Sankarit, eli miksi merirosvoja on olemassa

Viime torstain lehdissä kerrottiin somalimerirosvojen palauttaneen kaappaamansa espanjalaisen kalastusaluksen. Pari lainausta Metro-lehdestä (kyllä, menin ratikalla töihin asiakasreissun takia):

Rosvojen pesäpaikassa Haradheressä juhlittiin villisti läpi yön ja aamunkoiteessa kaupungin autokauppiaat kärräsivät luksusjeeppinsä riviin rannalle äkkirikastuneita piraatteja varten

Liikemiehet puolestaan odottivat jättimäisiä tuottoja rosvoille myöntämistään lainoista. ”lainasin kahdelle miehelle 1700 dollaria, ja he sanoivat antavansa perjantaina minulle takaisin 4000 dollaria. He ovat anteliaita ja ansaitsevat arvostukseni”, sanoi paikallinen kahvilanpitäjä.

Rosvojen uhriksi joutuneelle Alakrana-troolarille tai Espanjalle ei paikallisilta heru myötätuntoa. Heidän mielestään ulkovallat ryöstökalastavat Somalian vedet, jolloin asukkaille ei jää muuta keinoa kuin tarttua aseisiin.

Merirosvojengi siis puolustaa kansallisia luonnonvaroja ulkomaiselta riistolta. Lisäksi se tuo valuuttaa ja työpaikkoja paikalliseen talouteen. Ja ennen kaikkea sillä on väestön vahva tuki. Nämä merkit kuvaavat yleensä kansalaisiaan palvelevaa valtiota.

Eivät merirosvot tietenkään ole hyvinvointivaltio, mutta luultavasti silti lähimpänä sitä oleva organisaatio, mitä Somaliasta löytyy. Pari sukupolvea kehitystä tuohon päälle, ja tulos voisi olla jo aika hyvä. Kannattaa muistaa, että myös sivistyksen huippuna ihaillut skandinaaviset hyvinvointivaltiot on alkujaan rakennettu merirosvouksen varaan.

Käytännössä ajatus odotella pari sukupolvea mitä käy ei ole realistinen. Ei ulkovalloille, jotka haluavat lopettaa merirosvouksen, eikä somaleille jotka haluaisivat kyetä elämään ilman jatkuvaa sisällissotaa. Sotalaivojen määrä Adeninlahdella kasvanee ja otteet kovenevat, kunnes merorosvous muuttuu mahdottomaksi. Rosvot on karsittu muiltakin maailman meriltä. Harvemmin ilman silmitöntä väkivaltaa.

Mutta yhden merirosvo on toisen sankari. Aina joku päättää ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja tavoitella vapautta ja parempaa elämää. Muutama muu innostuu mukaan, ja parhaassa tapauksessa he voivat toimia innoittajina miljoonille. Somalialla olisi paljon käyttöä sankareille.

3 kommenttia artikkeliin ”Sankarit, eli miksi merirosvoja on olemassa”

  1. Somalimaan merirosvotalous kehittyy, nyt on jo perustettu pörssi.

    Johdannaismarkkinoiden syntyä odotellessa… Koska saamme lukea spekulaatiota merirosvokuplan puhkeamisesta?

  2. ”Merirosvojengi siis puolustaa kansallisia luonnonvaroja”

    Kansalliset merialueet ovat 13 mailia rannikosta. Alakrana kaapattiin kansainvälisillä merialueilla, 350 mailia somaliasta.

  3. Kansalliset merialueet kyllä, mutta talousvyöhyke (joka ryöstökalastuksen osalta on relevantti kysymys, merirosvoustahan toki ei saa harrastaa missään) jatkuu useimmilla valtioilla merisopimuksen maksimiin: 200 merimailia, eli 370 kilometriä, ellei jonkun muun maan talousvyöhyke tule ensin vastaan.

    Somalia toki tuskin on julistanut yhtään minkäänlaista talousvyöhykettä, kun valtio on ollut aivan hajalla jo vuoskymmeniä.

    No, tuon esittämäni assosiaatioleikin kannalta tämä nysväys kansainvälisellä oikeudella on aika toissijaista. Eiväthän merirosvot edes tunnustane somalian valtiota, tai mitään kansainvälisiä sopimuksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *