Bussikaistalla saa pyöräillä

Eilen bussikuski ajoi ilmeisesti tahallaan bussikaistaa ajaneen pyöräilijän päälle Runeberginkadulla. Tätä ennen hän oli yrittänyt saada pyöräilijän siirtymään jalkakäytävälle johon ilmeisesti kuvitteli tämän kuuluvan.

Ensinnäkin, pyöräilijän paikka kadulla jossa ei ole pyörätietä on ajoradalla. Ja jos kadulla on bussikaista, pyöräilijän tulee pääsääntöisesti ajaa sitä (koska se on oikeanpuoleisin kaista). Toisekseen, koskaan, missään olosuhteissa, ei saa tahallaan yrittää ajaa toisen päälle. Vaikka toinen ajaisi miten, tahallinen päälleajo on aina vakava rikos, tapon yritys.

Runeberginkadulla eilen vääntynyt takavanne
Runeberginkadulla eilen vääntynyt takavanne

Runeberginkadun kuski ei valitettavasti ole yksittäistapaus. Viime kuussa yksi kuski yritti kiilata minut reunakiveen ja selvisin vain äkkijarrutuksella. Kun kysyin eikö hän tajunnut ajavansa päälle, hän ilmoitti tehneensä sen tahallaan, ja sanoi ”mä oon sit rosiksessa, mutta missä sä oot?”. Kuski myös sanoi tehneensä näin jo neljälle pyöräilijälle.

Myös muut pyöräilijät ovat kertoneet vastaavista kokemuksistaan, ja huolestuttavasti niitä tuntuu olevan viime aikoina aiempaa enemmän (toivoakseni vain näkökulmaharha). Ongelmapaikkoja ovat erityisesti kantakaupungin pääkadut joilla on bussikaistat mutta ei pyöräteitä: Hämeentie, Runeberginkatu ja Mäkelänkatu ainakin. Mutta samoja ongelmia esiintyy muuallakin.

Lisäksi valitettavan yleinen kokemus on, että jos bussikuskin toiminnasta valittaa linjaa ajavaan yhtiöön, vastaus on mallia ”kiitos palautteesta, puhumme asiasta kuskin kanssa” ja epäselväksi jää, tapahtuiko lopulta mitään.

Bussikuskilla on kiire pysyä aikataulussaan, mutta pyöräilijän laki velvoittaa samalle kaistalle. Ja mikään ei oikeuta vaarantamaan toisen henkeä.

Mitä tilanteelle pitäisi tehdä?

  1. Kantakaupungin pääkaduille tarvitaan pyörätiet. Kun pyöräilijöillä on oma kaista, he eivät ole bussien edessä, ja kumpienkin liikkuminen sujuvoituu ja elämä helpottuu. Bussikaistalla saa pyöräillä, mutta kenenkään ei pitäisi joutua pyöräilemään bussikaistalla.
  2. Bussiliikenteen tilaavan Helsingin seudun liikenteen pitää ruveta seuraamaan ja sanktioimaan liikenteen vaarantamista. Nykyisellään HSL antaa bussifirmoille bonusta jos asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä ja sanktioita jos vuoroja jää ajamatta tai kalusto on huonossa kunnossa. Tähän listalle pitää lisätä HSL:n saamat palautteet liikennekäytöksestä: bussifirmoille, joiden kuskeista tulee eniten valituksia, pitää maksaa vähemmän. Silloin firmojakin varmasti kiinnostaa korjata ongelmat.

    HSL järjestää bussikuskeille myös koulutuksia säännöllisesti. Kysyin opetetaanko niissä, että pyöräilijä saa ja hänen usein pitääkin ajaa bussikaistaa, mutta en vielä saanut vastausta. Asiaa voisi ehkä korostaa enemmän kuin tähän asti, koska monille se on ilmeisesti vielä epäselvä.

  3. Pyöräilijöiden ja bussikuskien (ja ehkä bussifirmojen) pitää puhua ja miettiä, miten voisivat yhdessä saada liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa kaikille. Turussa ilmeisesti on ihan myönteisiä kokemuksia tällaisesta. Minun onkin jo jonkin aikaa pitänyt ottaa yhteyttä kuskien ammattiliittoon…
Kataloniassa laki vaatii ohittamaan 1,5 metrin päästä, ja siitä myös muistutetaan.
Kataloniassa laki vaatii ohittamaan 1,5 metrin päästä, ja siitä myös muistutetaan.

Yksittäisenä pyöräilijänä, mitä voit tehdä tilanteen parantamiseksi:

  1. Jos joudut vaaralliseen tai uhkaavaan tilanteeseen bussien kanssa, raportoi siitä aina myös HSL:lle. Liikenteen vaarantaminen on poliisiasia, ja bussien huonosta käytöksestä kuuluu raportoida liikennöijälle. Mutta tee lisäksi palaute HSL:lle, että he voivat tilastoida palautteet ja toivottavasti vetää niistä johtopäätöksiä
  2. Liity Helsingin Polkupyöräilijöihin. Teemme työtä Helsingin seudun ja koko maan pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi pääosin palkatta ja pienellä budjetilla. Jäsenmaksut ovat HePon suurin tulonlähde. 

    Kotikaupungistasi riippuen voit liittyä myös TaPoon, JyPSiin, Turpoon tai Oupoon. Valtakunnallista liittoa suunnitellaan, mutta älä jää odottamaan sitä. 🙂

  3. Keep on biking! Pyöräilyn turvallisuuteen eniten vaikuttava tekijä on pyöräilijöiden määrä: mitä enemmän pyöräilijöitä, sen turvallisempaa se on. Kun kaikki bussikuskit ovat tottuneet pyöräilijöihin, tapahtuu vaaratilanteitakin vähemmän.

50 kommenttia artikkeliin ”Bussikaistalla saa pyöräillä”

  1. Kai otit kuskin tiedot ylös ja otit yhteyttä bussifirmaan jotta moinen kuski saadaan pois kierrosta? Järkyttävä asennoituminen kuskilla 🙁

  2. Ei ole kovin houkutteleva fillarikaupunki tämä meidän Helsinki. Kerran on jo nilkka murrettu kolmesta kohtaa autoilijan toimesta…

  3. Ajattelen tämän ensisijaisesti näin päin: Me pyöräilijät olemme alistuneet tähän tilanteeseen. Me ajamme jalkakäytävällä, tehden harvoista lain mukaan ajavista silmätikkuja.

    Kyllä, ensimmäiset kuukaudet ajoradoilla voivat olla ahdistavia, mutta kun olemme vallanneet meille kuuluvan paikan liikenteessä, niin ongelma on ratkaistu. Nykyinen jalankulkijoiden kyykyttäminen taas voisi jatkua vaikka loputtomiin.

  4. Eikos tuo ole poliisiasia, eli jos nain kay niin pitaa ehdottomasti soittaa poliisi paikalle. Pelkka ilmoitus HSL:aan ei voi riittaa jos bussikuski yrittaa ajaa paalle (ja voi pahimmassa tapauksessa tappaa pyorailijan, tonaisee ja pyorailija jaa bussin alle) ja varsinkin jos kuski sanoo tehneensa niin ennenkin niin eikun poliisi paikalle ja kortti hyllylle kuskilta. Ja sanktiota, kunnon sakot ja kortti pois siis.

  5. En tiedä mikä on bussien puolella tuo politiikka, mutta ratikkakuskilta lähtee tuollaisesta valituksesta bonukset. Eli perjaateessa saa bonusta jos ei tule isoja valituksia/kolareita.

  6. Mietteenä teille kommentoijille, jotka peräätte pyörilijän vastuuta. Miten saamme kasvatettua pyöräilijöitä nuorisostamme kantakaupungissa, kun meillä ei ole yhteisiä laillisia väyliä kulkea pyörällä vaikka töölöstä rantaa pitkin kauppatorille?

  7. Ottamatta kantaa tähän juurta jaksain kuvailtuubn tapaukseen, pidän pyöräilijöille tyypillisenä sitä ettei vuodatuiksessa ollut yhtäkän kohtaa miten pyöräilijöiden tulisi ottaa huomioon muut kaupungilla liikkujat. Helsingissä liikkuessa minulle on pari kertaa tapahtunut loskan /veden roiskimista nilkoille ohiajavan auton toimesta, ei koskaan mitään ongelmaa moottoripyörien tai jalankulkijoiden kanssa, mutta useampi perkele on kuulunut pyöräilijän suusta. Olen useamman kerran etäältä nähnyt kuinka pyöräilijä jo kaukaa näkee että vanhus tai muuu ajatuksissaan kadun varrella kävelevä on vahingossa ajautumassa pyörille varatun uran puolelle, ja mitä tekee takaa lähestyvä pyöräilijä? Polkee lisää vauhtia ajaen niin läheltä jalankulkijaa kuin uskaltaa säikäyttäen tämän pahanpäiväisesti. sama tehty minullekin pari kertaa. Poliisit sarjaan näitä kamikazefillaristeja tarttui useampia mutamassa miuutissa, kunnes poliisi alkoi heitä erikseen pysäyutellä ettei ajaneet loukkaantuneen pyöräilijän tai ensihoitajien päälle.
    Olikohan pyöräilijöilläkin jotain opittavaa vaatimisen ja valittamisen sijaan? Eikä ole mikään tämän vuosikymmenen ilmiö pyöräilijöiden keskuudessa, samaan olen kauan törmännyt myös Helsingin ulkopuolella pyöräteillä ulkoillessa.

  8. No jos nyt tarkennetaan niin jos kuski on syyllinen kolariin tai vastaavaan, lähtee liikenneturvallisuuspalkkio kerrasta, ja jos toinen osapuoli on syyllinen, tarvitaan kolme kolausta. (Syyllinenkin osapuoli voi tehdä parhaansa välttääkseen onnettomuuksia.)

    Näin siis HKL:llä. Kullakin yksityisellä bussiliikennöijällä lienee omat käytäntönsä, mutta jos eivät jo tuota noudata niin kannattaisi: ainoa oikea asenne kullakin tienkäyttäjällä on minusta se että ihan sama kuka on oikeassa tai väärässä, kunhan ei vahingoiteta ensinnäkin ketään, ja toisekseen, mitään.

  9. Ja vielä: mitä isompi kulkupeli, sitä isompi vastuu. Jalankulkija < pyöräilijä < autoilija < linja-auto < raitiovaunu. Tuntekaa vastuunne!

  10. Käytän bussia lähes päivittäin. Olen usein nähnyt kuinka törkeästi bussikuski on kiilannut pyöräilijän eteen (mutta usein kyseessä on vain nämän muutamat kuskit jotka käyttäytyvät näin – useimmat kuskit ovat täysjärkisiä).
    Kuskien käytöstä vaikuttaa olevan vaikea muuttaa. Voisiko siksi esimerkiksi Annankadulle tehdä kunnon pyörätiet ja pyhittää Freda moottoriajoneuvoille? Tiedän että tämä on huono esimerkki kun Annankatua pitkin pyöräilevien edessä on Kampin ostari joka sitten pakottaa pyöräilijät Fredalle, mutta tällaisilla ratkaisuilla pyräililijöiden henki ei vaarantuisi kun heillä on rauhallisempi katu käytössään.

    1. Minusta noin yleisesti ottaen on huono tapa ratkaista konflikteja antamalla väkivaltaisille öykkäreille se mitä he haluavat. Ja tässähän jotkut bussikuskit yrittävät väkivaltaisella käytöksellä saada pyöräilijät pois ajoradoilta.

      (Ja siis öykkäreillä tarkoitan näitä tahallaan toiset vaarantavia kuskeja, jotka onneksi ovat vähemmistö. Suurin osa niin bussin kuin muidenkin ajoneuvojen kuljettajista on tietysti järkeviä ja kunniallisia ihmisiä.)

  11. Tuo on tosi kurja sattumus, ja vielä kurjempaa kuulla, ettei ole yksittäistapaus. Ajoin itse eilen sattumalta (autoilen kaupungissa ehkä kerran kuussa) tuosta samasta paikasta ohi autolla varttia ennen sitä kolaria, siinä meni silloinkin pyöräilijöitä. Sovitin vauhdin edellä ajavan pyöräilijän vauhtiin, en edes yrittänyt pyrkiä ahtaassa paikassa ohi – menetin siinä ehkä kymmenen sekuntia ”arvokasta” matka-aikaa, mutta olen silti sitä mieltä, että pyörien täytyy saada rauhassa kulkea sitä samaa ajorataa pitkin, jos ei pyörätietä ole siinä paikassa tarjolla.

    Kuitenkin myös pyöräilijöiden olisi hyvä noudattaa liikennesääntöjä: olen todella usein meinannut jäädä Töölössä jalankulkijana pyörän alle jalkakäytävällä. Kun olen esimerkiksi Mannerheimintiellä näissä tilanteissa huomauttanut, että vain korttelin päässä idässä olisi Urheilukadulla mainio pyörätie, olen monesti saanut vastaukseksi ns. vähemmän huomaavaista käytöstä. Jalkakäytävä ei ole laillinen vaihtoehto yli 12-vuotiaalle pyöräilijälle edes siinä tilanteessa, että pyöräilijä kokee, ettei ajoradalla ole turvallista ajaa! Silloin pitäisi malttaa valita vaihtoehtoinen reitti ja katsoa kaupungin nettisivuillaan tarjoamasta pyöräilykartasta, mistä pääsee parhaiten menemään. Mikä siinä on, että mieluummin kierretään lakia ajamalla jalkakäytävällä kuin kierretään korttelin verran jotta päästään menemään pyörätietä pitkin? Voisiko Helsingin Polkupyöräilijät ry tarttua toimeen ja tehdä vaikka valistuskampanjan tästä jalkakäytäväasiasta?

    1. Jos ei uskalla ajaa ajorataa pyörällä, voi aina taluttaa sitä jalkakäytävällä.
      Liekö pyöräilijöilläkin tuhoton kiire, kun eivät malta taluttaa ajoneuvoaan jalkakäytävällä.

    2. Moi Jenni,

      tosiaan jalkakäytävällä ei saa pyöräillä. Varmaan suurin syy siihen, miksi siellä kuitenkin moni ajaa on se, että kadulla ajaminen koetaan pelottavana. Eivätkä tällaiset tapaukset ainakaan auta asiaa valitettavasti.

      HePossa olemme myös miettineet mitä voisimme asialle tehdä, ja olemmekin jo kahtena kesänä järjestäneet katuajokursseja, joilla opetetaan pyöräilijöille miten ajaa turvallisesti ja sujuvasti keskustan pienemmillä kaduilla: http://www.hepo.fi/toiminta/katuajot/. Meillä ei ole mitään tapaa saada kaikkia jalkakäytäväpyöräilijöitä kursseille, eikä olisi siihen resurssejakaan. Mutta joitakin satoja olemme kouluttaneet, ja videon on katsonut useampi tuhat.

      Kun kadulla ajamisesta tulee normi, siihen tottuu yhä useampi ja se alkaa tuntua itsestäänselvältä. SIlloin myös autoilijat oppivat ottamaan pyöräilijät huomioon paremmin.

    3. Ja justiinsa näin. Pyöräilijät ajavat ihan miten sattuu. Jos on fillaristi edessä tai tulossa huudeile, on todella tarkkaan katsottava, mitä aikovat esim seuraavassa risteyksessä tehdä, pomppaavatko ykskaks jalkakäytävälle tai suojatielle eteen. Tieliikenteen säännöt puuttuvat todella monelta autoilijalta, mutta pyöräilijöiltä vielä useammin. Säännöt joita noudatetaan on se juttu jolla liikenne toimii sujuvasti..

  12. Minunkin päälle kuski yritti ajaa. Se oli Tapulikaupungissa. Tärisin niin, että puhelin oli tippua kädestä. Enkä saanut still-kuvamoodi päälle. Video kuskista bussissa Tapulikaupungintie asemalla odottamassa – ei sillä ollut kiirettä mihinkään – meni bussiyritykselle. Vastaus kuten alkupostauksessa.
    Poliisikaan (112, minnepä muualle???) ei ollut kiinnostunut tulemaan paikalle ja tekemään pöytäkirjaa. Olinhan minä elossa. Se oli he…..n loukkaavaa!

    Joo, ja olen ulkomaalainen, minulla on aksentti, ja eri reaktioista päätellen monen mielestä tässä maassa siksi toisen luokan ihminen, kun satun olemaan eri mieltä täällä päiväkotinsa käyneen suomalaisen kanssa.

    Pari päivää sitten katsoin aikani kuluksi bussien ja polkupyöräilijän menoa Runeberginkadulla kun olin odottamassa raitiovaunupysäkillä. Jotain tuntuu olevan ilmassa … ja totta tosiaan kotiin tultuani sain lukea kuinka bussi oli ajanut pyöräilijän päälle pari tuntia aiemmin juuri Runeberginkadulla.

    Asennevika kuljettajissa … aivan käsittämätön. Työsuhteen purku heti.

    Tilanne pyöräilyn ympärillä on annettu kehittyä pahaksi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Poliisi ei valvo, eikä sakota, ei taida osata soveltaa säännöt itsekään umpisekavassa julkisessa tilassa. Pyöräilijät ajavat miten sattuu, kaupunki on touhunnut marginaalissa ja osaamattomasti.
    Ei tätä voi enää ottaa vakavasti.
    Juhla- ja mainospuheita, muttei tekoja.

  13. Pyöräilijänä ei tulisi mieleenikään mennä esim Hämeentielle seikkailemaan, koska Sörnäisten Rantatieltä löytyy erinomaiset pyörätiet. Myös Mannerheimintielle ja Runeberginkadulle löytyy pyörätie-vaihtoehtoja kun viitsii vähän nähdä vaivaa. Ainakin tällainen 50-luvulla syntynyt syntyperäinen stadilainen ei jaksa sympata kamikaze-fillaristeja jotka ehdoin tahdoin seikkailevat bussikaistoilla kun eivät etukäteen tsekkaa reittejä joilla henkikulta ei ole vaarassa.

    1. Jossain määrin olen samaa mieltä, mutta logiikka pissii viimeistään siinä vaiheessa, kun lähtöpiste tai määränpää on Hämeentiellä tai Runeberginkadulla.

    2. Eräs viikottainen reittini vie Kisahallilta Kurviin, jolloin Sörnäisten rantatielle lähtemisessä ei kertakaikkiaan olisi mitään järkeä. En todellakaan ole mikää ”kamikaze-fillaristi” vaan poljen rauhallisesti kypärä päässä, käsimerkkejä (niitä asiallisia) käyttäen ajoradalla. Hesarilla ja Hämeentiellä ajaessa pelottaa siitä huolimatta joka kerta, kun autot ohittelevat liian tiukoissa paikoissa ja bussikuskit kiilaavat katukiveykseen. Mustamaalaaminen ja muiden tienkäyttäjien ylenkatsominen on harvoin kehittänyt mitään mihinkään…

  14. En puolustele kuljettajan käytöstä mutta otetaanpa esimerkki elävästä elämästä. pyöräilijä polkee omaa (hidasta) vauhtiaan bussikaistan reunassa, vasemmalla kaistalla jono henkilöautoja joten ohi ei pääse. Jos sitten tuleekin paikka päästä pyöräilijästä ohi niin viimeistään seuraavissa liikennevaloissa pyöräilijä polkee jonosta ohi ja päin punaista risteyksestä yli ja taas tämä on edessä.. En yhtään ihmettele jos jollain palaa käämit. Tuntuukin siltä että osa pyöräilijöistä noudattaa liikennesääntöjä vain silloin kun niistä on hänelle etua.

    1. Pakko nyt sen verran kommentoida, että jos se fillaristi joka tapauksessa ehtii aina kiilata seuraavassa risteyksessä edelle, niin miksi sitä pitää lähteä ohittamaan in the first place? Eihän siinä säästä edes aikaa?

    2. Varmaan sen takia että jos se pyöräilijä noudattaisi liikennesääntöjä ja jäisi sinne bussin taakse odottamaan niin silloin ei tarvitsisi enää risteyksen jälkeen körötellä sitä kahtakymppiä pyöräilijän takana 🙂 Näinkin yksinkertainen asia… Vai meinaatko että bussin pitää kiltisti ajaa koko kantakaupungin läpi hitaan pyöräilijän takana? Mahtaa pysyä aikataulussa ja matkustajatkin kiittää.

    3. Mikäs liikennesääntö kieltää pyöräilijältä bussin ohittamisen? Jos nyt ei puhuta pelkästään pysäkiltä lähtöä tekevästä bussista tai paikoista joissa ohittaminen onnistuu vain sulkuviivan ylittämällä (ja tuota jälkimmäistä taitaa harrastaa enemmänkin joku ihan muu tienkäyttäjäryhmä, kuten esim. Tommy Pohjolan blogissa on dokumentoitu).

    4. Esimerkiksi se että pyöräilijät siirtyvät jalkakäytälle ja pyöräilevät päin punaista kun eteen tulee isompi liikenne-este, kuten esimerkiksi linja-auto.

  15. Linja-autonkuljettajana ja pyöräilijänä nämä tarinat kuulostavat aika karmeilta. Bussia ajaessa näkee myös kaikenlaisia pyöräilijöitä; punaisia päin ajellaan täysin huoletta, autojen (jopa niiden bussien) väleissä pujotellaan miten sattuu ja risteyksetkin ylitetään ihan täysvauhdeilla. Tuntuu, että näillä tyypeillä ei ole mitään itsesuojeluvaistoa, vaan kuvitellaan, että muu liikenne kyllä väistää. Pitää ymmärtää, että kontaktitilanteessa pyörällä liikkuva on aina erittäin heikoilla (enkä nyt puhu syyllisyydestä). Tottakai pyräilijöitä yritetään väistää ja välttää ihan kaikenlaisia vaaratilanteita. Riskit ovat kuitenkin jossain ruuhkaliikenteen seassa aina olemassa ja nyt esim. linja-autoa kuljetettaessa pimeitä kulmia ja muutakin tarkkailtavaa on koko ajan joka suunnassa niin paljon, että pieni pyöräilijä tuskin pystyy edes ymmärtämään.

    Se on varmaa, että mitä enemmän pyörälijöitä liikkuu siellä mottoriajoneuvojen seassa, niin sitä vaarallisempaa se on kaikille osapuolille. Tilanteet vain lisääntyvät ja vakavampiakin onnettomuuksia sattuu useammin. Ainoa konsti on saada pyöräilijöille oma väylänsä, itselleni ei tulisi mieleenkään mennä sinne sekaan, mutta jos jollain siihen on tarvetta, niin yritetään toimia yhdessä, että mitään ei sattuisi.

    Tällä kirjoituksella en millään muotoa halua puolustella MAHDOLLISESTI väärin toimineita kuljettajia kohtaan. Haluaisin kuitenkin myös, että ”ajoi ilmeisesti tahallaan päälle” -tyyppiset kommentoinnit jätettäisiin siihen asti pois, kunnes asiat on tutkittu perusteellisesti.

    1. ”Se on varmaa, että mitä enemmän pyörälijöitä liikkuu siellä mottoriajoneuvojen seassa, niin sitä vaarallisempaa se on kaikille osapuolille.”

      Tässä olet olet tehnyt väärän johtopäätöksen. Onnettomuudet johtuvat juuri siitä, että nämä kaksi liikennemuotoa (pyöräilijät ja autot) eivät ole tottuneet toisiinsa. Mitä enemmän pyöriä on autojen seassa, sitä turvallisempaa se suhteellisesti on. Autoilijat tottuvat pyöriin ja pyörien läsnäolo rauhoittaa liikennettä ja laskee ajonopeuksia. Pyörät ovat osa liikennettä, eivät mikään ajoradalle eksynyt satunnainen avaruusolio.
      Pääväylille, kuten Hämeentielle, tarvitaan ehdottomasti omat väylät pyöräilylle. Bussikaista, jossa kulkee toista sataa bussia tunnissa ohitse, ei ole mukava paikka pyöräillä. Mutta hiljaisimmilla kaduille pyöräiljät sopivat hyvin autojen sekaan.

    2. Satu L. En mitenkään jaksa uskoa, etteikö pyöräilijä olisi autoilijalle tuttu. Luulenpa vaan, että kaikki autoilijat ovat joskus jopa pyöräilleetkin liikenteen seassa. Ihan aidosti minua naurattaa ajatus siitä, että pyöräilijöitä lisäämällä homma alkaa toimimaan paremmin, mutta jos sinulla tai jollain on esittää tästä jotain faktaa, niin eihän siinä sitten mitään.

      Kun siellä bussikaistalla pyöräillään ja linja-auto on pakotettu ajamaan hitaasti siinä perässä, kun järkevää ja turvallista ohitusmahdollisuutta ei ole, niin tilanne nyt vaan on sellainen, että siinä kohtaa liikenne on kaikkea muuta kuin sujuvaa. Se 1 (yksi) pyöräilijä sumputtaa niin tehdessään koko liikenteen täydellisesti ja kaikki seisoskelevat jokaisessa liikennevalossa jne. vaikka nyt sitten ihan lain mukaista toimintaa harrastaakin. On ihan varmaa, että jollain jossain vaiheessa ns. palaa hihat ja nähdään jotain vaarallista, niin kuin on monasti nähtykin.

      Pyöräilijöiden ja autoilijoiden asenteessa on varmasti parannettavaa, mutta itse näen asian niin, että näissä liikenteen kipukohdissa tilanne korjaantuisi vain sillä, että pyöräilijöillä olisi omat väylänsä. Sitä tuskin tulee ihan heti tapahtumaan ja kaikkien pitää vain yrittää tehdä parhaansa ja elää tilanteen mukaan. Linja-autonkuljettajana olisin kovin onnellinen, että myös matkustajat ymmärtäisivät varsinkin ruuhka-aikojen vähän suuremmatkin myöhästelyt, kun tilanne on mikä on. Nyt kuljettaja saa niskaansa jatkuvasti aiheettomasti sontaa ja lisää painetta vähän joka suunnalta. Parhaansa tässä kuitenkin yrittää, että kaikki pääsisivät turvallisesti kotiin.

  16. Vieläköhän menee pitkään ennen kuin kannattaa hankkia kuskittomia busseja…

  17. On se vaan kumma, että 3,5 miljoonan asukkaan Berliinissä ei bussikaistalla ja muutenkaan autokaistalla pyöräilyssä ole mitään ongelmaa, mutta 0,5 miljoonan Helsingissä pyörät eivät meinaa mahtua minnekään ja bussikaistalla laillisesti ajavat ovat ”kamikaze-pyöräilijöitä”…

    1. Berliinissä, Kööpenhaminassa tai Amsterdamissa tosiaan on vähemmän pyöräilijöihin kohdistuvaa aggressiota ja uhkaavia tilanteita kuin Helsingissä. Mutta katsos, sehän johtuu vain siitä, että Suomi on junttilandia. Nelisen vuosikymmentä olen ahkerasti pyöräillyt ihan normifillareilla ja olen päässyt näkemään oikeastaan vain huonoa autoilijoiden käytöstä. Se on päivittäistä. Lisäksi pari kertaa on yritetty ajaa päälle ja keran ajettukin. Suomalaiset autoilijat ovat tunteeton, kalsea ja sivistymätön porukka. Vain autoilu on heidän mielestään hyödyllistä. Muu kuolkoon.

  18. Normaalisti pyöräilen ajoradalla pyörätien puuttuessa, mutta olen myös kokeillut toisinaan jalkakäytävällä ajoa sen jälkeen, kun olen jäänyt miltein auton alle. Niinä harvoina kertoina, kun olen sitten pyöräillyt jalkakäytävällä ihmiset ovat taas pomppineet eteeni tahallaan ja huudelleet, että ”tämä ei ole mikään pyörätie!” Pyöräilijänä ei vaan voi ilmeisesti voittaa.

  19. Pyöräilijänkin on syytä muistaa että mikäli tien vieressä on pyörätie sen käyttäminen on pakollista.
    Jos siis tien vieressä sijaitsee pyörätie, silloin pyöräilijällä ei ole asiaa autotielle.

    1. Nyt meni vähän väärin. Jos pyörätie on oikealla puolella, niin silloin käyttäminen on pakollista. Jos pyörätie on ainoastaan vasemmalla puolella, silloin saa epämääräisen pituisen matkan pyöräillä ajoradalla. Loogistahan tämä tietty on, kun ylityksissä ja risteyksissä ne suurimmat vaarat vaanivat.

  20. Täytyy rehellisesti sanoa pyöräilevänä autoilijana-moottoripyöräilijänä, polkupyöräilijät ovat omasta mielestäni pahinta pohjasakkaa. Joka ikinen päivä moottorikäyttöisellä laitteella ajettaessa yrittää Munkkiniemessä polkupyöräilijä ajaa päälle jossain kohdassa. Liikennesääntöjä ei noudateta millään lailla, punaiset valot ovat täysin tuntematon juttu puhumattakaan niistä kaikista ”alaikäisistä” pyöräilijöistä jotka vetävät trikoot kireänä jalkakäytävällä keskari pystyssä ja v****a huutaen jos auton oven avaa jalkakäytävälle. Omasta näkökulmasta en aidosti ihmettele että dösäkuskeista lähtien porukka provosoituu ko. käytöksestä. Ja kovapohkeisten trikootyyppien on turha vinkua tästä avautumisesta, itse todistan joka päivä teidän törttöilyänne. Itse olen ilmeisesti vaimoni kanssa jotenkin viisaampi, kun kertaakaan kenenkään ei fillaroidessa ole tarvinnut keskaria nostella/päälle yrittänyt kukaan ajaa.. Olisiko välillä myös tsygäkuskien syytä katsoa peiliin? T: Juha Suojanen Munkkiniemestä

    1. Yleinen asenne on, että autoilijalla on kova kiire eikä silloin sovi olla turhan kohtelias, vaan ennemminkin muiden tiellä liikkujien tulee tajuta väistää. Pyöräilijällä taas ei voi koskaan olla kiire. Ja jos niin on, kyseessä on ”trikoopelle”. Vaikka ei ole mitään todellista perustetta, että minulla töihin tai töistä pyöräillessäni olisi vähemmän kiire tai tähdellisempi syy matkan tekoon kuin vieressä autolla ajavalla kollegalla. Olemme vain valinneet eri kulkuneuvon. Autoilija on tuomittu matelemaan autojen muodostamassa ruuhkassa, kun taas pyörälilijä voi ketterästi puikkelehtia ohi esteiden, tarvittaessa myös liikennevalojen. Suosittelen tutustumaan välimerelliseen, joustavaan, liikennekulttuuriin. Täkäläisen panssarivaunumeiningin vaihtoehtona.

  21. Osittain samaa mieltä Juhan kanssa. Stadin fillaristit ovat narsistisia sikoja. Kokevat olevansa maailman napa. Tämä ei koske suinkaan kaikkia, mutta kuitenkin merkittävää osajoukkoa. Alla muutama ehdotus pyöräilijöille(ehkä kun alatte noudattamaan noudattamaan näitä niin muut tienkäyttäjät arvostavat teitä):
    1. Jos ruuhka- aikaan moni auto pääsee kuin pääseekin tietä ohi, niin älkää ängetkö eturiviin seuraavissa valoissa. Vihreät aallot on laskettu auton keskinopeudelle. Fillari tuhoaa tämän.
    2. Punaiset koskevat myös fillareita.
    3. Jos penäätte oikeutta ajaa moottoriajoneuvojen kanssa niin penäämme teiltä velvollisuutta taluttaa fillari suojateiden ylitse.
    4. Edellinen oli hieman epärealistinen pyyntö, mutta hiljentäkää nyt edes hieman vauhtia pyöräteillä ollessanne kun tulette risteykseen. autoilijana pyrin ennen risteystä katsomaan ohitanko pyörätiellä yhtään fillaria ennen risteystä, mutta joskus tämä ei auta jos joutuu jonottamaan. Pimestä kulmasta yli 30km/h lähestyvää tour de asshole voittajaa ei välttämättä näe vaikka yrittää.
    5. Mitoita ne helvetin jarrut oikein fillariin. Jos olet hipsteri joka vetää fiksillä josta joko puutuu jarrut tai ne ovat alimitoitetut ansaitset jäädä alle. Tätä kutsutaan evoluutioksi jossa vialliset yksilöt poistetaan populaatiosta.
    6. Kelloa voi soittaa hyvissä ajoin. Yllättävän moni tämän on hiffannut.
    7. Potta päähän jos kuljet moottoriajoneuvojen seassa. Jälleen viittaus evoluutioon. Jollei itsesi takia niin tee tämä autoilijan takia. Vahinkoja valitettavasti tulee aina sattumaan, mutta mieluummin rosiksessa muutamasta murtuneesta luusta kun kuolemantuottamuksesta.
    8. Fiksut karavaanaritkin joskus päästävät letkan autoja ohitseen ajamalla sivuun. Voisitte harkita tätä. Olette 10s perillä hitaammin.Tätä argumenttia käytätte itse kun oletatte autoilijoiden ajavan teidän vauhtia. Jos autoja on 6 niin kumulatiivinen menetetty aika on silloin 60s. Eli aja konkeli sivuun ja päästä muut ohitse.
    9. Valitse se pyörätie vaikka se ei ole suorin tie. Jokaiselle kadulle ei tarvita pyörätietä.
    10. jos pyörätie on jalkakäytävän yhteydessä teillä on suurin vastuu. Olen pari kertaa nähnyt fillarin melkein ajavan lapsen yli. Samalla tavalla kuin fiksu autoilija hidastaa ohittaessaan jalkakäytävällä olevia lapsia niin teidän tulisi tehdä sama fillarilla.

    1. Voitko vähän avata kohtaa 3? Miten nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa?

      Liittyen kohtiin 9 ja 10; minä mieluummin valitsen sellaisen reitin millä ei tarvitse ottaa suurta vastuuta, niin ei tarvitse niin kovasti stressata ja ajaa varoen.

    2. Kai tässä on taustalla Liikenneturvan tehokkaasti markkinoima harhakäsitys siitä, ettei suojatien yli saisi pyöräillä koskaan. Selvyyden vuoksi: suojatiemaalaus voi vielä kolmisen vuotta osoittaa myös pyörätien jatketta, jolla tietysti saa pyöräillä, ja pyörällä saanee ajaa suojatiellä silloin kun moottoriajoneuvollakin, esimerkiksi kävelykatua toisen ajoradan yli (esimerkiksi Robaa Annankadun yli) ajettaessa.

      Täällä kirjoittavista pyöräilijöistä varmaankin suunnilleen kaikki tuntevat liikennesäännöt ja jopa noudattavat niitä, ja toisaalta tuntevat varmasti sääntökurin yleisen heikkouden vieläpä paremmin kuin monet autoilijat. (Jotkut jopa tekevät jotain konstruktiivista asian suhteen, kuten HePon katuajokoulutus…) Mutta yhteys sääntöjen noudattamattomuuden ja varsinaisen aiheen välillä jää mysteeriksi, sillä ymmärtääkseni nämä kaikki tapetilla olleet tapon yritykset ja lievemmät tieraivot ovat kohdistuneet juurikin sääntöjen mukaan ajaviin pyöräilijöihin.

    3. Kun itse pyöräilen, niin ei tulisi mieleenkään rullata täydellä vauhdilla nurkan takaa yli tien, vaikka se nyt lain mukaan olisikin mahdollista. Oma järkeni kun sanoo, että näin ei kannata toimia. Liian monella järki ei niin sano, vaan mennään täysillä laput silmillä ja vaaratilanteita syntyy. Ei se ihan mahdottomasti siinä kohtaa lohduta vaikka onkin ollut oikeassa, kun makaa sairaalassa letkuissa.

    4. Stadin autoilijat ovat narsistisia sikoja. Kokevat olevansa maailman napa. Tämä ei koske suinkaan kaikkia, mutta kuitenkin merkittävää osajoukkoa.

      Toimii se noinkin. Oletan, että autoilet enemmän kuin pyöräilet. Vakavasti haluaisin tietää kuinka paljon kiinnitätä huomiota autoilijoiden liikennesääntöjen rikkomiseen. Kuinka usein olen tuohtunut siitä, että muut autoilijat ajavat ylinopeutta, eivät käytä suuntavilkkua kaistaa vaihtaessa, eivät pysähdy stop-merkin kohdalla, ajavat päin punaisia, eivät väistä jalankulkijoita suojatiellä? Uskallan väittää, etteivät tällaiset autoilijat häiritse sinua lainkaan, tai paremminkin et kiinnitä siihen huomiota, vaikka autoilijat ne liikenteessä tappavat jalankulkijoita ja myös pyöräilijöitä ja näin ollen olevat paljon vaarallisempia kuin ns. kamikazi-pyöräilijät.

      Väittäisin (ilman tutkimustietoa), että suurin piirtein yhtä suuri joukko autoilijoita kuin pyöräilijöitä rikkoo liikennesääntöjä. Liikun paljon enemmän pyörällä kuin autolla. Joskus ajan punaisten läpi fillarilla, mutten koskaan aja jalkakäytävällä ja lujaa poljen vain maantiepyörällä maantiellä. Autoa kun ajan, joskus ajan tietoisesti pientä ylinopeutta, joskus en käytä suuntavilkkua mutten koskaan aja päin punaisia ja aina väistän jalankulkijoita suojatiellä.

      Olenko holtiton pyöräilijä vai autoilija? Vai olenko tavallinen normiautoilija ja normipyöräilijä? Väittäisin, että normi. Pyöräily on todella hauskaa. Ihan vilpittömästi suosittelen, että pyöräilisit enemmän. Se antaa perspektiiviä sitten kun istuu taas auton ratin taakse. Mikään ei ole miellyttävämpää kuin ajaa yöllä vauhdikkaasti tyhjiä katuja pitkin fillarilla (jossa on valot tietenkin). Mainitsisin vielä, että asun nykyisin sellaisessa kaupungissa, jossa pyöräilijät ajavat autojen kanssa samoilla kaistoilla.

      T: Antti Lindqvist

    5. Olikotuo edellinen minulle tarkoitettu? Vastaan kuitenkin. Varmastikin narisistisia sikoja löytyy molemmista ryhmistä, itse en ole ketään sellaiseksi sanonut. En oikeastaan jaksa tuohtua toisten törttöilyistä liikenteessä, kun siinä saisi olla koko ajan näreissään, eikä työn tekemisestä tulisi yhtään mitään. Keskityn vain omaan tekemiseen ja siihen, että mitään ikävää ei tapahtuisi. Ei ole muuten tapahtunut tässä viiden vuoden aikana, kun linja-autoa olen työkseni ajanut (puupäätä koputtaen sanottu).

    6. Ajan työmatkat perhesyistä nykyään autolla ja seurasin nyt pari päivää autoilijoiden käytöstä (myös omaa). Työmatka 18km/suunta *3 = 54km, autoilijoiden rikkeet
      1. päin punaisia 7 kpl (yksi jäi keskelle risteystä, kun ei kerennyt kuin 3/5 kaistan yli)
      2. kaistan vaihto sulkuviivan kohdalla 2kpl
      3. kaistan vaihto risteysalueella 1 kpl
      4. ylinopeus ~80% autoilijoista (myös minä)
      5. ylinopeus >20km/h kymmeniä (turunväylä, kehä II)

      n. 20 kpl ”huonoa käytöstä” joka hidastaa kaikkien muitten matkantekoa, ja aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Eli päättyvää kaistaa ylinopeutta ja sitten tuikataan johonkin väliin, jolloin jatkuvan kaistan käyttäjät painavat jarrua. Nämä vastaavat monia pyöräilijöiden tekemiä toilailuja, jotka voisivat olla kategoriassa liikenteen vaarantaminen.

      Yksi kauppamatka 1,2km/ suunta, kahdet liikennevalot
      1. suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen edes hidastamatta 3 kpl. (kaksi kiihdytti)
      2. punaisia päin ajaminen 2 kpl
      3. suojatielle pysähtyminen 2kpl
      4. risteysalueelle pysähtyminen 5kpl
      5. pysähtymättä STOP merkin ohittaminen 5kpl

      Autoilijoilta tuollainen käytös, etenkin auton sisältä katsottuna on vaan niin normaalia, ettei siihen kiinnitä huomiota.

      Yhtään liikennerikkomusta pyöräilijöiden osalta en havainnut. Tosin työmatkalla ei siihen ole paljoa mahdollisuutta, kun reitti on Kehä II, Turunväylä, Hakamäentie.

    7. Nimim. TM: Kiitos tästä pienimuotoisesta tilastoinnista! Kun tällä ja muillakin keskustelupalstoilla keskitytään ruotimaan suurennuslasin kanssa pyöräilijöiden liikennesääntöjä ja -rikkomuksia, on hyvä muistaa kaikkien liikkujaryhmien noudattavan sääntöjä vähintäänkin luovasti. Ymmärrän autoilijoiden perustelun liikennevirran nopeudella ajamisesta, mutta vastaavasti toivoisin autoilijoiden ymmärtävän, että pyöräilyn sääntöviidakosta ja infratoteutuksesta löytyy vielä enemmän epäloogisuuksia ja vaaran paikkoja, joissa rikkeet voivat oikeasti parantaa omaa ja muiden turvallisuutta.

      Tuo pysähtyneen auton ohittaminen on kyllä jotain niin sanoinkuvaamattoman itsekästä. Typerä vähemmistö, tiedetään, mutta ennen kuin tuota liikennerikosta ei ole saatu kitkettyä tavalla tai toisella, jättäisin autoilijoiden ”melkein ajoi lapsen päälle” kommentit pyöräilijoistä omaan arvoonsa.

  22. Tärkeintä on kuitenkin se, että rikoksen uhri tekee rikosilmoituksen. Ettei jää vain palstoilla huutelemaan.

  23. Lainaus HSL:n strategiasta.

    ”Joukkoliikenne kasvuun: Ohjaamme liikenteen kasvun joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn”

    HSL:n strategiassa on siis mukana myös kevyen liikenteen ratkaisujen edistäminen.

  24. Ikävä kyllä kaikista tapauksista ei ole selvitty vahingoitta.

    HSL:llä on muuten turvallisuusstrategia, joka keskittyy selvästi joukkoliikenteen matkustajien, henkilökunnan ja kaluston turvaamiseen. Ulkopuolisten, kuten pyöräilijöiden, turvallisuus jää aika vähälle huomiolle. Tämä on vähän huolestuttava painotus. Busseihin ja ratikoihin verrattuna autoilijatkin, jalankulkijoista ja fillaristeista puhumattakaan, ovat heikompia osapuolia, joiden turvallisuudesta pitäisi kantaa vastuu sen sijaan että heitä yritetään hiillostaa pois tieltä. Joukkoliikenteen onnettomuuksien kuolemantapauksista 100% tapahtuu ulkopuolisille (Helsingissä 2007-2011 Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan).

    Turvallisuusstrategian mittareissa pitäisi ehdottomasti olla onnettomuuksissa kuolleiden ja luokkaantuneiden määrä, vaikka kuolleiden määrä toisaalta onkin niin pieni että suuren satunnaisvaihtelun takia se on mittarina huono. Mittareissa pitäisi myös olla joukkoliikenteen kuljettajien vaarallisesta käytöksestä tehdyt ilmoitukset, erityisesti rikosilmoitukset.

  25. Miten olisi ihan simppelisti polkupyörän kuvan maalaaminen bussikaistan tekstien viereen ja lisäkilven laitto kaistojen päällä oleviin tolppiin. Tiedottamalla saa paljon aikaiseksi.

  26. Ottakaa ”Bussmie” kuva jokaisesta melkein tapauksesta. Sen voi lähettää tarinan kanssa bussiyhtiölle ja Helsingin pyöräilijöille(?) Kuvasta on yhtiön helppo tarkistaa sattuuko tapauksia enemmän joillekin kuskeille.
    Joku vapaaehtoisorganisaatio voisi alkaa seurata kuvia ja yhtiöitä ja palkita tilastojen perusteella hyviä ja huonoja yhtiöitä.

    Kuorma-autokortin ajamiosen yhteydessä Lassen autokoulun opettaja teroitti meidän päähämme että on otettava huomioon kaikki muu liikenne. Ja ISON RASKAAN AJONEUVON OIKEALLE PUOLELLE JÄÄ KUOLLUT KULMA. SIELTÄ EI NÄE PYÖRÄILIJÄÄ KUN ON KÄÄNTYMÄSSÄ OIKEALLE.

  27. Risto Linturi on visioinut meille kuljettajattomat bussit. Robotti ei aja tahallaan kenenkään päälle. Ei se taida kuitenkaan heti oppia muun liikenteen vikkelyyksiä. Onko aivan mahdotonta ajatella, että liikenne kuten muukin yhteiskuntaelämä sujuu parhaiten luottamuksen, oisten kunnioittamisen ja joustavuuden pohjalta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *