Perustulo on ihan simppeli juttu. Se tarkottaa, että sä voit käydä töissä, eikä fatta vie sun massei. Ei tarvii ees tehä pimeenä.
That’s all, folks.
Kun tällä blogilla kuitenkin on taipumusta akateemiseen saivarteluun, vietetääs hetki aikaa sen parissa, mitä perustulo ei ole
Perustulo ei kannusta loisimaan
Kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) pelkää perustulon kannustavan joutilaisuuteen
Mielestäni on aivan välttämätöntä, että työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin joutilaisuus ja tuilla eläminen. Siksi perustuloajattelusta on jo heti alkuunsa luovuttava; terveille ja toimintakykyisille ihmisille ei tule missään tilanteessa jakaa vastikkeetonta rahaa.
Pelkoselta lienee jäänyt huomaamatta nykyinen sosiaaliturvamme. Terveille ja työkykyisille ihmisille jaetaan vastikeettomasti muun muassa ansiosidonnaista päivärahaa, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja asumistukea. Kannattaako Pelkonen siis kaiken sosiaaliturvan poistoa, vai unohtiko hän vain sen olemassaolon?
Toinen Pelkosen tutkan ohittanut yksityiskohta on, että nykymallissa sosiaaliturvaa saavan on vaikea tai lähes mahdoton tehdä töitä ainakaan verokirjalla. Pienet työtulot kun leikkaavat sosiaalietuuksia, niin, että käteen jää 20% tai jopa 0%. Samalla seuraavien kuukausien tulot vaarantuvat, kun etuudet laiettaan katkolle ja käsittelyajat venyvät. Outi Alanko-Kahiluoto kuvaa tätä hyvin blogissaan.
Nykyjärjestelmässä vain hyvätuloisilla on varaa käydä töissä. Kaikille muille se on aina riski. Tätä ongelmaa korjaamaan perustulo on kehitetty.
Perustulo ei ole kallis
Kokoomusnuori Ossi Mäntylahden mielestä ”Käytännössä vihreiden ja vasemmistoliiton esittämä malli tuplaisi valtion ja kuntien sosiaaliturvamenot. […] Tällä mallilla kaiken maksavan keskiluokan verotus kiristyisi massiivisesti.”
Mäntylahti vaan perustaa käsityksensä virheelliseen laskelmaan.
Suomessa on työssäkäyviä noin 2,5 miljoonaa henkeä ja täysi-ikäisiä kansalaisia noin neljä miljoonaa. Vasemmistoliiton esittämässä perustulomallissa kukin täysi-ikäinen saisi kuukaudessa 750 euroa massia. (Vihreiltä sama on 500 euroa kuukaudessa, mutta eiköhän se kilpalaulannassa nouse vassaritasolle).
Vuodessa perustulo maksaisi valtiolle 4 000 000 x 750 € x 12 = 36 miljardia euroa.
2,5 miljoonalta työssäkäyvältä täytyisi tätä varten kerätä veroa 36 000 000 000 € / 2 500 000 / 12 = 1 200 euroa kuukaudessa.
Mäntylahti siis laskee, että 2,5 miljoonaa työssäkäyvää maksaa 4 miljoonan perustulon. Hän vaan unohtaa, että myös nuo 2,5 miljoonaa saavat perustuloa. Täyspäivätyössä käyvälle perustulo on käytännössä verovähennys, joka kuittaa kohonneen verotuksen. Jos teemme Mäntylahden laskelman uusiksi huomioden tämän 20 miljardin euron pikkuseikan, ja käytämme summana vaikka Vasemmistoliiton oikeasti esittämää 620 euroa, seuraa:
Vuodessa perustulo maksaisi valtiolle 4 000 000 x 620 € x 12 = 30 miljardia euroa.
2,5 miljoonalta työssäkäyvältä täytyisi tätä varten kerätä veroa 30 000 000 000 € / 2 500 000 / 12 = 1 000, josta pois heidän perustulovähennyksensä 620€ = 380 euroa kuukaudessa. Nettomaksettavaa syntyy siis 380 euroa kuukaudessa.
Vertailun vuoksi, nykyinen sosiaaliturva maksaa 52 miljardia. Siis samassa yksinkertaisen laskelman hengessä 52 000 000 000 / 2 500 000 / 12 = 1730€ kuussa, melkein viisi kertaa enemmän.
Sosiaaliturvaan tietysti sisältyy paljon muutakin kuin perustulon korvaamat etuudet. ja toisaalta valtio kerää veroja muualtakin kuin palkansaajilta, minkä huomaa siitä, että tuo keskimäräinen 2700€ ansaitseva palkansaaja maksaa veroja noin 540 euroa kuussa, ei 1730.
Vasemmistoliiton laskujen mukaan heidän 620 euron mallinsa maksaisi noin 3,6 miljardia nykyjärjestelmää enemmän. Vihreiden 500 euron malli taas maksaisi tarkalleen 0 euroa lisää, eli se on kustannusneutraali. Nämä laskelmat lienee tehty ihan huolella, ja varmaan pitävät paikkansa. Kokoomusnuoren laskelmassa sen sijaan on triviaali virhe.
Perustulo ei syrjäytä
Entinen sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (sd) oli ministeriaikoinaan myös huolissaan perustulosta:
Onko vaarana, että ajokortti-iässä oleva nuori ajattelee pitävänsä välivuoden perustulon turvin, ajautuukin väärälle uralle, jossa välivuosi venähtääkin koko loppuelämäksi, 40-70 vuodeksi?
Tällä hetkellä ”ajokortti-iässä” jää tälle ”pysyvälle välivuodelle” joka vuosi noin 8000 nuorta lisää. Ongelma on monisyinen, eikä siihen ole helppoa ratkaisua. Yksi keskeinen tekijä tässä on, että nykyinen sosiaaliturva muodostaa ”loukun”
Koulunsa päättänyt nuori saa toimeentulotukena Helsingissä 460€ + asumiskulut max 600€, yhteensä siis 1060 euroa, ja päälle harkinnanvaraiset tuet. Jos hän ryhtyisi opiskelemaan, tuloiksi tulisi opintoraha 300€ + asumislisä 200€ = 500 euroa. Eli saa olla melkoinen sivistyksen palo, jotta koulutiellä jatkaa. Toki lainan kanssa opintotuki nousee 800 euroon, mutta ei syrjäytymisvaarassa oleva nuoremme asiaa näin ajattele. Saahan sitä lainaa muutenkin. Saa olla melkoinen opinpalo, että vapaaehtoisesti puolittaa tulonsa; kertoo hyvää nuorisosta, että kukaan ylipäänsä opiskelee.
Töihin menemistä taas hankaloittaa jo yllä kuvaamani riskivaikutus: sosiaaliturvan ennakoimattomat katkaistut, takaisinperinnät ja pitkät harkinta-ajat kun riskeeraavat monen kuukauden tulot jos erehtyy tekemään työkeikan. Ja muistinko mainita, että toimeentulotuen saajalla ei saa olla säästöjä?
Eli nykyinen järjestelmä ajaa nuoria juuri tuolle ”pysyvälle välivuodelle”, sieltä kun on kovin vaikea päästä pois. Perustulo mahdollistaisi sieltä jatkamisen eteenpäin, jos välivuoden viettäminen alkaa kyllästyttää.
Haataisen kaipaamaa elämänhallintaan auttavaa sosiaalityötä ei nykyisellään tehdä juuri lainkaan. Perustulo vapauttaisi sosiaalitoimen virkailijoidne aikaa rutiininomaisesta laskelmien pyörityksestä, jolloin tätäkin olisi mahdollista parantaa jos halutaan.
Perustulo ei ratkaise kaikkea
Ei niin. Perustulo ei ratkaise Afganistanin sotaa, EU:n velkakriisiä eikä ilmastonmuutosta.
Se ei myöskään ratkaise sitä, että Helsingissä on tuhottoman kallis asua, ja keskituloisellakaan ei ole täällä varaa asua ilman asumistukea, kuten jo mainittu Mäntylahtikin huomasi. Nämä asiat täytyy ratkaista toisilla keinoilla. Asumisen hinnasta omia huomiotani esim. tässä.
Välillä tulee ihmeteltyä, miksi perustuloa aina vastustetaan argumentein, jotka ovat ilmeisen virheellisiä. Aivan kuin vastustajat eivät olisi perehtyneet perustulon ajatukseen ollenkaan.
Johtuukohan se siitä, että kaikki ajatukseen perehtyneet itse asiassa kannattavat perustuloa?
Edit: korjattu opintotuen luvut oikeiksi. Kiitos huomautuksesta.
Kelan maksama opintoraha on korkeimmillaankin vain 298€, ilman lainaa opintotukea saa korkeintaan 499,60€ kuussa (ja lainan kanssa 799,60€).
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Hups. Luvut tuntuvatkin liiian suurilta, mutta en ajatellut näemmä kunnolla. Siitä on liian kauan kun nostin opintotukea, silloin oli vielä markat.
Kiitos korjauksesta. Korjaan kun pääsen koneelle
Minkä takia perustuloa saisivat vain täysi-ikäiset?
ed. Anonyymi: koska täysi-ikäisyyteen saakka joku on aina elatusvelvollisuudessa.
Perustulo pienyrittäjille!
Siinä tapauksessa ilmeisesti pitäisi säilyttää lapsilisä? 620 euron perustulolla ei pitkälle pötkitä jos on mennyt lisääntymään.
Perustulon aito ja alkuperäinen nimi kansalaispalkka oli siitä selkeämpi, että se selkeästi piti sisällään kaikki. Minä olen aina käsittänyt niin, että perustulo korvaisi esimerkiksi lapsilisäjärjestelmän sillä tavalla, että lapsille maksettaisiin perustuloa siinä missä muillekin ihmisille.
Edellisillä anonyymeille: ainakin alaikäiset korkeakouluopiskelijat saavat opintotukea, ja hyvä niin. Siitä tulisi aletusvelvollisille hankala tilanne, jos samaan aikaan lapsilisät lakkaavat, lapsi muuttaa kauas kotoa yliopistokaupunkiin asumaan itsenäisesti, eikä vielä ala saada opintotukea/perustuloa.
Toki tämä on kohtuullisen pieni ja korjattavissa oleva yksityiskohta sosiaaliturvan täydellisessä uudistamisessa.
alaikäiset korkeakouluopiskelijat? mitä hittoa?
jos peruskoulusta pääsee aikaisintaan 15-vuotiaana ulos ja sitten vielä ennen korkeakoulua täytyy käydä joko lukio, amis tai molemmat, niin on kyllä melko harvinaista että olis alaikäinen korkeakouluun mennessään. Normisti kai ollaan tai täytetään 19 siinä korkeakoulun aloituksen vaiheilla…. Niille muutamalle vois kyllä mun puolesta myöntää harkinnanvaraisen perustulon ihan kypsyyden perusteella vaikka heti siitä hetkestä eteenpäin kun ottaa sen korkeakoulupaikan vastaan.
Siis tietty, jos on syntynyt syksyllä, aloittanut koulun vuoden ikäluokkaansa aiemmin (eli siis 5-vuotiaana…) pääsee peruskoulusta jo 14-vuotiaana. Samanmoinen lapsinero varmaan vetää kaksoistutkinnon kahdessa vuodessa ja on 16-vuotiaana toisten päästessä vasta peruskoulusta jo itse hakemassa sinne korkeakouluun. Mutta aika usein niitä väli- ja vaihtarivuosiakin sinne tulee, eikä korkeakouluihin ainakaan mun mielestä kuulu ihan noin vaan alaikäisten edes päästä.
Niin, alaikäisiä korkeakouluopiskelijoita kyllä on, mutta ei kauhean paljoa. Varmaan muutama joka vuosi. Suurin osa tullee Päivölän kansanopistolta.
Perustulo saattaisi olla yhteiskunnan kannalta nykyistä viranomais-vetoista tulonjakoa edullisempi, mutta se edellyttäisi että KELA ja kaikki sosiaalitahot lakkautettaisiin. Kaikille lienee selkiä että siihen eli kenelläkään riitä polittista rohkeutta tai voimaa?
Pahimmillaan perustulo toteutettaisiin vesitettynä, eli yhteiskunta jakaisi hävelisti rahaa mutta nykyistä byrokratiaa ei karsittaisi.
Ne jotka ovat KELAa lakkauttamassa kannattaa ehkä käydä tutustumassa siihen, millaisia tukia ko. laitoksella itse asiassa on. Ei kai kukaan edellytä, että esimerkiksi vaikeavammaisten kuntoutustuet poistetaan ja heidän pitää itse maksaa kuntoutuksensa perustulolla?
Anonyymit. poimin tuon täysi-ikäisyyden Mäntylahden laskelmasta, joka oli tehty sen mukaan. Laskelma on tietenkin raskas yksinekertaistus (eihän siinä huomioida verotuksen progressiotakaan), ja sikäli tälläinen mielivaltainen rajaus on siinä ihan perusteltu, koska silloin säästyy käsittelemästä erikoistapauksia.
Sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton malleissa varsinaisen perustulon ikäraja on 18 vuotta, mutta lapsilisän maksua jatketaan niin, että jokainen alle 18-vuotias saa lapsilisää. Erona on se, että lapsilisä maksetaan huoltajalle. Sinänsä lapsilisää voisi myös ruveta kutsumaan perustuloksi (tai kansalaispalkaksi), mutta nimellä nyt ei ole kauheasti väliä, ja tuo tuen saajan erottelu on tietysti ihan hyvä syy käyttä myös eri nimeä.
Lapislisä on myös selvästi perustuloa pienempi. Vihreiden mallissa se säilyisi nykyisellään, eli 100-190 eurossa. Vasemmistoliitolla se nousisi noin 60 prosenttiin perustulon suuruudesta, eli 370 euroon, jos oikein ymmärsin.
Molemmat mallit sisältävät mahdollisuuden toimeentulotukeen niille, joiden toimeentuloon perustulo ei jostain syystä riitä. Ajatus on saada valtaosa tuensaajista – ja erityisesti ne jotka saattaisivat tehdtä töitä – pois toimeentulotuelta, mutta aina tulee olemaan tilanteita, joissa yksilö tarvitsee yhteiskunnan erityistä apua. TÄmä ratkaisee myös lapsiperheiden pahimmat ongelmatilanteet.
Mikäli perustulo toteutettaisiin, sosiaalitahot nimenomaan ehtisivät tehdä muutakin kuin jakaa rahaa, onhan sitä nyt muitakin tapauksia kuin muutoin perusongelmattoman kansalaisen rahapula. KELAllekin olisi varmasti edelleen tarve vammaistukien ja vastaavien kanssa.
Tossa sanotaan että vain hyvätuloisilla on varaa käydä töissä. Ongelmana on kun maan elättäviä yrityksia tuntuu olevan aina vaan vähemmän niin verotaakka työssäkäyville nousee niin korkeaksi että halu tehdä töitä Suomessa vähenee. Minimipalkka alas ja töitä löytyy enemmän ja sosiaaliturva maksaa vähemmän. Me olemme oikeesti Viron kanssa samalla viivalla ja ei täällä ole varaa elättää nykytasoisesti toimettomia, saati sitten paremmin.
Jos ei nyt totuus vielä valkene niin pian valkenee.
Vähimmäispalkkatasothan ovat Suomessa työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten mukaan määriteltyjä (ja niissä töissä, jotka eivät yleissitovien työehtosopimusten piiriin kuulu, ei ole myöskään vähimmäispalkkaa). Valtiovalta ei siis suoraan pysty suomalaisten palkkatasoja alentamaan pistämättä ensin koko työehtosopimusjärjestelmää remonttiin.
Sori, nyt huutelen puskista tänne väliin, mutta eikös noitten työmarkkinaosapuolten kanssa voisi koittaa sovitella sellaista ratkaisua, joka ottaisi perustulon huomioon?
Jos tähän asti palkankorotuksia ja muita indeksikorotuksia perustellaan sillä että työllä täytyy pystyä elättämään itsensä ja mahdollisesti perheensä, ostovoiman täytyy pysyä inhimillisellä tasolla jne.
Periaatteessa perustulon maksaminen kaikille ”oikeuttaisi” kohtuullisiin palkan pienennyksiin kautta linjan. Kohtuullisiin siinä mielessä, ettei toki ole mitään järkeä leikata 100% perustuloa palkoista, mutta esim. yksi negatiivinen palkankorotus tai korotusten jäädyttäminen muutamaksi vuodeksi saattaisi olla paikallaan. Yrityksetkin tykkäis.
Eipä kait mikään moista sinänsä estäisi yrittämästä, onhan valtiovalta Suomessa muutenkin perinteisesti pyrkinyt vaikuttamaan palkkaneuvotteluihin mm. verohelpotuksia tarjoamalla, jollainen perustulo kokopäivätyössä käyville käytännössä olisi. Ongelmaksi tosin voi muodostua kaikkia aloja koskevan sopimuksen aikaansaaminen, kun nimenomaan työnantajapuoli on niistä halunnut luopua. Työntekijäpuoli taas tuskin olisi valmis hyväksymään suoraa palkanalennusta (ja se saattaisi myös aiheuttaa deflaatioriskin), nollaratkaisuun sen sijaan on päädytty ennenkin.
Noista 52 miljardin sosiaalimenoista: ne sisältävät palvelut (terveydenhuollon, päivähoidon jne.) joita ei varmaankaan yksityistettäisi, eli niitä ei tosiaan tule laskea tähän tarkasteluun (toki huomautitkin asiasta).
Laskin joskus (antamasi linkin taulukoista) että varsinaisia tulonsiirtoja on suunnilleen 33 miljardia. Silti jotain 500-550 euroa per kansalainen per kk (mukaanlukien työssäkäyvät, joilta nuo verotetaan pois), eli itse argumenttia tämä ei muuta mihinkään.
Koko perustulokeskustelu käsittääkseni kärjistyy kysymykseen siitä, kuinka paljon viitsitään maksaa jostain niin (mielestäni) mitättömästä asiasta kuin lainsäädännön signaalivaikutus.
Hei, vastaapa nyt suoraan ja selvästi siihen Mäntylahden pointtiin asumistuesta ja elämisen todellisista kuluista vs. perustulomalli. Ossi väittää, että perustulo ei riitä.
”Vihreiden mallissa kaavailtu 500 euron perustulo ei riittäisi kattamaan edes asumismenoja. Helsingissä halvimmankin yksiön vuokra maksaa noin 600-700 euroa kuukaudessa ja tämän päälle tulee muita väistämättömiä kuluja: ruoka, sähkö, vesi, liikenne, tietoliikenne jne. Helsingissä säälliseen asumiseen ja elämiseen menee minimissään noin 1 000 – 1 200 euroa kuukaudessa.”
Ei kai erityissyistä myönnettävä toimeentulotuki tätä tilannetta voisi koskea?
Miten Ossi on väärässä?
Ossilla oli kaksi oleellista pointtia
1) 500 eurolla ei elä Helsingissä ilman asumistukea. Ei eläkään. Vihreiden malli ei korvaisi asumistukea ainakaan kokonaan. Sama koskee Vasemmistoliiton mallia. Se on niissä kummassakin sanottu suoraan.
Toki olisi kannustinvaikutusten kannalta vielä parempi, jos asumistukeakaan ei tarvittaisi, mutta siihen on aika vaikea päästä ainakaan helposti nykysysteemistä. Korvaamalla työmarkkinatuki ja erityisesti toimeentulotuen persuosa saataisiin jo kymmeniä tuhansia ihmisiä vapautettua tukiloukusta joka estää heiltä työnteon.
Eli Ossi on oikeassa mitä tulee asumiskuluihin, mutta väärässä siinä, että tämä jotenkin romuttaisi perustulon idean tai ettei sitä olisi otettu huomioon.
(eikä nyt mennä siihen, miten opiskelijat elävät 500 tai 800 eurolla)
2) Ossi kuvitteli perustulon nostavan keskituloisten ja keskiluokan verorasitetta kohtuuttomasti. Tämä perustui yksinkertaiseen ajatusvirheeseen Ossin laskelmassa, mitä käsittelin yllä.
Riittikö tämä, vai kaipaatko laajempaa selitystä jostain kohdasta? Jos kaipaat, koita muotoilla täsmällinen kysymys tai väite, niin yritän vastata siihen parhaani mukaan.
Hyvä, kiitos. Tuo (Ossin tällä kertaa noin muotoilema) pointti perustulon ja reaalielämän kohtaamattomuudesta vain kiertää netissä omia aikojaan, joten siihen on ihan aiheellista täsmäosua.
Mäntylahden kirjoituksessa kyllä otetaan huomioon, että myös työssäkäyvät saavat perustuloa, toisin kuin tämä blogi väittää. Köykäinen ja yksinkertaistava laskelma se toki on.
Toisaalta tämä blogi niputtaa sulavasti yhteen kaikki sosiaalimenot eikä vain tulonsiirtoja (vai korvaako perustulo ihan tosissaan kaiken sosiaalimenojen piiriin kuuluvan?)
Kirjoituksessa kyllä mainitaan myöhemmin, että ”sosiaaliturvaan tietysti sisältyy paljon muutakin kuin perustulon korvaamat etuudet”, mutta herää kysymys miksi sitten laskelmassa on käytetty sellaista lukua, jonka kirjoittaja itsekin toteaa olevan väärä. Melko läpinäkyvää retoriikkaa. Kas kun ei otettu laskelman lähtökohdaksi koko valtion budjettia ja todettu, että ”budjettiin kyllä sisältyy muitakin menoja kuin ne, jotka perustulo korvaisi”.
Muutenkin perustelut ovat melko köykäisiä – perustulo ei syrjäytä, koska nykyinenkin järjestelmä syrjäyttää ja perustulo ei kannusta loisimaan, koska nykyinen järjestelmä syrjäyttää. Perustuloa perustellaan siis nykyisen järjestelmän ongelmakohdista käsin – kannustinloukut ym. ovat kyllä kaikkien tiedossa, mutta tämä ei vielä tarkoita, ettäkö paras tai edes hyvä ratkaisu ongelmaan olisi perustulo.
Kiitos myös huippuanalyysista koskien Vihreiden ja Vasemmistoliiton laskelmia – ”nämä laskelmat lienee tehty ihan huolella, ja varmaan pitävät paikkansa”
”perustulo ei syrjäytä, koska nykyinenkin järjestelmä syrjäyttää”
Otetaanpa esimerkiksi työmarkkinatuki, joka on työttömyysturvan muodoista yleisin ja matalin (31,36 €/pv, maksetaan viideltä päivältä viikossa, miinus verot 20 %). Mikäli työmarkkinatuen saaja tekee ansiotyötä, jokainen ansaittu euro laskee tuen määrää 50 sentillä (ennen palkasta maksettavia veroja). Kun tuen saajan on myös aina erikseen toimitettava Kelaan työnantajan ilmoitus työsuhteen pituudesta, laadusta sekä palkan määrästä, ei työmarkkinatuella olevan työttömän pääsääntöisesti kannata hakeutua osa-aikatyöhön työttömyysaikanaan. Jos työmarkkinatuki korvataan perustulolla, jää palkka täysimääräisenä käteen eikä erillistä paperisotaa tarvita, mikä kannustaa työttömiä myös lyhyiden ja pienipalkkaisten töiden vastaanottamiseen ja heillä säilyy näin kiinteä yhteys työelämään.
”Kiitos myös huippuanalyysista koskien Vihreiden ja Vasemmistoliiton laskelmia – ’nämä laskelmat lienee tehty ihan huolella, ja varmaan pitävät paikkansa'”
Vihreiden perustulomalliin liittyvät laskelmat on tehty Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikössä (http://www.vihreat.fi/perustulo/taustalaskelmat).
Tämä oli todella hyvä bloggaus. Varsin kiinnostavaa.
Asumistukiosuus kyllä mietityttää silti yhä. Maksan 500 euroa vuokraa kuussa ja tuloni ovat kymppitonnin luokkaa vuodessa. En saa toimeentulotukea. Sitä on monesti yritetty, harvoin saatu. Tulojen epäsäännöllinen kertyminen tuntuu estävän sen. Jos saan vaikka tonnin jossain kuussa, niin siitä pitäisi sitten säästää seuraavillekin kuukausille, vaikka oikeasti ihan peruslaskutkin tuntuvat kerääntyvän ja ”paremman” tulon kuukausina niitä pitää maksella pois. Asumistukea saan toki, mutta ainoastaan noin 80 euroa kuussa. Se on vähän sellainen kiitos-ei-mistään-summa. No, tietysti mun tuloilla kahdeksankymppiäkin on paljon. Kyllä mä oon kerran käynyt juttelemassa sossun kanssakin, mutta se lähinnä tsemppas mua. ”Pyydä mummolta rahaa, mutta älä tilille, muuten se lasketaan tuloksi.” Ja pari kertaa on saanut toimeentulotukihakemuksen vastauksena kutsun sosiaalityöntekijän luokse, molempina kertoina kirje kolahti mun luukusta vasta kun ilmoitettu aika oli jo mennyt. Kerran sossu perui tapaamisen ja seuraavassa kirjelmässä oli tieto, että asiakas on jättänyt tulematta sovittuun tapaamiseen. Kiitos siitäkin, sosiaalivirasto.
Ja status on tietysti se, että olen opiskelija, mutta en ole oikeutettu opintotukeen. Käyn töissä, mutta en voi käydä kokopäiväisesti, kun pitäisi opiskellakin. Vuokran joudun maksamaan yksin, kun kumppania ei ole. Samoin ruokakulut.
Mitä mä voin tehdä? Lopettaa opiskelut ja jäädä täyspäiväiseksi kaupankassaksi? Muuttaa kolmekymppisenä iskän lattialle? En mä odota mitään mielettömiä tuloja, mutta ois mahtavaa, että ei tarvis koko ajan pelätä saavansa häädön markkinahinnat selvästi alittavasta vuokrakämpästä, kun vuokria jää rästiin, vaikka mitä yrittäis. Kaupungiltahan vois tosiaan hakea kämppää. Kerran asunnottomana yritin. En saanut.
Tällaista tää köyhän elämä on nyky-Helsingissä, ainakin mun kokemuksen mukaan. Ei varsinaisesti kannata loisimista. Tai no, ehkä sossut ymmärtäis mun tilannetta paremmin, jos en tekis mitään.
Mikset ole oikeutettu opintotukeen?
Liikaa tuloja. Tulot vähentävät opintotukikuukausia vuodesta (tulorajat löytyvät netistä), ja pahimmillaan joudut maksamaan opintotukia takaisin.
keksikää hei kommentoijat jotain nimimerkkejä, niin teille on paljon helpompi vastata. Nyt menee helposti sekavaksi kenelle mikäkin vastaus on tarkoitettu.
Toiseksiviimeiselle anonyymille,
Ossi kirjoittaa, että 2700e kuussa keksimäärin ansaitsevien työssäkäyvien pitäisi maksaa veroina perustulon rahoittamiseksi 1200e kuussa. Hän jättää ovelasti sanomatta ääneen, että he myös saavat tuon 750e, ja siis oikea summa olisi 450e, tai vaihtoehtoisesti 1200e yhteensä 3450e tuloista, joissa on perustulo mukana. Siihen kun korjaa Mäntylahden virheellisen luvun Vasemmistoliiton ehdotuksen mukaiseen 620e, saadaan luvut jotka alskin yllä.
Etkö oikeasti näe tässä virhettä, vai yritätkö vain trollata?
Sosiaaliturvan kokonaishinta per henkilö oli mukana osoittamassa, että kyse ei ole mistään dramaattisesta verorasituksen korotuksesta. Muutoinkin tekstini käisttelee nimenomaan sitä, miten perustulo parantaisi nykytilannetta, siksi kaikki kohdat vertaavat nykytilanteeseen. Minulle on herttaisen yhdentekevää, mikä on jossain ideaalitodellisuudessa paras mahdollinen yhteiskuntamalli. Oleellista on, miten voimme parantaa tätä todellista yhteiskuntaa, jossa elämme.
Todellisuudella on väliä.
Jos sinulla oli jotain järkevääkin sanottavaa tuon US-tyylisen irvimisen lisäksi, olisitko ystävällinen, ja esittäisit sanottavasi.
”Hän jättää ovelasti sanomatta ääneen, että he myös saavat tuon 750e, ja siis oikea summa olisi 450e, tai vaihtoehtoisesti 1200e yhteensä 3450e tuloista, joissa on perustulo mukana.”
Lainaus linkkaamastasi Mäntylahden blogista: ”Keskivertokansalainen saisi 1 200 euron panoksellaan 750 euroa perustuloa.”
Yritätkö trollata?
”Muutoinkin tekstini käisttelee nimenomaan sitä, miten perustulo parantaisi nykytilannetta, siksi kaikki kohdat vertaavat nykytilanteeseen.”
Muunmuassa otsikkosi ”perustulo ei syrjäytä” ja ”perustulo ei kannusta loisimaan” kyllä kuulostavat absoluuttisilta toteamuksilta, eivät vertailulta.
Sitaattiais edeltävä lause ”pelkän perustulon rahoittamiseen kuluisi 44 % keskivertokansalaisen bruttotuloista.” on jo ilmeisen virheellinen. Riippuen siitä, oletetaanko perustulon muuttuvan verovähennykseksi, siihen kuluisi Ossinkin luvuilla joko 35% tai 16% burttotuloista. Ja näistä jälkimmäinen on se nykytilanteeseen verrattaessa relevantti luku.
Ossi nyt vaan laski väärin. Se ei ole mielipidekysymys, eikä riipu perään laitetusta epämääräisestä lauseesta.
”[…] kyllä kuulostavat absoluuttisilta toteamuksilta, eivät vertailulta.”
On tietenkin valitettavaa, että en onnistunut välittämään sinulle tekstissäni taustalla ollutta ajatusta perustulon vertailusta nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Se kertoo puutteistani kirjoittajana, mutta olen siihen jo tottunut.
Nyt kun kuitenkin kerroin sinulle jo eksplisiittisesti, mihin pyrin, en oikein ymmärrä miksi olisi enää tarpeen keskustella siitä, millä tavoin tulkitsit tekstiäni väärin.
Haluaisitko sen sijaan keskustella perustulosta? Näetkö siinä jotain sellaisia ongelmia, joita ei tässä keksustelussa ole vielä käsitelty? Tai osaisitko esittää jonkin paremman mallin, jolla sosiaaliturva voitaisiin käytännössä hoitaa? Olisin kiinnostunut kuulemaan.
Jos et halua keskustella aiheesta, sekin on ihan ok. En loukkaannu, jos jätät vastaamatta.
Minulla ei ole mitään erityistä mielipidettä perustulosta eikä toisaalta halua erityisesti keskustellakaan siitä. Provosoiduin vain siitä, että ihmettelet blogikirjoituksella muiden ”ilmeisiä virheitä”, vaikka itsekin niitä teet.
Ossi laski väärin, mutta 44% prosentista ja siihen sisältyvästä virheestä puhut vasta nyt. Alkuperäinen teesisi oli, ettei Ossi ottanut huomioon, että perustuloa maksetaan myös palkansaajille. Edellisessä viestissäsi nimenomaan sanoit, että ”hän jättää ovelasti sanomatta ääneen, että he myös saavat tuon 750e”, kun sitaattini osoitti Mäntylahden kyllä nimenomaisesti maininneen asiasta. Väitteesi oli siis yksiselitteisesti väärä.
Tietysti asioista voi keskustella niinkin, että höpöttelee ensin jotain ja tultuaan korjatuksi sanookin tarkoittaneensa jotain ihan muuta. Lisäbonuksena voi virheestä kiinni jäädessään syyttää toista väärintulkinnasta, ”US-tyylisestä irvimisestä” ja/tai trollailusta.
Syytän sinua edelleen ”US-tyylisestä irvimisestä”, koska sitä viestisi nähdäkseni ovat. Ainakin minulle syntyy vaikutelma, että pyrit kaivamaan yksittäisiä lauseita ja vääntämään niistä jotain epämääräisiä vihjauksia ilman kiinnostustakaan puhua itse aiheesta. Tälläinen on huonoa keksustelukulttuuria, enkä pidä sitä suotavana.
Se 44% virhe, ja perustulon maksamisen palkansaajille huomiotta jättäminen ovat sama asia. Etsin vain eri tapoja yrittää selittää Ossin virhe sinulle, kun oletin ettet ymmärtänyt alkupeäristä selitystäni. Nyt minulle syntyy vaikutelma, että ymmärsit kyllä, mutta haluat vain teeskennellä ymmärtämätöntä.
En ole kiinnostunut keskustelusta, jossa vängätään, mitä kukakin jollain yksittäisellä lauseella tarkoitti, tai oliko yksittäinen lause sopivasti tulkittuna virheellinen vai tosi.
Jos jatkat keskustelua samaan tapaan, tulen poistamaan viestisi. Jos taas haluat keskustella perustulosta, tai jostain siihen liittyvästä, olet toki tervetullut.
Hyvää illanjatkoa kummassakin tapauksessa.
Vielä todettakoon, että olet toki oikeassa siinä, että sanamuotoni ”hän jättää sopivasti sanomatta ääneen…” jne oli harkitsematon. En jaksanut tarkistaa Mäntylahden käyttämiä sanoja, ja siten jätin tilaa sen kaltaiselle tahalliselle väärintulkinnalle ja US-tyyliselle irvimiselle, jota sitten teitkin.
Virhe on tältä osin yksin minun.
On se kyllä hyvä että on ihmisiä jotka jaksaa selittää, niin ei omia lonkkaheittoja varten tarvi kuin linkittää. 😉
Saako täällä kysyä tyhmiä kysymyksiä? Minua nimittäin on pitkään mietityttänyt kaksi asiaa:
Oletus 0) Ymmärtääkseni perustulon tarkalla määrällä ei olisi niin hirveästi väliä, koska jos kaikilla on X rahaa enemmän kuin nyt tuista, tilanne tasaantuu inflaatiolla ja mitään huomattavaa ei tällä saavuteta.
Erityisesti siellä missä ihmiset kilpailevat keskenään rajallisista resursseista (esim. ne asunnot Helsingissä), helpotukset tuntuvat uppoavan nouseviin hintoihin (jos kaikilla on X enemmän, kaikki voivat maksaa X enemmän vuokraa joten markkinavuokrat nousevat kunnes ottajien määrä laskee takaisin hallittavaksi; vastaavasti asuntojen ostohinnat ilmeisesti ovat syöneet sisäänsä lainakorkohelpotukset, eli irtoraha mennee lainanantajille vaikka vastikkeet eivät suoraan nousisikaan).
1) Onko ajatuksena nyt oikeasti se (välillä kuulostaa kovasti että on), että tarveharkintainen toimeentulotuki on yksi näistä loukoista jotka perustulolla poistetaan? Onko tämän toteutumatta jääminen olennainen ongelma perustulon loukuttomuusargumentille?
Oletuksen 0 perusteella vaikuttaisi siltä että rahallisesti sen kompensointi kaikille, kun Y % väestöstä sitä tällä hetkellä joutuu hakemaan, ei olennaisesti auta tätä joukkoa köyhyydestä.
Vastapainoksi heillekin avautuu äkillinen mahdollisuus hakea jotain pientäkin työtä jolla nostaa elintasoaan, mikä on tosi rok kaikille kannusteloukussa eläjille (ja heitä on ymmärtääkseni aika paljon).
Mutta onko lopputulema se että kaikkein tuskaisin väestönosa, jonka energia aidosti menee päivästä toiseen sängystä nousemiseen, olisi sen jälkeen vielä vähän persaukisempi? Ja jos oletetaan että tätä heikkoa joukkoa on vaikka Z % (Z < < Y, toivottavasti), ja äänioikeutettuina Z % vielä ylittää politiikan huomiokynnyksen kotiäänestyksen palveluiden turvin, pääsemme kohta pystyttämään uudestaan sossun luukun vähän eri nimellä koska ei me nyt vaan voida katsoa vierestä kun nää sairaat kärsii? (Eihän niiden epäilemättä tartte nyt erityisesti kärsiä Helsingin kalleimmissa asunnoissa, mutta toisaalta ainakin vasureiden pj taisi tässä just sanoa että ihmisellä pitäis olla oikeus elää kotipaikkakunnallaan vaikkei sieltä duunia saiskaan, ja se voi vähentää sitä yhteiskunnan elättämisen tarvetta jos joku sympaattinen sukulainen sattuu olemaan lähettyvillä. Ja joo, minun kannaltani tätä ei voi kuitata sanomalla että luonnonvalinta kurjat korjaa, koska en ole sellainen politiikaltani vaikka se kuinka selkeyttäisi talousmalleja.)
”Mutta onko lopputulema se että kaikkein tuskaisin väestönosa, jonka energia aidosti menee päivästä toiseen sängystä nousemiseen, olisi sen jälkeen vielä vähän persaukisempi?”
Vihreiden perustulolinjapaperista (http://www.vihreat.fi/files/liitto/Perustulolinjapaperi.pdf):
”Perustulo ei tietenkään ratkaise kaikkia ongelmia, sillä usein perustoimeentulon turvaavan etuuden lisäksi tarvitaan asumistukea ja muita tukimuotoja. Myöskin ne ihmiset, jotka eivät voi tehdä työtä tarvitsevat perustulon lisäksi tukea, kuten sairauspäivärahaa.”
Blogitekstissä linkatusta Vasemmistoliiton perustuloaiheisesta keskusteluasiakirjasta:
”620 euron perustulon päälle olisi mahdollista hakea 130 euron suuruista syyperustaisesti määräytyvää etuutta (työttömyys, sairaus, opiskelu, vanhempainvapaa tai lasten kotihoito), jolloin perusturvan kokonaistaso olisi 750 euroa.”
Em. kaavailujen pohjalta sanoisin, että vastaus kysymykseesi on ei.
Mauno jo vastasikin pääosin. Lisään vain hiukan tuosta oletuksestasi 0.
Se ei mene aivan noin. Vaikka rahan määrän lisääminen katoaakin inflaationa, niin jos rahaa lisätään perustulona kaikille, inflatoi se samalla kaikkea muutakin rahaa. Siis esim. palkkatuloja ja omaisuutta. Siksi kovin suuri perustulo käytännössä tasaisi ruloeroja, vaika se rahoitettaisiin ”tyhjästä”, kuten jotkut Keynesiläiset ehdottavat. (ja korjatkaa ekonomian harrastajat, jo oion mutkia liikaa). Eli on olemassa rahoituksen ”neutraali taso”, joka vastaa kuluiltaan nykyäjrjestelmää (Vihreiden 500€ pyrkii tähän), ja sitä suurempi perustulo pyrkii tasaamaan tuloeroja nykyjärjestelmää enemmän.
Tarveharkintaisesta toimeentulotuesta ei tosiaan voi varmastikaan täysin päästä eroon. Mutta oleellista ei olekaan poistaa sitä, vaan saada mahdollisimman suuri joukko ihmisiä vapautettua tukiloukosta niin, että he voivat halutessaan tehdä töitä. Kuvaamasi ”kaikkein tuskaisin väestönosa” ei luultavasti kykenisi palkkatyöhön (ainakaan ilman jotain muuta tukea) vaikka mikä olisi. Siksi ei haittaa niin paljoa, että he nostavat tukea, joka hankaloittaa työssäkäyntiä. Tärkeämpää on, että he saavat riittävän tuen elämiseen.
Kiitos molemmille, tämä helpotti kovasti henkistä tuskaa!
(Ja näin hävyttömästi kierretään merkkirajoja kun niitä ei etukäteen kerrota.)
Oletus 00) Ymmärtääkseni perustulo vaikuttaa myös palkkamarkkinoihin. Kun pienituloinen työ ei enää ole toimeentulon edistämisen kannalta ongelma, sille löytyy tekijöitä – ja vielä vähän pienituloisemmallekin. Tämän kääntöpuoli lienee, että jotkin nyt ”siedettävän” tulonlähteen sellaisenaan antavat alat saattavat varsinkin pidemmän päälle kompensoida perustulon pois palkkauksessaan, koska perustulo+pienempi palkka ~= vanha palkkataso.
(Tämä ei ole nähdäkseni sellaisenaan ongelma, koska 0:n mukaan talous tasoittuu eniveis ja pääasia lieni poistaa hidasteet yksilötason työntekopäätöksiltä – jos paikallinen firma saa samalla rahalla enemmän duunia tehtyä etenkin vientialoilla, se lienee ainakin paikallisesti ihan hyvä juttu. Ja maailmastakin entropia vähenee kunhan kaikki tekee duunia eikä vaan kato telkkaa jne.)
2) Onko olennainen ongelma, että maassa olevat ei-kansalaiset (oletan, että kaikille ei kumminkaan päädytä maksamaan perustuloa ainakaan ennen kuin sellainen on etabloitu koko länsimaistoon) saattavat koulutustasostaan riippuen pudota oletuksen 00 mukaisille ”puolipalkka-aloille” nykyisiltä niukka-kokopalkka-aloilta, ja toisaalta normipalkkaisilta jää tämä ns. kansalaislisä saamatta?
Vai hoituuko koko perustulon ”maksaminen” ns. verotusmagialla niin että siirtolaisuus sosiaaliturvan perässä ei olennaisesti muutu samalla kun työsiirtolaisten kohtelu ei käytännössä olennaisesti huonone? (Opiskelijoiden selvästi suosimilla aloilla kai voi jotain tällaista olettaa jo nyt paikallisesti opiskelijakaupungeissa tapahtuvan, kun opintotuki+kassan palkka ~= ok tulotaso.)
(En oleta että otat ja pyörität numerohienoa joka vähemmistöpähkäilijää varten, minua lähinnä kiinnostaa josko tämä olisi jo ajateltu valmiiksi jossain niin että minä voin lakata sitä ajattelemasta. Tai että se ainakin on agendalla. Pidän perustuloa itsessään pidemmän päälle yhtä vääjäämättömänä järjestelykokeiluna kuin ilmaista koulutusta, koska kyllä se nyt vaan kannattaa tehdä viritelmiä jotka kannustaa väestöä tekemään enemmän jotain yleisesti hyödyllistä, itsekkäistä syistä.)
”Kun pienituloinen työ ei enää ole toimeentulon edistämisen kannalta ongelma, sille löytyy tekijöitä – ja vielä vähän pienituloisemmallekin. Tämän kääntöpuoli lienee, että jotkin nyt ”siedettävän” tulonlähteen sellaisenaan antavat alat saattavat varsinkin pidemmän päälle kompensoida perustulon pois palkkauksessaan, koska perustulo+pienempi palkka ~= vanha palkkataso.”
Ellei ammattiliittojen asema syystä tai toisesta merkittävästi heikkene, Suomen oloissa tämä on käytännössä mahdollista vain niiden töiden osalta, jotka eivät kuulu yleissitovien työehtosopimusten piiriin – joita toki niitäkin on ihan merkittävästi ja perustulon myötä todennäköisesti syntyisi lisääkin. Toisaalta taas saattaa perustulon takaama vähimmäisvarmuus omasta taloudellisesta asemasta kannustaa myös yleissitovuuden ulkopuolella olevia työntekijöitä järjestäytymään nykyistä paremmin – tällä hetkellähän epätyypillisissä työsuhteissa olevat eivät usein uskalla toimia oikeuksiensa puolesta työpaikan menettämisen tai vastaavanlaisten seuraamusten pelossa.
Nämä ovat muuten hyviä kysymyksiä. Valitettavasti minulla ei ole niihin tyhjentäviä vastauksia valmiina. Tässä kuitenkin joitakin huomioita aiheen tiimoilta.
00: Perustulo varmasti vaikuttaa työmarkkinoihin. Tässä on nähdäkseni kaksi merkittävää ja osin vastakkaista mekanismia:
A) Kuten totesitkin, perustulo mahdollistaa elämisen pienemmällä palkalla, mikä voisi johtaa palkkojen laskuun
B) toisaalta perustulo mahdollistaa ja sosiaalisesti sallii helpommin elämän ilman palkkatuloja, mikä voi nostaa kynnystä ottaa vastaan ”paskatyötä” pienellä palkalla. Toki sosiaaliturvalla ylipäänsä on myös tämä vaikutus.
Ei ole minulle ilmeistä, kuinka nämä vaikutukset suhteutuvat toisiinsa. Voi olla, että ”kiinnostavat” matalapalkkaiset työt muuttuvat entistä matalapalkkaisemmiksi, kun työntekijän oletetaan elävän perustulolla. Esimerkiksi vaikka kääntäjän hommat, näyttelijäntyöt, tai kaikensorttinen mediapuuhastelu ja promootio. Samaan aikaan ”paskaduuneiksi” koettujen töiden palkkataso saattaa noustakin, kun ihmiset mielummit elävät perustulolla kuin tekevät niitä halvalla.
Oikeastaanhan maailma, jossa työstä maksetaan ensisijaisesti sen epämiellyttävyyden mukaan on tavallaan hyvin oikeudenmukainen.
Mutta tämä on spekulaatiota, ja paljon riippuu myös perustulon euromäärästä (sekä muusta sosiaaliturvasta).
2) ei-kansalaisten asema ei periaatteessa liity perustuloon mitenkään. Aivan samat kysymykset koskevat nykyistä tarveharkintaista sosiaaliturvaa.
En tunne nykytilannetta tarpeeksi hyvin kirjoittaakseni siitä laajemmin; jossain vaiheessa täytyy siihen perehtyä. Käsittääkseni EU-kanalsaiset ovat maassa turisteina, eikä heillä ole oikeutta sosiaaliturvaan tai terveydenhoitoon (paitsi akuuttihoito). Oikeus syntyy kun on töissä SUomessa ja katsotaan maassa asuvaksi. Mutta kuten sanoin, en tunne yksityiskohtia.
Espanjassa ja Italiassahan on tuollaiset kahden kerroksen työmarkkinat, kun paperittomat siirtolaiset tekevät halvalla paskahommia, koska heillä ei ole mitään mahdollisuutta valittaa kohtelustaan. Se ei tosin tosiaan liity perustuloon niinkään, vaan ylipäänsä kaikkien oikeuksien puutteeseen. Ihan oikeusturvasta ja minimipalkoista lähtien.
Kuntoutustuki on nerokas keksintö! Masentuneelle nuorelle maksetaan kotona oleilusta 700 eur/kk ja mikä tahansa pyrkimys päästä elämässä eteenpäin aiheuttaa sen, että rahat viedään. Tässä on sitä oikeanlaista signaalia yhteiskunnalta.
kuntoutustuella saa tienata enintään 600€/kk ja opiskella alle 5op/kk. Se on käytännössä puolen vuoden tai vuoden ajaksi kerrallaan myönnettävä perustulo.
Ja sitten on niitäkin tyhmiä jotka ovat lähteneet kuntoutustuelta kuvitellen että palkkatukioikeus takaisi oikeita töitä ennemmin tai myöhemmin niin että voisi joskus elämässään saavuttaa sen n. 1500-2000€/kk tulotason….
5 vuotta työttömyyttä nyt takana ja sinä aikana tulot olleet sen 500€/kk brutto. Enkä ollut masennuksen vuoksi kuntoutustuella. Kohta saatan ollakin kun tarpeeks vituttaa saada yritteliäisyyden takia 200-300€ huonompaa perusturvaa joka kuukausi. Laskekaa huviksenne mitä se tekee 5:ssä vuodessa.
Otso ei ole ainoa, jonka mukaan nykyinen sosiaaliturva ei kannusta työntekoon.
Helsingin Sanomat (verkossa) 12.2.2012:
Pankkiiri Björn Wahlroosin mielestä Suomen nykyinen työttömyysturvajärjestelmä kannustaa ihmisiä syrjäytymään.
”Jos me kehitämme yhteiskuntaa jatkuvasti sillä lailla, että syrjäytymiseen johtavat vaihtoehdot ovat helppoja valita, niin me saamme lisää syrjäytyneitä ihmisiä”, hän sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Wahlroosin mukaan työttömyysturvan taso on varsinkin nuorille sellainen, ettei se välttämättä houkuttele työntekoon.
Ei suinkaan työttömyysturvan taso, vaan se, että jos otat muutaman päivän pätkätyön, se ei kannata. Tuet putoaa ja pahimmillaan sakotetaan asumistuesta niin, että työnteko on kannattamatonta. Työnteko kyllä kannattaisi, jos saisi vakituista tai ainakin muutaman kuukauden pituisia työjaksoja, mutta niitä on tarjolla erittäin harvoin. Yleensä tarjolla on parista päivästä pariin viikkoon kestäviä sijaisuuksia, joilla yritetään kartuttaa työkokemusta, että ehkä joskus tulevaisuudessa saisi sen vakituisen työpaikan.
Kiitos Otsolle hyvästä avauksesta ja keskustelijoille tähänastisesta! Mielestäni on selvää, että perustulojärjestelmää kohti ollaan joka tapauksessa siirtymässä, joten on hyvä, että nyt on päästy jo keskustelemaan järjestelmän yksityiskohdista.
Haluaisin tarttua – hiukan hapuilevasti, toivottavasti ei trollaten – keskusteluun perustulon päälle maksettavista etuuksista, erityisesti asumistuesta.
Mäntylahden lähtökohta, joka täälläkin kommenttiraidalla on kai hyväksytty, on, että Helsingissä ”säälliseen elämään” tarvitaan yli 1000 euroa kuukaudessa. Siksi, jos perustulon summaksi määräytyy alle 1000 euroa (tai mikä tuo säällisen elämän raja sitten onkaan), on keskimääräistä kalliimmissa oloissa asuville jollain tapaa turvattava perustoimeentulo jollain (puoli)harkinnanvaraisella järjestelmällä, kutsutaan sitä sitten asumistueksi, toimeentulotueksi tai miksi hyvänsä. Tästä kai kaikki – paitsi ehkä äärimmäisimmät libertaristit – voivat olla samaa mieltä.
Nyt kuitenkin nousee esille ongelma, joka liittyy tietenkin jo nykyjärjestelmäänkin, mutta mielestäni jollain tapaa korostuu perustulon oloissa: Miksi sosiaaliturvajärjestelmän avulla halutaan subventoida ja kannustaa ihmisiä asumaan ja elämään tietyillä alueilla, kun vielä tiedetään, että näiden alueiden asuntotuotanto ei pysy millään kysynnän perässä ja että yhtälön aluepoliittinen kokonaisvaikutus on ilmeisen negatiivinen? Tämän yhtälön karuutta perustulon oloissa mielestäni korostaa se todennäköinen skenaario, että suuri osa perustulon inflaatiovaikutuksesta kohdistuu nimenomaan asumismenoihin, jolloin rakennetaan tulonsiirtoa rikkaille kiinteistönomistajille (toki tiedän, että tätä tulonjakovaikutusta voidaan kompensoida riittävällä progressiolla, mutta se ei ole nyt pointtina).
Sini kertoi vasureiden pj:n todenneen, että ihmisellä on oikeus asua kotipaikkakunnallaan, vaikka sieltä ei duunia saisikaan. Tätä oli ilmeisesti ajateltu esimerkiksi Helsingin kannalta, jossa asumiskustannusten kasvu on kaikkein kärjistyneintä. Mutta väitän, että tuon ”kotipaikkaoikeuden” voisi tulkita myös toisinpäin: ihmisillä pitäisi olla oikeus elää halvempien elinkustannuksien alueilla (vaikkapa täällä Itä-Suomessa), vaikka mahdollisuudet tai halut suuriin palkkatuloihin olisivat pienemmät kuin Helsingissä. Täällä riittää halpoja asuntoja, joista käsin voi tehdä vaikka niitä pienipalkkaisia kääntäjän töitä (joiden palkkaus tulisi ylempänä esitetyn hypoteesin mukaan laskemaan entisestään).
Yritän siis muotoilla vaatimusta siitä, että perustulon pitäisi olla sillä tavoin ”elämäntapaneutraali”, että se ei erityisesti kannustaisi syöksymään syvemmälle elinkustannusten kasvun ja velanoton oravanpyörään. Tämä vaatimus ei itsessään tietenkään ole poliittisesti neutraali vaan ehkä jopa ”antikapitalistinen”.
Tiivistäen: On ongelmallinen ajatus, että perustulon päälle tulisi kompensoida keskimääräistä kalliimpia asumiskustannuksia mekaanisesti määräytyvällä asumistuella. Siinä tuetaan mielestäni yhteiskunnan kokonaisedun kannalta vääränlaista toimintaa. En kuitenkaan ole vaatimassa, että Helsingistä alettaisiin evakuoida väkijoukkoja maakuntiin; en ota tätä olkiukkoa kannettavakseni millään muotoa. Sen sijaan perustulon tason pitäisi mahdollisesti olla niin korkea, että sen avulla on mahdollista todella elää missä päin tahansa Suomessa. Tämänkin päälle on todennäköisesti vielä jätettävä harkinnanvarainen toimeentulotuki sekä liuta Kelan nykyisiä tukia, koska mikään universaali järjestelmä ei tietenkään voi kattaa kaikkia yksittäisiä elämäntilanteita.
Tuo kysymys asumistuesta ja eri hintatasosta eri seuduilla on hyvä. Juuri tuo kysymys lienee itse asiassa suurin syy siihen, että esitetyt perustulomallit eivät yleensä korvaa asumistukea.
Lyhyen tähtäimen reaalipoliittinen vastaus on, että asumistuki säilyisi ennallaan, jotta ei muutettaisi systeemiä liian radikaalisti kerralla. On poliittisesti helpompaa selkeyttää sosiaaliturvaa perustulolla, jos ei tarvitse samassa yhteydessä käydä aluepoliittista keskustelua siitä, minne ihmisiä kannustetaan muuttamaan. Tämä on mielestäny hyvä peruste pitää asumistuki erillään, mutta ei toki vastaa kysymykseesi.
Tuo ”kotipaikkaoikeus” on myös perusteltu näkökanta. Ihmisiä ei pidä pakottaa muuttamaan (esim. Helsingin) seudulta siksi, että elämäntilanne muuttuu (esim. työttömyys). Epäinhimillisen lisäksi se olisi myös taloudellisesti järjetöntä, koska todennäköisyys löytää uusia töitä on paras suurissa kaupungeissa, joten työtä haluavien kannattaa siellä asua.
Tämä inhimillinen näkökantakaan ei kuitenkaan vastaa kysymykseesi, koska vaikka ihmisiä ei pakoteta muuttamaan minnekään, tukiratkaisut kuitenkin kannustavat heitä asumaan joissain paikoissa, ja moni kahden vaiheilla oleva sen takia valitsee lähteä tai jäädä.
Mistä tullaan lopulta antikapitalistiseen aluepoliittiseen teesiisi. Maaseudulla (yksinkertaistan nyt rankasti Helsinki vs. maaseutu unohtaen välistä muut suuret kaupungit ja pikkukaupungit) työmahdollisuudet ovat heikompia, löytyvien töiden palkat huonompia mutta toisaalta myös elinkustannukset alempia. Jos perustulo korvaa myös asumistuen sen tasoisena, että sillä elää Helsingin seudulla, se on huomatavan korkea maalla. Käytännön seurauksina
1) Työtä haluamattomien kannattaa muuttaa Helsingistä pois jonnekin missä on halvempaa
2) Maalla ei oikeastaan kannata tehdä juuri mitään työtä, koska perustulolla elää ihan hyvin eikö palkka ole merkittävä lisä siihen
3) Maaseutu köyhtyy ja autioituu, ja yhteiskunnan aktiivinen toiminta keskittyy suuriin kaupunkeihin entistä vahvemmin. Seurauksena elinmahdollisuudet maalla heikkenevät pikkuhiljaa. Ja sama koskee pienempiä kaupunkeja.
Tämä oli nyt hiukan spekulatiivinen ja pitkälleviety ennustus, mutta tuollainen riski nähdäkseni sisältyy asumistuen korvaamiseen kokonaan tasakokoisella perustulolla.
Toisaalta erillinen asumistuki ei sekään ole hyvä ratkaisu. Se nostaa Helsingissä vuokria ja ylläpitää tuloloukkuja omalta osaltaan. Käytännössä vaan helppoa universaaliratkaisua tähän kyysmykseen ei ainakaan minulla ole tiedossa. Kunhan ensin saadaan perustulo, systeemiä voisi lähteä rukkaamaan varovasti asumistuen osaltakin yksinkertaisempaan suuntaan.
Mielenkiintoinen ennustus, vaikka kieltämättä lipuukin vähän spekulatiivisen psykologian suuntaan. Vastaan siis myös intuitiolla:
– En usko, että Suomesta löytyy kovin montaa paikkaa, edes sieltä syvimmältä maaseudulta, jossa tonnilla elämisestä voisi muodostua sosiaalinen normi. Yleisesti ottaen kai ihmisille ei ole olennaista pelkkä biologinen selviäminen vaan myös se, minkälaista elämäntapaa lähipiirissä pidetään tavoiteltavana ja minkälaisia panostuksia se vaatii (vrt. Tuomas S:n kommentti alla; pastakone ja baareissa käyminen todella ovat monille – minullekin – ”säällisen elämän” perusaineksia).
– Käsittääkseni monet haluavat edelleen järjestää ajankäyttönsä ja identiteettinsä työn varaan, enkä siksikään usko, että kovin suuri joukko tyytyisi perustuloelämään etenkään syrjäisemmässä Suomessa, jossa yhteisön odotukset ovat ehkä hiukan konservatiivisempia.
– En myöskään kaupunkilaisjärjellä osaa kuvitella sitä tilannetta, jossa suuria työttömien virtoja muuttaisi puoli-ilmaisten asuntojen perässä vaikkapa Enon Uimaharjuun. Itseasiassa skenaario on niin absurdi, että en ole varma, pitäisinkö edes huonona, jos näin tapahtuisi! 🙂
Mutta tämä aluepolitiikasta. Joka tapauksessa olemme ilmeisesti samaa mieltä siitä, että erilliseen asumistukeen liittyy merkittäviä ongelmia (sekä periaatteellisia universalismia nakertavia että käytännöllisiä tuloloukuiksi muodostuvia), mutta niiden ylittäminen ensimmäisessä syklissä voi olla reaalipoliittisesti turhan haastavaa.
Tästä voisi vielä kehitellä strategisen keskustelun siitä, onko myöskään järkevää tyytyä tässä vaiheessa ”realistisiin” vaatimuksiin vai pitäisikö mieluummin ensin vaatia mahdottomia ja vasta sitten tyytyä mahdolliseen.
Kyllä, just näin. Jos ei työtätekevillä ole enää varaa asua Helsingissä niin saadaan takaisin työsuhdeasuntojärjestelmä.
Saataisiin ehkä ne työpaikatkin palautettua tuonne maaseudulle. Ja siis, ymmärtääkseni se maaseudulla asuminen on käytännössä yhtä kallista julkisen liikenteen yms. palveluiden etäisyyksien takia pidettävän auton takia? Lämmityskulut, jätemaksut, citynettejä kalliimmat internetyhteydet, jne.
Kyllä se tuonne 1000 euron kohdille asettuu se oikea summa, mutta sillä voitaisiin päästä jo siitä riivatun huonosta asumistuesta eroon.
Vai mitä järkeä on sellaisessa asumistuessa jota vähennetään tuloperusteisesti tilanteessa jossa ruokakuntaan kuuluu kaksi toimeentulotukea saavaa työmarkkinatukityötöntä?
Asumistuki loppuu kokonaan kun asunnossa asuvista _toinen_ saa töitä ja toinen pääsee sen vuoksi takaisin toimeentulotuelle jos ei satu olemaan avoliitossa tai muuten vaan sukulainen, jolloin tietenkin hänellä on elatusvelvoite… Eikä työstä saatavan palkan tarvitse olla edes 1500e/kk!
Minä alan vähitellen tehdä sellaisen tulkinnan, että jos joku vastustaa perustuloa kategorisesti ja pitää nykysysteemiä toimivampana, hän on sitä mieltä, että pienituloisimmilla pitääkin olla korkeampi marginaaliveroprosentti kuin kenelläkään muulla, ja että nuorison laajamittainen syrjäytyminen työelämästä on nimenomaisesti toivottava kehityssuunta.
En nimittäin halua pitää ihmisiä lähtökohtaisesti tyhminä ja verotusta ymmärtämättöminä. Teeskennellyt epärationaaliset huolestumiset perustulon kannustamattomuudesta tai kustannusvaikutuksista ovat pelkkää sumutusta. Todellisuudessa taustalla on viha huonosti menestyviä kohtaan ja pyrkimys pitää heidät huonosti menestyvinä, koska perustulon vastustajat näkevät heissä oman peilikuvansa, jota he kaikkein eniten vihaavat.
”Se tarkottaa, että sä voit käydä töissä, eikä fatta vie sun massei.”
Haluaisin huomauttaa, että tämä ei luonnollisesti pidä paikkaansa edes perustulojärjestelmässä. Kaikki tarveharkintainen tuki vähenee sitä myöten kun tulot lisääntyvät. Mitä motivaatiota sillä pientuloisella on jatkossakaan mennä töihin, jos käteen ei jää mitään, byrooseen pitää käydä paperisota ja koko hoito saattaa mennä pahimmassa tapauksessa negatiivisen puolelle?
Koko kirjoituksen lähtökohdat ovat pielessä, ellei sitten lähdetä siitä ettei tarveharkintaisia tukia enää ole. Se taas on täysin epäinhimillistä.
Oho, vastasinkin yhtä alemmas. Ärsyttävä tämä puoli-threadaus, mutta sitä ei saa poiskaan päältä.
No, jatketaan keskustelua tuolla alhaalla siis.
jrn siitä sanoikin, en kaikki kommentteja vain jaksanut lukea läpi.
Miten perustulo korjaa huonosti toimivan systeemin, jos itse systeemin ei tehtäisi muutoksia?
Perustulo ei korjaa mitään ja jokseenkin typerää koettaa korjata isoa järjestelmää yhdellä asialla. Se, jos sosiaalitoimiston täti tai setä tyrii, ei perustulolla korjata. Eikä sitä, että järjestelmässä on heikkoja kohtia.
Keskustelin aamulla sosiaalityötä tekevän henkilön kanssa (veikkaan, että kirjoituksen kirjoittaja ei tee sitä työtä, joten kokemus alasta ei ole se paras) ja hän kommentoi asiaa myös siltä näkökannalta, että koettappa itse tehdä työtä, jossa säännökset vaihtuvat parin vuoden välein, sulla on yli 300 asiakasta, joiden asioita sun pitää hoitaa, etkä ehdi opiskelemaan juuri mitään noista uusista säännöksistä.
Pitäisikö kuitenkin lähteä korjaamaan tuota? Se, miten palkka vaikuttaa tukiin on pielessä, mutta sitä ei sillä perustulolla korjata. Perustulo tulisi kaikille, kaikkien maksettavaksi. Mikäli nyt tulisi perustulovero-osuus, minäkin joutuisin hakemaan joinain kuukausina tukea valtiolta, koska ei ole sitä 400e laittaa joka kuukausi siihen lisämaksuun, mikä siitä minulle koituisi, vaikka en ole pienituloinen omasta mielestäni. Mutta menot ja tulot on tasapainossa, ellei tule todella isoja lisämaksuja. Minulle 400e on kuitenkin vielä todella iso raha.
Olisi aika korjata sosiaalitukijärjestelmä, mutta perustulo on siihen väärä avain. Eihän kukaan rakenna linnaakaan suolle?
jrn: Kaikkea tarveharkintaista tukea ei tietenkään voi poistaa. Esimerkiksi tuossa vihreiden ehdotuksessa asumistuki ja harkinnanvarainen toimeentulotuki jäisivät ennalleen. Malli siis korvaisi lähinnä työmarkkinatuen, toimeentulotuen perusosan, opintotuen ja vanhempainpäivärahan.
Tämä riittäisi siihen, että suuri osa nyt tukiloukussa olevista voisi elää vapaammin ja suunnitella elämäänsä itsenäisemmin, mukaanlukien mahdollisuus tehdä töitä. Erityisesti toimeentulotuen saajien määrä pienenisi merkittävästi.
Eihän se, ettei kaikkia ongelmia saa ratkastua kerralla, tarkoita, etteikö osaa voisi ratkaista. Jos voimme helpottaa kymmenien tai satojen tuhansien elämää, ei kai tätä pidä jättää tekemättä siksi, että vielä kymmenien tuhansien pysyy ennallaan?
Slamtilt: En aivan ymmärrä mitä tarkoitat ”ettei systeemiin tehtäisi muutoksia”? Perustulohan nimenomaan on systeemiin tehtävä muutos. Ja yksi sen keskeisistä perusteista on yksinkertaistaa byrokratiaa, jotta sosiaalityöntekijöiden aikaa vapautuu säännösten pänttäämisestä ja hakemusrumbasta sosiaalityön tekemiseen. En kyllä korostanut tätä tekstissä yllä; olisi varmaan pitänyt. Lisää tästä myös Vihreiden vanhalla 26 väärää väitettä perustulosta-sivulla. Ks. väite 18.
En nyt ehkä ihan ymmärrä, mitä sanoit, mutta minusta perusteet, jotka esität nimenomaan tukevat perustuloa, eivät ole argumentteja sitä vastaan.
”Malli siis korvaisi lähinnä työmarkkinatuen, toimeentulotuen perusosan, opintotuen ja vanhempainpäivärahan.”
Niin, eli käytännössä sitä pohjalla olevaa rahasummaa viilataan parikymppiä suuntaan tai toiseen ja se nimetään uudelleen. Varsinainen ongelma, työnteon kannattamattomuus, säilyy. Ei kannata mennä töihin parin satasen takia, kun harkinnanvaraiset tippuvat sitten vastaavasti. Sama 100% veroaste siellä on vastassa jatkossakin, perustulo ei edes teeskentele korjaavansa sitä. Muu on näpertelyä pienituloisten kannalta, rahaa saa kympin enemmän tai vähemmän.
Kelan ja stakesin tilastoja nopeasti selaamalla, toimeentulotukea sai vuonna 2010 240 000 kotitaloutta, joista muutakin kuin perusosaa sai noin 100 000. Noin 140 000 kotitaloutta sai siis pelkkää perusosaa.
Vaikka nuo 100 000 eivät pääsisikään pois toimeentulotuelta, 140 000 pääsisi, ja voisi halutessaan käydä töissä saaden palkkansa käteen. Pidätkö tätä merkityksettömänä? Minusta se on iso asia.
Asumistukea heistä toki moni saa. Yleistä asumistukea sai 2010 160 000 kotitaloutta. Tässä joukossa varmaan moni noista toimeentulotukea saavista.
Kuitenkin on oleellisesti pienempi asia, jos asumistuen lasku vie parikymmentä prosenttia työssäkäynnin tulosta, kuin jos asumistuki vie parikymmentä prosenttia, ja toimeentulotuki vielä 50 priosenttia, eli yhteensä vajaat sata.
Vaikka ei voisi korjata kaikkia tukiloukkuja kaikilta ihmisiltä kerralla, kannattaa pyrkiä kuitenkin korjaamaan niin paljon kuin vaan voi. Perustulo auttaa satoja tuhansia ihmisiä, mutta ei kaikkia. Kun se on ensin saatu, voidaan yrittääs euraavaksi korjata asumistukeakin jotenkin.
vai onko sinulla parempaa ideaa, miten ongelmaa voisi ratkaista edes osittain? Olisin erittäin kiinnostunut.
Disclaimer: Saatoin lukea tilastoja myös väärin. Lähteet:
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/liitetaulukot/Tr43_11_liitetaulukot.pdf
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/170611102304TL/$File/Astu_10.pdf?OpenElement
Otso: Siis koko systeemi täytyy rukata uudestaan, perustulo on makroilua kun pitäisi pistää koko systeemi maan tasalle ja miettiä kokonaisuutta.
Ja laskeskelin tuossa, että jos tulisi perustulo juuri kuten kuvailit, että työssäkävijät maksaisivat sen 380e lisää kuussa, nostaisi se minun tuloveroprosentin noin 40% kohdille, kokonaisveroaste noin 50% hujakoille. Alle 3 000 euron tuloista moinen olisi mielestäni kohtuutonta.
Ja koska oli otettu kaikki työssäkävijät, miten matalapalkka-alat? Kaupassa töissä ollessani palkasta jäi hyvänä kuukautena käteen noin 900 – 1000e, normaalina 700 – 800 e kuussa. Miten tuosta maksettaisiin sitten vuokrat + muut maksut ja vielä se 380e?
Aivan. Tällöin täytyisi hakea tukea. Silloin pärjäsin joten kuten, ilman tukia. Suomessa on satoja tuhansia matalapalkka-alalla työskenteliviä ihmisä, jotka joutuisivat turvautumaan sosiaaliapuun jos verot nousisivat noin paljon.
Kuten todettua, perustulo on näpertelyä. Ja siihen kokeiluu ja näpertelyyn pitäisi joidenkin mielestä löytyä 10 miljardia euroa rahaa, tilanteessa, missä valtio ottaa uutta lainaa vähintään 8 miljardin vuositasolla.
Puheet syrjäytyneisyydestä on vanha luu, syyt siihen löytyvät muualta, rahan vähyys vaikuttaa asiaan, mutta suoraa syy / seuraussuhdetta ei ole.
”Vaikka nuo 100 000 eivät pääsisikään pois toimeentulotuelta, 140 000 pääsisi, ja voisi halutessaan käydä töissä saaden palkkansa käteen. Pidätkö tätä merkityksettömänä? Minusta se on iso asia.”
Eiväthän he mitenkään pääse tuista eroon, tuen nimi vain muuttuu. Jos haluat ratkaisun millä siivotaan 240,000 pois sieltä toimeentulotuen piiristä niin muutetaan tuen nimi vaikka elämätueksi. Näin meillä ei, taikaiskusta, ole enää yhtään toimeentulotuella elävää.
Sitä paitsi, voithan sinä nytkin käydä duunikeikalla vaikka eläisit toimeentulotuella. Se vain huomioidaan sitten myönnettävässä tuessa niiden päivien osalta jolloin kävit töissä sekä tulorajoina.
”Kuitenkin on oleellisesti pienempi asia, jos asumistuen lasku vie parikymmentä prosenttia työssäkäynnin tulosta,”
No kun ei vie, vie 100%. Tässä on meillä nyt joku perustavaa laatua oleva viestinnän epäonnistuminen, enkä ole varma mistä se johtuu. Kokeillaan konkreettisilla luvuilla.
Opiskelijan asumistuki on 252 euroa. Opiskelija menee duuniin ja tienaa 200 euroa. Paljonko opiskelija saa asumistukea haluamassasi perustulomallissa kun työtulon vaikutus huomioidaan?
YH-äidin toimeentulotuen perusosa on 460 + 600 euroa kuussa (2 lasta). Paljonko jää uudessa mallisa käteen ennen ja jälkeen 200 euron työkeikan?
Minusta perustulo tekee saman asian kuin sosiaalitukijärjestelmä tekee nyt. Se vetää joitain mutkia suoriksi, jotkut saavat vähän enemmän, jotkut vähän vähemmän. Mitkään nykyjärjestelmän ongelmakohdat eivät nähdäkseni poistu. Ei keikkatyöntekemisen kannattamattomuus, ei harkinnanvaraisuus, ei paperisota byroon suuntaan.
Tässä tosiaan on kommunikaatiokatkos nyt. Kun ei se leikkaannu 100%, paitsi joskus.
Katsotaas noita laskelmia. En ole kelassa töissä, enkä ole itse ollut kaikkien eri tukien kanssa tekemisissä, joten saatan tehdä virheitä tai vääriä oletuksia. Saa korjata jos jokin yksityiskohta menee pieleen.
Opiskelijanhan saa nykysysteemissä opintotuen asumislisää, joka ei muutu ollenkaan ennen kun tulot ylittävät tulorajata (9kk vuodessa opintotuella 11 850). Perustulossa opintotuki kuitenkin korvautuu perustulolla, joten opintotuen asumislisä korvaantunee asumistuella.
Asumistukea opiskelija saa siis 80% 252 eurosta = 201€. Epäsäännöllistä tuloa saavilla asumislisä lasketaan arvioitujen vuositulojen mukaan. Alle 300€ muutokset kuukausitulossa eivät johda tuen muutokseen. Opiskelija saa siis 200€ keikkapalkkionsa kokonaan käteen, poislukien mitä verottaja vie välistä.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/140508150040PV
Jos oletamme, että opiskelijan tulot nousevat 200€ joka kuussa (perustulon päälle), vaikuttaa tämä tulonmuutos asumistukeen seuraavassa vuositarkastuksessa. Asumistuki alkaa laskea, kun kuukaustitulot ylittävät 675€. Koska opiskelijamme kuukausitulo nousi 500€->700€, leikkautuu asumistuki siis hänellä.
Asumistuen määräytymisperusteasetuksen mukaan perusomavastuu on yhden hengen asuntokunnalle kuntaryhmässä I 21 euroa, mikäli tulot ovat 691-705 euroa. Opiskelijan asumistuki laskee siis 21 euroa, noin 10% hänen kuukausitulojen nousustaan.
Mikäli opiskelijan tulot olisivat ennen nousua olleet 675 euroa tai yli, olisi leikkaus jyrkempi. Samaisen asetuksen taulukosta näkee, että tulojen noustessa eurolla, asumistuki laksee yleensä 40 senttiä, joissain tapauksissa tosin 33 tai 53 senttiä, ja hankalan porrasmaisesti. Asumistuen tuloleikkuri on kuitenkin normaalisti 40%, ei 100%. Ja tosiaan satunnainen keikkatulo alle 300€ ei vaikuta suoraan lainkaan.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/140508142250PV?OpenDocument
http://www.edilex.fi/data/sdliite/sdpdf/6038.pdf
Yksinhuoltajaäidin tilanne on ikävämpi. Perustulo on 500€. Sen lisäksi hän saa (kuten nykyäänkin) lapsilisää 104,19 + 115,13 = 219€. Yhteensä siis 719€. Jos oletamme sosiaalityöntekijän laskevan, että hän tarvitsee elämiseen 1279€, jää toimeentulotuen osuudeksi siis 560€. 500€ vähemmän kuin nykysysteemissä.
Toimeentulotuki leikkaautuu normaalisti 100% ansioiden noususta. Sosiaalitoimsito voi ymmärtääkseni sovitella leikkausta siten, että leikataankin vain 50%. Tiedän tätä tehdyn joidenkin yksinhuoltajien kohdalla, mutta käytäntö vaihtelee toimistottain.
Se etu, jonka YH-äiti saa on, että mikäli sosiaalitoimsito psitää tuet uuelleenlaskentaan joka kestää, saa hän silti käteen aina 719€ kuussa, ei 219 kuten nykyään. Eli vakuutus mielivaltaa ja viiveitä vastaan on hiukan suurempi. Ei kyllä suuri lohtu silti.
Vasemmistoliiton mallissa muuten ymmärtääkseni lapsilisä olisi jopa 0,6 * 620 * 2 = 744 euroa, eikä YH-äitimme siis tarvitsisi toimeentulotukea lainkaan. En ole tästä kuitenkaan aivan satavarma ymmärsinkö mallin oikein.
Ottakaamme kolmantena esimerkkinä satunnaisia keikkatöitä tekevä nuori mies. Hänen tulonsa ovat keskimäärin 500€ kuussa, ja sen päälle hän saa työmarkkinatukea 174€ kuussa (kelan laskurin mukaan), sekä asumistukea 500€ vuokraansa (500-212) * 0.8 = 230€. Yhteensä siis palkkaa keskimäärin 1000€ ja tukia 404€.
Mikäli hänen tulonsa nousevat vaikka keskimäärin 100€, tippuu työmarkkinatuki 50€ ja asumistuki 15€, yhteensä siis 65€, ja käteen jää 35€, paitsi että verottaja vie siitä ehkä puolet.
Työmarkkinatukea varten joutuu raportoimaan kaikki tulot jatkuvasti, ja muutenkin hakemaan tukea joka kuussa. Asumistuki tarkistetaan kerran vuodessa, ja lisäksi joutuu ilmottamaan yli 300€ tulonnousut ja yli 115€ laskut uudelleenlaskentaa varten.
Perustulon kanssa miehen tulot olisivat palkka 1000€ + perustulo 500€ + asumistuki 132€. Mikäli hänen palkkatulonsa nousisivat 100€, laskisi asumistuki 99 euroon, eli hän menettäisi tukea 33€, käteen jäisi 67€, verojenkin jäkeen ehkä viisi kymppiä.
Perustuloa varten ei tarvitse tehdä ilmoituksia, asumistuki tarkistetaan kerran vuodessa. Itse asiassa tuo tulonmuutoskin näkyisi siis vasta seuraavassa tarkistuksessa, eli satunnainen keikkatulon nousu satasella ei sotke mitään, vasta pysyvä nousu laskee tukea.
http://asiointi.kela.fi/tmlaskenta_app/LaskentaApplication
Lisäksi voisimme miettiä myös työtöntä, joka haluaisi alkaa opiskella, tai pienituloista joka harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä. Mutta laskelma on muutenkin jo liian pitkä…
Eli esimerkeissä tulonleikkaus on 10%, 100%/50% ja 33%. Erityisesti viimeinen esimerkkihenkilö hyötyi selvästi perustulosta, muiden hyödyt olivat vähäisempiä, mutta eivät suinkaan olemattomia.
Ymmärrätkö nyt mitä tarkoitan? Tarveharkintainen toimeentulotuki ja asumistuki olisivat yhä ongelma monelle, mutta ongelma pienenisi usiemmilla, ja osa vapautuisi siitä kokonaan. Kymmenet tuhannet, ehkä yli sata tuhatta vapautuisi toimeentulotuelta ja tukiloukun muodostaisi enää plekkä asumistuki. Vähintään kymmenet tuhannet pienipalkkaiset vapautuisivat myös asumistuesta, eikä heidän enää tarvitsisi asioida kelan kanssa ollenkaan.
Korjaan itseäni yllä sen verran, että tuo toimeentulotuen kannusteosa on vakiinnutettu lailla 20 prosenttiin viime vuoden alusta lukien. Muistikuvani olivat siis vanhentuneita, ja toimeentulotuella efektiivinen marginaaliveroaste on 80% 150€ palkkatuloihin asti ja siitä ylösäpäin 100%. Ynnä päälle hirveä säätö, tietenkin.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+138/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
Piti muuten huomauttamani, nuo ihmisten säällisen elon kustannukset ovat yllättävän vaikeasti laskettavissa. Itse asun Töölössä kivassa asunnossa ja vuokrakin huomioon ottaen välittömät elinkustannukset lienevät siinä 600-700 euron tietämillä. Totta kai rahaa menee enemmän, mutta voisin helposti lopettaa pastakoneiden oston, vähentää baarireissuja tms.
Tämä ei tarkoita etteikö olisi joskus myös perusteltua sanoa Helsingissä asumisen vaativan tonnia kuussa, mutta se on vain osatotuus, tilanteet ovat niin erilaisia eri ihmisillä.
jrn:
”Minusta perustulo tekee saman asian kuin sosiaalitukijärjestelmä tekee nyt. Se vetää joitain mutkia suoriksi, jotkut saavat vähän enemmän, jotkut vähän vähemmän. Mitkään nykyjärjestelmän ongelmakohdat eivät nähdäkseni poistu. Ei keikkatyöntekemisen kannattamattomuus, ei harkinnanvaraisuus, ei paperisota byroon suuntaan.”
Sinulle on ehkä ihan sama saako tukien varassa elävä 1000 euron työkeikasta viime kädessä kouraan 200 vai 400 euroa, mutta sille tukien varassa elävälle se on jokseenkin iso ero. Tämä on kuitenkin oleellisesti se, mihin perustulolla pyritään.
Siellä on viestissä esimerkki tonnin tuista, laske mulle luvut pöytään niin katsotaan miten kävi ennen ja jälkeen.
Vastaan jälkijättöisesti. Kirjoitus on erittäin hyvä, enkä ota tässä erikseen kantaa perustuloon (kannatan sitä, jos se kiinnostaa, mutta se ei ole kommenttini aihe).
Minusta keskiöön kannattaisi argumenteissa nostaa se, mitä toimeentulotuki tekee, eli se aiheuttaa koko määrällään efektiivisen 100 prosentin marginaaliveron. Siis palkasta 600 euroon asti marginaalivero on 100 prosenttia, penniäkään ei jää siis käteen. Tämän jälkeen efektiivinen marginaaliveroprosentti on pikkuisen matkaa alhainen, mutta reilu tonnin paikkeilla taas noin 70 prosenttia, koska asumistuki alkaa tippua. Vasta kun lopulta tullaan jonnekin 2500 euron tuloihin saakka, marginaalivero alkaa olla se, mitä verokortissa sanotaan. Jos kyseessä on lapsiperhe, niin se 100 prosentin marginaalivero ylettyy jonnekin 3000 euron paikkeille. Käteen alkaa jäädä jotain vasta, kun perheen yhteenlasketut tulot päätyvät jonnekin reilu 4500 päälle kuussa, ja marginaalivero muuttuu todelliseksi vasta kun perheen palkkatulot ovat jotain 5000 euroa kuussa.
Kaikkein julmin puoli toimeentulotuessa on, että sen piirissä olevalla ei ole oikeutta säästää esimerkiksi uutta tietokonetta varten tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan. Jos edelliseltä kuulta jää jotain käyttämättä, se leikataan seuraavassa kuussa pois. Ja tulot eivät saa myöskään ylittyä, koska jos lainaat kavereilta rahaa, sekin katsotaan tuloksi, joka leikataan seuraavassa kuussa pois.
Koko toimeentulotuki palvelee vain yhtä tarkoitusta: Sen on tarkoitus tehdä kansalaisesta täysin passiivinen sosiaalitapaus ja poistaa kaikki työhalut. Se pitäisi lakkautta kokonaan ja välittömästi. Vaikka sitä ei korvattaisi yhtään millään tulonsiirrolla, sekin olisi parempi kaikille. Myös niille, jotka siitä rahaa ”saavat”.
Kuvauksesi toimeentulotuesta on osuva. Juuri siksi aloitinkin postauksen sillä, mikä miltä perustulo tuntuu sen saajan näkökulmasta. Sitten piti vähän vaan vielä korjailla väärinkäsityksiä.
Ylipäänsä, asiasta puhutaan aivan liikaa kansantalouden näkökulmasta ja aivan liian vähän tukien varassa elävän ihmisen näkökulmasta. Se mikronäkökulma on kuitenkin tässä keskeinen, koska sen kautta aukeaavat ajatukset perustulon dynaamisista hyödyistä.
Nuo tulorajat toki riippuvat siitä, montako henkeä on asuntokunnassa, missä päin maata, miten taloa lämmitetään (ihan oikeesti) jne.