumia on vielä nykyistäkin runsaammin ja saariston matkailijamäärä on kasvanut sadalla tuhannella.
Neljän vuoden kuluttua Helsingissä toimii 20 000 yritystä, joita ei ole vielä tänään perustettu. Kaupungin elinkeinoelämän vahvuus on kyvyssä uusiutua ja löytää tilaa uudenlaisellekin toiminnalle.
Neljän vuoden kuluttua Helsingin hiilidioksidipäästöjen täytyy olla selvästi nykyistä alemmat ja tien kohti nollapäästöjä selvillä.
Tämän strategian lähtökohta on tulevaisuus. Ei se, mikä Helsinki on joskus ollut tai mitä se on nyt, vaan mitä haluamme sen olevan. Se pyrkii vastaamaan niihin kysymyksiin, joita tämä aika eteemme heittää.
Strategiassa siirretään Helsingin tavoite hiilineutraaliudelle 15 vuotta aiempaa aiemmaksi, vuoteen 2035. Jos haluamme suhtautua realistisesti ilmastonmuutokseen, tavoitteen pitäisi olla 30 kuten Espoossa, koska ilmastonmuutos ei odota, olemmeko valmiita. Mutta tämäkin on valtava askel oikeaan suuntaan. Tärkeintä on ryhtyminen konkreettisiin toimiin, jonka senkin strategia linjaa.
Helsingissä kaikki kaupunginosat ovat hyviä. Ja meille kaikille on parempi, jos mitään aluetta ei päästetä putoamaan kyydistä. Ja että yhteiskunnalla on tarjota positiivinen tulevaisuus kaikille jäsenilleen. Siksi strategian keskiössä on alueiden eriytymisen ja syrjäytymisen torjunta. Yksi tärkeimpiä keinoja on haastavien alueiden kouluille jaettava lisäraha, joka tuoreessa tutkimuksessa juuri todettiin poikkeuksellisen hyvin toimivaksi. Helsingin on oltava kaupunki, joka huolehtii kaikista, eikä syrjäytä ketään.
Helsinki päätti viime kaudella, että kaikkien lasten oikeudesta päivähoitoon ja pienistä ryhmistä pidetään kiinni. Maan hallituksen pyrkimyksiin heikentää lasten saamaa hoitoa ei lähdetty mukaan. Sama linja kirjattiin myös uuteen strategiaan ja lisäksi varhaiskasvatuksesta tehdään puolipäiväisesti maksutonta. Tavoite on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisen aste eurooppalaiselle tasolle ja parantaa kaikkien lasten valmiuksia pärjätä koulussa ja yhteiskunnassa. Tutkitusti hyvä varhaiskasvatus on siihen tehokkaimpia keinoja.
Helsinkiä rakennetaan raiteiden varaan. Viime vuonna päätettiin Raide-Jokerin ja Laajasalon ratikan rakentamisesta. Tällä kaudella päätetään ratikasta luoteiseen Helsinkiin ja myös Tuusulantien sekä Malmin suunnan ratikat etenevät. Uusista asunnoista suuri osa syntyy näihin kaupunginosiin, joissa kaupunkibulevardien rakentaminen alkaa. Toisaalta kaikkialla kaupungissa rakennetaan uusia taloja vanhojen lomaan. Kaupunki tiivistyy ja liikenteessä suositaan ensi sijassa tiiviiseen kaupunkiin sopivia liikkumistapoja: kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Strategiassa nousee esiin myös Helsingin upea luonto. Uusia suojelualueita perustetaan, metsäverkostoa vahvistetaan, luonnon monimuotoisuuteen satsataan, kalojen mahdollisuuksia nousta puroihin parannetaan ja Helsingin upea saaristo aukeaa paremmin kaupunkilaisten ihailtavaksi. Kaiken kruunuksi pääsemme tässä salissa päättämään kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta.
Kaupungin rahankäyttöön strategia suhtautuu vastuullisesti. Viime kauden liian tiukaksi osoittautuneita raameja ollaan kuitenkin höllätty. Uskoaksemme tämä strategia mahdollistaa riittävät investoinnit ja palvelujen kehittämisen, jotta sen kunnianhimoiset tavoitteet voidaan myös saavuttaa. Vastuullinen taloudenpito ei saa tarkoittaa vastuutonta palveluiden heikentämistä. Kun lasten määrä kasvaa, opettajia täytyy palkata.
Helsinki on myös suunnannäyttäjä muulle maalle. Kun me päätimme säilyttää kaikkien lasten oikeuden päivähoitoon, puolet kaupungeista seurasi. Kun me lähdimme suunnittelemaan maksutonta varhaiskasvatusta, sen suunnittelu alkoi koko maassa. Kun kirjasimme tähän strategiaan, että siirrymme markkinaehtoiseen pysäköintiin, Espoon valtuusto äänesti sen puolesta toissapäivänä.
Tulevina vuosina Helsingissä on nykyistä enemmän ihmisiä vailla virallista oikeutta asua täällä. Tämä on fakta aivan meistä riippumatta. He tarvitsevat toimivaa terveydenhoitoa ja huolenpitoa aivan siinä kuin me kaikki muutkin ja heidän jättämisensä sitä vaille on paitsi epäinhimillistä, myös todella lyhytnäköistä. Esimerkiksi rokotukset perustuvat siihen, että kaikki saavat ne. Tähän ongelmaan ei strategia tarjoa vastausta, vaan meidän täytyy yhdessä ratkaista se perustuen sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo otettuun linjaan.
Näillä huomioin Vihreä valtuustoryhmä puoltaa strategian hyväksymistä.
