Hakaniemen torin alle on suunniteltu parkkiluolaa jo vuoskymmenen ajan. Aina se on kaatunut johonkin.
Viimeksi 2011 hanke kaatui siihen, että parkkipaikat maksoivat liikaa. 60 000 – 65 000 euroa kappaleelta. Yksityinen hanke meni jäihin, kun yksityiset rahoittajat eivät katsoneet sitä kannattavaksi. Sellaista on liike-elämä.
Nyt zombi nousee mutaisesta haudastaan torin alaisesta täyttömaasta. Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä halua rakentaa parkkiluolan osin verovaroilla.”Hän toivoisi Hakaniementorista sykkivää keskusta, millainen se ei hänestä nykyisellään ole. Pysäköintiluola edistäisi alueen elinvoimaa.”
Ajatus on, että kun kerran 65 000 euroa on liikaa parkkipaikasta, niin lasketaan hinta 50 000 euroon. Taikatemppu onnistuu siten, että putkien siirrot, torin rakentaminen ennalleen ja muita kuluja on siirretty parkkihankkeen vastuulta kaupungille. Kaupunkilaiset maksaisivat siis 8-10 miljoonaa euroa kuluja, jotka vielä viime kierroksella kuuluivat parkkihankkeelle. Kyllähän mistä vaan saa kannattavaa, kun joku muu maksaa kulut.
Lisäksi kaupunki ostaisi luolasta 100 autopaikkaa itselleen (5 miljoonan euron hinnalla). Ne on tarkoitus pakkomyydä samaiseen luolaan rakennettavalle kaupalle. Penttilän mukaan kaupunki on päässyt vastaavissa hankkeissa aiemminkin voitolle. Mikä onkin ihan ymmärrettävää, kun ostajan voi velvoittaa ostamaan parkkipaikat myyjän määräämään hintaan.
Tässä on tosin kaksi pientä ongelmaa:
- Kyseisen kauppakiinteistön omistaa Helsingin kaupunki, joka tässä siis joutuisi maksumieheksi. Toki kiinteistön voi myydä velvoitteen kera, mutta myyntihinta on suunnilleen tuon 5 miljoonaa pienempi sitten.
- Velvoitepaikat määrätään kaavalla, perustuen parkkinormiin. Voimassa oleva parkkinormi on työpaikkojen autopaikkojen laskentaohje vuodelta 1994. Siinä keskustaa lähellä olevilla alueilla määrätään vain maksimimäärä paikkoja. Hakaniemessä saa suunnitellulle 1500 neliön kaupalle rakentaa korkeintaan 10 autopaikkaa (1 per 150 neliöä).
Penttilän ajatus on ilmeisesti siis, että kauppa määrätään järjestämään 10 kertaa enemmän autopaikkoja, kuin mitä se voimassa olevan normin mukaan korkeintaan saisi tarjota.
Entä tarvitseeko kauppa noita paikkoja? Metroasemien kaupoissa valtaosa asiakkaista kulkee metrolla (esim. nousee metrosta ja käy kaupassa matkalla kotiin). Hakaniemen S-marketissa käy noin 3 000 asiakasta päivässä, asematunnelin S-marketissa 30 000. Uusi kauppa sijaitsee Hakaniemen Sokosta paremmassa paikassa, mutta keskustaa huonommassa. Arvioidaan asiakasvirraksi 10 000 asiakasta päivässä. Nyt jos nuo 100 paikkaa ovat aktiivisessa käytössä, ja paikkaa kohden kauppaan tulee vaikkapa 5 asiakasta päivässä, saadaan tästä 500 asiakasta. Se on 5% kaupan kävijämäärästä, eli kovin vähän. Kauppiaan ei ole rationaalista sijoittaa tähän viittä miljoonaa.
Suhteellisuuden vuoksi: Hakaniemen metroasemalla on 14 000 käyttäjää vuorokaudessa. Suunniteltua Pisara-radan asemaa käyttäisi 79 000 matkustajaa päivässä. Ratikoilla ja bussiellakin Hakaniemessä kulkee kymmeniä tuhansia. 400 autopaikkaa, vaikka jokaista käyttäisi kymmenenkin autoilijaa päivässä, ei merkitse tässä yhtälössä yhtään mitään. Parkkiluola ei nyt vaan ole mikään sykkivä keskus.
400 parkkipaikkaa ei elävöitä kuin kaivinkoneyrittäjän kukkaroa. Niitä käyttävä ihmismäärä on niin pieni, ettei sillä ole mitään väliä. Hakaniemeä pitää suunnitella siellä jalan liikkuvien kymmenien tuhansien ehdoilla.
Hanke ei vielä ole edennyt Kiinteistölautakuntaan ja kaavamuutoskin odottaa pääsyä Kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Vielä on aikaa pysähtyä miettimän asiaa hetkeksi. Ehdotankin, että tehdään tästä saman tien oikeasti Hakaniemen elävöittämishanke.
Se onnistuisi vaikka näin:
- Toteutetaan suunniteltu metroaseman laajennos ja päivittäistavarakauppa, sekä yhteys Halliin.
- Rakennetaan torin itälaidalle paviljonkimainen uusi kauppahalli, jonne halliyrittäjät pääsevät remonttia evakkoon ja joka toimii sen jälkeen hallin laajennoksena. Hallihan on se syy miksi Hakaniemeen varta vasten tullaan, joten sitä kannattaa laajentaa.
- Suljetaan Hämeentie ja Pitkäsilta (henkilö)autoilta. Torin kohdalla on nyt 4 kaistaa kumpaankin suuntaan (sisältäen pysäkit). Alue muistuttaa suurta liikenneväylää eikä toria. Kaistamäärän voisi puolittaa (bussikaista + pysäkki kumpaankin suuntaan). Samalla pysäkeistä voi kehittää mukavampia ja vaikka kattaa ratikkapysäkit kokonaan.
Voi torin alle samalla parkkiluolankin rakentaa. Sillä ei vaan ole juurikaan väliä Hakaniemen kehittämisen kannalta. Ja tosiaan, miksi kaupungin pitäisi se maksaa?
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä, miten olisi? Tehtäisiinkö Hakaniemestä oikeasti sykkivä keskus? Vihreä valtuustoryhmä muuten ehdottaa samaa.
Hankkeen puuhaajilta unohtuu taktisesti se, että parkkiluolaprojektien bisneksen ”syömähammas” ovat alueen yritysten kanssa solmittavat pidempiaikaiset sopimukset pysäköintipaikkanipuista.
Tavallisesti niitä ostavat alueen työpaikat omia avainhenkilöitään varten. Samoin niitä koetetaan myydä alueella jo oleville tai sinne halutuille kaupan ja palveluiden yrityksille, jotta nämä voisivat järjestää omaa asiakaspysäköintiään niiden puitteissa.
Ja juuri siksihän Hakaniemessä ei olla luolasta niin innoissaan: nykyiset asiakkaat kun kulkevat julkisilla ja kuten Otso edellä laskeskeli, halli ei toisi riittävästi uusia autoilevia asiakkaita Hakaniemeen (koska voi körötellä saman tien keskustaankin luoliin).
Niin sanottu palvelun järjestäminen yksittäisille kävijöille jokusella eurolla tunti ei bisnesmielessä ole leipäpuu parkkihallien rakentajille, ehkä aikanaan hallien operaattorille.
Jolloin ilmassa leijuu kysymys, kenelle tätä oikein kaavaillaan rakennettavaksi?
Autot vievät paljon hyvää maapinta-alaa Hakaniemessäkin. Jos parkkihallilla voisi vapauttaa kadunvarsitilaa pysäköinniltä johonkin hyödyllisempään, voisi parkkihallille löytyä enemmän perusteita. Mieluummin autot maan alle ja ihmiset sekä palvelut maan päälle.
Totta. Jonkin kokoinen halli voisi mahdollisesti olla osa kokonaisprojektia, jolla kehitetään Hakaniemeä. Siitä ei nyt kuitenkaan ole kyse, vaan tässä ollaan tekemässä hallia ilman mitään sen kummempaa visioa parannuksista maan päällä. Yhtään parkkipaikkaa ei olla poistamassa.
Hakaniemessä muuten on pysäköintiluola, http://arenacenter.fi/hakaniemi/pysakointi/
Ja Sokoksella on oma pysäköintihalli, muistaakseni vielä maksuton. http://www.sokos.fi/sokos/portal?a_Visit:dockat=0b019b368002c65f09019b368002c621&pageName=tavaratalo
Kumpaankin olen aina mahtunut.
Jos parkkihalliin pysäköinti maksaa ei sinne kannata jättää. Pysäköimälllä Hämeentien jalkakäytävälle säästää hurjasti. Kun auton jättää jalkakäytävälle joka arkipäiväksi saa korkeintaan kuusi pysäköintirikemaksua vuodessa. Ei pysäköintihalli tule kuuna päivänä olemaan yhtä edukas.
Miksiköhän Helsingin kaupunki sallii jalkakäytäväpysäköinnin?
Kotikulmilla pysäköinninvalvonta käy joka toinen perjantai aamupäivällä. Se on yleisesti tiedossa. Muuna aikana pysäköinti on vapaata.
Kolmoskohta tuntuu aika kaukaa haetulta, sehän sulkee Helsingin keskustan kokonaan itä-Helsingiltä (eli n. puolelta kaupunkilaisista).
Samoilla perusteilla pitäisi rautatientorin yhteydestä sulkea henkilöautoilta kokonaan Kaivokatu/Kaisaniemenkatu/Vilhonkatu -akseli ja kauppatorin ympäristöstä Pohjoisesplanadi/Eteläranta/Eteläesplanadi.
Näin uutena alueen asukkaana tässä Hakaniemi/Siltasaari-alueella on mm. asukaspysäköinnin suhteen kehitettävää. Moni kadunpätkä on vain öisin asukaspysäköintikäytössä ja pysäköintikartta näyttää varsin ankealta verrattuna niin Kallioon yleisesti kuin ydinkeskustaankin. Lisäksi alueella on mm. kauppojen takia paljon kuorma-autoliikennettä, josta tulee häiriötä mm. aamuvarhain — ydinkeskustassa tuo liikenne on nykyään valtaosin maanalla.
Julkisen liikenteen osalta yhtenä ongelmana voisi pitää myös sitä, että linjat tulevat ydinkeskustaan saakka. Kun metro kerran on, eikö linja-autot voisi jäädä esimerkiksi kalasatamaan ja jatko menisi keskustaan näppärästi metrolla. Linja-autot ovat loppuen lopuksi suurempi haitta kuin yksityisautoilu tällä alueella.
Ei se sulkisi kekkustaa, kun viereen jää vielä toinen silta. Itse asiassahan se on ollut taannoin parin vuoskymmenen ajan suljettu henkilöautoilta (en muista tarkkoja vuosia, muistaako joku?), joten kyse ei olisi mistään uudesta ja yllättävästä ajatuksesta.
Lisää pitkästä sillasta seuraavassa postauksessani.
Bussien osalta: pitkän päälle minäkin haluan vähentää busseja keskustasta. Mutta niillä on niin merkittävä rooli liikennejärjestelmässämme, ettei niitä noin vaan voi katkaista. Liian monen liikenne heikkenee liian paljon. Ensin pitäisi jatkaa ratikkaratoja niin, että ainakin Viikistä ja Koskelasta tullaankin ratikalla, mielellään muualtakin. Jossain vaiheessa jäljelle jäävät bussit voisivat sitten ajaa Kalasataman kautta Hakaniemeen, jossa on myös vaihto Pisaraan. Mutta ihan nykytilanteessa en vielä bussilinjoja katkoisi.
Pitkänsillan sulkeminen yksityisautoilta ei ole mikään iso katastrofi. Tuskin moni tulee idästä Hämeentien kautta omalla autolla keskustaan, ja jos tuleekin, niin ei ole pakottava tarve. Pakottavat tarveajot voi hoitaa Hakaniemen sillan kautta joka on enemmän moottoritiemäinen väylä, tai sitten Töölönlahden pohjoispään kautta kiertäen. Hakislaisella ei varmaan ole kovin montaa järkisyytä ajella useasti omalla autolla keskustaan. Suurin osa tuon alueen asukkaista on kuitenkin autottomia, veikkaisin että noin 70% kotitalouksista.
Sörnäisten rantatien ja Hesarin kautta tulee nykyään myös pyöräreitit keskustaan, toisin kuin Hämeentien kautta. Hämeentielle saisi samalla hulppean pyöräväylän jos henkilöautoliikennettä sillä vähennettäisiin.
Pitkänsillan sulkemisen jälkeen voi heittää hyvästit Espan kävelykatuistamiselle. Vai? Mutta se ei muihin hyötyihin verrattuna enää haittaa. Vai?
Keskustan liikennettä pitäisi katsoa kokonaisuutena. Koko Espasta en usko kävelykatua saatavan ties kuinka pitkään aikaan, mutta sen pohjoispuolen voisi ehkä saada…
Ja pääsy Kaivokadulle voidaan toki hoitaa tarvittaessa myös Hakaniemen sillalta. Tai sitten mahdollistaa riittävän pieni liikennemäärä Pitkälläsillalla. Ks. seuraava postaus
Tunnustettakoon että unohdin tuon Hakaniemen sillan. Idästä vuosia tulleena reitin valinta riippui puhtaasti siitä mihin keskustassa oli menossa eikä Espan kautta liikkuminen yleensä houkutellut.
Yleisen viihtyvyyden kannalta voisi olla fiksumpaa että pyöräilijät käyttävät esimerkiksi sitä sörnäisten rantatien pyöräreittiä kuin että jokaisesta kadusta tehdään pyörätie ja autot siirretään blokkaamaan muutamaa hassua reittiä malliin Töölönlahden pohjoispuoli. Vai onko ajatuksena tehdä riittävästi kieltoja ja rajoituksia, jotta autoilu vähenee? Ainakin tuo ajatus on toiminut tosi hienosti suomalaisessa alkoholipolitiikassa.
Sinällään mielenkiintoista että liikenteessä ”ongelma” on aina isommat; henkilöautoilija ei pidä busseista, pyöräilijä ei pidä autoilijoista, ja jalankulkija ei pidä pyöräilijöistä.
kokonaisvaltainen liikenteen tarkastelu on tarpeen tosiaan. Keskusta-alueen talouksista kuitenkin suuri osa on autottomia, joten siellä liikkuvat autot lienevät enimmäkseen Kehän toiselta puolen tulevia. Tätä virtaa on mahdollista vähentää parantamalla joukkoliikennettä ja pyöräilyä, jolloin vähemmät autot voivat ajaa nykyisilläkin väylillä. Toisaalta kaupunkiin tulevaa liikennettä voisi priorisoida enemmän vain tietyille väylille, vaikkapa Sörnäisten rantatielle, mikä palvelisi idän suuntaa. Minullakin on auto, jolla silloin tällöin ajelen keskustaan, en minä halua sitä kokonaan kieltää tai tehdä järjettömän vaikeaksi. Voisin kuitenkin maksaa vaikka pari euroa kerta, että se olisi helpompaa. Vaikkapa siltatullimaksu, joka vähentäisi hupiajelut pois ydinkeskustasta.
Yksityisautoilua pitäisi joka tapauksessa vähentää. Siihen löytyy syitä niin Suomen ilmastositoumuksista, ilmansaasteiden vähentämisen ja autoilun tarvitseman ison pinta-alan järkevämmän käytön tarpeesta. Autoilu vähenee tekemällä siitä kalliimpaa tai vaikeampaa tai lisäämällä korvaavia liikkumismuotoja tai vähentämällä liikkumisen tarvetta. Näiden kombinaatiota pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa varmasti kaikkia ruuveja voi vääntää kireämmälle.
Olisikohan parkkihallinajatuksen heräämisen taustalla se että Sokos on lopettamassa tavaratalona toiminnan Hakaniemessä. Syy lopetukseen ei ole kaiketi asiakkaiden vähyys vaan huoltoliikenteen hankaluus. En ole nähnyt parkkihallin piirustuksia mutta kuvittelen että entisen Elannon tavaratalon huolto on tarkoitus järjestää parkkihallin kautta. Sinäänsä tavaratalon lähteminen heikentää paljon Hakaniemen elinvoimaa. Ajatus kauppahallin laajentamisesta on hyvä. Mitähän kuuluu muuten sille Itäkeskukseen ehdotetulle kauppahallille. Se ehdotus olisi ollut myös oikein kannatettava.
Eikö siinä Hakaniemen torin alla ole jo parkkiluola? Suurin osa siitä taitaa vain olla Leikkiluolana ja palloiluhallina, koska pysäköintipaikoille ei ole ollut kysyntää ja niitä on jo alueella tarpeeksi.
Arenan luona ei ole varsinaisen torin alla, mutta kyllä ihan vieressä Viherneimenpuistikon ja vanhan Sörnäisten rantatien (Rantatieltä kohti Hallia tuleva parkkikatu) alla. Ja joo, suuri osa siitä on muussa kuin pysäköintikäytössä.
Säpinää Hakikseen. Itse laittaisin ensi alkuun asuntolaivoja Hakaniemen rantaan ison kasan. Toisi uuden ilmeen ja uutta elämää. Tässä voisi ainakin käyttää sitä autotonta asumista eli parkkitilaa ei tarvittaisi laivassa asuvalle.
Mitä tulee spora asiaan niin Koskelantieltä Viikintielle josta Itikseen toisi väylän nyt motitetuille Viikin asukkaille =)
Vielä jos rantaan Krunikan puolelle rakentaisi autotien paikalle talorivin jossa aivan vieressä kulkisi vain kevyen liikenteen väylä kuten Freiburgin kaupungin kuvassa.
Joutuu laittamaan linkin eli http://www.freiburg.de/pb/,Len/225797.html
Kuva on yksi niistä kolmesta yläreunassa olevasta jossa aivan kanavan vieressä on talot ja kulku vain kevyelle liikenteelle..
Ei voi olla jatkamatta vielä että Hakaniemenrannan puolella olisi myös valtava tyhjä parkkitila johon mahtuisi rakentamaan jos halutaan tiivistämistä. Nythän siinäkin on laiturin vieressä upeaa tasaista maanpinnalla olevaa parkkitilaa. Kuinka tiivistä kaupunkitilankäyttöä tässäkin kohden, rantapaikka jne =)