Politicus iacta est

Kun täytin 30 isoäitini sanoi minulle, että 30 vuoden iässä ihmisen on tehtävä valinta: haluaako keskittyä tieteeseen, teollisuuteen vai politiikkaan. Vain yhden voi valita.

Koska olen taipuvainen pohtimaan asioita pitkään, en valinnut mitään. Tuolloin muistan pohtineeni, pitäisikö perustaa yritys tai ehkä mennä johonkin isoon firmaan töihin. Jatko-opinnotkin tuntuivat aika luontevalta ratkaisulta, ja väitöskirjan runko oli jo mielessä.

No, kävi niin kuin yleensä. Jos jotain ovat vuodet minulle opettaneet, niin sen, että valintoja ei koskaan tehdä. Pikkuhiljaa vaan käy yhä ilmeisemmäksi, ettei lopulta ole kuin yksi vaihtoehto. Että on asioita, jotka on vain pakko tehdä. Ja tämä on nyt niistä yksi, ainakin lähitulevaisuudessa.



Tämä ei nyt yllätä enää ketään, mutta Helsingin Vihreät on tänään asettanut minut ehdokkaaksi vuoden 2012 kuntavaaleissa. Onnitteluja otetaan vastaan ja silleen.

Kuva havainnollistaa mistä tekstissä on kyse

Vaalikampanja alkoi tavallaan jo vuosia sitten, ja toisella tavalla se alkaa vasta joskus kesällä. Mutta eräällä tavalla se alkaa juuri nyt: tämä on ensimmäinen kerta, kun julkisesti myönnän pyrkiväni johonkin.

En ole hyvä pyrkimään. Pidän paljon enemmän ratkaisuista, jotka ovat jo varmoja siinä vaiheessa, kun niistä julkisesti sanon mitään. Ehkä siksi en ole koskaan ollut ehdolla mihinkään julkiseen luottamustoimeen. En siitä vieläkään pidä, mutta tehdään nyt kunnolla kun tähän kerran ryhdyttiin.

Aion vaalikampanjassa puhua samoista aiheista, joista kirjoitan: kaupungista, pyöräilystä, (tieto)tekniikasta ja politiikasta ainakin. Aiheista on luvassa enemmän tekstiä kuin haluatte lukeakaan 🙂

Ensimmäisenä konkreettisena liikkeenä lisäsin itselleni Poliitikko-sivun Fecesiin. Sinne tulee jatkossa tekstejäni ja toilailujani. Tykkäämällä saa ne tuoreeltaan päin pläsiä.

17 kommenttia artikkeliin ”Politicus iacta est”

  1. Kivekäs, Särelä, Oskala, Soininvaara, … ketä tässä pitää äänestää jos haluaa lisää kaupunkia? Liikaa liian hyviä vaihtoehtoja! 🙂

    1. Ääni kelle vain mainitsemistasi on ensinnäkin ääni Vihreille, joka puolueista selkeimmin on rakentamsssa lisää hyvää kaupunkia. Toisekseen se on ääni vihreiden sisällä sille, että kaupunkia tosiaan pitää raknetaa lisää, ja tämä ottaa puolueen agendalle. Tässä suhteessa kaikki valinnat ovat hyviä.

      Sitten jos haluaa, voi tietysti alottaa vaalitaktikoinnin sillä, montako mainitsemistasi menee läpi. Sen aika on tosin ehkä vasta lähempänä vaaleja.

    2. Mitäs jos vaan tehtäis niin, että sä Otso muuttaisit Espooseen jos Helsingissä kerta on tunkua. Täällä tarvittais kans hyvii vaihtoehtoja :/

  2. Toivon että nuorista miehistä on nousemassa uusia Soininvaaroja politiikkaan. Valitettavasti monet nuoret vihreät naispoliitikot ovat onnistuneet pilaamaan puolueen feminismillä ym. huuhaalla.

  3. Harmittaa olla kirjoilla Espoossa, kun Helsingissä on niin monta hyvää ehdokasta!

    Onko Espoossa yhtään oikean kaupungin puolustajaa, vai onko Espoon vihreitten tärkein vaaliteema Tapiolan ja muiden tehottomasti rakennettujen alueiden suojelu?

    1. Patrick Jensen on parhaan ymmärrykseni mukaan hyvin samoilla linjoilla kaupungin suhteen kuin esimerkiksi minä. Ja Tiina Elo on myös ollut mukana kaupungin rakentamista edistävissä hankkeissamme, tosin suojelee kyllä myös luontoa (eri kuin Tapiola). Tiina myös blogaa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksista, mitä itse pidän hyvin positiivisena.

      Espon vihreiden ehdokaslistoja ei löydy vielä netistä (valintaa tehdään parhaillaan), joten en osaa nyt useampia nimiä suositella lonkalta.

    2. Kiitos vastauksesta! Itse asiassa Patrick on sikäli tuttu, että opiskelemme samassa paikassa, samoja pää- ja sivuaineita. Ja olemme kyllä monessa asiassa samaa mieltä, eli erittäin varteenotettava ehdokas!

  4. Onnea!

    Oma vaarini sanoi, että voi keskittyä menestykseen vain uskonasioissa, työssä tai perhe-elämässä. Äitini totesi tämän kuultuaan happamasti, että oli selvää mihin vaarini keskittyi: uraansa.

  5. Sori, mutta välillä vain tuntuu vähän ylimieliseltä ja propagandistiselta tämän ”oikea kaupunki” -termin jatkuva käyttö. Samoin tämä, että mitä tehokkaampi, sen parempi. Eihän se niin mene muussakaan elämässä, ja tuskin kaupunkielämässäkään. On olemassa myös paljon muita arvoja! Luulisin, että tämä kannattaa aina muistaa. Politiikassa ja muussakin elämässä ihmisillä on vahvasti erilaisia maailmankuvia, joita on välillä vaikea ymmärtää, mutta silti meidän pitää tulla toimeen keskenämme ja pitää huolta toisistamme.

    Mutta paljon onnea politiikan tielle! Olet älykäs ja sinulla on paljon hyviä ajatuksia.

    1. Hmm, hyvä huomio termistä ”oikea kaupunki”. Aika lailla vastaavista syistä en sitä ole itsekään juuri käyttänyt. Pikainen googlaus näyttää, että olen käyttänyt sitä kerran, lausessa puhuessani Sellosta, ”Tämä on ehkä niin lähellä oikeaa kaupunkia, kuin kauppakeskusarkkitehtuurissa voi päästä.” Tuossa on kuitenkin kyse jo hiukan eri asiasta.

      En ajattele niin, että ainoastaan kantakaupunki umpikortteleinen olisi oikeaa kaupunkia ja esimerkiksi lähiöt ”väärää kaupunkia”. Ymmärrän hyvin ne arvot, joita asukkaat näkevät monissa lähiöissä.

      Kantakaupunki on kuitenkin sellaista kaupunkia, jossa itse haluan asua, ja jossa moni muukin haluaa asua. Urbaani onni tutkimuksen mukaan asukkaat olivat tyytyväisempiä asuinympäristöönsä tiiviisti rakennetuilla aluiella kuin väljemmillä. (tälläisissä tutkimuksissa on kyllä aina paljon mahdollisia virhelähteitä…).

      Ongelma on, että kantakaupunkia on aivan liian vähän meille kaikille, ja nykynormein sitä ei saa rakentaa lisää. Siksi siitä pitää puhua.

      Ja tehokkuudesta. Se ei ole arvo, ainoastaan argumentti. Theokkuus on parhaimmillaankin vain tehokkuutta saada niitä asioita joita haluamme, mutta ei kskaan voi korvata asioita joita haluamme. Kaltaiselleni numeroihin viehtyneelle ihmisille se tarjoaa pitkälle meneviä mahdollisuuksia laskelmiin, mikä toisinaan näkyy siinä miten kirjoitan.

  6. Joo, tuo on hyvä vastaus. En aivan suoraan viitannutkaan sinuun, vaan esim. Clepen kommenttiin tai tämäntapaisiin kirjoituksiin:

    http://tolkku.blogspot.com/2012/04/kuinka-ei-tehda-kaupunkia.html

    Ei sillä, olen itsekin sitä mieltä, että kaupunkia tuolla tavalla määriteltynä pitäisi rakentaa reilusti lisää. Mutta on turha olla mustavalkoinen… Kaikille on kyllä tilaa hyvässä kaupungissa, ja jos ei ole, niin se ei sitten ole hyvä kaupunki.

    1. Jäin miettimään tuota edellistä vastaustani, ja täytyy kyllä hiukan ottaa siinä sanojani takaisin.

      Koska kyllähän usiemmat lähitöt on tehty monella tapaa väärin ja siinä mielessä ovat ”väärää kaupunkia”. Esimerkiksi metroasemien ympärillä on usien iso tie ja rakentamattomia tontteja, vaikka metroaseman ympärillä kuuluisi olla se tiivein asutus. Ja monet lähiöt ovat liian pieniä, että peruspalvelutkaan oikein pärjäisivät, erikoisemmista puhumattakaan. Jää pari baaria ja yksi kauppa, jos sitäkään.

      Pitäisi etsiä tapoja rakentaa lähiöitä niin, että se sisältäisi ne asiat, mitä ihmiset arvostavat (luonnon läheisyys, rauha), mutta eivät epäonnistumisia (huono joukkoliikenne, katoavat palvelut, autovaltaisuus, segregaatio).

      Tietysti pitäisi sitten samalla tarkastella asiaa hiukan hienovaraisemmin käsittein, eikä vain kantakaupunki-lähiö-kahtiajaolla. Vaikka Pakila ja Pihlis ovat aika erilaisia alueita.

    2. ”Oikea kaupunki” on ehkä hieman kärjistetty termi. Eli siinä mielessä ihan oikeutettua kritiikkiä.

      Mutta se mitä tarkoitan ”oikealla kaupungilla” ei niinkään riipu tehokkuudesta vaan jäsentelystä. Se että rakennetaanko ”oikeaan” kaupunkiin sitten omakotitaloja tai pilvenpiirtäjiä riippuu tilanteesta.

    3. Tosiaan, tarvitaan hienovaraisuutta. Kaikkein vähiten tarvitaan sitä, että asukkaat saadaan tuntemaan, että joku teknokraattinatsi päättää heidän puolestansa ja määrää, mikä on oikeaa kaupunkia ja mikä väärää.

      Kaupungissa viihtyminen ei ole monestikaan kovin järjellinen asia. Erilaisille ihmisille se merkitsee eri asioita. Täytyy muistaa, että esim. itähelsinkiläiset ovat yleisesti ottaen jopa poikkeuksellisen ylpeitä siitä että ovat itähelsinkiläisiä, eivätkä haluaisi muuttaa minnekään muualle, vaikka numeroiden perusteella alue saattaa olla väärin rakennettua tehotonta lähiömattoa. Mutta jos ihmiset pitävät siitä, minkä sille voi. Tässä kokonaiskuvassa ihmiset antavat helposti anteeksi sen, että metroaseman ympäristössä on liikaa tehotonta pusikkoa, kun palvelut kuitenkin löytyvät Itiksestä jos niitä suuremmin haluaa. Ainakin monien mielestä on näin.

      Liika kärjistäminen ja lähiöiden haukkuminen voi johtaa siihen, että lapsi lentää pois pesuveden mukana – että aletaan nähdä hyvä kaupunki vain mahdollisimman tehokkaana koneena, jossa ihmiset kuluttavat mahdollisimman paljon. Vihreiden jäsenissä kuluttaminen vain yleensä merkitsee aineettomia hyödykkeitä ja trendituotteita, kuten polkupyöriä, designia tai lähiruokaa. Ylikorostunut kantakaupunkimyönteisyyshan nimenomaan rinnastuu rakkauteen kuluttamista kohtaan, koska ajatellaan, että kantakaupungissa on ”elämää”, jota voidaan monella tavalla ostaa.

      Helposti aletaan myös kuvitella, kuten olen näkevinäni, että Suomessa on kaikki asiat aina ihan huonosti, että tämä on karmea takapajula ja että Tukholmassa on asiat paremmin. Mutta ei se ihan noin mene. Jokainen kaupunki on omanlaisensa, ja jokaisen kaupungin jokainen asukas on omanlaisensa. Helsinkiä tulee suunnitella helsinkiläisille. Ja jos jotkut pitävät tehottomasti rakennetusta ympäristöstä, heidänkin ajatuksensa on otettava vakavasti.

  7. Tekisi mieli ilkeämielisesti sanoa, että kun et valinnut mitään, niin politiikka jäi ainoaksi vaihtoehdoksi siinä samalla.

    1. Noinhan tuon ajautumisen voi tosiaan myös nähdä. Mutta kyllä siinä nimenomaan oli kyse siitä, mitä huomasin haluavani tehdä (toistaiseksi).

      Tietysti myös se, mitä haluaa tehdä, on olosuhteiden sanelemaa osaltaan, eli ei tämä täysin diskvalifioi ilkeämielistä luentaasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *