20.7. Stora Brändö – Inkoo 25 mkp, josta moottorilla 7
Tuuli 0-8m/s kääntyen idästä luoteeseen
Päivä alkoi moottorintuunauksella. Kaasuvaijerin päähän vaan kiinni naru, joka kiertää köysilukon kautta luukulle. Aina kun vetää, moottori kaasuttaa, ja kun päästää irti, se hidastaa. Jukka viritti vielä skuuttiin vakiotehonsäätimen johon narun voi lukita. Testattiin pidempiäkin matkoja ja toimii oikein hyvin. Miinuksena moottorikoppa on raollaan ajaessa, eli meteliä on enemmän. Ja sinne menee vähän vettä, koska moottoriajossa vene imee vettä sitloodaan ja sitä voi roiskua sitten avonaiseen moottoritilaan.
Lähtemään päästiin vasta 12 jälkeen, kun piti vielä yksi ukkoskuuro odottaa ohi ja kokeilla autopilotin korjailua. Ja tuuli vaihteli niin, että testattiin moottoria. Porkkalan kärjen lähellä päästiin kokeilemaan spinnua. Vähän pieni (hyvä niin, helpompi harjoitella), joten nousi hauskasti leijaksi irti veneestä. Sommarön kohdalla tuuli loppui ja kääntyi luoteeseen. Sivuvastaiseen siis kevyessä tuulessa.
Jukka rakensi köydestä pinnanarun (manuaaliautopilotin) jolla saatiin kädet vapaaksi ohjauksesta. Se piti jopa yllättävän hyvin, paremmin kuin kokeilemani virallinen versio samasta. Suunta pysyi tasaisessa tuulessa minuuttikaupalla kohdallaan, ja poiketessaan poikkesi todella hitaasti. Miinuksena se tosin syö köyttä aika nopeasti. Ja kryssiminen kovassa aallokossa on vielä testaamatta.
Viimeinen pätkä Inkooseen mentiin koneella, että Jukka ehtisi bussiin. Ja kun vierasvenesatamaan tulee kahdeksan jälkeen, kaikki paikat ovat tietenkin varattuja. Pistin veneen hetkeksi huoltsikan laituriin ja lähdin selvittämään sijoitusmahdollisuutta. Ja sillä aikaa Jukka hyppäsi kohdalle osuneeseen bussiin 🙂
Onneksi yksi Hai-veneilijä lupasi että hänen paikalleen viereen mahtuu. Hait kun ovat todella kapeita, eikä tämä Avancekaan liian leveä. Siihen sitten taiteilin tolppapaikalle. Yllättävän kauniisti Avance kulkee moottorilla ahtaissa koloissa, tai sitten olen vaan oppinut ajamaan venettä.
Eväistä toivottiin seikkailukertomuksissa kerrottavan. Tässä siis pieni yhteenveto aiheesta.
Meriruoka on erilaista kuin maaruoka. Meriruuan perusainesosat ovat
1. Puuro
2. Hernekeitto
3. Karkki
Kaikki muu on luksusta.
Tämän päivän aamiainen koostui puurosta (keitetty puoliksi soijamaitoon), tuoreista mustikoista ja marmeladi-juusto-leivistä sekä kahvista. Mustaleima-emmetal kestää veneessä ilman jääkaappia. Samaten voi. Leipinä nyt ollut setsuuria, tosi tummia ruispaloja ja maalahden limppua. Kaikki hyviä parin päivän ikäisinäkin.
Ennen lähtöä syötiin omenat ja purjehduksen aluksi pussi pähkinä-kuivahedelmä-sekoitusta. Spinnulla kulkiessa sitten merilounas taas. Koska meno oli tosi tasaista (ja pinnananrun kanssa yksi mies hoiti helposti pinnan ja ohjauksen), päästiin kokkaamaan hernekeittoa kahdelle. Sitten illan mittaan vielä puoli pussia salmiakkia. Kymmenen maissa, Jukan jo lähdettyä kokkasin itselleni kahden hengen pussipastan jatkettuna soijarouheella. Siitä jäi vielä vähän nälkä, mutta en jaksanut säätää enempää.
Vietin nyt ensimmäistä iltaa yksin veneessä. Tosin niin myöhään ja väsyneenä, että kävin vaan suihkussa, kokkasin ja menin nukkumaan. Filosofointi jäi aika vähälle ja lokin kirjoituskin aamuun. Huomenna (tänään) uusi gasti, joten tokkopa pääsen vieläkään mökkihöperöitymään kunnolla.