Suoja aika ja IT-ala, sekä tekijänoikeustyöryhmän kuulumisia

En ole hetkeen kirjotellut IPR:stä, joten tässä vähän tekijänoikeustyöryhmän kuulumisia. Maaliskuussa esitettiin kommentteja vihreiden poliittiseen ohjelmaan. Kommentit piti tehdä aika kiireellä, joten lopulta pidettiin vaan ärsyttävä äänestysrumba kaikenlaisista sanamuotonyansseista. Siitä jäi lähinnä paskan maku suuhun, mutta itse ohjelmasta tuli lopulta aika hyvä. Ei mitenkään erityisen spesifi, mutta se ei kai ollut tarkoituskaan. Omaa kynänjälkeäni tunnistan sieltä yhden lauseen: ”Sananvapaus ja yksityisyyden suoja on turvattava kaikille myös Internetissä”, muitakin hiukan tutun oloisia kohtia näkyi kyllä.

Nyt työryhmän varsinainen työ jatkuu taas tavoitteena rakentaa linjapaperi, tällä kertaa vähän paremmalla ajalla kuin tuon ohjelman kommentointi. Tänään olisi kokous, jossa Ville Oksanen (Effi, Turre legal, jne) alustaa tekijänoikeuksien suoja-ajoista. En valitettavasti pääse itse paikalle, joten kirjoitin allaolevan hahmotelman tekijänoikeuksien roolista IT-alalla muille työryhmäläisille, joista enemmistö on tutumpi kulttuurialan kanssa (koen olevani jonkinlaisessa virallisen nörtin roolissa, joten edustan sitten sitä parhaani mukaan). Tässä siis hiukan pohdintaa suoja-ajoista IT-alan näkökulmasta, ja vain siitä.

Tietokoneohjelmat ovat käytännössä aina tekijänoikeuden suojaamia. En tiedä oikeuden päätöksiä teoskynnyksestä, mutta käytännön oletuksena alalla on, että jokainen koodirivi on suojattu. Tekijänoikeuksiin perustuvan ohjelmistobisneksen arvo on Suomessa laskutavasta riippuen puolesta miljardista runsaaseen kahteen miljardiin euroa. Tämä tekee siitä rahassa mitattuna saman kokoluokan alan kuin musiikkiala.

Tekijänoikeuden merkitykseen IT-alalla liittyy muutama erityispiirre, joita koitan avata alla.

Lähes kaikilla mainittavilla ohjelmalla on useita tekijöitä. Pienemmillä ohjelmilla 3-10 hengen tiimi, suurimmilla jopa kymmeniä tuhansia tekijöitä. Lähinnä pienillä harrasteprojekteilla ja oppilastöillä voi olla yksi tekijä. Kaupallisessa tuotannossa tekijöiden nimiä ei yleensä kerrota (poikkeuksena avoimen koodin projektit, s.o. open source). Alan käytäntönä on, että kaikki tekijänoikeudet siirtyvät aina työnantajalle osana työsuhdetta siinä laajuudessa kuin laki vain suinkin sallii. Usein myös yritykset muodostavat alihankintaketjun, niin että tekijänoikeudet siirtyvät saman tien jopa 6 kertaa eri yritykselle sopimusten perusteella.

Tekijän kuolinvuoteen sidottu tekijänoikeuden suoja-aika on IT-alalla ongelmallinen, koska tekijöitä on yllä kuvatun seurauksena yleensä mahdoton selvittää. Teoksen julkaisuhetki sen sijaan on yleensä tiedossa, joten siihen sidottu suoja-aika toimii paremmin.

Toinen IT:n erityispiirre on, että teokset vanhenevat nopeasti, ja niitä päivitetään koko ajan. Vuoden vanha peli on vanha, ja 5 vuotta vanha esihistoriaa. Toimisto-ohjelmatkin vanhenevat viidessä vuodessa, ja sitä vanhempia ohjelmajulkaisuja on hyvin vaikea löytää kuluttajille myynnissä.

Ohjelmien ydin on toki pitkäikäisempi. Esimerkiksi nykyiset windowsit perustuvat Windows NT:hen, joka julkaistiin 1993, mutta ei kukaan enää halua tuota versiota käyttää. Sen jälkeen on tullut 14 uutta pääversiota, ainakin 32 service pack -päivitystä ja satoja ellei tuhansia pieniä korjauspäivityksiä.

Suosituista ohjelmista tuleekin yleensä uusia päivitysversioita muutaman kuukauden tai vuoden välein, ja pieniä korjauspäivityksiä jopa viikottain. Jos ohjelmasta ei tule uusia versioita, se johtuu luultavasti siitä että kukaan ei käytä sitä.

Yli 10 vuotta vanhoja ohjelmajulkaisuja käytetään lähinnä historiaharrastuksena: erityisesti vanhoilla peleillä, mutta myös vanhoilla käyttöjärjestelmillä on omat harrastajansa, jotka rakentavat emulaattoreita ja näkevät suurta vaivaa kyetäkseen edes ajamaan niitä.

Julkisten laitosten ja suurten yritysten tietojärjestelmät ovat toisinaan selvästi vanhempia, mutta niitäkin on varmasti päivitetty ajan myötä, ehkä muutaman vuoden välein. jos jossain on käytössä yli 10 vuotta vanha järjestelmä, jota ei ole päivitetty, se johtuu luultavasti siitä, että päivitystä ei ole saatavilla, koska tekijänoikeudet omistava yhtiö on mennyt nurin tai muutoin lopettanut tuotteen.

IT-alalla siis järkevä suoja-aika olisi selvästi nykyistä lyhyempi. Yli 5 vuotta vanhojen ohjelmajulkaisujen kaupallinen merkitys on hyvin lähellä nollaa, ja esimerkiksi 15 vuoden suoja-aika vastaa käytännössä jo ikuista. Alkuperäiset tekijät eivät juuri koskaan saa tekijänoikeustuloja, vaan heille maksetaan palkan muodossa. Heidän vanhuuden turvaansa suoja-aika vaikuttaa siis vain, jos se tekee ohjelmistobisneksen ylipäätään kannattamattomaksi.

Tiivistetysti:

  • IT-alalla tekijän kuolemaan sidottu suoja-aika ei toimi.
  • Suoja-ajan kestona esimerkiksi 15 vuotta ei haittaisi tekijöitä tai teoksiin perustuvaa nykyistä liiketoimintaa käytännössä lainkaan.
  • Jos erilaisille teoksille harkitaan eri mittaisia suoja-aikoja, tietokoneohjelmille kannattaa harkita lyhyempiä aikoja kuin esim. kulttuurituotteille.

Sivumennen sanoen, se, että esim. Piraattipuolue kannattaa suunnilleen tämän pituisia suoja-aikoja sidottuna juuri teoksen julkaisuun ei liene sattumaa. Heistä useimmille teoksen prototyyppi lienee tietokoneohjelma.

7 kommenttia artikkeliin ”Suoja aika ja IT-ala, sekä tekijänoikeustyöryhmän kuulumisia”

  1. Sivumennen sanoen, se, että esim. Piraattipuolue kannattaa suunnilleen tämän pituisia suoja-aikoja sidottuna juuri teoksen julkaisuun ei liene sattumaa. Heistä useimmille teoksen prototyyppi lienee tietokoneohjelma.

    Njaa. Tietokoneohjelmien kohdalla tilanne on tietenkin selkein. Mutta kyllä aika monella muullakin alalla tilanne on se, että esim. vaikka tuon 15 vuoden jälkeen valtaosaa teoksista ei myydä enää lainkaan.

    Tässä kohtaa täytyy tosin mainita, että viime aikoina olen ostellut pääasiassa varsin vanhojakin tietokonepelejä, nyt kun niitä on kätevästi ja halvalla saatavilla.

  2. Ja nyt kun jopa luinkin tuon vanhemman viestisi ja prototyypin määritelmän, niin totesin että ehkä tuo huomio oli tarpeeton. 🙂

    (Itselleni teoksen prototyyppi taitaa tosin olla lähempänä kirjaa.)

  3. Hyvin perusteltu kirjoitus tietokoneohjelmistojen suoja-ajoista!

    Blogasin vihreiden tavoiteohjelmasta tuossa aiemmin: http://ahtoapajalahti.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/29/vihrea-ja-punainen-tietoyhteiskunta/

    Sananvapauden ja yksityisyyden suojan osalta jouduin valitettavasti toteamaan: ”Heidän tavoitteensa jäävät kuitenkin tähän yhteen yleisluontoiseen lauseeseen, joten sillä tuskin tulee olemaan vihreiden politiikassa oleellista merkitystä.”

    Ohjelmistoala on tosiaan se, jolla tekijänoikeuden pituuden järjettömyys paljastuu kaikkein selvimmin. Huomauttaisin kuitenkin, että myös elokuvien, musiikin ja kirjojen kohdalla selvästi suurin osa teosten tuotosta tulee yleensä ensimmäisten enintään 20 vuoden aikana julkaisusta.

    Aiheesta löytyy Jokapiraatinoikeus-kirjan sivuilta 203-215 (http://ahtoapajalahti.fi/jokapiraatinoikeus.pdf).

  4. Kaj, kiitos GOG-linkistä. Itse en kauehan paljon pelaa, mutta siinä määrin kun pelaan, kyse harvoin on mistään tällä vuosituhannella julkaistusta. taannoin kun minulla oli PSP, ajoin siinäkin lähinnä 8-bittisen nintendon emulaattoria 🙂

    Ahto: teemaa tosiaan olisi voinut avata enemmänkin, mutta poliittinen ohjelma on kuitenkin aika yleisluontoinen paperi kun siinä puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Sopii toivoa että tietoyhteiskuntaryhmä kirjoittaa aiheesta laajemmin linjapaperissaan (sananvapaushan ei toki ole tietoyhteiskuntakysymys, mutta sen keskeiset uhat kyllä ovat). Se, mitä tuo yksi lause ainakin minulle kertoo, on että ehdotukset joissa rajoitetaan pääsyä Internettiin, vaaditaan pakollisia tunnistautumista kaikkialle, kielletään keskustelu joistain aiheista, tms eivät ole hyväksyttäviä. Esimerkiksi tekijänoikeuksien suojaamisessa (ja ruuhkamaksuissa) täytyy käyttää keinoja, jotka eivät rajoita perusoikeuksia.

    Jonkin verran työtä varmasti on vielä edessä ennen kuin kaikki muutkin puolueessa ymmärtävät asian samoin kuin minä.

  5. Ohjelmistoteollisuuden kannalta tuossa on vaan sellainen ongelma että ne uudetkin versiot sisältävät ikivanhaa koodia. En tiedä onko tämä yleisemmin ongelma. Miten itseasiassa jonkun isomman ohjelmisto yhteydessä teos määritellään, siis onko vaikka uusi versio Windowsista kokonaisuudessaan uusi teos+

  6. Itse olen ymmärtänyt asian niin, että jokainen uusi julkaisu on uusi johdannainen teos, ja sen muuttuneiden osien sekä kokonaisuuden tekijänoikeus lasketaan sen julkaisuhetken mukaan (tai laskettaisiin). Tätä voi verrata vaikka musiikkikappaleen uuteen äänitykseen, jossa gramex-oikeudet (muuttuneet osat) lasketaan uuden julkaisun mukaan, mutta teoston kannalta kyse on edelleens amasta kappaleesta (vanhat osat).

    Mutta en ole lakimies, ja tekijänoikeuslaki ei myöskään ole niitä yksinkertaisimpia tulkittavia ammattilaisillekaan, joten tähän tietoon ei kannata varauksetta luottaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *