Helsingin uusi ratikka

Torstaina ensimmäinen Helsingin uusi ratikka, ajoi neitsytmatkansa ulos Transtechin tehtaalta Kajaanin Otanmäessä.

Ministeri Kyllönen vihki vaunun käyttöön, Apulaiskaupunginjohtaja Sauri kiitti vaunusta ja mieskuoro Huutajat lausui sen nimen, Artic, sekä Amsterdamin sopimuksen. Vaunu kuljetti juhlavieraita kilometrin rataa edestakaisin ja selvisi tehtävästään hienosti. Kulku oli todella pehmeää ja hiljaista, joka tosin johtui varmaan osin hyväkuntoisesta radastakin.

P1060537
Kun vaunu saapui, kaikilla oli kamerat käsissä.
HKL:n puheenjohtaja maailman pohjoisimmalla ratikkapysäkillä.
HKL:n puheenjohtaja maailman pohjoisimmalla ratikkapysäkillä.

Kyse on tiettävästi maailman ensimmäisestä täysmatalasta ratikasta, jossa on oikeat kääntyvät telit. Teli on siis se osa, jossa pyörät ovat kiinni. Vanhoissa nivelvaunuissa on 3 teliä jotka ovat kääntyvällä nivelellä kiinni vaunun rungossa (lähellä päätyjä ja yksi nivelen alla). Edellisissä matalalattiaratikoissa (Vario) taas telit ovat kiinteästi kiinni rungossa, ja siksi niveliä tarvitaan enemmän. Kiinteä teli myös altistaa rungon paljon suuremmalle rasitukselle, mikä tekee Varioista täriseviä, äänekkäitä ja helposti hajoavia.

Ratikan muotoilu herätti pari vuotta sitten kovaakin kritiikkiä. Kovimmin äänessä olivat muotoilun kilpailutuksen hävinneet yritykset, jotka valittivat markkinaoikeuteen. Mutta osallisuus asiassa ei tietenkään tee kritiikistä perusteetonta.

Matalalattiaratikan muotoilussa on todella paljon rajauksia, jotka seuraavat tekniikasta tai turvallisuudesta. Esimerkiksisi vaunun keulassa pullottava kuono on siinä, jotta törmäyksissä jalankulkija ei voisi koskaan joutua vaunun alle, vaan työntyisi sivuun. Kauniimpihan vaunu olisi ilman, mutta olen tämän esteettisen haitan kanssa valmis elämään, jotta muutkin saavat elää.

Koirankuonolainen näyttää kieltä
Koirankuonolainen näyttää kieltä

Sisätiloissa taas telit aiheuttavat rajoituksensa. Pyörät ovat isommat kuin Variossa, ja liikkuvat telissä enemmän. Jotta ne mahtuisivat, on pyörien yläpuoliset penkit täytynyt nostaa käytävästä korotetulle tasolle. Ratkaisu toimii itse asiassa sangen hyvin, mutta Varioiden pöytien ympärille tavoiteltua kahvilatunnelmaa niihin ei kyllä synny, vaan kokemus muistuttaa enemmän junassa istumista.

Myöskään lattia ei ole aivan tasainen. Ovien kohdalla se on 35 sentin korkeudessa, eli tarkalleen laiturin tasossa, mutta nousee siitä ensin 7cm sisäosiin ja on korkeimmillaan telien päällä 52cm korkeudessa. Käytännössä korkeuseroja ei huomaa juuri lainkaan, vaan lattia tuntuu tasaiselta.

P1060571
Sisustuksessa on retroa mutta myös moderniutta
foo
Articin teli, kiskojarru alhaalla

Kainuussa kun oltiin, ratikkatuotanto on ennen kaikkea teollisuuspolitiikkaa: Kainuun sanomissa roll out oli etusivun uutinen ja tärkein kysymys olivat työpaikat ja Otanmäen tehtaan tulevaisuuden näkymät. 400 työntekijällä tehdas on yksi suurimmista työllistäjistä maakunnassa, jonka metsäteollisuus on hiipunut.

Koko Otanmäki on klassinen tehdaskylä: alkujaan se perustettiin Rautaruukin rautakaivoksen työläisille. Kun kaivos lopetettiin kannattamattomana 1985, rakennettiin kylään uudeksi työnantajaksi junanvaunutehdas myymään bilateraalikaupalla vaunuja Neuvostoliittoon. Kuulema Kekkosen käskystä [sic].

Idänkauppa loppui 90-luvulla kuin seinään, eikä korvaavia markkinoita junanvaunuille oikein löytynyt. Rautaruukki myikin tehtaan 1999 espanjalaiselle Talgolle. Espanjalaisetkaan eivät saaneet vaununrakennusta kolmen tuhannen kilometrin päässä kannattamaan, ja 2007 tehdas myytiin toimivalle johdolle ja joukolle kotimaisia sijoittajia. Lähempänä oleva ja sitoutuneempi omistus on selvästikin kantanut hedelmää, koska 5 vuotta sitten konkurssikypsä tehdas toimii nyt täydellä höyryllä ja yrityksen tilauskirjat ovat täydemmät kuin koskaan.

Suurin projekti Transtechin tehtaalla ovat nykyään VR:n uudet 2-kerrosvaunut ja ohjausvaunut, sitä ennen uudet makuuvaunut, joiden tilausta pidettiin yleisesti aluepolitiikkana. Näiden lisäksi yritys tekee siis näitä uusia ratikoita, ja pienempinä töinä erilaisia kaivosajoneuvoja, ym. kustom-kalustoa.

Ratikoilla Transtech yrittää tehdä uuden aluevaltauksen ja avata kansainvälisiä markkinoita. Jos käyttöönotto Helsingissä on menestys, on se vahva referenssi muille kaupungeille, joilla on vanha ja huono rataverkko. Julkkareissa olikin vierailijoita Oslosta, jolla on ollut Helsinkiä vastaavia ongelmia matalalattiaratikoiden kanssa.

foo
Kajaanin linna perustettiin aluepoliittisena hankkeena 1600-luvulla, kun Ruotsi halusi vakiinnuttaa valtansa sisämaassa. 1721 venäläiset räjäyttivät sen, eikä sitä koskaan korjattu. 1937 sen yli rakennettiin tie.

Kun Helsinkiin nyt tulee uusi ratikka, eikä 90-luvun Varioita voi enää kutsua ”uusiksi ratikoiksi”, on syytä kerrata yleisessä käytössä olevat vaunut ja miten niitä voi kutsua

Variotram, Vario, Mato, Toukka, Waurio
vario

  • 40 kpl, vuosilta 1998 – 2003
  • pituus 24,4m
  • penkkejä 45 + 10 läppäpenkkiä
  • kokonaiskapasiteetti: 125 henkeä

Välipalavaunu, välipala (pidennetty vanha nivelvaunu)
valiosa

  • 52 kpl (vuoden loppuun mennessä), pidennetty 2008 – 2013
  • Matalalattiaisella osalla pidennetty vanha nivelvaunu
  • pituus 26,5m
  • penkkejä 49 + kolme läppätuolia
  • kokonaiskapasiteetti: 169 henkeä

Vanha nivel, Valmetti, Korkea nivel, Pikkunivel

Nr1

  • alkujaan 82 kpl vuosilta 1973 – 1987. Lyhyiksi jäämässä 30kpl
  • pituus 20,1m
  • penkkejä 39
  • kokonaiskapasiteetti: 139 henkeä

Artic, Transu, ”uusi vaunu”

P1060563

  • tulossa 40kpl 2013 – 2017, optio 90 vaunusta lisää
  • pituus 27,6m
  • penkkejä 74 ja 14 läppäpenkkiä
  • kokonaiskapasiteetti 199 henkeä

Seisomapaikkojen määrät ovat hiukan tulkinnanvaraisia, ja esimerkiksi HSL:n linjaston suunnitteluohje käyttää paljon pienempiä lukuja. Vertailun vuoksi vielä: telibussissa on penkkejä 49 ja lyhyessä bussissa 40.

Numeroista huomaa selvästi, kuinka Transu on edeltäjiään suurempi. Maailmalla 200 hengen raitiovaunu on vielä melko pieni, mutta se on silti selvästi suurin joukkoliikenneväline, jota Suomen kaduilla on nähty. Suunta on oikea.

15 kommenttia artikkeliin ”Helsingin uusi ratikka”

  1. Onkohan jotain linjaa, milloi noi Valmetit häviäisi katukuvasta, tai loppuihinkin laitettaisiin välipalat?
    T: lapsenvaunullinen

    1. Tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi tulla vielä 7 vanhaa Valmettia takaisin pidennystöistä Saksasta. Sen jälkeen korkealattiaisia on käytössä enää vain ruuhkaliikenteessä. Parin vuoden päästä kun aletaan saada Transuja isoissa määrin Helsinkiin, korkealattiaiset katoavat ruuhka-ajostakin varavaunuiksi (joita käytetään vain jos matalalattiaisia on liikaa korjaamolla).

      Tähän sisältyy tosin nyt oletus, että Variot saadaan pidettyä käyttökunnossa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Jos näin ei käykään, täytyy suunnitelmia jollain tapaa korjata.

  2. Niin ja kuinka lujaa noilla pääsee? Olisiko noi mahdollisia tulevaisuuden pikaratikoita?

    1. 80km/h on huippunopeus. Siihen asti kiihdyttäminen vie 0,8m/s^2 kiihtyvyydellä noin 350 metriä, eli pysäkkien tai liikennevalojen välinen etäisyys pitäisi olla yli 700m jotta siihen edes päästäisiin. Pikaratikkakaan harvoin kulkee niin pitkiä matkoja ilman pysäkkiä, joten kyllä Artic on nopeille linjoille oikein sopivaa kalustoa.

      Nopean liikennöinnin kannalta tärkeimmät muutokset ovat kuitenkin radassa (katso edellinen blogaukseni aiheesta); suuri osa maailmalla käytössä olevasta kalustosta on nopeutensa ja kiihtyvyytensä puolesta oikein sopivaa pikaratikaksikin.

  3. Kiinnostavaa! Sitä jäin vielä miettimään, että kuinka monta lastenvaunupaikkaa näissä Transuissa on? Korkeita nivelvaunuja on liikenteessä ihan liikaa, kun myös aikatauiluissa matalalattiaisiksi vuoroiksi merkityissä osuu säännöllisesti kohdalle.

    1. VIrallisesti Transussa on neljä lastenvaunupaikkaa. Mutta tuplaovia on kolmet ja muistelsin jokaisen kohdalle mahtuvan kahdet vaunut käytännössä. Ja peräänkin varmaan emnee ainakin yhdet, eli eiköhän tuo tarvittaessa vedä 6-8 vaunut.

      Korkeiden vaunujen on tarkoitus jäädä varavaunuiksi, kunhan Transuja saadaan suurempi määrä 2015. Mutta jo tämän vuoden aika niiden käyttö vähenee, kun vielä 7 uutta pidennettyä vaunua palaa Saksasta.

    2. Kaavio sisustuksesta löytyy tästä, s. 18.

      Noidne neljän rullatuolilla merkityn paikan lisäksi taaemman parioven kohdalle mahtuu yhdet vaunut, ainakin pienemmänpuoleiset. Takasillallekin mahtuu, jos yksittäinen ovi on niille tarpeeksi leveä. Rattaat siis ok, mutta ei ehkä vaunuja.

    3. Transussa on siis 4 lastenvaunupaikkaa. Enempää kuljettaja ei saisi lastenvaunuja ottaa kyytiin. Ongelmana ovat viranomaismäärykset. Poliisi voi antaa niin bussin kuin raitiovaununkuljettajalle sakot jos lastenvaunuja on enemmän kyydissä kuin kyseiselle kulkuneuvolle on annettu lupa kuljettaa. Sakot voi myös tulla jos lastenvaunut/rattaat ovat väärässä paikassa. Bussinkuljettajat eivät tästä syystä ota ylikuormaa. Rv-kuljettajista toiset ottavat toiset eivät. Kyse ei siis ole siitä mahtuuko vai ei vaan siitä saako niitä ylipäätään tunkea joka paikkaan.

  4. Ei korkeita vaunuja ole liikaa, on vaan valittavia asiakkaita jotka ei pärjää. 15 vuotta sitten ei ollut yhtään matalaa vaunua ja silti ratikalla pääsi matkustamaan, ihmisistä on tullut nössöjä.

  5. Luen tuon Transun nimen kokoajan vahingossa Arctic, ja niin varmaan moni muukin. Toisaalta kun ne on Kajaanissa valmistettuja, niin ei siitä mahdoton matka ole napapiirille.

  6. Eikö sitä koirankuonomaista ilmettä olisi voinut vähentää kallistamalla tuulilasia taakse päin? Siis ”kuonon” päälle + yläosasta taaksepäin? Olisiko siitä ollut jotain haittaa jalankulkijan kannalta?

  7. Herranjumala että se on ruma! Jopa Valmetti on tyylikkäämpi kuin tämä sorsa. Tuokaa meille B ja sen tyyli takaisin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *